hvp27

Vapaa kuvaus

Aloituksia

52

Kommenttia

7560

  1. Norjassa on aivan samat kolesterolisuositukset kuin Suomessa. Meillä aloitetaan hoito riskiarvion perusteella ja Norjassa riskiarvion tai korkean kolesterolin vuoksi. Norjassa statiineja syö 10% väestöstä kuten meilläkin.
  2. Enemmänkin statiinit vähentävät ubikinonin muodostumista koska se valmistuu pitkälti samassa ketjussa kuin kolesteroli. Ubikinonia on hankala tutkia eikä sen tehosta ole näyttöä. Itse kylläkin syön sitä.
  3. Listastasi puuttuu raejuusto, rahka, palkokasvit, sosekeirot ja nutriletit.
  4. Eihän tuolla ole merkitystä jos kerätään kokemuksia siitä kuinka alkoholin käyttö väheni karppauksella vaan pitäisi kerätä tietoa kuinka karppaus muutti alkoholin käyttöä.

    Kun karppaus kieltää osan alkoholijuomista niin se todennäköisesti vähentää alkoholin kulutusta. Samoin se vähentää hedelmien ja kasvisten kulutusta.
  5. Sydneyssä käytettiin massiivisia määriä väriohdakasöljyä eli LA:sta tuli 17 E%. Sydneyssä ei myöskään mitattu LDL-kolesterolia ja tuolloin käytetyssä margariinissa oli runsaasti transrasvaa.

    Sen sijaan Lyonin ja Oslon tutkimuksissa rypsi- ja soijaöljyllä korvattiin kovaa rasvaa ja sydäntautikuolleisuus romahti.

    Tieteessä ei nojata yksittäisiin tutkimuksiin vaan kokonaisnäyttöön. Yksittäisten omaa mielipidettä tukevien tutkimusten keräilyä kutsuttaan kirsikanpoiminnaksi.
  6. Kun kokonaiskolesteroli on 3 niin LDL-kolesterolia on noin 1.5 mmol/l ja tuollla arvolla ei verisuoniplakkia synny. Alempikin voi olla.
  7. Tuossahan on ihan selvä lasku sydäntautikuolleisuudessa mutta pientä vuosittaista vaihtelua joka on normaalia vuoden 1970 jälkeen. Sydäntautien kehittymiseen menee vuosikymmeniä joten edut vähän tyydyttynyttä rasvaa sisältävän dieetin edut ilmenevät vasta silloin. Q
  8. Ravinnon kolesterolista imeytyy vain 20% ja keho tekee valtaosan kolesrolista itse tyydyttyneestä rasvasta. Kun kokonaiskolesteroli on 8 mmol/l niin LDL-kolesteroli on noin 6 mmol/l ja noilla arvoilla saa tyypillisesti sydänkohtauksen alle kansaneläkeiän.

    Tuo havainto on muuten -70 luvun alusta jolloin kokonaiskolesteroli oli noin 7.4 mmol/l. Silloinkin matala kolesteroli oli siis edullinen. Vanhuudenheikkous vähentää kolesterolisynteesiä joten se selittää miksi tuolloin matalampi kolesteroli tappoi.

    Nykyään kokonaiskolesteroli noin 3.0 mmol/l on ideaali. Tuo on myös metsästäjäkeräilijöiden kokonaiskolesteroli, samoin kuin muiden kädellisten.
  9. Ei pitäisi vastata näihin massapostauksiin, tämä on Turpaduunarin blogista.

    Siis 12% suomalaisista syö statiineja ja suositusten mukaan noin puolella kansasta on liian suuri LDL-kolesteroli joten tuo syö statiinien tehoa. Suositusten LDL-kolesteroli alle 3.0 mmol/l on varsin vaatimaton koska vasta LDL-kolesteroli alle 1.4 mmol/l käytännössä lopettaa verisuoniplakin kertymisen.

    Kuinka Kaihola voi olla varma että vähittäin lisääntynyt statiinien syönti ei olisi ollut osallisena kolesteroliarvojen paranemisessa? Suurin tekijä on ilman muuta ollut tyydyttynern rasvan syönnin väheneminen jostain 21E%->14E%. Tuossa siis sydäntautikuolleisuus väheni 80%.
  10. Pitsaa ja hampurilaista ei lasketa viljatuotteiksi vaan pikaruuaksi. Viljatuotteiksi lasketaan jauhot ym. jotka koostuvat lähinnä viljasta. Puuroa ei ole mitään syytä väheksyä.
  11. Kolesterolirajat ovat tiukentuneet koska nyt on enemmän tietoa sen haitoista. LDL-kolesteroli 3.0 mmol/l on varsin korkea arvo, vasta LDL-kolesteroli alle 1.4 mmol/l suojaa erittäin hyvin sydänkohtauksilta. Tuo vaan on erittäin hankala saavuttaa pelkillä elintavoilla.
  12. Kolesteroliskeptikoilla on yksi yhteinen piirre ja se on se ettei heillä ole todisteita teorioidensa tueksi.

    LDL-kolesterolia parempiakin riskitekijöitä on eli alipoproteiinit ja keramidit. Verisuoniplakin muodostumisen tarkkaa mekanismia ei tiedetä mutta veren rasvat ovat kyllä siinä tekijöitä.

    Toivottavasti noita parempia testejä ruvetaan käyttämään enemmän jotta ihmisten elintavat ja lääkitys saadaan kuntoon.
  13. Kuulostaa kovin IBS:ltä ja voi olla että vatsa ei totu.
  14. On olemassa muitakin papuja kuin soijapapuja, kalaa ja broilerjauhelihaa.
  15. Aloittaja haluaisi keskustella diabeteksestä ja siihen on suomeksi kakso vaihtoehtoa eli tämä palsta ja Facebookin ryhmät.
  16. Ei ole tuosta tsekkilääkäreiden tutkimuksesta vaan Malcolm Kendrocsin kirjasta. Kolesterolin vaikutusta sydänkohtauksiin on tutkittu esimerkiksi FinHealth-tutkimuksessa. Kolesterolin vaikutusta sydänkohtausriskiin voi tutkailla vaikkapa Finriski-laskurista. Tässä asiasta enemmän täältä: https://www.terveyskirjasto.fi/pgt00013

    Kun riskitekijänä on LDL-kolesteroli eikä tyydyttynyt rasva niin on aika järjetöntä rakennella taulukoita tyydyttyneen rasvan ja sydäntautien yleisyydestä ja kansojen välillä on merkittävät erot geeneissä tuon suhteen, erikoisesti APOE-geenin eri variantteja on eri määrät eri maissa.

    LDL-kolesterolia lisäävät myös huonot hiilihydraatit.
  17. Lääkärit joilla on huonot kolesteroliarvot syövät kyllä kolesterolilääkkeitä jos pystyvät. Sianrasvakarppaajat (eli LCHF-porukka, joiden energiasta suurin osa tulee eläinrasvasta) kiistävät LDL-kolesterolin merkityksen koska LCHF-dieetillä LDL-kolesteroli nousee paljon, erään tutkimuksen mukaan keskimäärin 44%.
  18. Kyseinen blogikirjoittaja ei ole edes lukenut aineistoaan. Kirjoittaa 7 maan tutkimuksesta mutta esittää väitteen sitä edeltävästä tutkimuksesta jonka mukaan tulokset olivat vääristeltyjä kun maita oli poistettu graafista. Jos maat palautetaan graafiin niin yhteys säilyy siltl.

    Valtsu kirjoittaa asiasta näin:
    'Kyseisellä tutkimusartikkelilla ei ole juuri mitään tekemistä seitsemän maan tutkimuksen kanssa, joka aloitettiin vuosia myöhemmin. Maita oli kuusi eikä seitsemän. Tutkimuksessa mitattiin kokonaisrasvan eikä tyydyttyneen rasvan kulutusta. Alkuperäinen tilastollinen yhteys säilyi myös silloin kun loput maat otettiin huomioon. Kuuden maan valinta näyttää liittyvän tilastojen vertailukelpoisuuteen eikä huijaukseen.'
  19. Itsehän olet tänne postannut srn keramidiartikkelin useampia kertoja. Sen mukaan keramidit ennustavan paremmin sydönkohtauksia kuin LDL-kolesteroli mutta sen mukasn ylimmässä neljänneksessä LDL-kolesterolin suhteen olevilla on 80% enemmän sydänkohtauksia kuin alimmaisessa neljänneksessä.

    Oletko teettänyt itselläsi keramiditestin? Entä alipoproteiinit eli Herta-testin? Alipoproteiinit ja keramidit sitten liikkuvat veressä kolesterolin mukana.
  20. Perusta valetili facebookiin. Diabetesliitto siirsi kohtauspaikan sinne.
    21. 36 / 378
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt