- Vertaus tieliikeenteeseen auttaa selventämään asiaa: Jos maantielle tulevalla risteävällä tiellä on kolmio, voi maantietä ajava olettaa, että tuon kolmion takaa tuleva väistää. Ei ole mielekästä, että maantietä ajava hiljentää joka risteyksen kohdalla niin, että voisi välttää mahdollisen yhteentörmäyksen, jos joku ei noudatakaan kolmiota.
Lähtökohta on siis, että kaikki noudattavat sääntöjä, ja että siihen voi luottaa. Tällöin lautan on ihan perusteltua ajaa omaa reittiään ja omaa nopeuttaan, ja olla välittämättä huvialuksista, joiden kuuluu sitä väistää. Jos sitten joku ajaa selvästi kohti, eikä väistä, niin toki viisas lautan kippari pyrkii ehkäisemään onnettomuuden. Mutta käytännössä tämä voi olla aika mahdoton tehtävä vilkkaalla liikennealueella.
Ammattiliikenteessä tällaista tilannetta ei päästetä käymään, vaan VTS varoittaa aluksia lähestyvästä toisesta aluksesta, ja ne sopivat VHF:llä kulkujärjestyksen ahtaissa paikoissa. - Varallisuusvero voisikin koskea vaan yksityisiä, ei yrityksiä. Näin varallisuus ehkä hakeutuisi nykyistä tuottavampaan tarkoitukseen.
- Myymällä omaisuutta. Veronalainen varallisuus on laskennallinen juttu ja siinä voidaan toki huomioida omaisuuden ns. reaaliarvo.
Sen lisäksi että omaisuuden verotus olisi tasapuolista, se piristäisi Suomen taloutta, kun turha omaisuus laitetaan kiertoon. - "Jos asia on niin selkeä, miksi sitten viranomaiset eivät neuvo niin? Korostotetaan laivojen väistämistä, mutta ei muuten puhuta mitään ahtaan kulkuväylän säännöistä, vaan normaaleista väistämissäännöistä."
Ehkä siksi, että jos puhuu, niin heti joku alkaa nipottamaan, että hänen tulkintansa ahtaasta väylästä on se oikea. :) (Jo sana 'ahdas' on tässä täysin harhaanjohtava. 'Narrow' on kapea, ja sitäkin valtamerien mittakaavassa. :) )
Siitä ei ole mitään haittaa, että (huvivene) noudattaa kaikkialla noita ahtaan kulkuväylän sääntöjä. Laivat aika harvoin kun ajavat väylien ulkopuolella, ja vielä harvemmin niihin on riski törmätä siellä. ;) - Oikea+ratkaisu+olisi+yleinen+omaisuusvero.+Tylysti++X%+verotettavasta+varallisuudesta+tietyn+tason+jälkeen.+Silloin+kaikki+omaisuus+olisi+samalla+viivalla+ja+homma+tasa-arvoista.+Näin+oli+joskus,+mutta+ei+tainnut+sopia+porvarihallituksille.+:)
- Säännöt ovat hyödyttömiä, jos eivät ole kaikille samat. Jos jokainen alka itse päättelemään, mikä sääntö on milloinkin voimassa, yhteentörmäyksen riski kasvaa olennaisesti. Jos taas kaikki (sisä)väylät nähdään ahtaina kulkuväylinä, homma selkiytyy olennaisesti. Silloin marssijärjestys on aina sama: laiva (>20m) -> purjevene -> moottorivene.
- "On oikeastaan aika huvittavaa, että kaksi alusta ovat toisensa näkyvillä minuuttien ajan ja silti törmäävät toisiinsa. Siinä on molemmilla pelisilmä pettänyt riippumatta siitä kummalle suurempi osa syyllisyydestä lankeaa."
Ongelma on siinä, että jos väistämisvelvollisuus ei ole selkeä, tulee pahoja tulkintaongelmia. Ihan yhtä hyvin voi käydä niin, että molemmat väistävät samaan suuntaan ja törmäys tapahtuu. Siksi noissa säännöissä on myös maininta, että väistettävän pitää pitää suunta ja nopeus, jotta tilanne olisi ennustettava väistävällekin alukselle.
Isompi (ja oikeastaan ainut) ongelma on se, että Suomessa väistäminen koetaan alistumiseksi, ja huonolla itsetunnolla oleva kippari ei siihen halua suostua. Ei ymmärretä, että kyse on liikennesäänöistä, ei egoista. - Sanamuodoista voi tietysti saivarrella maailman tappiin asti, mutta tuon säännön henki on hyvin selkeä. Suomen rannikkovesistöt ovat niin kivikkoiset ja matalat, että isommat (matkustaja-)alukset eivät käytännössä voi navigoida kuin merkittyjä reittejä pitkin, joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Ja tällöin on pienemmällä (huvi)liikenteellä niihin nähden väistämisvelvollisuus. Poikkeaminen reitiltä on turvallisuusriski, koska ei ole olemassa varmaa tietoa väylän ulkopuolisesta reitistä. Sitä (turvallista kulkemista) varten nuo väylät on ylipäätään olemassa.
...
b) Pituudeltaan alle 20 metrin alus tai purjealus ei saa estää sellaisen aluksen kulkua, joka voi navigoida turvallisesti vain itse ahtaassa kulkuväylässä.
... - "Colregs on otettu muutoksineen sellaisenaan Suomen lainsäädäntöön asetuksilla. Sisävesisäännöillä taas on tehty niitä kansallisia muutoksia ja on niitä varmaan muuallakin. Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole määrätty mitään tiettyä aluetta ko. sääntöjen tarkoittamaksi ahtaaksi kulkuväyläksi, vaan se tulkitaan sitten oikeudessa. "
Lainsäädännössä on myös olemassa säädösten hierarkia, johon kuuluu lakien ja asetusten lisäksi viranomaismääräykset ja -ohjeet. Ne ovat ihan velvoittavaa lainsäädäntöä ja saavat oikeutuksensa ylempiasteisista säädöksistä. Laissa voidaan siis määrätä esim. joku ministeriö laatimaan asiaa tarkentavan asetuksen tai joku virasto antamaan asiasta tarkempia ohjeita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Säädös#S.C3.A4.C3.A4d.C3.B6sten_jaottelu
Siten esim. Liikenneviraston ohje koskien ko. viraston toimivassa olevaa asiaa (vesiväylät) on ihan relevanttia lainsäädäntöä, joka velvoittaa myös tuomioistuimia. Eri asia on tietysti se, jos viranomainen on ylittänyt toimivaltuutensa, mutta siitähän tässä ei ole nyt kyse. - No siinä oli tuo termi sisäväylät (ei väylät), koska en jaksa kirjoittaa koko määritelmää joka viestiin. Ts. lauseen sisältö on tässä yhteydessä sama kuin liikenneviraston tulkinnan.
Juridiikka asiassa menee niin, että Suomessa noudatetaan eduskunnan säätämiä lakeja. Kv. sopimukset eivät ole velvoittavia, vaan niiden pohjalta tehdyt lait. Lisäksi tuossa Meriteiden säännöissä sallitaan asianomaiselle valtiolle tiettyä harkintavaltaa. (Sääntö1)
Laissa voidaan määrätä asetuksesta, jonka antaa laissa mainittu viranomainen. Ja tämän asetuksen toimivallan alla tuolla viranomaisella on harkintavalta sen sisältöön.
En nyt jaksa alkaa selvittämään, miten normiketju menee juuri tässä tapauksessa, mutta uskon kyllä enenmän liikenneviraston virallista ohjetta, kun tämän palstan tietoviisaita. :) - "On hyvin suuri ero sanoa "kaikki väylät Suomessa ovat ahtaita kulkuväyliä" vs. linkistäsi löytyvä teksti "ahtaisiin kulkuväyliin katsotaan kuuluviksi..."
Missäs mä olen näin kirjoittanut? Mielstäni olen joka välissä yrittänut tuoda esille tuon lähes kaikki -näkökulman.
"Sinun tulkinnallasi Trafin ohjeet veneilijöille (jollainen linkkisi dokumentti ei ole), ovat aika erikoisia: "
En ymmärrä mitä tarkoitat?
Trafi ei vastaa Suomessa vesiväylistä, eikä laadi niitä koskevia sääntöjä tai niiden tulkintoja. Se on liikenneviraston homma. - www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fi.pdf
- Tarkoitin sitä, että vaan määrätään, että jostain veneistä pitää maksaa tieyn suuruinen vero. Ja sitten jos poliisi saa kiinni maksamattoman tapauksen, niin ropsahtaa reilut sakot. Näihän se toimii esim. dieselpolttoaineen verotus veneissä.
Ja aikoinaan, kun ajoneuvovero tuli (vain väliaikaisesti!) Suomeen, niin auton tuulilasiin piti ostaa verotarra. Jos sitä ei ollut, rapsahti kovat sakot. - Ei saa unohtaa verottajan rajatonta luovuutta. :)
Vero voi myös tulla jonkinlaisen "tarran" muodossa, jota sitten pistokokein valvotaan. No, ei ehkä ihan nykypäivää, mutta noin periaatteessa vero voidaan kyllä määrätä esim. konetehon ja pituuden mukaan ilman mitään rekisteriäkään. Isoilla sanktioilla sitten motivoidaan ihmiset maksamaan tuo vero.
Toinen tapa voi olla jonkinlainen venerekisterin päivitys, johon pitää määräaikaan mennessä ilmoittaa veneen oikeat tiedot veron määräämistä varten. Ja vääristä tiedoista taas rapsahtaa.
Nämä siis vain sunnuntain joutilaisuuden tuotosta. Todelisuus lienee paljon kinkkisempi. :) - Tässä vielä yksi sääntö, joka kannattaa lukea:
1 sääntö
Soveltaminen
...
b) Nämä säännöt eivät estä soveltamasta erityisiä määräyksiä, joita asianomainen viranomainen on antanut noudatettaviksi ankkurointialueilla, satamissa, joissa, järvissä tai sisäisillä kulkuvesillä, jotka ovat yhteydessä avomereen ja joilla merialukset voivat liikennöidä. Tällaisten erityisten määräysten on oltava mahdollisimman yhdenmukaiset näiden sääntöjen kanssa.
Ja vaikka tuossa ei meren saaristoa erikseen mainita, niin ei tarvitse olle ruudinkeksijä ymmärtääkseen tämän kappaaleen sisällön. Yksityinen valtio voi antaa tarkentavia ohjeita meriteiden sääntöjen tulkinnoista rannikon läheisyydessä. Suomi on tulkinnut (lähes) kaikkien saaristoväylien olevan ahtaita väyliä.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1977/19770030#idm2432064 - Jestas mikä pässi. :)
Vesiväylistä vastaa Suomessa liikennevirasto, ei Trafi.
http://www.liikennevirasto.fi/vesivaylat
Ja heidän viralliset ohjeensa ovat ihan sitovaa lainsäädäntöä sikäli, kun on annettu sitä valtuuttavien lakien ja asetusten puitteissa, mitä nyt en jaksa alkaa tarkastamaan. :)
www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/ohje_2011_vesivayliin_liittyvia_fi.pdf - "Jotkut täällä katsovat 9 säännön perusteella, että kaikki väylät ovat ahtaita ja huvialukset automaattisesti estävät ammattiliikenteen kulkua, elleivät väistä niitä normaalien väistämissääntöjen mukaisesti. "
Trollaatko sä?
Eivät "jotkut katso", vaan laillinen viranomainen on määrännyt, että kaikki Suomen sisäväylät luetaan tässä yhteydessä ahtaiksi kulkuväyliksi, ja niille on olemassa selkeät väitämissäännöt. Ja näissä säännöissä ratkaisevaa on aluksen tyyppi ja koko, ei ammatti- tai huviliikenne.
(Taustalla lienee se, että nuo meriteiden säännöt on luotu isoille merille, eikä tällaiseen rikkonaiseen saaristoon, joita on vain harvassa. Siksi niiden terminologia ei ihan vastaa meidän terminologiaamme)
Asia on hieman vastaava kuin tiellä on 80 km/h rajoitus. Se ei tarkoita, etteikö jossain kohtia voisi ajaa turvallisesti lujempaakin. Se on sääntö, joka on luotu siten, että sitä noudattamalla yleinen turvallisuus säilyy. Ei siten, että jokainen itse ratkoo, mikä on turvallinen nopeus. - Googleta kuvahaulla "sailboat polar diaghram" niin saat joukon käppyröitä, mistä selviää hyvin purjeveneen nopeudet eri nousukulmilla.
Noissa käppyröissä jokainen ympyrämäinen kuvaaja edustaa yhtä tuulen nopeutta ja kuvaajaviivan etäisyys ympyrän keskeltä (säde) veneen nopeutta. Samalla näkee missä nousukulmassa nopeus alkaa jyrkästi hiipua, eli kuinka ylös tuuleen veneellä voi purjehtia.
esim.
http://northern-light-sf.com/strategy/data/santana35-speed-polar.gif - "Ahdas kulkuväylä - narrow channel - on sellainen paikka vesialueella, jossa alus ei pysty valitsemaan reittiään vapaasti kulkukelpoisen veden vähäisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi. "
Tuo on sinun tulkintasi ahtaasta kulkuväylästä. Suomessa noudatetaan viranomaisen tulkintaa, jonka voi lukea tämän säikeen alusta. - Jos tarkoitat, että onko täällä höpisijöillä mitään vastuuta mahdollisista vääristä tulkinnoista, niin ei ole. Ei ainakaan enempää kuin sen venekerhon saunojillakaan. :)
Jokaisella on sen sijaan velvollisuus ottaa selville häntä koskevat lainkohdat, ja tietämättömyys ei ole peruste olla noudattamatta lakia.