demeter1

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

6837

  1. Kyllä minäkin kaipaan tuota aikaa, Ano 13.56, ja mukana olleita kirjoittajia, enkä parhaalla tahdollanikaan voi ymmärtää, mikä oli se suuri rikos, mihin nojatuolilaiset syyllistyivät kun heitä piti alkaa maalittamaan niin, että joukko saatiin hajotetuksi, nojatuoliformaatti hävitetyksi.
    Onhan täällä paljon uutta yrittämistä ja hyvää keskustelua, mutta ei sitä jatkuvuutta, mitä nojatuoli kuitenkin ainoana palstalla edusti.
    Pakkohan se on nähdä, että jos palsta nyt palvelee enemmistön tarpeita ja useimmat ovat tähän tyytyväisiä, itse on vain ollut omine mieltymyksineen vääränlainen tänne.

    En tietenkään halua asettaa nykymenoa kyseenalaiseksi ja luen mielelläni hyviä, sopuisia kirjoituksia, paljon täältä edelleen saa virikettä ja uutta tietoa, mutta arjen rutiineihini palstalla käynti ei enää sisälly.

    Aika aikaa kutakin, niihän sanotaan, eikä koskaan pidä sanoa ei koskaan. Oma mieli, oma elämäntilanne asettaa omat reunaehtonsa itse kunkin elämänvalintoihin ja avoin mieli auttaa löytämään uutta kadotetun tilalle, näin tahdon uskoa.

    Aurinkoista viikonloppua kaikille !
  2. Odottelinkin jo Ramoonan viestiä aiheesta ja infoa tuosta Kotoksen kannasta. Bonuksena tulivat nuo homonyymit (niinhän se oli ?)..))
    Minua nämä sanaleikit naurattavat aina vimmatusti, jopa silloin kun ovat kaksimielisiä. Silloinkin ne ovat leikillisiä, eivät koskaan karkeita.
    Mieleeni on myös jäänyt Lauri Viidan arvio omasta vaikuttavuudestaan:
    "Minusta ei puhuta vielä, mutta minusta puhutaan vielä". Tai Juicen kuolinilmoituksissakin käytetty "uskontunnustus": "Jumala on, vaikkei uskoisi".

    Esimerkki ruman sanan käytöstä huumorin välineenä on minusta Erno Paasilinnan novelli kirjassa Alamaisen elämää. Novellin nimi oli Vittu ja se kertoi kirjailijasta, joka päätti laittaa kirjansa nimeksi tuon mainitun sanan. Vesissä sllmin sitä novellia piti lukea: Paasilinnan notkea, terävä äly sai ihmeitä aikaan...

    Kiitoksia niille Anoille, jotka puolustivat meitä kahta rekattua, jotka ilkesimme tulla tähänkin ketjuun häiriköimään..))
    Yleensä nämä palautteet pystyy ohittamaan tai ottamaan huumorin kannalta, mutta jos on totisemmalla tuulella miettii kyllä, eivätkö nämä tylyttäjät koskaan mene itseensä, edes sen vertaa, että kysyttäessä tahtoisivat kertoa, mihin nämä reippaat kannanotot toisista kirjoittajista perustuvat tai mitä niillä itse kokee saavuttavansa.
    Aikuisia, tasavertaisia kirjoittajia kuitenkin ollaan, eikö silloin tulisi seistä sanojensa takana ja noudattaa edes alkeellisia kanssakäymisen sääntöjä ?
  3. Aivan, ja minä olen aina ollut siinä tosi surkea: ajan optimoinnissa. Olen selittänyt sitä sillä, että olen tälläinen sisältä käsin ohjautuva..))
  4. Kai se lainmuutos koettiin tarpeelliseksi, Ano 18.26, ja sen katsottiin parantavan homoseksuaalien asemaa, vaikka siitä sitten seurasikin tämä asian voimallinen esilletuominen Pride-kulkueineen...
  5. Ei maailmalle vaan kansainvälisiin tehtäviin, Ano 18.26, ulkopolitiikan hoitoon.
  6. Varmasti nyt tulee rasisismi syytös, mutta kun olen lukenut Trevor Noahin (s.1984) tähänastisen elämäkerran "Laiton lapsi", ei voi kuin ajatella, että ainakin Etelä-Afrikassa ihmistä voidaan syyttää melkein mistä vain ilman näyttöä.
    Ja löytyyhän tätä homofobiaa lähempääkin, eikös heitä tule meille myös Venäjältä turvapaikkaa hakemaan ?
  7. Mika ei varmasti ole "pekkaa pahempi", mutta ehkä Pekka Haavisto on kuitenkin kokeneempi ja tunnetumpi maailmalla kansainvälisten tehtäviensä vuoksi.
    Häneltä vain puuttuu se edustava puoliso. Vaikka olisimme itse miten liberaaleja tahansa, maailma ei sitä vielä ole. Presidentti joutuu tekemään valtiovierailuja, myös maissa missä homoseksuaalisuus on rikos, sinne ei sitten Antoniolla ole asiaa.

