Saisiko vähän neuvoja genaakkeriin liittyen. Meillä on veneessä genaakkeri ja olen sitä kesän aikana käyttänyt kerran. Eli olen siis erittäin kokematon genaakkeri purjehtija. Purjehtimista olen harrastanut pikkupojasta lähtien, mutta genaakkeri on uusi tuttavuus.
Pari kysymystä:
Mihin tulikulmiin genaakeria voi käyttää? (voiko ajaa yhtään vastaiseen?)
Miten purje pitäisi trimmata (erityisesti keulan pään trimmi)?
Vinkkejä sukan käyttämiseen?
Olen katsonut youtubesta ohjeita jne. Kiinnostaisi kuitenkin kuulla myös teidän mielipiteitä.
Genaakkeri
GenaakkeriPu
23
3787
Vastaukset
- Kulmatvaihtelevat
Sinun veneellesi passelit tuulikulmat löydät kokeilemalla. Niihin vaikuttavat veneen lisäksi se, miten genaakkeri on leikattu.
Aivan lähelle täysmyötäistä ajaessa isopurje peittää genaakkerin alleen. Ratkaisuna on ajaa ylemmäs leikkaillen tai laskea iso. (Ison reivaustakin voi kokeilla).
Sivutuulesta ylemmäs ajettaessa jossain vaiheessa genaakkeri alkaa pakata, eikä se enää tee juuri muuta kuin jarruta ja kallista. Sekin on veneestä ja purjeen leilkauksesta kiinni, missä vaiheessa raja tulee vastaan. - Duubidiiba
Kuten yllä todettiin, kulmat riippuvat veneestä ja purjeesta. Mitä kauemmas eteen isosta purjeesta genaakkerin halssikulman saa, sen alemmas sillä pääsee ajamaan. Genaakkeripuomi, ankannokka tms. auttaa siis asiaa. Joillain genaakkereilla onnistuu virsikirjan ajaminen täysmyötäiseen. Jotkut ottavat ison kokonaan alas.
Sivutuulessa toimii sama kuin spinnulla ajettassa: kiristä etuliikkiä (nostinta), niin etuliikin "notko" pienenee ja pussi siirtyy edemmäs. Näin pääsee ajamaan ylemmäs.- GenaakkeriPu
Tulkitsenko tästä oikein, että jonkin verran vastaista tuulta Genaakkerin pitäisi sietää kunhan on säädetty / trimmattu oikein? Puhutaanko miten tiukasta kryssistä?
Ilman muuta veneellä on vaikutus, mutta haen nyt vähän periaatteita. GenaakkeriPu kirjoitti:
Tulkitsenko tästä oikein, että jonkin verran vastaista tuulta Genaakkerin pitäisi sietää kunhan on säädetty / trimmattu oikein? Puhutaanko miten tiukasta kryssistä?
Ilman muuta veneellä on vaikutus, mutta haen nyt vähän periaatteita.Ei pidä pyrkiä liian ylös, vaan nostaa keulapurjeella, ja sitten taas lasketella alemmas genaakkerilla.
- Duubidiiba
GenaakkeriPu kirjoitti:
Tulkitsenko tästä oikein, että jonkin verran vastaista tuulta Genaakkerin pitäisi sietää kunhan on säädetty / trimmattu oikein? Puhutaanko miten tiukasta kryssistä?
Ilman muuta veneellä on vaikutus, mutta haen nyt vähän periaatteita.Kaikki riippuu kaikesta, "nousukulma" erityisesti genaakkerin pussikkuudesta. Mutta yleisesti ottaen kyllä pääsee tosituuleen nähden hieman sivutuulta ylemmäs, onnistuuhan se spinnullakin. Tosituuleen kevyessä kelissä omalla genaakkerilla pääsi/kannatti ajaa ehkä johonkin 70 asteeseen, apparentti oli siinä tilanteessa jo aika edessä. Toinen juttu on se, kuinka ylös kannattaa yrittää ajaa, jossain vaiheessa purje ei vie venettä enää eteenpäin, kallistaa vain.
- Kosmoskynä
Minä olen ajanut ilman isoa ,ganakkerilla ja 1 genualla virsikirja!Ainakin siinä tuulikulmassa oli hyvä vauhti !Purjeen tekijä teki minimikokoisen genakkerin ja se oli hyvä valinta!Se on parempi eri tuulikulmille ja nopeampi hallita!
- Joakim1
Genaakkerilla ei ole järkeä luovia kuin joissain hyvin poikkeuksellisissa veneissä ja erityisesti siihen suunnitelluilla purjeilla aivan kevyessä tuulesssa. Sivutuulesta pääsee jonkin verran korkeammalle useimmilla genaakkereilla. Parhaimmillaan jopa jonnekin 35 asteen suhteelliseen tuuleen, joka sitten veneestä ja tuulesta riippuen voi olla hiukan tai reilusti korkeammalle kuin sivutuuleen. Luovilla suhteellinen tuuli on kuitenkin 25 asteen paikkeilla, joka ei genaakkerilta onnistu ja jo ennen 40 astetta genua tai jopa fokka on yleensä nopeampi.
Useimmat veneet eivät kanna täyskokoista genaakkeria sivutuulessa (ja varsinkaan sitä tiukemmilla kursseilla) kuin jonnekin 5-6 m/s tuuleen saakka ja 4 m/s voi jo tuntua aika urheilulliselta.
Myötätuulessa homma riippuu paljon halssikulman paikasta, ison koosta ja nostimen paikasta. AIka helposti genaakkeri jää ison peittoon ja lähellekkän myötätuulta ei voi ajaa, vaan on leikattava runsaasti eli kapeammissa paikoissa jiipattava tiheästi. Genaakkeri keulaan jalustettuna on aika epätoivoinen purje myötätuuleen, varsinkin yleispurjeeksi leikattu melko litteä.
Riittävän pitkä keulapuomi auttaa selvästi, mutta ei sekään ole suuri lohtu, ellei vene ole nopea, jolloin suhteellinen tuuli ei käänny taakse kuin vasta lähes suoraan myötätuuleen ajettaessa.
Spinnupuomin kanssa genaakkeri toimii myötätuuleen yhtä hyvin kuin spinnu, mutta jiipatessa purje jää väärin päin tai sitten on tehtävä varsin monimutkainen jiippi.
Sukka jakaa mielipiteet. Ellei genaakkeri ole todella iso, sukka on mielestäni täysin turha. Omassa veneessä genaakkeri on reilut 80 m2 ja yli 14 m korkea. Siinä tuli mukana sukka. Kokeilin kerran sukkaa ja totesin, että se vain hidasti nostamista ja laskemista. Sen jälkeen en ole käyttänyt ja sukka on myytykin jo monta vuotta sitten.
Aluksi käytin genaakkeria lyhyellä keulapuomilla, mutta surkeiden myötätuuliominaisuuksien takia käyttö oli harvinaista. Nykyään käytän genaakkeria aina spinnupuomilla ja paljon enemmän kuin aiemmin. Taitaa jo useammin nousta genaakkeri kuin spinnu lomapurjehduksilla. Aika usein olen myös jiipannut genaakkerin ja ajunut sitten jiipin jälkeen purje väärin päin.- seppomartti
Mitä tarkoitat, että genaakkeri tai muu asymmetrinen lentävä purje on jiipin jälkeen väärin päin?
- Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Mitä tarkoitat, että genaakkeri tai muu asymmetrinen lentävä purje on jiipin jälkeen väärin päin?
Siis ajan kuin spinnua ja jiippaan kuin spinnun. Tuolloin etuliikki ja takaliikki vaihtavat paikkaa jiipissä. Oikeaoppisesti asymmetrinen spinnupuomilla pitäisi jiipissä myös kääntää, joka vaatii kolme köyttä enemmän kuin jiippaaminen spinnun tavalla.
- seppomartti
Spiiraamisesta ja virsaristako ei ole kyse, vaan käytät genaakkerissa muulloinkin spinnupuomia, eikä halssikulma ole tacklinella kiinni keulassa? Jos purje on suunniteltu genaakkeripuomin kanssa käytettäväksi niin ilmeisesti tuollainen jiippi olisi mahdoton liikkien pituuksien ollessa niin erilaiset. Ja ellei ole mahdoton niin toinen halssi ilmeisesti on toista parempi mutta kummin päin toimii paremmin?
Tarjoaako tuo nurinkurinen toiminta jotain etua verrattuna siihen, että etuliikki / takaliikki eivät vaihda paikkaansa vaan jiipataan ilman spinnupuomia ja ilman lisäköysiä pelkästään kahdella skuutilla. Silloin sitten "leikataan" esim 30 astetta heikossa tuulessa tai spiirataan jos ajetaan myötäisemmin. Kovassa tuulessa voisi käyttää tuplaskuutteja, mitä en ole koskaan kokeillut. En myöskään ole koskaan kokeillut vaihtaa platlenssissä virsarilla olevaa puomia toisen puolen skuuttiin ennen jiippiä. Sehän olisi löysä skuutti ja temppu voisi toimia.
Rullan kanssa toimiessa voi vetää kovassa tuulessa jiipin ajaksi purjeen rullalle ja vaihtaa puomi toiseen skuuttiin ja avata purje uudelleen toiselle puolelle. Ei lisäköysiä tai punnertamista heiluvan puomin kanssa, eikä kestä kauan.
Hyvä sukka on toimiva vaihtoehto mutta usein hidas ja takkuava kun ensi kerran pitkän tauon jälkeen ottaa käyttöön. Sen jälkeen ja sinä päivänä menee ylös alas. 122m2 purjetta on joskus ollut vaikea vetää mastolta pussiin. Purjeen toppi lentää vaakasuoraan ja vetosuunta on poikittain. Keulasta vetäminen ja ison leessä onnistuu paremmin.- Duubidiiba
Vastaan tähän hieman Joakiminkin puolesta, koska itsekin on tullut ajettua genaakkerilla spinnupuomilla. Purjeen halssikulma siis laitetaan spinnupuomiin kiinni aivan kuten spinaakkerikin. Etuna tässä on se, että kurssin kääntyessä myötäiseksi puomia voi kääntää ulos ja genaakkeri ei jää ison taakse, mikä normaalisti käytettynä on todella turhauttavaa. Kaikki voivat mielessään tehdä ajatusharjoituksen jiipistä.
Jos tilaa on, voi genaakkerilla (ilman spinnupuomia) leikata ja jiippailla myötätuuleen. Toimii avomerellä, mutta harvemmin saaristoväylillä. Aivan kevyessä tuulessa on jopa yhtä nopeaa kuin spinaakkerilla (jolla joutuu myös leikkaamaan vahvasti parhaan VMG:n saavuttamiseksi). Kovassa tuulessa (jos ei puhuta paaalaavista veneistä) jäädään auttamattomasti spinnuveneille joilla pääsee ajamaan suorempaa myötätuuleen. - Joakim1
Siis ei virsaria, vaan kuten spinnu. Sivutuulessa spinnupuomi on kiinni etustaagiissa ja sitten spinnupuomia vedetään taakse kunnes se on poikittain veneeseen nähden myötätuulessa. Toimii yhtä hyvin kuin spinnu. Virsaria voi ajaa vain lähes suoraan myötätuuleen ja silloinkaan purjetta ei voi trimmata yhtä hyvin kuin spinnua, joten vauhti on huonompi. Tuulen kääntyessä vähän sivulle, joutuu puomin poistamaan ellei sitten genaakkeri ole lähinnä genua.
Mun genaakkerissa etuliikki on 1,1 m pidempi kuin takaliikki. Nostan aina sen oikein päin eli pidempi tulee keulaan ja spinnupuomiin. Toimii tietysti sivutuulessa paremmin noin. Tiukassa sivutuulessa spinnupuomi on keulakaiteen korkeudella, jolloin etuliikki on jo aika kireä. Etuliikki on yhtä pitkä kuin suurimmassa spinnussani. Ei ehkä toimi, jos etuliikki on paljon pidempi eli on tarkoitus tulla aivan kiinni kanteen tai keulapuomiin.
Jiipin jälkeen puomissa on lyhyempi liikki. Toimii aivan hyvin avotuulilla. Sivutuulessa ei varmaankaan toimisi kovinkaan hyvin.
Oikeaoppisesti asymmetristä puomilla ajetaan niin, että pidemmässä liikissä on kaksi gaijaa ja tackline ja lyhyemmässä kaksi skuuttia. Jiipissä ensiksi päästetään assy tacklinen varaan tavalliseksi genaakkeriksi, sitten otetaan puomi pois tieltä, jiipataan kuten genaakkeri ja lopuksi laitetaan puomi toiselle puolelle. Melko monimutkainen operaatio, joka on hidas ja sekava ellei miehistöä ole paljon ja hommaa on harjoiteltu runsaasti.
- Duubidiiba
Tuli mieleen: sisään vedettävän genaakkeripuomin sijaan puomi voisi olla sivusuuntaan käännettävä. Säilytysasennossa puomi käännettäisiin taakse veneen kylkeä vasten varvaslistan suuntaiseksi, kyljessä voisi jopa olla upotus puomia varten. Puomin kärjestä köydet veneen takakulmiin kiinnitettyjen plokien kautta vinsseille, joilla kulmaa säädetään. Pystykeulaisessa veneessä puomin päästä voisi mennä "dyneemaharus" alas keulaan lähelle vesilinjaa.
Käytössä puomia pidettäisiin spinnupuomin tapaan aina kohtisuorassa tuuleen nähden. Jos tuollaisella puomilla ajaisi esim. code zeroa, voisi samalla purjeella ajaa melkein kaikkia tuulen suuntia myötätuulesta sivuvastaiseen. - GenaakkeriPu
Kiitos vastauksista. Joakimin selitys oli kattava, vaikka vaati hieman pohdintaa, että mitä oikein tarkoitat. Meillä ei ole spinnunpuomia lainkaan ja olen ajatellut jättää hankkimatta. Meillä olisi kyllä hyvä heloitus ko. puomille mastossa, joten saa nähdä tuleeko hankittua jossain vaiheessa.
Tastaukset antoivat tarvitsemani tiedon. Meillä Genaakkero on 105 m2, iso n. 30 m2 ja genua 50 m2. Joten jos ajan myötäistä ja käytän genaakkeria, niin isoa ei kanata lainkaan avata sekoittamaan tilannetta. Veneemme painaa 7 tonnia ja tuo 105 m2 genaakkeri vaikuttaa todella tehokkaalta ainakin kun tuuli tulee sivulta, vaikka sitä olisi todella vähän.
Harjoittelua tuo purje kyllä vielä vaatii, mutta hienoa, että ko. purje on loppupeleissä niin helppo verrattuna spinnuun, jonka kanssa säätäminen on aina oma lukunsa. - seppomartti
Sen luulen ymmärtäväni, että halssikulma spinnupuomissa toimii paremmin kuin skuuttikulmassa. Mutta toisella halssilla "nurinpäin " sitten mahdollinen hyöty menetetään?. Edelleenkään en ymmärrä "missä on pihvi". Jos spinnupuomi sivutuulessa on keulastaagissa, niin genaakkerin tack on keulakaiteen verran korkeammalla muttei kauempana edessä kuin ilman puomia. Täysikokoisen genaakkerin etuliikkiä ei saa kireälle ja genaakkeripuomiin suunnitelty assyn pitkä etuliikki olisi vielä huonompi. Genaakkeripuomissa tack on kauempana edessä (minulla 80cm, koska en yllä kauemmaksi) ja alhaalla. Sivutuulessa purje voi olla isompi (genaakkerini 92 ja max assy spinnu 122 m2) ja edempänä kuin spinnupuomin kanssa. Platlenssissä voi molemmilla systeemeillä spiirata, tuskin suurta eroa. Onko genaakkerin ajo spinnumaisesti jotenkin helpompaa vai johonkin suuntaan esim. 140-160 nopeampaa kuin genaakkeripuomilta tavanomaisemmin?.
Keulasta sivulle kääntyvä erittäin pitkä genaakkeripuomi on rutiinia transat mini 6.5 veneissä. Käyttöä en ole nähnyt. Jos kääntyilisi molemmille puolille vauhdissa niin tarvittaisiin joku erikoishela keularustin seutuun. Hankin helat ulostyönnettävän genaakkeripuomin vinoon asennusta varten. Se olisi varvaslistojen suuntainen eli ehkä kulmaa 10 astetta. Mutta jiipissä pitäisi puomin takakiinnitys kanteen vaihtaa. En osaa arvata olisiko vaivan arvoinen ja toistaiseksi toteuttamatta.
Code 0 on ollut erittäin monipuolinen genaakkeri, ei pelkästään alkuperäisessä tarkoituksessa. Avotuuliin kestää enemmän tuulta kuin tavanomainen genaakkeri ja keveässä tuulessa nousee melkein yhtä korkealle kuin genoa. Toimii rullan ja genaakkeripuomin kanssa ja erityisen hyvin. Tänä vuonna Guadeloupe- Kuuba ja Sint Maarten- Azorit yhteensä 4000mpk code oli lähes jatkuvasti ylhäällä squalleista huolimatta. Myin 2 genaakkeriani pois ja pidän assyspinnun ja coden symmetristen spinnujen lisäksi, joita ei tule enää käytettyä kuin miehistön kanssa.- Joakim1
Pihvi on juuri siinä, että suorituskyky pysyy hyvänä, vaikka tuuli ei ole sivutuulta. Varsinkin Code 0 tyyppinen kapea ja pieni genaakkeri on aika surkea heti kun tuuli aukeaa sivutuulesta. Puomilla senkin saa toimimaan avoimemmilla kulmilla.
Muutama vuosi sitten monessa suomalaisessa kisaveneessä oli Code 0 tyyppinen genaakkeri, joka oli selvästi spinnua pienempi. Hyvin toimi tiukoilla pätkillä, mutta spinnut meni vauhdilla ohi heti kun vetivät kunnolla (ja vene pysyi pystyssä). Tuulen auetessa enemmän ero vain kasvoi.
Spinnua selvästi suuremmalla genaakkerilla tilanne on parempi lähellä sivutuulta, mutta toisaalta vene ei kanna sitä kuin jonnekin 4-5 m/s saakka sivutuulessa ja suurella genaakkerilla ei yleensä pääse lainkaan tiukoille kulmille purjeen leikkauksen takia. Nekin sitten jäävät selvästi spinnujen jälkeen viimeistään myötätuulessa.
En ole koskaan kokeillut spiirattua genaakkeria, mutta aika paljon on tullut kisattua genaakkeriveneitä vastaan. Niiden vauhti on yleensä hyvin heikkoa avoimilla kulmilla jo selvästi ennen myötätuulta. Poislukien nopeat veneet, joilla suhteellinen tuuli pysyy etusektorissa tai vähintäään sivulla pitkään. Nopea vene voi olla plaanaava tai sitten vain varsin iso.
Spinnupuomilla ajaminen tietysti sopii vain genaakkereihin, joiden etuliikki ei ole liian pitkä. Omassa veneessäni spinnupuomi on J-mittaa pidempi eli pää tulee kaiteen ulkopuolelle, vaikka kaide kiertää etustaagin. Jos genaakkeri on mitoitettu tulemaan kiinni kanteen tai varsinkin hiukankin pidempään keulapuomiin, ei spinnupomilla ajaminen varmaankaan toimi hyvin. - seppomartti
Joakim1 kirjoitti:
Pihvi on juuri siinä, että suorituskyky pysyy hyvänä, vaikka tuuli ei ole sivutuulta. Varsinkin Code 0 tyyppinen kapea ja pieni genaakkeri on aika surkea heti kun tuuli aukeaa sivutuulesta. Puomilla senkin saa toimimaan avoimemmilla kulmilla.
Muutama vuosi sitten monessa suomalaisessa kisaveneessä oli Code 0 tyyppinen genaakkeri, joka oli selvästi spinnua pienempi. Hyvin toimi tiukoilla pätkillä, mutta spinnut meni vauhdilla ohi heti kun vetivät kunnolla (ja vene pysyi pystyssä). Tuulen auetessa enemmän ero vain kasvoi.
Spinnua selvästi suuremmalla genaakkerilla tilanne on parempi lähellä sivutuulta, mutta toisaalta vene ei kanna sitä kuin jonnekin 4-5 m/s saakka sivutuulessa ja suurella genaakkerilla ei yleensä pääse lainkaan tiukoille kulmille purjeen leikkauksen takia. Nekin sitten jäävät selvästi spinnujen jälkeen viimeistään myötätuulessa.
En ole koskaan kokeillut spiirattua genaakkeria, mutta aika paljon on tullut kisattua genaakkeriveneitä vastaan. Niiden vauhti on yleensä hyvin heikkoa avoimilla kulmilla jo selvästi ennen myötätuulta. Poislukien nopeat veneet, joilla suhteellinen tuuli pysyy etusektorissa tai vähintäään sivulla pitkään. Nopea vene voi olla plaanaava tai sitten vain varsin iso.
Spinnupuomilla ajaminen tietysti sopii vain genaakkereihin, joiden etuliikki ei ole liian pitkä. Omassa veneessäni spinnupuomi on J-mittaa pidempi eli pää tulee kaiteen ulkopuolelle, vaikka kaide kiertää etustaagin. Jos genaakkeri on mitoitettu tulemaan kiinni kanteen tai varsinkin hiukankin pidempään keulapuomiin, ei spinnupomilla ajaminen varmaankaan toimi hyvin.Samaa mieltä yllä olevasta. Kaikki asymmetriset keulapurjeet olen teettänyt maksimipituisella etuliikillä. Ne eivät sovellu spinnumaiseen purjehdukseen. Ihan uteliaisuuttani kyselen. Yhden kerran nostin vahingossa kun erehdyin symmetrisen spinnun ja genaakkerin välillä. Häpeissäni kiireesti laskin, olisin voinut kokeilla pidempään.
Code 0 tai genaakkeri ei tietenkään ole nopea avotuulissa jos vertailukohtana on symmetrinen spinnu. Kun kehuin codea kovassa avotuulessa niin se tarkoittaa yli 20 solmua ja puuskissa 35. Isoon 1. tai 2. reivi ja rullalta toimiva code spinnupuomilla spiirattuna on helppo ja nopea lenssissä. Onhan se normaalispinnua ja genaakkeria paljon vahvempi ja 2 X genoan kokoinen. Spinnut normaalisti pysyvät silloin pussissa. - Joakim1
seppomartti kirjoitti:
Samaa mieltä yllä olevasta. Kaikki asymmetriset keulapurjeet olen teettänyt maksimipituisella etuliikillä. Ne eivät sovellu spinnumaiseen purjehdukseen. Ihan uteliaisuuttani kyselen. Yhden kerran nostin vahingossa kun erehdyin symmetrisen spinnun ja genaakkerin välillä. Häpeissäni kiireesti laskin, olisin voinut kokeilla pidempään.
Code 0 tai genaakkeri ei tietenkään ole nopea avotuulissa jos vertailukohtana on symmetrinen spinnu. Kun kehuin codea kovassa avotuulessa niin se tarkoittaa yli 20 solmua ja puuskissa 35. Isoon 1. tai 2. reivi ja rullalta toimiva code spinnupuomilla spiirattuna on helppo ja nopea lenssissä. Onhan se normaalispinnua ja genaakkeria paljon vahvempi ja 2 X genoan kokoinen. Spinnut normaalisti pysyvät silloin pussissa.Kannattaa sitä ylipitkää genaakkeriakin kokeilla joskus puomilla. Aivan tiukoilla kulmilla etuliikki on hyvä saada kireäksi, mutta avoimemmilla se ei ole tarpeen. Lisäksi spinnupuomin pään saa varsin alas, kun puomi ei ole keulakaiteen päällä, vaan sivummalla. Mulla tuon asymmetrisen etuliikki on vain reilut 30 cm vähemmän kuin ISP eli etäisyys rungon ja kannen liitoksesta spinnyfalliin. Ei se ole juuri alimittainen, vaan tulee lähelle keulaa ja etuliikki on pidempi kuin spinnuissa tyypillisesti.
- A2rules
Kunnolla leikattu syvä assy (A2 tai vastaava) twistaa tuulen puolelle ja keskikelissä 160-170twa täysin mahdollisia kulmia. Tällöin sivutuuli tai tiukempi ei onnistu, sen takia kombo fokka/code0/A2 olisi mielestäni paras.
Vrt. Kuva https://drive.google.com/file/d/1encoEjcYWw80elprCV2HOsCJGoERfzVD/view?usp=drivesdk- seppomartti
Nätti kuva, vaikka turhan tiukka iso.
Assy suunniteltuna pelkästään myötätuuleen on huipustaan vielä paljon syvempi ja lihavampi. Noin sileässä kelissä purjeen saa pysymään luuvartissa. Aallokossa tilanne on toinen. Spinnu menee toistuvasti kasaan ja aukeaa pamahtaen. Ellei halua leikata tuuleen niin kannattaa spiirata. Pistyy ajamaan lenssiä sen mitä kangas kestää.
Kertokaapa genaakkerista paljoakaan tietämättömälle, onko tuo käytännössä pelkkä kisapurje? Jos (retki)veneessä on jo genua ja spinnu, niin mitä lisäetua tuo genaakkeri tuo?
- Jsibh
Ei ole kisapurje, pikemminkin retkipurje, ideana ettei tarvi puomin ja ylimääräisten köysien kanssa pelailla.
- Heg
Jsibh kirjoitti:
Ei ole kisapurje, pikemminkin retkipurje, ideana ettei tarvi puomin ja ylimääräisten köysien kanssa pelailla.
Siis spinnun vaihtoehto.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397820Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde412009Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251940- 911653
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801585Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071040Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5989- 50945
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34822