Vapaa kuvaus

Aloituksia

218

Kommenttia

3834

  1. Oikonomilla sanottavaa kyllä piisaa. Helposti tulisi tarinaa parin A-nelosen verran. Vähän olen nyt ärsyyntynyt siitä kun pörssisähkö taas huitelee pilvissä sen takia, että älytön älärmismi ei anna käyttää halpaa kivihiiltä energiahuippujen tasaamisen edes kovina pakkasaikoina, jotka eivät ole Suomesta mihinkään kadonneet. Ei maailma todellakaan siihen loppuisi, että Suomessa olisi muutama hiilivoimala varalla otettavissa käyttöön kun tulee kova tarve.

    Älärmismi on politiikkaa, jonka päätarkoitus on näyttää, että "me määräämme". Aivan samoin kuin muinaisina aikoina pakanapapit pelottelivat kansaa, että jollette tee niin kuin me määräämme niin jumalat vihastuvat. Kristitytkin papit pelottelivat ihmisiä helvetin tulella.

    Ilmasto on vähän lämmennyt ja siihen on syynsä. Älärmistisaarnaajille sopii syyksi tämä AGW, missä tiede on vääristelty uskonnoksi, joka pitää hyväksyä ehdottomasti, muuten joutuu kerettiläisvainon kohteeksi. Se on silkkaa valtapolitiikkaa, jota on harrastettu maailman sivu.

    Jatkanko vielä? - no en tämän enempää, mutta ei Oikonomin todellakaan tarvitse sanottavaansa väkisin vääntää, pikemminkin sitä täytyy vähän pidätellä.
  2. Mielelläni kyllä jatkaisin tätä keskustelua - tai siis väittelyä. Jos kuitenkin pitää yrittää selittää uudelleen kaikki se, mitä et edellisestä kommentista ymmärtänyt tai ymmärsit tahallisesti väärin niin kommentit pitenisivät kunnes ylläpidon asettama raja tulisi vastaan.

    Elämme tietoyhteiskunnassa, OK, mutta ei tietoyhteiskunta mielestäni saa olla peruste eriarvoisuuden lisäämiselle ja luokkayhteiskunnan palauttamiselle. Koulutuksen ylikorostamisella tarkoitan esimerkiksi sitä, että vain koulutus saa määrätä palkkatason. Ei mielestäni tietoyhteiskunta siihen kaadu, että työn raskaus tai työn tärkeys yhteiskunnalle vaikuttaisivat myös palkan suuruuteen. Yhteiskunta on kokonaisuus, johon kuuluu monia asioita ja toimintoja. Niiden pitäisi yhdessä ja tasapainoisesti toimien tuottaa hyvä yhteiskunta. Mihin on mielipidepankilta kadonnut vasemmiston tavoite yhteiskunnallisesta tasa-arvoista? Kommenteista kuultaa läpi ylenkatse niitä kohtaan, jotka eivät ole kouluttautumiskilpailussa pärjänneet? Ovatko he mielestäsi luusereita, joiden pitää vain tyytyä osaansa? Eikö mielestäsi kaikilla ihmisillä olekaan oikeutta tavoitella edes kohtuu hyvää elämää tässä yhteiskunnassa? Edelleen olen sitä mieltä, että asenteesi ON elitistinen.

    Mitä Yhdysvaltoihin tulee niin olen väitellyt EU-federalistien kanssa siitä, että onko Yhdysvallat kansallisvaltio vai ei. EU-federalistit olivat sitä, mieltä, että kun Yhdysvallat on liittovaltio niin Yhdysvallat ei voi olla kansallisvaltio. Vastaukseni oli, että liittovaltio on hallintomuoto, ei se estä Yhdysvaltoja olemasta kansallisvaltio. En ole etnonationalisti enkä kannata tiukasti etnisyyteen perustuvaa nationalismia. USA:n kansalaisten alkuperä on moninainen, mutta amerikkalaisilla on silti ollut yhteinen identiteetti, joka perustuu Yhdysvaltojen historiaan ja Yhdysvalloissa kehittyneeseen aatemaailmaan. Siihen aatemaailmaan on kuulunut demokratia ja kaikki se, mikä demokratiaan kuuluu: kansalaisoikeudet ja -vapaudet, mutta myös kansalaisten vastuu ja velvollisuudet.
  3. Kyllä se nyt vaan mielestäni niin on, että omaan ajatussuuntaasi kuuluu, että ENSIN julistetaan perussuomalaiset alemmiksi ihmisiksi ja SITTEN profiloimalla haetaan syyt siihen, miksi persut ovat alempia ihmisiä. Ajatussuuntasi ON elitismiä.

    Eliittivalta syntyi sivilisaation seurauksena. Ehkä ihan ensimmäinen oli sukuvalta, joka perustui maan omistamiseen. Euroopassa ajanjakso tunnetaan megaliittikautena. Seuraavapitkä vaihe oli soturien aika. Soturien muodostama yläluokka hallitsi yhteiskuntia ja sotapäälliköistä tuli kuninkaita ja keisareita. Antiikin demokratiakin oli oikeastaan soturien demokratiaa. Kreikan kaupunkivaltioissa kansalainen oli kaupunkivaltiota puolustava soturi. Keskiajan Euroopassa aateliston muodostivat soturit, joilla oli varaa kustantaa omat varusteensa, joista tärkein oli hevonen. Aatelinen oli ratsastava soturi, ritari (riddare), chevalier, caballero. Aatelisto jakaantui alempaan ja ylempään aateliin. Eliitin muodostivat jälkimmäiset. Se oli feodalismin aikaa. Idässä Japanissa oli vastaava aikakausi, daimioiden ja samuraiden aika. Kiinassa sen sijaan hallitsevana eliittinä saattoivat toimia myös mandariinit, jollaiseksi saattoi päästä opintojen kautta. Oletettavasti mandariinin asema kuitenkin käytännössä oli perinnöllinen. Euroopassa yhdessä aateliston kanssa valtaa käytti myös oppinut eliitti, papisto. Eliittien koulutuksen pohjana ei ollut empiirinen tieto vaan oikean opin mukainen tieto, uskonto tai ideologia. Pappisvaltaa kutsutaan teokratiaksi, esimerkkinä Islam. Nykyajan esimerkki on kommunismi, jonka perusta on ideologia. Koulutuksen ylikorostaminen ja "oikeisiin arvoihin" perustuva vallankäyttö on moderni muoto teokratiasta. Juuri siihen näyttää lähinnä vasemmistolainen ns "liberaalius" pyrkivän.

    Modernin demokratian, aidon kansanvallan perustana ovat kansallisvaltio ja kansa. Aidossa kansanvallassa kaikilla kansallisvaltion kansalaisilla on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus vaaleissa, joissa ratkaistaan ketkä käyttävät valtaa vaalikauden ajan. Käytännössä moderni demokratia on ristiriitojen sääntelyä, joka tapahtuu kansalta saadun mandaatin perusteella. Modernit elitistit kuitenkin leimaavat kansanvallan populismiksi. Elitistit vaativat, että kansan pitää kuunnella eliittiä eikä päinvastoin.
    Persut ovat liberaalin vasemmiston kannalta kelvottomia koska he eivät kuuntele eliittiä, jolla on "oikea tieto" vaan muodostavat mielipiteensä oman todellisuutensa perusteella.

    Jotta tietoon perustuvasta yhteiskunnasta ei tulisi uudenlaista teokratiaa niin tiedon pitää olla empiiristä ja ehdottoman yhtäpitävää reaalitodellisuuden kanssa. Jos tieto on epävarmaa niin syntyy koulukuntia ja aatesuuntia. Yhteiskunnallinen tieto on aina pakostakin enemmän tai vähemmän epävarmaa ja ristiriitoja syntyy. Silloin vaihtoehtoina ovat aito demokratia ja elitismi. Jälkimmäinen tarkoittaa, että ristiriitatilanteessa eliitti, ne "paremmat ihmiset", ratkaisevat miten toimitaan.

    Elitistisellä filosofialla on juuret aina antiikin Kreikkaan asti. Filosofi Platon ei kannattanut demokratiaa, hänen mielestään valta piti olla "viisailla" - eli siis eliitillä. Nyt on kuitenkin niin, että eliiteillä on aina vahva taipumus käyttää valtaa omien etujensa eikä yhteisten etujen ajamiseen.
  4. Suomenkielen opintosi näyttävät olevan pahasti kesken.