    Varmasti tuohonkin asiaan ratkaisu löytyisi, jos Haavisto valitaan ehdolle. Näiden kahden välillä kyllä itse valintani tekisin. Molempi parempi.
  8. "Kaksi rekattua tuli taas häiriköimään" - siis Paloma ja minä..))

    Onko se tosiaan noin tarkkaa ? Jos on, niin voisitko pikkuisen perustella, kuvata tuota häiriköintiä ? Ja mikä "heidän aloittamansa palsta"?

    Viittaan siis Anon 16.34 viestiin.
  9. Aivan, Ano 16.00, luonne-eroille emme oikein mitään voi. Ainoan anoppini kanssa olimme hyvin erilaisia luonteiltamme, mutta kumpikaan ei astunut toisen reviirille.
    "Selän takana" saatettiin joskus jurputtaa toisen tekemisistä tai asenteista, mutta sen ei annettu vaikeuttaa kanssakäymistä.
    Ei anopin ja miniän tarvitse olla ylempiä ystäviä - kunhan pärjätään..))
    Vaikka olimme jo eronneita kun anoppi sairastui syöpään, saattohoidimme hänet yhdessä: ex-puoliso, kälyni ja minä. Hän sai lähteä täältä toivomallaan.
  10. eikä mikään monitaskaaminen vaan multitaskaaminen - niinhän se muodikas termi kuuluu..))
  11. Sorry, minä se taas sohlasin, laitoin saman vastauksen kahteen ketjuun. Kun pitää harrastaa tätä "leikkaa/liimaa"- toimintoa ja yrittää kirjoitella muiden töiden ohessa...

    Monitaskaaaminen ei onnistu. Sen olen monesti joutunut toteamaan...
  12. On (minulla miniöitä), Ano 14.12. En ole oikein sisäistänyt omaa rooliani suhteessa heihin, mutta olen yrittänyt "olla käytettävissä" ja niinkin, että kun heillä on oma äiti, en tahdo missään asiassa ohittaa häntä.
    Riittävän hyvin on tultu juttuun, olen iloinen poikieni puolesta heidän tekemistään valinnoista.
  13. Minulla ei ole tyttäriä, mutta veljentyttäret ja puolison tyttäret ovat korvanneet tuon puutteen.
    Veljentyttärille olen voinut kertoa heidän isiensä varhaista historiaa ja auttaa heitä sitä kautta ymmärtämään enemmän ja myös hyväksymään itsessään tiettyä perimää, tiettyjä luonteenpiirteitä..))
    Puolison tyttäret ovat menestyneitä ja arvoiltaan erilaisia kuin itse olen, mutta huumori on auttanut meitä tulemaan toimeen keskenämme - ja tietysti keskinäinen luottamus ja molemminpuolinen arvostus.
  14. Minulla ei ole tyttäriä, mutta veljentyttäret ja puolison tyttäret ovat korvanneet tuon puutteen.
    Veljentyttärille olen voinut kertoa heidän isiensä varhaista historiaa ja auttaa heitä sitä kautta ymmärtämään enemmän ja myös hyväksymään itsessään tiettyä perimää, tiettyjä luonteenpiirteitä..))
    Puolison tyttäret ovat menestyneitä ja arvoiltaan erilaisia kuin itse olen, mutta huumori on auttanut meitä tulemaan toimeen keskenämme - ja tietysti keskinäinen luottamus ja molemminpuolinen arvostus.
  15. Heh, tuo oli jo hyvä, Ano 12.42..)) On meillä täällä työmaata: ei riitä, että ollaan kielipoliiseina, nyt pitäisi siivota myös pään sisältö - jonka me tietysti tiedämme paremmin kuin asianomainen itse..))
  16. Eikös nainen muutu yli-ikäiseksi, näkymättömäksi, tuossa iässä, nelikymppisenä ?
    Näin kai nykyisin nähdään.
    Ja kenelle muulle nainen pettymystään purkaisi ellei omalle äidilleen, jos tämä vielä on elossa. Minun ei ollut.
    "Isien pahat teot siirtyvät lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen" sanotaan Raamatussa. Minusta tämä pätee myös äiteihin. Äidin elämänpettymys siirtyy usein tyttären kannettavaksi. Minusta se on luonnonlaki, ei siitä voi ketään syyttää.

    Tyttären elämänhaasteeksi muodostuu sitten työstää asia, nähdä ja vapautua, tehdä sovinto. Ikävä jos prosessi jää kesken, vihanpidon asteelle.
  17. Niin. Mitähän tuolla huolenpidolla tarkoitetaan ? Kieliopillisesti oikeata kieltä on ehdotettu ja liiallisen tunnelatauksen välttämistä (isot kirjaimet ?).

    Itse olen päättänyt tinkiä oikeakielisyydestä, koska en jaksa valvoa kirjoituksiani entiseen malliin, virheitä tulee ja olen ollut huomaavinani, että lukija usein korjaa automaattisesti nuo virheet omassa päässään - jos/kun hyvää tahtoa on..))

    Katson myös, että kieli - edes se äidinkieli - ei ole itsetarkoitus vaan vuorovaikutuksen väline ja jos sen avulla saan yhteyden toiseen ihmiseen ja teen itseni ymmärretyksi niin kielenhuolto saa minun puolestani jäädä nuorempien murheeksi..))

    Silti minullekin on ilo lukea virheetöntä suomenkieltä ja osoittaahan sillä tiettyä huomaavaisuutta muita kohtaan, jos pukee sanottavansa juhla-asuun..))
    Silti saattaisi olla aika tylsää, jos me kaikki olisimme superkirjoittajia, superpuhujia.

    Ja keskustelupalstalla voisi muistaa myös sananparren: "Metsässä olisi hyvin hiljaista, jos vain ne linnut laulaisivat, jotka laulavat parhaiten"..))
  18. Kuten sanoin toiselle anolle: itse en ole Paloman kirjoittelua noin kokenut ja olen sitä mieltä, että kun asuu ja on asunut muualla, on pelkästään luonnollista, että tekee vertailuja eri asuinmaidensa välillä.
    Jos Paloma on joskus turhautuessaan esittänyt kritiikkiä muita kirjoittajia kohtaan, hän on mielestäni tehnyt sen aina kollektiivisesti, ei maalittaen, ja silloinhan lukija saa valita: sovittaako kritiikin itseensä vai ei.
    Tuo yleistäminen taitaa olla monen kirjoittajan pahe, minunkin, kun ei aina jaksa lisätä kirjoituksiinsa tuota "minun mielestäni" - kun pitää itsestään selvänä, että jokainen kertoo täällä vain oman mielipiteensä ja lukija ratkaisee, minkä painon sille antaa.
  19. Itse en ole kokenut noin, Ano 12.36.
    Sinä varmasti tunnet tapausten kulun yhtä pitkältä ajalta kuin minäkin, mutta olemme silti eri mieltä. Haittaako se ?
    En tahtoisi jatkaa tästä. Keskustelu aiheesta on aina osoittautunut hedelmättömäksi, joten annetaanko nyt olla ?
  20. Sitä kai meidän ruotsinsuomalaiset kirjoittajat ovat täällä esitelleet, Ano 12.43. Mielestäni hyvinkin ansiokkaasti. Ainakin yritystä on ollut.
    "Jolla on korvat, se kuulkoot"..))
    21. 26 / 342
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt