Oikonomi

Vapaa kuvaus

Aloituksia

123

Kommenttia

1976

  1. Jotkut poliitikot Suomessa ovat vielä sitä mieltä, että Suomen hallituksen pitää olla vastuussa Suomen kansalle. Ville Niinistö ja vihreät ovat kuitenkin sitä mieltä, että Suomen hallituksen pitää olla vastuussa EU:lle.

    Suomalaisia haukutaan hölmöiksi. Hölmöjä todella ovat ne suomalaiset, jotka eivät tajua, mitä tämä ennallistamisasetus Suomelle tarkoittaa. Suomi on harvaan asuttu maa, jossa on paljon luontoa jäljellä - siis paljon ennallistettavaa. Ennallistaminen maksaa. Suomessa maksajia on vähän. Ennallistamisasetus siis tulee suomalaisille tosi kalliiksi, ylivoimaisesti kaikkein kalleimmaksi suhteessa BKT:hen koko Euroopassa. Tiheästi asutussa Keski- ja Etelä-Euroopassa ihmiset ovat tuhonneet luontoa niin paljon, että ennallistettavaa on enää vähän, mutta maksajia on paljon.

    Suomea rangaistaan siitä, että täällä on liikaa luontoa jäljellä. Mitä jos Suomi tekisi vastaehdotuksen, että kaikissa EU-maissa pitäisi ennallistaa luontoa sama määrä suhteessa pinta-alaan. Suomen taloudelle metsät ovat tärkeämpiä kuin viinin viljely Etelä-Euroopalle. Suomi voisi ehdottaa, että viininviljelystä luovutaan ja viljelmät palautetaan luonnontilaan. Menisiköhän läpi? Eipä taitaisi mennä. Muut EU-maat ajavat tiukasti omaa etuaan EU:nkin avulla. Hölmö Suomi maksaa.

    Ennallistamisasetus on malliesimerkki siitä, mitä vallan keskittäminen EU:ssa tarkoittaa Suomen kaltaiselle pienelle, syrjäiselle ja muista poikkeavalle maalle. Kun EU-byrokratia ja isot EU-maat päättävät Suomen luonnonvaroista ja ennenpitkää muustakin niin suomalaisten tarpeet poljetaan jalkoihin.
  2. Ihan hyvä juttu sinänsä nämä USAn ja Britannian turvatakuut, mutta kyllä ne parhaat turvatakuut on tainnut Suomelle järjestää Ukraina. Slava Ukraini!
  3. Maapallon luonto ei ole vakaa ja muuttumaton. Luonto on jatkuvassa muutoksen tilassa. Eliölajien pitää sopeutua muutoksiin. Ilmastonmuutokset ovat luonnollisia muutoksia. Luonto on koulinut lajeja sopeutumaan muutoksiin. Eliölajien välillä on kuitenkin kilpailua. Lajit ovat parhaiten soputuneet niille ominaisiin ympäristöihin. Kun luonto muuttuu niin se muuttaa lajien välisiä suhteita. Jotkut lajit voittavat ja jotkut häviävät. Jos muutokset ovat todella suuria ja nopeita niin ne voivat aiheuttaa sukupuuttoaaltoja. Meneillään oleva ilmastonmuutos ei ole sellainen muutos. Ihmisen sivilisaatiolle pienemmätkin ilmastonmuutokset ovat ongelma.

    Ilmastonmuutokset eivät ole luonnossa millään tavalla uutta, niitä on aina ollut ja niitä on aina oleva. Sen sijaan ihmisen sivilisaation kehittyminen on luonnossa jotain aivan uutta. Ihminen on vallannut itselleen valtavia alueita luonnosta, ne kaikkein parhaat ja tuottavimmat. Ihminen on hyödyntänyt luontoa niin, että ekosysteemit ovat kärsineet, pirstoutuneet ja romahtaneet. Luonnon tasapaino on järkkynyt. Se johtaa sukupuuttoihin. Meneillään oleva ilmaston lämpeneminen ei olisi yksinään lähelläkään katastrofitasoa. Katastrofi siitä saadaan kun aivan muista syistä johtuvat ekologiset muutokset pannaan ilmaston lämpenemisen tiliin.

