- Harmi, kun en ole käynyt kuin vesitornin päällä. Ihan Kuopioon, en edes Rissalaan, sieltä vielä nähnyt. Tuo haavekuva varmaan pitää uniini lentäen etsiä. Pikkukilin näkötornista katselin muutama viikko sitten sekä Kuopioon, että Lieksaan päin. Kummankaan torin mansikoiden hintaa en vielä hyvien Nikon linssien läpikään pystynyt toteamaan. Mutta huoli pois. Tekniikka kehittyy, niin mekin;)
Näkötornin raput jo ovat kokemus sinänsä. Ei korkean paikan välttäjille, kammoa kokeville.
Tukeva se on, jos itse olet sopiva. - Ei tuo ole relevanttia. Väsytys on oivaa, ei typeryys.
Olin aika kömpelö, kun unohdin loppukevennyksen. Vaikka ette uskoisikaan, niin väitän, että keskustelin Matti T:n kanssa parikin kertaa viime vuonna Nurmeksessa. Hänessä vanhana miehenä huokui kaikesta vastoinkäymisistään huolimatta vielä todellisen merikapteenin henki.
https://www.youtube.com/watch?v=W11QLJ_Ienc - Niin, jäi mainitsematta, että Tuula seilaa edelleen Höytiäisellä. Kuuluu kesän ohjelmaan käydä "katsastamassa".
- Nostit sitten pari vuotta vanhan jutun ylös. No, ei tämä huono valinta ole. Laivoja, laivureita ja Tuulaa on mukava muistella. Oi niitä aikoja, kun nuorena seilasin ne muutamat kerrat.
Pikku hiljaa keskikesän tunnelmiin virittäydytään. Pihanurmi 1,5 ha juuri äsken leikattu ja juhla saa pikimmiten alkaa.
Olkaa sitten hukkumatta siellä vesillä. Lämpöä nyt piisaa. Toivotaan että ei auringonpaiste ja muu grillaa älyä tolkuttomaksi siellä vetten päällä veneillessä.
Hyvää Juhannusta toivotan vaan kaikille. - Erittäin hyvä valinta. Melonta ja onkiminen ovat oiva tapa hoitaa työelämässä keston äärirajoille rasitettua mieltä. Ai että mistä tiedän että olet loman tarpeessa, tai että olet yleensä työelämässä. En mistään. Voit olla eläkkeellä, virkavapaalla tai yms. Kuitenkin siitä päätellen, että kehuit älykkyyttäsi ja kielen käytön lahjakkuuttasi huomattavan hyväksi, voisi olettaa, että työpaikallasi olet se kaiken pystyssä pitävä voima. Sellaisesta ihmisestä on nykyaikana tapana ottaa kaikki mehut irti, tavalla tai toisella. Jos olet yrittäjä, tiristät ne mehut itse itseäsi käskyttäen vieläkin perusteellisemmin.
Toivottavasti olet nyt aloittanut hyvin ansaitun loman ja voit rentoutua melomalla ja kalastelemalla. Näin siinä tulee paineita purettua ja kerättyä uusia voimia tulevan työrupeaman tarpeisiin. Hyvin osasit jo pahimmat höyryt päästelläkin tällä pastalla.
Sitten, menkäämme varsinaiseen aiheeseen, pois toisten ihmisten arvioinnista. Minua kun ei liian älykkyyden takia mukava ja viihdyttävä palstakeskustelu häiritse, eikä töki. Voihan se tuntua joistakuista höpinältä jos näitä kertaillaan. Työelämästä monelle on tuttu sellainen kuin tiimityöskentely tai palaveri.
Kyllä se helpottaa matkasuunnitelman tekoa kun saa listattua monelta eri taholta tulleita vinkkejä, ja tehtyä niistä sitten itselle sopivan koosteen ja suunnitelman aikataulutuksineen.
Hyviä kohteita onkin jo lueteltu aimo määrät. Tuohon ei nyt kovin paljon tule mieleen lisätä. Jos matka jatkuu Nurmekseen päin, niin kannattaa käydä Mätäsvaaran hiekkavalleilla ja avolouhoksella. Vain 5 km. valtatieltä poiketen. Hiekkavalli on varmasti mukava kokemus 8-11 vuotiaille lapsille. Tuo Mätäsvaara on monelle ulkopaikkakuntalaiselle aika tietämätön paikka, vaikka esim. Alvar Aalto sen tiimoilta onkin ollut viime aikoina esillä. - Näin on!
Nasaa ja nastalla olevaa hermokuulasta kartoituspistettä ei tietämättömän kovin kannata uumoilla edes nisillään. Ovat ne niin tietotaitoa vaativia kestävyysvajeita, jotta melko sälli on oltava, selvittääkseen arvoituksellisuuden arvaamattomaksi, täysin eheäksi, helpon lailla ymmärrettäväksi;) - Mittareita on monenlaisia. Aloittajan väittämä saattaa hyvinkin toteutua.
Elinvoimaisuuden ja työn tuottavuuden kannalta ei voida tuijottaa pelkästään prosentteja ja lukumääräistä työttömyyden vähenemistä. Totta kai työttömyys vähenee jos eläkkeelle jäävät, muuttotappio ja väen hupeneminen ovat vallitseva trendi. Tuottotehokkuuden kannalta olisi parempi katsoa kuinka suuri osa väkiluvusta on oikeissa, tuottavissa töissä käyviä työllistettyjä kaupungissamme.
Lieksan tilanne on sitä laatua, jotta tuskinpa sitä viisasten kiveä siihen prosenttiin löytyisi, olipa hallituspohja mikä tahansa. Sen vähän perusteella, mitä olen tuohon hallitusohjelmaan ehtinyt perehtyä, niin totean sen olevan erittäin riskialtis, ellei suorastaan utopistisen optimistinen, verotulojenkin kaavailun osalta. Uusi hallitus uudet kujeet.
Yrityselämän puolella uuden yrittäjän helmasynti on talousarvion ja budjetoinnin liian optimistinen laskentatoimi. Luotetaan ilman varmuusrajoja tulopuolen toteutuvan. Väännetään väkisin "hyvältä" näyttävät lukemat paperille ja näytölle näyttämisen tarpeeksi. Valitettava totuus on se, että menot kyllä toteutuvat, jopa odotettua suuremmaksi, mutta se tulopuoli tahtoo laahata pahasti monine pettymyksineen perässä. Sama pätenee todennäköisesti tähän Rinteen hallitukseen. Voi, voi, kunpa emme nyt olisi lähteneet Kreikan tielle;) - Kyllä mielestäni lippa voi olla molempiin suuntiin. Kaikkein tyylikkäintä on ilmentää tyyliä tyylillään, ajatuksen juoksun. Mennyt on ymmärrettävä, että tulevan näkee;) Tuossa piipussa on Clania!?
http://cultbox.co.uk/general/sherlock-holmes-has-something-for-everyone - Niin. Mutta en sitä kyllä minareettijoikuun vertaisi. Ehkä on nyt paree, kun emme lähde Ristiselälle ristiaallokkoon riskillä. Tuuleekin vielä kovin eiliseltä;)
- Se yritys jo hupeni. Perustuslakivaliokunta muistaakseni linjasi keväällä 2014, että saa laulaa. Ainakin kolme ensimmäistä säkeistöä;)
- Aivan ilmeistä on, hyvä Uuninpankko. Näin minäkin tulkitsen asian.
Nyt kun moni on valmistunut tiettyyn elämänsä taipaleen pisteeseen, heitän hieman lainattua ja mielenkiintoista tekstiä tähän kevätkesään, tuuliseen, tuulille.
Mitä on vapaus? Pelkkiä kaavoja, normiuskollisuutta, matematiikkaa, vai kielen käytön monimuotoisuutta.
Kenties joskus muutakin. Tämä olisi ollut minulle otollinen aihe kirjoittaa. Kirjoitin silloin 70- luvulla mitä kirjoitin. En huonosti, mutta laudatur jäi äidinkielestä haaveeksi. Magnakin. Olin silloin ns. mediaani-ihminen;) Hyvä oli silloin niin, ja on vieläkin. Niin sanoi myös Antti S.
”Vapaushan on, se on jäänyt mainituilta kirjoittajilta salatuksi, tietynlainen suhde, joka vallitsee vähintään kahden, useimmiten kolmen suhteen jäsenen kesken. Niin esim. eräs A voi olla erään B:n suhteen vapaa eräästä C:stä. Jollei suhteen eri jäseniä ole ilmaistu, puhe vapaudesta on tyhjää puhetta, sillä ilmaus on epätäydellinen. Ilmaukset A on vapaa tai A:ssa vallitsee vapaus ovat yhtä mitäänsanomattomia kuin A on suurempi kuin, josta ilmauksesta niinkään puuttuu suhteen jäsenen ilmoitus. Meidän on siis aina tiedettävä myös m i s t ä jokin on vapaa”.
Tämä toki jatkuisi vielä 345 sivua, mutta tuskin kirjoitan, ette te lukisi kaikkea kuitenkaan.
Suomen väkiluku suomalaisten suhteen on sen verran huolestuttavissa kantimissa, että suosittelen nyt välillä pänttäämisen sijaan pajupillin tekoa. Pajupillien teolla on aina lyhytvaikutteisia, että pitkäkestoisia, seuraamuksia.
https://www.youtube.com/watch?v=e4fPR0Q6wWU
Lainattu osuus oli Kyllikki Penttilän Kalevalan päivänä 1977 julkaistua tekstiä kirjasta Rehtorin puheet. - Mukavaa, että tämä aloitus on saanut olla aamusta asti täällä poistamatta. Tuntuu vahvasti että saakin olla, hyvä niin näin tutkintopäivän kunniaksi. Nyt minäkin ehdin jo jotain raapustaa. Tämä tutkintovirsi on minunkin musiikkimakuuni aivan ok. Yksi niistä harvoista virsistä, jonka osaan kohtalaisen hyvin soittaa uruilla. Vain yksi alennusmerkki ja sopivasti duuria.
Vitsiniekat kanssa tänne eksyneet. Makuja on monenmoista, ja saakin olla. Armastaankin on Armas ehkä vihervöiselle niitylle tietyssä mielessä johdatellut runoa hyräillessään;)
Mutta jatketaanpa tuosta perimätiedosta ko. virren osalta. Gotlannin piispa Israel Kolmodin kirjoitti tämän tuntemamme virren juhannusaamuna 1693 ihaillessaan saarensa luonnon kevätkesäistä kauneutta. Suomeksi virsi ilmestyi arkkina jo 1700, ja kuten Wanha jo mainitsi, liitettiin virsikirjaan 1701. Suomentajastakaan ei ole aivan varmaa tietoa. Sävelmä on ruotsalaisen kansanlaulun ”Migh giör stoor lust och glädie”. vuodelta 1697.
Kaivoin hyllystäni 1944 painetun Koraali kirjan. Siinä virsi on nro. 557. Sovitus alkusoittoineen F. W. Zachau`n mukaan. Suomentajaa runolle ei siinäkään mainita. Tekstin alla on Israel Kolmodin (1643–1709).
Jotkut lähteet arvelevat suomentajaksi Erik Cajanusta. - On todella mukavaa ja hienoa huomata sinussa myös laajaa urheilullista kansanmielisyyttä, sekä laajempaa uskallusta, ottaa hyvänsaaduhkoa osaa erinäisiin ja mieliimme koskettaviin asioihin.
Olemmehan aina olleet hyviä, ja toivotan tulevassakin olevan niin.
Partalanmäen terveisin, liki aaveen luolien;) - Tuossa aiemmin taas oli hieman epätäsmää, jopa väärää, tietoa ministerien tekosista. Ruotsalaisten Jan-Erik Enestam sen tämän ko. ”paskalain” esitteli jo vuonna 2003. Monella puolueella siinä oli lusikkansa tai kauhansa liemessä. Sitä oli valmisteltu jo aiemmin kotva, esimerkiksi Jouni Backmanin (sd.) ja Satu Hassin (vihr.) ministerikausilla.
Tätä lakiahan on kutsuttu myös Ympäristöministerien Iisakinkirkoksi. Keskustan Paula Ilonamme, siis Lehtomäki sai hieman syyttään kaiken sonnan niskoilleen, kun sattui olemaan vastaava ministeri noina aikoina (2007–2010) jolloin keskustelu oli kuumimmillaan. Kimmo Tiilikainen kävi siinä välissä pienen ajan noukkimassa ns. irtopisteitä. Lehtomäki miellettiin myös monesti väärin lain tehtailijaksi. Ei se ihan niin mennyt.
Yhtä kaikki, ei aiheuta minulla mitään toimenpiteitä. Vanha betonirengas kaivopari on ja pysyy imeytysojineen, ilman mitään remontteja. Vesistöt ja pohjavedet ovat onneksi sen verran kaukana. - Minä en usko nykyisin juuri mihinkään kuulemaani, ja ehkä vain puoleen näkemästäni saatan uskoa...
Nytkin epäilen, että tämä voi olla aivan hyvin Donald Trumpin taktiikkaa, jotta päät kääntyisivät muualle. Kaikkea tämänkaltaista kannattaa nykyisin epäillä. Niissä piilee mahdollinen harhaan johto.
Tämän ehkä kirjoitin turhaan, koska todennäköisesti aloitus kohta poistetaan. Minun mielestäni saisi kyllä olla, onhan näistä voitava keskustella. - No kun kerran noin suoraan kysytään, niin ajattelin vastata.
Ensin tutkin asiaa monesti parjaamastamme Wikistä, mutta halusin vielä tarkistaa lähteet.
Tiesittekö muuten, että sana hurri on itäsuomalaista perua?
Hurri samoin kuin äänteellisesti läheinen hurtta ovat kumpikin alkuaan olleet suden kiertoilmauksia.
Toki sitä on käytetty Etelä-Suomea myöten haukkumasananakin. Kalakauppiastakin sillä on tarkoitettu.
Lainaus lähdetekstistä:
”Hurri samoin kuin äänteellisesti läheinen hurtta ovat kumpikin alkuaan olleet suden kiertoilmauksia. Niitä on voitu käyttää myös muista karvaisista eläimistä kuten koirasta ja vuohesta. Sanat ovat sitten siirtyneet tarkoittamaan myös pitkätukkaista tai partaista miestä ja edelleen levotonta nuorta miestä, esimerkiksi yöjalassa kulkijaa, riiustelijaa”.
Tuo kannattaa lukaista kokonaan, siis ketä yhtikäs kiinnostaa. Minua kiinnosti.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_(1996_2010)/hurraako_hurri - Niin toki vastasin kommenttiisi 19:35. Hunaja on hyvää minullakin teessä.
- Vastaan toki sen yhteisen tekijän, koska se on niin ilmiselvä yhteys. Peli, tieto ja musiikkisilmä. Lisäksi taktinen osaaminen eri aloilla lennosta ja esim. aperto sekä a prima vista.
- Ja tietenkin pari tuntia ennen ja jälkeen ja vielä löylyissäkin;)
- Olipa lätkämatsi. Nyt aivan yllättävän lyhyesti kommentoin, että Jukka Jalosella, Santtu-Matias Rouvalilla ja Kamuttajalla on jotain yhteistä;)
Minä juhlin kyllä hieman sihijuomallakin ennen saunaa, ja saunan jälkeen.