Vapaa kuvaus

Aloituksia

177

Kommenttia

3047

  1. NOAA on ilmastodataa keräävä ja julkistava laitos, sen tietoihin voi luottaa, mutta datan tulkinta on sidoksissa ilmastotutkumuksen valtavirtaan, joka on yhtä kuin AGW.

    Tämä grafiikka globaalin keskilämmön ja ilmakehän CO2:n korrelaatiosta on tuttua juttua minulle. Jo viime vuosisadan puolella taisin sitä katsella. Silloin se sai minut vakuuttuneeksi hiilidioksidin vaikutuksesta ilmastoon. Kun tietoa tuli lisää niin ilmastossa yksinkertaiselta näyttäneet syy-seuraussuhteet alkoivat näyttää aina vain monimutkaisemmilta. Aloin ihmetellä, että mikä oikeastaan on syy ja mikä seuraus. Vaikutelmani on, että AGW ei halua lyödä rumpua tuosta kyseisestä korrelaatiosta niin paljon kuin voisi koska asia ei ole ihan yksiselitteinen. Linkissäsi on siitä kappale:
    Carbon dioxide is coupled to temperature in other ways. For instance, warmer temperatures release more carbon from soils and permafrost, warmer oceans absorb less carbon from the atmosphere, and warmer periods prevent the fertilization of marine phytoplankton that can take up excess carbon dioxide.
    Tuosta puuttuu vielä yksi tieto, joka on minulle edelleen epäselvä. En ole löytänyt yksiselitteistä tietoa sille, että lämmenneistä meristä vapautuu hiilidioksidia ilmaan - viitauksia kyllä. Joka tapauksessa merien hiilidioksidivarastot ovat valtavat verrattuna ilmakehän hiilidioksidin määrään, arviot liikkuvat 30 kertaisen ja 40 kertaisen välillä.
  2. En nyt oikein ymmärrä vastaustasi, mutta hyödynnän sitä jatkaakseni aiheesta vielä vähän lisää- Totta kai ne ruostevyöhyke vaikutti jo USAn 2016-vaaleissa. Tuotantoa oli jo pitkään siirretty korkeiden palkkojen USA:sta matalien palkkojen Kiinaan ja muihin halpamaihin. Hylätyt tehtaat alkoivat olla tavallinen näky siellä ruostevyöhykkeellä, jota on lähinnä USAn keskilänsi. Kaupungit rappeutuivat. Etkö todellakaan ole kuullut etkä nähnyt miten on käynyt vaikka Detroitille, joka aiemmin oli hyvinvoiva vauraan keskiluokan ja hyvätuloisten työläisten kaupunki. Detroit oli myös "motown", popkulttuurin keskus.

    Detroit on ollut rappiokaupunki jo kauan ja monet muut Amerikan kaupungit ovat samassa tilassa. Amerikkalaiset ovat jakaantuneet globalisaation voittajiin ja häviäjiin. Ennen keskiluokkaisesta elintasosta nauttineet työläiset ovat köyhtyneet. Mitä on tehnyt entinen työväen puolta pitänyt demokraattien puolue, Franklin Delano Rooseveltin puolue? Ei ole kiinnostanut demokraatteja koko juttu, ihan muut jutut kiinnostavat, ne "liberaalit" jutut nääs. Ne samat jutut kiinnostavat vasemmistoa täällä Suomessakin. Kun demokraatteja kiinnosti vain ne "liberaalit" jutut ja republikaaneja edelleen samat vanhat republikaanien jutut eli rahan kahmiminen millä keinolla tahansa - vaikka riistokapitalismilla niin Trump tarttui tilaisuuteen ja alkoi kerätä kannattajia näistä poliittisesti hylätyistä ihmisistä. Heitä oli niin paljon jenkkilässä, että Trumpista tuli yllättäen presidentti. Taisi olla yllätys jopa Trumpille itselleenkin. No minulle se ei enää ole yllätys. Sen verran tiedän nyt USAsta vaikka en ole itse ikinä maassa käynyt. Tiedän kun amerikkalaiset siitä itse kertovat. Samaa kertovat myös Amerikassa käyneet ja siellä eläneet suomalaiset.
  3. Kiitos asiallisesta vastauksestasi, niitä saan harvoin. No, yleensä en saa mitään vastauksia.

    Palkat ja inflaatio ei ole niin yksioikoinen juttu kuin voisi ajatella. Iinflaatiota voi ruokkia monet tekijät. Viime vuosisadalla ylisuuret palkankorotukset potkivat inflaatiota käyntiin ja seuraus oli se Suomelle tyypillinen juttu: kysyntä kasvoi, mutta se lisäsi kulutustavaroiden tuontia ja kun palkkakustannusten nousun seurauksena Suomen viennin kilpailukyky saattoi heiketä niin seuraus oli, että vaihtotase meni poskelleen. Todettiin, että markan arvoa piti leikata. Se oli sitten devalvaation paikka. Niitä devalvaatioita oli toistuvasti.

    Tällä vuosisadalla ei palkankorotusten aiheuttamaa inflaatiota ole ollut edes Suomessa. Maailmantaloudessa suurempia huolenaiheita ovat olleet finanssikriisit ja uhkaava deflaatio. Kun globalisaatio ja Kiinan teollistuminen ovat synnyttäneet valtavasti uutta tuotantoa niin tarjonta on ollut pysyvästi vahvempaa kuin kysyntä niin että kysyntää on oikein pitänyt pönkittää keinotekoisesti pumppaamalla velkarahaa markkinoille. Korona-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena halvan rahan aika loppui, korot nousivat ja energian hinnat nousivat. Seuraus oli, että inflaation potki liikkeelle kustannusten nousu. Totta kai yrittäjien piti hintoja korotella kun kannattavuus aleni. Suomessa äkkiä muuttuneeseen tilanteeseen reagoitiin vasta kun hallitus vaihtui. Uusi hallitus puolestaan reagoi tilanteeseen väärin. Kokoomus lähti toteuttamaan omia pitkän tähtäimen ideogisia tavoitteitaan erittäin kriittisessä paikassa, minkä seurauksena Suomen talouden tilanne ei ole korjautunut vaan pahentunut entisestään. Suurin piirtein kaikki on mennyt päin seiniä. Pahinta on ollut luottamuksen menetys. Sen luottamuksen palauttamiseksi auttaisi nyt railakas palkkojen nosto. Onneksi Suomella olisi siihen nyt varaa jos asia vain ymmärrettäisiin. Palkkojen nosto lääkitsisi monia Suomen talouden ja suomalaisen yhteiskunnan vaivoja. Vahva lääkehän se on joten jonkun verran tarkkoja sen käytössä pitää olla. Juuri nyt kuitenkin se vahva ruiske kertakäyttöisenä olisi hyvä apu ongelmiin.
  4. Kannatan ehdottomasti SAK:n vaatimia palkankorotuksia, ne korjaisivat Orpon hallituksen päättömien oikeistoideologisten toimien karmeita haittavaikutuksia ja olisivat muutenkin juuri tässä tilanteessa erinomaisen perusteltuja. Reilut palkankorotukset palauttaisivat luottamuksen Suomen talouteen kotimaassa ja ulkomailla, innostaisivat ihmisiä työntekoon, kääntäisivät talouden kasvu-uralle kun nyt toivonmukaan kansainväliset suhdanteet paranevat. Suomi ei jäisi rannalle ruikuttamaan kun verrokkimaat saavat tuulta purjeisiinsa.

    Alottajan näkemys on umpihölmö. Taloudessa pitää toimia tilanteen mukaan eikä dogmatian tai poliittisen ideologian mukaan. Erityisesti näinä epävakaina aikoina realismi ja nopea reagointi tilanteisiin on välttämätöntä. Nyt pitää hyödyntää sitä, että Suomen kilpailukyky on kohtuu hyvä ja inflaatio matalalla. Yrittäjät pitää saada yrittämään ja ihmiset paiskimaan töitä - vaikka ylitöitä kun marginaaliverokin on alempi. Kun työrauha on taattu niin yrittäjät uskaltavat yrittää. Kun saadaan hommat käyntiin niin valtion verotulot lähtevät kasvuun, täysin päin pöpelikköä mennyt velkaantumisen taittaminen pääsee vihdoin viimein alkuun.

    Hallituksen hölmöilyistäkin voi löytää hyviä puolia. Tuloveron alentaminen toimii kannustimena vain silloin kun työtä on oikeasti tarjolla. ALVin typerää korotusta voidaan kelata vähän takaisin kustannusinflaation hillitsemiseksi. Inflaatio on edelleen enemmän kustannusten noususta kuin ylikysynnästä johtuva. Kysyntäinflaation vaara on edelleen pieni kun tuotantokapasiteettia on jouduttu panttaamaan.

    SAK:n palkkavaatimus pitää ehdottomasti toteuttaa täysimääräisenä, se on pikemminkin maltillinen kuin kohtuuton. Se 10% korotushan on kahdelle vuodelle. Jos hommat saadaan kunnolla käyntiin niin sitten voidaan taas palata niihin mataliin tuloratkaisuihin, mutta juuri nyt nollakorotukset olisivat tappavaa myrkkyä.
  5. Tuo 10% palkankorotus siis jakaantuu kahdelle vuodelle etupainoisesti. Häkämies väitti SAK:n vaatimaa korotusta kohtuuttomaksi, mutta itse asiassa se on maltillinen ja ajankohtaan hyvin sopiva. Se vähentäisi Orpon hallituksen hölmön tuloveroalennuksen haittavaikutusta velkaantumisen taittamiseen. Verotulot kasvaisivat koska työntekijät ovat hyviä veronmaksajia toisin kuin omistajat, sijoittajat ja johtajat. Palkankorotus lisäisi ihmisten työintoa ja kohottaisi työllisyystasoa ainakin jonkin verran. Ostovoima kasvaisi ja kotimarkkinat piristyisivät. Luottamus talouteen paranisi, mikä auttaisi Suomea pääsemään kiinni nousukauteen, joka toivon mukaan ensi vuonna käynnistyy. Talouskasvun elpyminen herättäisi positiivista huomiota maailmalla ja ulkomaiset investoinnit Suomeen lisääntyisivät. Maailmalla ajateltaisiin, että jaaha, suomalaiset tekivät sen taas, hoitivat hommat nopeasti kuntoon, suomalaisiin kannattaa luottaa. Kannatan ehdottomasti SAK:n korotusehdotuksen hyväksymistä täysimittaisena. Jokaisen isänmaallisen suomalaisen yritysjohtajan pitäisi ymmärtää sen edut Suomelle ja Suomen etu on myös yrittäjien etu. Jaa, että se kansainvälinen kilpailukyky sitten. No, se on sen verran hyvässä kunnossa, että ei yksi reilu korotus sitä kaada kun palkankorotusten positiiviset vaikutukset ovat kuitenkin merkittävät. Aina voidaan sitten taas palata maltillisiin korotuksiin - siihen SAK tuntuu olevan valmis. Siis ei kun TESsit kuntoon, nimet sopimuspapereihin ja sitten hommiin.