    On täysin mahdollista, että ilmaston lämpenemisen käynnistänyt syy ei ole se, mikä väitetään. Jos näin on niin silloin poliittiset toimet lämpenemisen pysäyttämiseksi ovat tehottomia ja ihmisen omalta kannalta haitallisia.
  4. Voi voi, virheitä tuli taas kiireellä ja vähän ärtyneessä tilassa naputeltuun kommenttiin.
    Inflaatio on siis pysynyt matalana koska kysyntä ON pysynyt tuotantoa alhaisempana.
    Staglaatio aiheutuu kun tuotantokustannukset nousevat ja hintoja pitää korottaa, mutta sen seurauksena kysyntä laskee. Yritykset menevät konkkaan ja työttömyys kääntyy nousuun. Valtiot menettävät lisää verotuloja. Toivottavasti viisaat ekonomistit ja pankkiirir keksivät jonkun uuden maagisen keinon hoitaa tilanne.
  5. Etkö todellakaan tajua kuinka typerä aloituksesi on? Liberaalit globalistitovat huijanneet ihmisiä uskomaan, että globalisaatio tarkoittaa maailmankauppaa. Ei se tarkoita maailmankauppaa - ei edes tullivapaata maailmankauppaa. Globalisaatio on pääomien ja työn vapaata liikkuvuutta. Tuotanto viedään sinne, missä työ on halvinta, samoin sijoitukset. Voitot kotiutetaan globaaliyhtiöiden kotimaahan yhtiöiden osakkaille. Suomen kaltaisessa jälkiteollisessa maassa työläiset menettävät kohtuu hyvin palkatun työn ja saavat tilalle huonosti palkattua epäsäännöllistä pätkätyötä. Halvan työn maissa palkat pysyvät matalina.

    Markkinaliberalistinen globalisaatio tarkoittaa riistokapitalismin paluuta. Elektroniikkaa ihan varmasti olisi ilman riistokapitalismiakin, sitä vain tuotettaisiin muuallakin kuin Kiinassa ja muissa halpamaissa. Ne maat, joilla on piivarantoja ihan varmasti myisivät piivarantojaan sinne, missä niistä on kysyntää eli elektroniikan tuottajille. Globalisaatio tarkoittaa myös maailmanlaajuista korruptiota kuten valtaisaa veronkiertoa.

    Riistoglobalisaatiosta kärsivät työtätekevät ihmiset ja valtiot. Kun ihmiset kuluttajamaissa ovat köyhtyneet niin kysyntää on ylläpidetty valtion varoilla, mihin on tarvittu massiivinen velanotto. Globalisaation on toiminut velanoton varassa. Se on ollut mahdollista kun inflaatio ja korot ovat pysyneet matalina. Inflaatio on pysynyt matalana koska kysyntä ei pysynyt tuotantoa alhaisempana.

    Nyt valtiot ovat veloissa korviaan myöten ja inflaatio kaukkaa. Meitä uhkaa ilmiö, jota ekonomistit kutsuvat staglaatioksi (muistaakseni), Siinä hinnat nousevat ja ihmisten tulot laskevat. Sen on kertakaikkisen viimmosen päälle karmea juttu. Saapi nähdä kuinka tässä nyt käy.
  6. Kiihkoilematta ja vittuilematta saman asian voisi todeta näin:
    Yhteiskunnassamme yliarvostetaan koulutusta ja aliarvostetaan työtä. Se näkyy työnantajien asenteissa. Se näkyy ennenkaikkea palkassa. Se näkyy myös yhteiskunnan hierarkiassa ylempien ja johtavassa asemassa olevien asenteissa. Se näkyy myös politiikassa.

    Minulla on sellainen outo ja nykyiseen tekopyhään "liberaaliin" maailmaan täysin sopimaton ajatus, että raskasta ja kuluttavaa, mutta silti tärkeää työtä tekevällä vain peruskoulutetulla työntekijällä voisi olla parempi palkka kuin siistiä, mukavaa ja kivaa tiimityötä tekevällä -nomi, -logi yms työntekijällä. Koulutuksen motiivi voisi se, että pääsee tekemään haluamaansa kivaa, siistiä ja arvostettua työtä eikä tarrvitse tehdä sitä raskasta ja kuluttavaa työtä, jossa työpäivän jälkeen voi perusteellinen peseytyminen olla tarpeen.

    Hyvin toimivassakaan yhteiskunnssa asiat eivät aina mene hyvin. Koulutettu ihminen voi joutua tilanteeseen, että sitä omaa koulutusta vastaavaa ja ihmisen itsensä haluamaa työtä ei löydy. Jos ihminen kuitenkin haluaa kantaa vastuuta yhteiskunnasta niin hän ottaa vastaan työn, joka ei ole arvostettua ja kivaa, mutta on silti tärkeää. Silloin normaalisti itsekäskin ihminen voisi lohduttautua sillä, että palkka sentään on parempi.
  7. Nyt en ymmärrä koko aloitusta. Monikulttuurisuuden tavoitehan on, että erilaiset maahanmuuttajayhteisöt EIVÄT sulaudu vaan pysyvät erillään ja säilyttävät oman kulttuurinsa, elämäntapansa ja auktoriteettinsa. Sukupuolivähemmistöt eivät tähän yhteyteen lainkaan kuulu.

    En siis halua edistää monikulttuurisuutta vaan vastustaa suomalaisen yhteiskunnan pirstomista. Suomi on vapaa maa ja suomalainen kulttuuri on monipuolista. Yksilötasolla on mistä valita. Transukulttuuriakin voi minun puolestani olla.

    Monikulttuurisuuden torjuminen tarkoittaa kotouttamista, joka on kuitenkin kallista ja vaatii resursseja. Siksi maahanmuuttoa on rajoitettava etenkin sellaista maista, joista tulevat kotoutuvat erittäin huonosti ja muodostavat siksi erillisiä yhteisöjä. Kotoutuminen vaatii maahanmuuttajilta myös omavastuuta ja oma-aloitteisuutta, jos sitä löytyy niin valtion ja kuntien osuus kotouttamisesta helpottuu huomattavasti.
  8. Suomen pääministeri taisi tviitillään sohaista arkaan paikkaan. Marin saisi kyllä kertoa vähän selvemmin ajatuksistaan, nyt niitä on jouduttu arvailemaan. Jos nyt vaikka meikäkansalainen asettuisi Marinin puolelle ekonomisteja vastaan niin pitäisi tietää vähän tarkemmin, mitä hän tarkoittaa.

    Elämme outoa aikaa, missä perinteiset monetaristiset opit eivät välttämättä toimi ainakaan tavallisen kansalaisen kannalta kovin hyvin. Inflaatiota pitää torjua, mutta torjuminen ylikireällä rahapolitiikalla voi aiheuttaa ikäviä seurauksia. Pitäisi ehkä perehtyä tarkemmin inflaation syihin ja löytää uusia tapoja sen torjumiseen. Ei mielestäni tämä inflaatio siitä johdu, että ihmisillä olisi liikaa rahaa ja kysyntä ylittäisi tarjonnan.
  9. "Pax Euroopan" takasi kaksi asiaa: demokraattiset kansallisvaltiot ja Nato. Imperiumi, Neuvostoliitto oli uhka, jonka Nato piti aisoissa. Neuvostoliitto tyytyi status-quo:hon koska se oli suhteellisen tyytyväinen siihen mitä oli toisen maailmansodan tuloksena saanut. Koska Yhdysvaltojen johtama demokraattisten valtioiden liitto oli vahva niin imperiumi luopui suorasta hyökkäyksestä länteen. Kylmä sota ja rautaesirippu olivat kuitenkin tarpeen imeriumin pitämiseksi koossa. Demokraattisia yhteiskuntia pyrittiin horjuttamaan ikäänkuin oeriaatteesta kun ideologiakin sitä vaati.

    Vakaat demokraattiset kansallisvaltiot ovat paras rauhan tae, mitä ihmiskunnalla on ikinä ollut. Sodat kuuluvat imperiumien luonteeseen. Jos imperiumit ovat vahvoja niin ne haluavat laajentaa valtaansa. Jos ne ovat heikkoja niin niiden on pakko lisätä sisäistä sortoa ja yrittää hyökkäävällä politiikalla näyttää vahvoilta, Vaikka Neuvostoliitto näytti ulospäin vahvalta niin se oli sisältä laho. Imperiumit eivät kykene uudistumaan ja ratkaisemaan rakenteellisia ongelmiaan. Imperiumia pitää koossa jäykkä hierarkia. Kun Gorbatshov yritti uudistaa imperiumia niin hierarkia romahti ja sen mukana koko imperiumi.

    Nouvostoliiton romahdettua maailmassa vallitsi milleniumin vaihteessa rauhan euforia. Demokratia näytti vahvalta ja sen lopulliseen voittoon uskottiin yleisesti. Paikallisia levottomuuksia kuitenkin syntyi. Islamilainen maailma oli epävakaa ja väkivaltaa syntyi myös Euroopassa Jugoslavian hajoamisen seurauksena. Konfliktien hallinta näytti kuitenkin olevan mahdollista YK:n ja Naton yhteistoimin. Kriisien hallinnasta tuli ajan iskusana ja rauhanturvaoperaatioihin Suomikin ahkerasti osallistui. Natosta näytti tulevan rauhan turvaamisen väline.

    Milleniumin vaihtuessa maailmassa vallitsi optimismi, mutta sitten kaikki alkoi mennä kasautuvasti pieleen. Vahvalta, vakaalta ja voittamattomalta näyttänyt demokraattinen maailma alkoi heikentyä sisältä päin. Globalisaatio ja pahasti yli lyönyt ns "liberaalius" polarisoi demokraattisia yhteiskuntia. Euroopassa EU-integraation nimissä otettiin suunta kohti imperiumia ja alettiin ajaa alas itsenäisiä demokraattisia kansallisvaltioita pienemmästä päästä alkaen.

    Arabikevät oli naailmanpolitiikassa yksi suuri käännekohta - se meni demokratian kannalta täydellisesti pieleen. Totalitarismi ja diktatuuri saivat uuden mahdollisuuden. Vladimir Putin rohkaistui toteuttamaan suurta unelmaansa.

    Olisiko Ukrainan sota uusi käänekohta. tällä kertaa parempaan? Demokratia ei ole vielä kärsinyt ainakaan lopullista tappiota. Demokraattisten kansallisvaltioiden solidaarisuuden aalto on yllättänyt Putinin, mutta myös EU-federalistit. Synkältä silti edelleen näyttää. Minne päin maailma kääntyy?
  10. No, Ilkka.Luoma tekee vain työtään - siis myyräntyötään.
  11. Jos Ukrainan sota eskaloituisi "idän" ja "lännen" eli demokraattisten maiden ja totalitaaristen diktatuurien välisksi maailmansodaksi niin Suomesta tulisi sata varmasti taas ja jälleen kerran taistelukenttä kuten tapahtui 1808 ja 1939. Vaikka vuonna 1918 Suomessa oli sisällissota niin uudella neuvostoimperiumilla oli siinäkin oma osansa. Ruotsin vallan aikana Suomi oli myös taistelukenttä kun Venäjä ja Ruotsi kävivät imperilaistisiä sotiaan. Isonvihan aika oli tosi paha.

    Stalin viis veisasi Suomen puolueettomuudesta kun aloitti talvisodan. Aivan samoin tekisi Putin jos Ukrainan sota laajenisi Euroopassa vaikka Suomi kuinka yrittäisi pysyä puolueettomana. Natossa Suomella on paljon paremmat mahdollisuudet pysyä sodan ulkopuolella kuin liittoutumattomana.

    Suomikin sai olla rauhassa kun Nato turvasi rauhan Euroopassa maailmansodan ja Neuvostoliiton romahduksen välisen ajan. Neuvostotankit kyllä jyristelivät Budapestiin ja Prahaan, mutta se oli niitä neuvostoimperiumin etupiirijuttuja. Suomikin tunsi itsensä välillä uhatuksi, mutta onneksi selvittiin ilman miehitystä. Selkä köyryssä jouduttiin kuitenkin olemaan.
  12. Ilmastonmuutos on omalla ihmiskunnan vakavien ongelmien 10-kärjessä listalla sijalla 11.
  13. Joihinkin rattaisiin pitääkin kapuloita lyödä: monikulttuuristamisrattaisiin, EU:n integroimisrattaisiin, ilmastohysteriarattaisiin, velkaantumisrattaisiin ym liberaalien mielirattaisiin, jotka tuhoavat Suomen yhteiskuntaa ja taloutta. Eivät persut ole kapuloita lyöneet Supmen turvallisuutta varmistaviin ja Suomen kansallista taloutta ja kansalaisten hyvinvointia edistäviin rattaisiin.
  14. Maailman kohtalonkysymys on globaali ristiriita demokratian ja totalitarismin välillä. Milleniumin vaihteessa vielä demokratia vaikutti selkeältä voittajalta, mutta sitten globalisaatio ja ns "liberaalius" polarisoivat politiikan demokraattisissa valtioissa. Demoratia heikkeni ja muuttui epävakaaksi. Diktaattorit saivat tilaisuutensa.

    Jako demokratioihin ja diktatuureihin ei ole tänä päivänä selvä. Välissä on suuri joukko epävakaita nimellisiä demokratioita. Demokraattinen maailmanyhteisökin on nyt epävakaa. Yhdysvallat on syvästi jakaantunut ja Euroopassa vakaita ja toimivia demokraattisia kansallisvaltioita uhkaa EU:n integroiminen imperiumiksi.

    Vastakkain ovat toisaalta keskitetysti ja itsevaltaisesti hallitut imperiumit ja toisaalta vapaat ja itsenäiset demokraattiset kansallisvaltiot. Demokratiassa valtio on olemassa ihmisiä varten, imperiumissa ihmiset ovat olemassa valtiota varten.

    Demokratiassa ihmiset ovat kansalaisia, joilla on kansalisoikeudet ja -vapaudet. Imperiumeissa ihmiset ovat alamaisia, jotka ovat pelkkää käytä tai heitä pois materiaalia kun imperiumi kasvattaa valtaansa. Ilkka.Luoma näyttää asettuvan selkeästi imperiumien puolelle demokraattisia kansallisvaltioita ja niiden suojelioita USA:ta ja Natoa vastaan.
  15. Tämäkin Ilkka.Luoman vanhojen muistelu istuu putinistiseen propagandaan. Kommunistit etenkin taistolaiset kommunistit käyttivät tätä Suomen suurta syyllisyyttä perusteluna sille, että Suomen piti olla oikein OIKEIN nöyrä Neuvostoliiton edessä. Ilkka.Luoma kaivaa nyt tämän saman syyllistämisen esiin perusteluksi sille, että Suomen pitää olla Putinin edessä köyryssä ja nöyrä.

    Suomi oli 1939 demokraattinen valtio, joka halusi vain elää rauhassa ja huolehtia omista asioistaan. Tämä päivänä tilanne on sama. 1939-1944 Suomi ei ollut syyllinen maailman pahuuteen, pieni maa vain yritti selvitä jotenkin ajan myrskyissä. Ehkä virheitä tehtiin, asiat eivät Suomen kannalta menneet kovin hyvin. Nyt pitäisi mennä paremmin ja siihen on myös edellytykset olemassa. Maailma on erilainen.

    Nykymaailmassa Suomen valtio, presidentti ja hallituskin on toiminut hyvin ja vastuullisesti Suomen ja suomalaisten kannalta. Putinin trollit valittavat, että Suomi ei toimi hyvin kun ei auta Putinia tämän suurissa suunnitelmissa. Suomella on kuitenkin monta hyvää syytä olla auttamatta.
  16. 1941 Suomi luuli menevänsä voittajan puolelle - tai ainakin luuli käyttävänsä voittajaa omaksi edukseen. Kun Saksan tappio oli selvä 1944 niin oltiin yksin. Yksin oltiin myös 1947 kun Pariisin rauhassa pantiin maailman asiat uuteen järjestykseen. Stalin sai sen mitä halusi.
  17. Keskusteluketjussa on todellakin anonyymi kommentti, joka vastaa hengeltään ja tyyliltään täysin Ilkka.Luoman kirjoituksia.

    Putinin on todettu nostaneen panoksia Ukrainan terrorisodassa. Näyttää siltä, että myös putinistinen propaganda on nostanut panoksia Suomi24 palstoilla. Salaliittoteorioiden taso tunnetusti vaihtelee. Ilkka.Luoma tuottaa nyt sellaista sofistikoitua misinformaatiota, joka on huolella suunniteltu niin, että se sopii putinistiseen maailmankuvaan mahtavien imperiumien valtataistelusta, jossa pienemmät valtiot ovat pelkkiä pelinappuloita.
  18. Ilmastonmuutoskeskustelun agresiivisuuden syy on sama kuin ihmislajin agressiivisuuden syy yleensäkin. Ihminen voi olla agressiivinen yksilönä, mutta laumakäyttäytymisessä agressiivisuus korostuu. "Denialistit" ja vielä enemmän "alarmistit" tappelevat sen lauman puolesta, johon kokevat kuuluvansa. Sillä ei ole merkitystä, että laumaan kuuluminen on yksilön oma valinta. Joillekin ihmisille laumaan kuuluminen on ehdoton ja määrää kaiken ajattelun, jotkut toiset haluavat säilyttää henkisen yksilönvapautensa. Oma vaikutelmani on, että viimeksi mainitut, joihin itse koen kuuluvani ovat vähemmistössä.

    Palstakahinoissa pätevät samat lainalaisuudet kuin todellisessa laumojen välisissä taisteluissa vallasta ja reviireistä. Konflikteilla on taipumus eskaloitua kunnes jompi kumpi osapuoli pääsee selkeästi voitolle. Alarmistien lauma kokee olevansa kiistassa niskan päällä ja väittää jo voittaneensa: "100% ilmastotutkijoista on sitä mieltä, että ihmisen toiminta on syy ilmaston lämpenemiseen". Viime kädessä kiistan ratkaisee kuitenkin luonto. Ilmastonmuutokset voivat olla luonnon aikaskaalassa hyvinkin nopeita, mutta ihmisen aikaskaalassa ne ovat silti hitaita. Lopullista tuomiota joudutaan odottamaan ehkä pari vuosikymmmentä.
  19. Ei punnertaudu esiin 1944 eikä 1947. Suomi on nyt voittajien puolella.
  20. Miksi 1941 uhoa? Eihän Venäjä ole vielä hyökännyt Suomeen. 1939 oli ennen 1941:tä. Nyt tilanne on kuitenkin eri kuin 1939. Suomi ei ole enää yksin. Jotain on opittu.
    21. 46 / 99
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt