- Se, että esitit tuon väitteen, on todiste luojan olemassaolosta. Jos luoja ei olisi olemassa, et olisi voinut sitä tehdä.
- On voitu osoittaa se, että monenlaisia asioita ja olentoja on olemassa, joten ne kaikki todistavat luomisesta ja luojasta luomisen takana. Sitä ei ole voitu todistaa, että kaiken olemassaolo on saanut alkunsa ilman luojaa jostakin muusta syystä tai ilman syytä. Sitäkään ei ole voitu todistaa, että tämä universumi on kaikki, mitä on olemassa: on ollut, on ja on oleva kaikki. Sellainen väite National Geographic kanavalla on puhtaasti uskoon perustuva eikä sen tueksi ole yhtä ainoaa todistetta. Uskovaiset ateistit pitävät sitä sokeasti totena, mutta eivät kaikki. Osa uskoo multiversumiin ja sitä tukeviin arvauksiin. Kieltäessään luojan mahdollisuuden ovat he silti uskovia ateisteja. Vain me luojan mahdollisuuden totena pitävät ateistit olemme tosi ateisteja muiden ollessa feikkejä uskovaisia.
- Miten todennäköisenä pidät sitä, että on olemassa "saunatonttu, keijuja taikka neonkeltaisia joutsenia"? Onko se yhtä todennäköistä kuin se, että luojaa ei ole olemassa? Vaikka se olisi yhtä todennäköistä sinun mielestäsi, niin se ei kelpaa miksikään muuksi kuin todisteeksi siitä, että luoja on olemassa. Nimittäin, jos luoja ei olisi olemassa, et sinäkään olisi kirjoittamassa noita asioita.
- Ainoa virhe, jonka tunnustan, on se, että kaiken olemassaolo ei ole "ainoa todiste" vaan se on "kaikki todisteet". Siis jokainen yksittäinen todiste todistaa luojasta, joten on olemassa lukematon määrä todisteita. Sen vuoksi on kyseenalaista puhua "ainoasta todisteesta": kaikki todistaa luojasta eikä mikään todista häntä vastaan. Yhtään sellaista todistetta ei ole vielä voitu esittää.
Pidän mahdollisena sen, että luojaa ei ole olemassa eikä luomista ei ole tapahtunut, joten en ole teisti: olen ateisti, koska pidän mahdollisena sen, että luoja ei ole olemassa. - Se, että pystyt esittämään noita järkevyydeltään kyseenalaisia väitteitä on todiste siitä, että luoja on olemassa ja luominen on tapahtunut. Jos et esittäisi niitä väitteitä, niin luomista ei olisi tapahtunut. On toki olemassa toinenkin selitys sille, miksi voit esittää väitteitäsi, mutta se ei ole sen järkevämpi kuin väite, jonka mukaan olet olemassa luomisen tuloksena. Sen toisen väitteen tueksi ei ole esittää yhtä ainoaa todistetta, joten miksi siihen pitäisi uskoa?
- Vaadit minua esittämään positiivisten väitteiden todisteita, mutta minä puolestani ilmaisin olevani valmis vastaamaan jokaiseen väitteeseen luojaa ja luomista vastaan. Se, että on olemassa mahdollisuus, jonka mukaan luojaa ei ole olemassa tai että luomista ei ole tapahtunut, ei todista sitä, että luoja ei voi olla olemassa ja että luomista ei mahdollisesti ole koskaan tapahtunut.
- Ateistit sanovat, että todistustaakka on positiivisen väitteen esittäjällä sen sijaan, että se olisi tätä väitettä epäilevillä. Vaikka tämä on totta, niin ateistit käyttävät tätä asiaa väärin hyväkseen perustellessaan sitä, miksi heillä ei ole yhtä ainoaa syytä pitää mahdollisena luojan olemassaoloa. Sen sijaan, että he vaatisivat aidosti todisteita luojan ja luomisen puolesta, kieltävät he systemaattisesti jokaisen todisteen, koska eivät pidä edes teoriassa mahdollisena luojan olemassaoloa.
Mitä järkeä on esittää todisteita henkilölle, jolle mikään aito todiste ei kelpaa? Ateisti voi esittää vaatimuksena luojan olemassaolon todistukseksi esimerkiksi sitä, että luoja ilmestyisi hänen eteensä ja puhuisi hänelle tai jotakin muuta typerää. Jos sitten kävisi niin, että luoja ilmestyisi hänen eteensä ja puhuisi hänelle, niin hän pitäisi sitä aistiharhana eikä uskoisi luojaan. Koska uskovainen ateisti on ehdottoman ja täysin varma siitä, että luoja ei ole olemassa, niin mikään todiste ei kelpaa hänelle.
Uskovainen ateisti pyytää tyypillisesti luojalta sellaisia todisteita, joita hän ei anna itsestään. Luoja ei ole ihmisten käskytettävissä, niin että hän tekisi sitä, mitä ihmiset käskevät. Koska luoja ei suostu ateistin juoksupojaksi ja pelleksi, niin se on ateistin mielestä riittävä todiste siitä, että luoja ei ole olemassa. Järkevä omilla aivoillaan ajatteleva ihminen huomaa, että tässä on ajatusvirhe, joka ei ole logiikan mukainen. Ihmistä korkeamman olennon ei tarvitse totella itseään alempaa olentoa.
Tiedemiehillä on monia oletuksia, joita he eivät ole voineet todistaa. Jos oletus on järkevä, niin muut tiedemiehet eivät sano oletuksen esittäjää hulluksi tai uskovaiseksi. Oletuksen esittäjä ei myöskään vaadi muilta tiedemiehiltä oman oletuksensa tai väitteensä todistamista vääräksi sillä seuraamuksella, että jos siihen ei kyetä, on väite totta. Vain uskonnollisiin väitteisiin sovelletaan tuollaista logiikkaa. Tieteelliset väitteet varjeltuvat moiselta vääryydeltä samaa asiaa tutkivien asiantuntijoiden taholta. Esitän yhden esimerkin.
Jos joku tiedemies sanoo, että aurinkokunnassa on yhdeksäs planeetta, jota ei vielä tunneta, niin todistustaakka on hänellä, mutta muut voivat epäillä tätä väitettä. He voivat silti pitää sitä mahdollisesti totena, jos on vähänkin syytä olettaa, että se voisi olla totta. Kukaan ei käyttäydy epäkunnioittavasti toista kohtaan, mutta jokainen odottaa todisteita joko puolesta tai vastaan. Vaikka eri mieltä olevilla ei ole mitään velvollisuutta osoittaa arvelua epätodeksi, voivat he silti etsiä todisteita sitä vastaan. Ne todisteet nimittäin kumoaisivat esitetyn väitteen ja tekisivät jatkotutkimukset tarpeettomiksi.
On esitetty arveluja, joiden mukaan tämä universumi ei ole ainoa, joka on olemassa. On sanottu, että on olemassa kvanttimeren poreilua, joka on ikuista. Myös kosminen inflaatio voi olla ikuista ilman alkua. Kvanttimeren poreilusta putkahtaa aina silloin tällöin esiin uusia universumeja, joita ei ollut sitä ennen olemassa. On oikein vaatia tällaisten väitteiden esittäjältä todisteita väitteidensä tueksi, mutta jos hänellä ei ole niitä esittää, niin onko oikein sanoa häntä mielisairaaksi tai hulluksi uskovaiseksi, joka on velvollinen todistamaan väitteensä, mutta epäilijöillä ei sellaista velvoitetta ole?
Sellaisen väitteen epäilijöillä ei ole todistustaakkaa, jotka kyseenalaistavat positiivisen väitteen, mutta he voivat tahtoessaan osoittaa omilla todistuksillaan esitetyt väitteet virheellisiksi. Jos he eivät kykene siihen – ja on kyse järjellisesti ajatellen mahdollisesta asiasta, joka ei ole tieteellistä ajattelua vastaan – niin he osoittavat olevansa sokeita uskovaisia, jotka eivät ota vastaan mitään todisteita, jotka ovat vastoin heidän vakaumustaan ja sokeaa uskoaan. Sen vuoksi on jokseenkin turha todistaa asioista, joita he eivät ole valmiit hyväksymään, vaikka sen omin silmin näkisivät. - On positiivinen väite sanoa, että "luojaa ei ole olemassa" tai että "luomista ei ole tapahtunut".
Minä voin sanoa positiivisen väitteen, joka kuuluu näin: "Minä en ole nainen." Jos tämä ei olisi positiivinen väite, jota ei tarvitse todistaa, niin miksi minua vaaditaan todistamaan se väite mennessäni miesten pukuhuoneeseen tai vessaan? - Kyse on sellaisesta kaiken olevaisen luojasta, jota yksikään uskonto tai sen edustaja ei tiettävästi palvo luojana tai Jumalanaan.
Tästä luojasta ei ole välttämättä olemassa yhtään luomismyyttiä eikä vanhoja kirjoituksia, jotka on luokiteltu pyhiksi kannattajiensa toimesta.
Ainoa todiste tästä kaiken olevaisen luojasta on se, että jotakin on olemassa. Ja se johtaa väistämättä siihen oletukseen, että jos jotakin on olemassa, niin se todistaa tästä luojasta. Niinpä mikään ei voi todistaa tätä luojaa ja luomista vastaan, mutta kaikki todistaa hänen puolestaan ja luomisesta. - Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan.
Jos tiedät, että edessäsi on ohutta jäätä, joka pettää painosi alla ja olet vaarassa joko hukkua tai paleltua kuoliaaksi, niin toki silloin järkevänä ihmisenä valitset kiertotien eli virstan väärään?
Jos et tiedä, että edessäsi on ohutta jäätä tai edes järvi, niin sitten menet oikotietä suoraan kuolemaasi. - Joulupukki ei ole puhtaasti satuolento. Sen taustalla on vaikuttanut todellinen historiallinen henkilö, Myran piispa Pyhä Nikolaus (tunnetaan myös Nikolaus Barilaisena). Jos Jumala olisi yhtä lailla totta tai satuolento kuin Joulupukki, niin hän olisi siten varmasti olemassa, koska on varmaa, että kyseinen Nikolaus oli olemassa. Se, mitä ominaisuuksia tähän Jumalaan liitetään, olisi sitten eri asia ja vaatisi lisää todisteita. Me esimerkiksi tiedämme sen, että Nikolaus ei jakanut lahjoja kaikille maailman lapsille, ei ajanut poroilla taivaalla, ei tullut alas savupiipusta koteihin, jne., jotka ovat ainoastaan tähän todelliseen henkilöön liitettyjä taruja. Vastaavalla tavalla on mahdollista, että Jumala on olemassa, mutta häneen on liitetty monia eri taruja, jotka eivät ole totta.
- Minun ei tarvitse esiintyä fiksuna.
Fiksuna esiintyminen on niiden tehtävä, jotka eivät ole fiksuja.
Monet uskovaiset ateistit eivät ole fiksuja, mutta he esiintyvät fiksuina. Heitä tapaa mm. Teboilin baarista: he ovat niitä amis-poikia, jotka ovat täysin varmoja siitä, että luojaa ei ole olemassa ja luomista ei ole tapahtunut. He perustelevat näkemyksensä luonnontieteilijöiden varmoihin todisteisiin ja populaarikulttuurin (esim. TV-ohjelmat) sanomaan.
Sen vuoksi ei ole mitään syytä epäillä sitä, että luoja ei ole olemassa ja luomista ei ole tapahtunut - heidän mielestään siis. Jos heiltä tai tiedemiehiltä kysytään tätä asiaa, niin vastauksena tulee Russelin teekannu, Lentävä spagettihirviö tai - harvemmin kyllä - Lentävä vaaleanpunainen yksisarvinen. Typerimmät heistä pitävät tieteellisesti todistettuna faktana sitä, että luoja ei ole olemassa eikä luomista ole tapahtunut.
Järkevästi ajattelevat ihmiset tunnustavat sen, että luoja voi olla olemassa ja luominen on tapahtunut. He tunnustavat myös sen, että luoja ei välttämättä ole olemassa eikä luomista ole tapahtunut. Jos joku kieltää jomman kumman vaihtoehdon selityksenä kaikkeuden ja elämän synnylle, niin hän on sokea uskovainen.
Sokea uskovainen ei voi huomata sitä, jos on erehtynyt. Hän ei voi muuttaa omaa näkemystään, vaikka mitä tahansa todisteita esitettäisiin sitä vastaan. Suuri osa ateisteista on sellaisia uskovaisia, jotka eivät osaa edes kuvitella erehtymisen mahdollisuutta omassa vakaumuksessaan. Niinpä on mahdotonta saada heidät vakuutetuiksi todisteiden edessä, joita he eivät tunnusta olevan edes olemassa. - Shivan olemassaolosta ei ole tieteellistä todistetta eikä luultavasti siitäkään, että hän ei olisi olemassa. On silti olemassa monia tutkimuksia, joiden mukaan hän ei ole todellinen elävä jumala. On myös yleisesti tiedossa, että kyse on taruolennosta sen sijaan, että kyse olisi jumalasta. Shivaan uskovat ovat varmasti tästä asiasta eri mieltä, mutta he eivät osaa perustella kantaansa yhtä hyvin kuin asiaa tutkineet ei-uskovaiset sivistyneet ja korkeasti oppineet ihmiset. Heidän tutkimustensa tuloksia on mahdollista lukea monista eri lähteistä, joissa on perusteltu se, miksi kyse ei ole todellisesta olennosta vaan taruolennosta.
- "Toiseksi, se mitä Jumala tekee Raamatussa, todistaa vain, että Hän vihaa syntiä ja vääryyttä."
Jopa siihen asti, että rankaisee niitä, jotka eivät ole tehneet hyvää tai pahaa (syntiä)? Vai alkavatko tsygootit, alkiorakkulat ja sikiöt tehdä syntiä äitinsä kohdussa? Tai rankaisiko Jumala aina vain niitä, jotka tekivät syntiä, vai monia muita, kun Vt:n kirjoituksia luetaan?
"Kolmanneksi kaikki mainitsemasi asiat tapahtuivat vanhassa testamentissa, joka ei ollut lopullinen Jumalan sana."
Oli kuitenkin Jumalan sana ja ilmoitti hänen ehdottoman (absoluuttisen) tahtonsa niissä tilanteissa?
"Uudessa testamentissa Jumala ei tehnyt mitään mainitsemiasi asioita. "
Uudessa testamentissa Jumala ei tyydy rankaisemaan ihmisiä kuolemalla vaan kiduttaa heitä loputtomiin antamatta mitään helpotusta tai lievitystä siihen tuskaan ja kärsimykseen, mikä ihmisillä tulisessa järvessä on. Vanhan testamentin Jumala on "rakkaus" tähän Uuden testamentin Jumalaan verrattuna, koska hän tappaa vain ruumiin, mutta Uuden testamentin Jumala jättää ihmisen kitumaan ikuisesti henkenä tai sieluna tai - kuten katoliset uskovat - lisätäkseen hengen tai sielun tuskaa pukee tämän ihmisen ruumiiseen, jotta tuska olisi suurempi... ikuisesti eli loputtomasti ja päättymättömällä tavalla.
Mutta toki tuollainen sopii rakkauden Jumalan tekoihin ja moraaliin? Miksi se ei sitten sovi ihmisten moraaliin? Onko meidän ihmisten moraali alhaisempi kuin Jumalan, koska pidämme väärämielisenä tuollaista rangaistusta ja tapaa toimia? Tiesitkö edes sitä, että monet tunnustavat kristityt ovat omassatunnossaan samaa mieltä kuin minä? Heidän mielestään tuollaiset tuomiot ja rangaistukset eivät ole oikeudenmukaisia eivätkä oikeamielistä. - En ole saanut ajatustenlukukykyä. Mistä sait sellaista päähäsi? Luitko ajatukseni? Vai kertoiko jumalasi sinulle sen? Miten olematon voisi puhua?
- Noiden kahden väliin mahtuvat sellaiset näkemykset, joiden mukaan molempien väitteiden puolesta on esitetty todisteita sekä puolesta että vastaan, mutta tyypillinen uskovainen ateisti ei tätä asiaa tunnusta (uskovainen ateisti ei tunnusta sitä, että luojan olemassaolosta olisi esitetty yksi tai useampi todiste). Vaikka minä en ole tietoinen yhdestäkään luojan olemassaoloa vastaan esitetystä todisteesta, niin pidän silti mahdollisena sen, että luojaa ei ole olemassa. En ole tämän perusteella uskovainen, mutta monet ateistit ovat uskovaisia, koska eivät pidä mahdollisena luojan olemassaoloa.
- Tässä on nyt vastakkain kaksi eri näkemystä:
1. Luojasta ei ole olemassa yhtä ainoaa todistetta.
2. Luojaa vastaan ei ole olemassa yhtä ainoaa todistetta.
Nämä näkemykset ovat johdattaneet kannattajansa pitämään tietyllä todennäköisyydellä totena luojan olemassaolon tai sen, että luoja ei ole olemassa eikä luomista ole tapahtunut. Uskovainen ateisti ei pidä lainkaan mahdollisena sitä, että luoja on olemassa. Minä puolestani pidän aivan aikuisten oikeasti mahdollisena sen, että luojaa ei ole olemassa. Kumpi meistä on uskovainen? Minä en ainakaan. - Sinun mielestäsi ateisteja ovat tuon perusteella kaikki ne, jotka eivät pidä totena Raamatun kirjoituksia? Heidän joukkoonsa kuuluvat mm. hindut, buddhalaiset, taolaiset, sintolaiset, jne.
Ovatko ateisteja kaikki muut paitsi tavallasi uskovat kristityt? - Todisteiden valossa on mahdollista, että luoja on olemassa ja luominen on tapahtunut, mutta onko tämän mahdollisuuden totena pitäminen uskoa vai ei: se on toinen kysymys. Sen sijaan luojan olemassaolon pitäminen mahdottomana on puhdasta uskoa eikä se perustu lainkaan tutkittuun tietoon. Uskon ei tarvitse johtaa uskonnollisuuteen, jotta se voidaan tunnistaa uskoksi sen sijaan, että puhuttaisiin tiedosta tai tieteellisestä totuudesta, joka ei muutu aikojen saatossa tai ei voi muuttua (1 1=2).
Uskovaiset ateistit pitävät kaiken olevaisen luojan olemassaoloa samalla tavalla mahdollisena kuin keksimiensä Lentävän spagettihirviön ja Näkymättömän vaaleanpunaisen yksisarvisen olemassaoloa. Tunnettu on myös Russelin teekannu, jonka jokainen ateisti tietää keksityksi allegoriaksi jumaluskon pilkkaamiseksi: sitä ei ole olemassa. Kun uskovainen ateisti vertaa kaiken olevaisen luojaa tällaisiin asioihin, niin hän tunnustaa sen, että ei pidä lainkaan mahdollisena luojan olemassaoloa. On valhetta, jos joku uskovainen ateisti (esim. Dawkins) sanoo pitävänsä luojan olemassaoloa aidosti mahdollisena.
Koska ateisti ei todellisuudessa tiedä kaikkeuden ja elämän alkusyytä tai pitää tarpeettomana alkusyyn olemisen, mutta pitää ehdottoman varmasti totena sen, että niiden takana ei ole älykästä luojaa, osoittaa hän olevansa uskovainen. Jos hän tietäisi, että kaikkeus ja elämä ovat syntyneet ilman luojaa tai jos hänellä olisi esittää edes yksi todiste sen oletuksen puolesta, ei hän olisi uskovainen. Nyt hän on vain ja pelkästään uskovainen, jonka uskoa ei voi mikään mahti maailmassa horjuttaa. - Todisteina jumalista on käytetty milloin mitäkin: luonnonilmiöitä, ihmeellisiä paranemisia, voimallisia tekoja, sairauksia, kuolemaa, väitteitä kuolleiden heräämisestä, unia, ilmestyksiä, näkyjä, sotamenestystä, muuta menestystä, ennustusten toteutumista, jumalien tai enkelien ilmestymistä ja tähän kaikkeen liittyviä perimätietona kulkeneita tarinoita, joita on alettu myöhemmin kirjoittaa ylös jälkipolvia varten. Näin on saatu aikaan "pyhiä kirjoituksia", jotka ovat väitteiden mukaan joko "Jumalan sanaa (puhetta tai ilmoitusta)" tai sisältävät sitä.
Tieteellinen tutkimus on osoittanut suurimman osan tällaisista perimätietoon perustuvista todisteista myyteiksi, legendoiksi, taruiksi, keksityiksi sepitteiksi, valheiksi ja asiavirheitä sisältäviksi kertomuksiksi. Sen sijaan luonnon antamaa todistusta luomisesta ja luojasta ei ole voitu koskaan todistaa joksikin muuksi kuin todisteeksi luojasta ja luomisesta. Näin ollen luomakunta itsessään on paras todiste luojan olemassaolosta ja luomisesta historiallisena tapahtumana. Tätä asiaa ei tarvitse silti uskoa, mutta se voidaan pitää todennäköisin perustein totuudellisena.