Arto777

Vapaa kuvaus

Aloituksia

780

Kommenttia

7584

  1. Meillä on monta pappi ja yksi piispa. He ovat Jumalan asettamia.
  2. Olli on itse tehnyt tuon järjestyksen.

    Minä teen sitten oman.

    1. Tunnustukselliset ja Luterilaiset ja Luther säätiö
    2. X
    .
    .
    .
    .


    10 Ev. Lut kirkko
    11 Helluntalaiset ja viidesläiset lähetys järjestöt
    12. Katolinen kirkko
    13 mormonit ja Jehovan todistajat.
    14 Adventistit
  3. Testi
  4. Jos uskoo evoluutioon silloin uskoo myös, että haikara on tuonut lapset.
  5. Testi
  6. Paavali opettaa lisäksi edellisessä luvussa (Room. 4:1-17) elintärkeää totuutta siitä, että ihminen vanhurskautetaan yksinomaan uskon, ei tekojen kautta. Paavalin perustelu noudattaa luomiskertomuksen tapahtumajärjestystä – juuri siksi, että ”Abram uskoi Herraan, ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi” – usko (1. Moos. 15:6) ennen ympärileikkausta, joka on teko (1. Moos. 17).
    On merkillepantavaa, että Paavali edellytti kirjeidensä lukijoilta, eräiltä historian ensimmäisiltä pakanakristityiltä, 1. Mooseksen kirjan hyvää tuntemusta – ja sen hyväksymistä historiankirjoituksena. Miten he voisivat tuntea Genesiksen, ellei sitä olisi heille opetettu? Tämä osoittaa, että ensimmäisille kristityiksi kääntyneille opetettiin 1. Mooseksen kirja perinpohjaisesti heti heidän opetuslapseutensa alussa.
    Ateistit tietävät evankeliumin perustuvan 1. Mooseksen kirjan alkulukuihin
    Tärkein syy sille, että ateistit hylkäävät evankeliumin on: ”Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat” (1. Kor. 1:18). Yksi nykyinen syy näennäiseen hullutukseen on monien evankelistojen yritys saarnata evankeliumia ilman sen 1. Mooseksen kirjassa olevaa perustusta. Ateistit tulkitsevat tämän aivan oikein hullutukseksi. Esimerkkinä suuriääninen amerikkalainen ateisti Frank Zindler: ”Tuhoavin biologian aiheuttama asia kristinuskolle oli biologisen evoluution löytäminen. Kun nyt tiedämme, että Aadam ja Eeva eivät olleet todellisia ihmisiä, kristinuskon keskeinen myytti on tuhottu. Jos Aadamia ja Eevaa ei koskaan ole ollut, ei myöskään ole perisyntiä. Jos perisyntiä ei ollut, pelastus on tarpeeton. Jos pelastusta ei tarvita, ei tarvita pelastajaakaan. Käsitykseni on, että tämä asettaa Jeesuksen, oli hän sitten historiallinen tai ei, työttömien joukkoon. Mielestäni evoluutio merkitsee ehdottomasti kuolinkelloja kristinuskolle.”
    Zindlerin tapaan myöskään ateopatian apostoli Richard Dawkins ei jaksa kestää niitä, jotka yrittävät liittää yhteen evoluution ja kristinuskon:
    ”Mutta tietenkin Aadamin ja Eevan tarina oli pelkästään vertauskuvallinen, vai mitä? Vertauskuvallinen?! Silloinhan Jeesus olisi antanut kiduttaa ja teloittaa itsensä vertauskuvallisen synnin takia, jonka olisi tehnyt henkilö, jota ei koskaan ollut olemassa? Kukaan, jota ei ole kasvatettu uskoon, ei voisi tehdä tästä muuta johtopäätöstä kuin ’sulaa hulluutta’!”
  7. ”Sukuluettelo” [engl. generations] on käännös heprean sanasta toledoth, joka tarkoittaa ”alkuperää” tai ”sukuluetteloa”. Se määrittelee selostuksen tai tapahtumasarjan. Ilmausta käytetään 1. Mooseksen kirjassa selvästi jokaisen osan jälkeen kulloinkin kyseessä olevaan patriarkkaan viitattaessa (Aadam, Nooa, Nooan pojat, Seem jne.), jotka todennäköisesti olivat vastuussa tekstistä. 1. Mooseksen kirjassa on kymmenen tällaista jakoa.
    Jokainen tallenne oli todennäköisesti alun perin kivi- tai savitaulu. Yhdenkään henkilön nimeä ei ole liitetty taivaan ja maan alkuperään (1. Moos. 1:1-2:4), koska siinä viitataan ensisijaisesti koko maailmankaikkeuden alkuperään eikä erityisesti kehenkään henkilöön (Aadamia ja Eevaa ei esimerkiksi mainita nimeltä). Lisäksi vain Jumala tiesi luomisen tapahtumat, joten Jumalan täytyi paljastaa ne, todennäköisesti Aadamille, joka tallensi ne. Mooses, 1. Mooseksen kirjan ”kirjoittaja”, toimi eri osien kokoajana ja toimittajana lisäten selittäviä huomautuksia Pyhän Hengen inspiroimana. Toledoth-ilmaukset tunnustavat Mooseksen käyttämät historialliset lähteet. Tämän ymmärtäminen korostaa 1. Mooseksen kirjan historiallista luonnetta ja sen asemaa silminnäkijätodistuksena vastakohtana vanhalle ”dokumentaarihypoteesille (JEDP)”, jota edelleen opetetaan monissa raamattukouluissa.
    Toledoth-ilmausten erot kohdissa 1. Moos. 2:4 ja 5:1 vahvistavat, että ensimmäinen luku on yleiskatsaus – selvitys ”taivaiden ja maan” synnystä (2:4) – samalla kun toinen luku koskee Aadamia ja Eevaa ja on yksityiskohtainen kuvaus Aadamin ja Eevan luomisesta (5:1-2). Kohdan 2:4 ilmaisutapa viittaa myös painotuksen vaihtoon: jakeen ensimmäisessä osassa sanotaan ”taivaat ja maa”, kun taas jakeen lopussa ”maa ja taivas”. Tutkijat ajattelevat ensimmäisen osan olleen maailmankaikkeuden synnyn tallentaneen savi- tai kivitaulun lopussa ja jakeen jälkimmäisen osan olleen Aadamia ja Eevaa koskeneita tapahtumia sisältäneen toisen taulun alussa (1. Moos. 2:4b-5:1a).
    Sovelletaanpa tätä tulkintaa toiseen vastaväitteeseen: jotkut ovat myös nähneet ongelman 1. Moos. 2:5 pensaissa ja ruohoissa ja 1. Moos. 2:9 puissa. Olemme jo huomanneet, että 1. Mooseksen kirjan toinen luku kohdistuu Aadamin ja Eevan näkökulmasta tärkeisiin asioihin, ei luomiseen yleensä. Huomaa, että kasvit ja yrtit on kuvattu 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa ”pellossa” (vertaa 1:12) ja ne tarvitsivat ihmistä pitämään huolta niistä (2:5). Nämä ovat selvästi viljelykasveja, ei vain kasveja yleensä. Puut (2:9) tarkoittavat myös vain puutarhaan istutettuja puita, ei puita yleensä.
    1. Mooseksen kirja on kirjoitettu samoin kuin monet historialliset kuvaukset, joissa tapahtumien yleiskatsaus tai yhteenveto johtaa ensin kiinnostavimpiin tapahtumiin ja niitä seuraa yhteenvedon olennaisia tapahtumia tarkentava ja täydentävä yksityiskohtainen kuvaus.
    1. Mooseksen kirjan ensimmäinen luku, ”suuri yleiskuva”, keskittyy selvästi tapahtumajärjestykseen. Tapahtumat ovat aikajärjestyksessä: ensimmäinen päivä, toinen päivä, ilta ja aamu jne. Tapahtumajärjestys ei ole päähuomion kohteena 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa. Tapahtumia täydennettäessä niitä ei välttämättä mainita aikajärjestyksessä, vaan kyseisen kertomuksen ydinasian kannalta järkevimmässä järjestyksessä. Esimerkiksi eläimet mainitaan jakeessa 19 Aadamin luomisen jälkeen, koska eläimet näytettiin Aadamille vasta, kun hänet oli luotu, eikä niitä luotu vasta Aadamin jälkeen.
    1. Mooseksen kirjan luvut 1 ja 2 eivät näin ollen ole erillisiä ristiriitaisia luomiskertomuksia. Ensimmäinen luku on yleiskatsaus ja toinen luku on yksityiskohtaisempi kuvaus Aadamista, Eevasta ja luomisen kuudennesta päivästä.
    Viimeinen sana tässä asiassa tulee kuitenkin antaa itse Herralle Jeesukselle Kristukselle. Matteuksen evankeliumin luvun 19 jakeissa 4 ja 5 Jeesus käsittelee avioliittokysymystä ja sanoo:
    ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’?”
    Huomaa, että juuri samassa lauseessa Jeesus viittaa sekä 1. Mooseksen kirjan ensimmäiseen lukuun (jae 27b: ”mieheksi ja naiseksi hän loi heidät”) että 1. Mooseksen kirjan toiseen lukuun (jae 24: ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.”). Yhdistäessään molemmat tällä tavoin Hän ei selvästikään pitänyt niitä millään tavalla erillisinä, ristiriitaisina kertomuksina.
  8. ”Sukuluettelo” [engl. generations] on käännös heprean sanasta toledoth, joka tarkoittaa ”alkuperää” tai ”sukuluetteloa”. Se määrittelee selostuksen tai tapahtumasarjan. Ilmausta käytetään 1. Mooseksen kirjassa selvästi jokaisen osan jälkeen kulloinkin kyseessä olevaan patriarkkaan viitattaessa (Aadam, Nooa, Nooan pojat, Seem jne.), jotka todennäköisesti olivat vastuussa tekstistä. 1. Mooseksen kirjassa on kymmenen tällaista jakoa.
    Jokainen tallenne oli todennäköisesti alun perin kivi- tai savitaulu. Yhdenkään henkilön nimeä ei ole liitetty taivaan ja maan alkuperään (1. Moos. 1:1-2:4), koska siinä viitataan ensisijaisesti koko maailmankaikkeuden alkuperään eikä erityisesti kehenkään henkilöön (Aadamia ja Eevaa ei esimerkiksi mainita nimeltä). Lisäksi vain Jumala tiesi luomisen tapahtumat, joten Jumalan täytyi paljastaa ne, todennäköisesti Aadamille, joka tallensi ne. Mooses, 1. Mooseksen kirjan ”kirjoittaja”, toimi eri osien kokoajana ja toimittajana lisäten selittäviä huomautuksia Pyhän Hengen inspiroimana. Toledoth-ilmaukset tunnustavat Mooseksen käyttämät historialliset lähteet. Tämän ymmärtäminen korostaa 1. Mooseksen kirjan historiallista luonnetta ja sen asemaa silminnäkijätodistuksena vastakohtana vanhalle ”dokumentaarihypoteesille (JEDP)”, jota edelleen opetetaan monissa raamattukouluissa.
    Toledoth-ilmausten erot kohdissa 1. Moos. 2:4 ja 5:1 vahvistavat, että ensimmäinen luku on yleiskatsaus – selvitys ”taivaiden ja maan” synnystä (2:4) – samalla kun toinen luku koskee Aadamia ja Eevaa ja on yksityiskohtainen kuvaus Aadamin ja Eevan luomisesta (5:1-2). Kohdan 2:4 ilmaisutapa viittaa myös painotuksen vaihtoon: jakeen ensimmäisessä osassa sanotaan ”taivaat ja maa”, kun taas jakeen lopussa ”maa ja taivas”. Tutkijat ajattelevat ensimmäisen osan olleen maailmankaikkeuden synnyn tallentaneen savi- tai kivitaulun lopussa ja jakeen jälkimmäisen osan olleen Aadamia ja Eevaa koskeneita tapahtumia sisältäneen toisen taulun alussa (1. Moos. 2:4b-5:1a).
    Sovelletaanpa tätä tulkintaa toiseen vastaväitteeseen: jotkut ovat myös nähneet ongelman 1. Moos. 2:5 pensaissa ja ruohoissa ja 1. Moos. 2:9 puissa. Olemme jo huomanneet, että 1. Mooseksen kirjan toinen luku kohdistuu Aadamin ja Eevan näkökulmasta tärkeisiin asioihin, ei luomiseen yleensä. Huomaa, että kasvit ja yrtit on kuvattu 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa ”pellossa” (vertaa 1:12) ja ne tarvitsivat ihmistä pitämään huolta niistä (2:5). Nämä ovat selvästi viljelykasveja, ei vain kasveja yleensä. Puut (2:9) tarkoittavat myös vain puutarhaan istutettuja puita, ei puita yleensä.
    1. Mooseksen kirja on kirjoitettu samoin kuin monet historialliset kuvaukset, joissa tapahtumien yleiskatsaus tai yhteenveto johtaa ensin kiinnostavimpiin tapahtumiin ja niitä seuraa yhteenvedon olennaisia tapahtumia tarkentava ja täydentävä yksityiskohtainen kuvaus.
    1. Mooseksen kirjan ensimmäinen luku, ”suuri yleiskuva”, keskittyy selvästi tapahtumajärjestykseen. Tapahtumat ovat aikajärjestyksessä: ensimmäinen päivä, toinen päivä, ilta ja aamu jne. Tapahtumajärjestys ei ole päähuomion kohteena 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa. Tapahtumia täydennettäessä niitä ei välttämättä mainita aikajärjestyksessä, vaan kyseisen kertomuksen ydinasian kannalta järkevimmässä järjestyksessä. Esimerkiksi eläimet mainitaan jakeessa 19 Aadamin luomisen jälkeen, koska eläimet näytettiin Aadamille vasta, kun hänet oli luotu, eikä niitä luotu vasta Aadamin jälkeen.
    1. Mooseksen kirjan luvut 1 ja 2 eivät näin ollen ole erillisiä ristiriitaisia luomiskertomuksia. Ensimmäinen luku on yleiskatsaus ja toinen luku on yksityiskohtaisempi kuvaus Aadamista, Eevasta ja luomisen kuudennesta päivästä.
    Viimeinen sana tässä asiassa tulee kuitenkin antaa itse Herralle Jeesukselle Kristukselle. Matteuksen evankeliumin luvun 19 jakeissa 4 ja 5 Jeesus käsittelee avioliittokysymystä ja sanoo:
    ”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’?”
    Huomaa, että juuri samassa lauseessa Jeesus viittaa sekä 1. Mooseksen kirjan ensimmäiseen lukuun (jae 27b: ”mieheksi ja naiseksi hän loi heidät”) että 1. Mooseksen kirjan toiseen lukuun (jae 24: ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.”). Yhdistäessään molemmat tällä tavoin Hän ei selvästikään pitänyt niitä millään tavalla erillisinä, ristiriitaisina kertomuksina.
  9. Ei vaan evoluutio on luomisen harha askel.
  10. Katso historiasta, että mitä on SDP saanut aikaan?

    8h työpäivä

    vuosiloma laki

    viisipäiväinen työviikko tuli voimaan ilman ansiotason menetystä.

    sairas ajan palkka.

    peruskoulu

    ym. ym. ym.


    Mutta MTK on sitten saanut paljon paremmat tukiaiset maanviljelijöille. Ja STK työnantajille.
  11. Eli te uskotte omiin kirjoihin enemmän mitä me Raamattuun. Näin uskovat kaikki mormonit ja Jehovan todistajat ja paavi.
  12. "Me olemme tässäkin asiassa täysin raamatullisia ja oikeaoppisia, ja tiedämme oikeammin ja paremmin"

    Millä sinä tuon todistat?

    Varmasti ole enemmän oikeassa mitä on yksikään mormoni.
  13. Koska Olli vastaa alustukseeni?
  14. "Etkö ole ollut koulussa hereillä jos et tiedä tätä? Vai etkö osaa itse etsiä tietoa ja sen takia uskot aloittajan kaltaisia valehtelijoita?"

    Kouluissa opetetaan kaikki asiat ihan päin vittua. Ei kannata uskoa sitä, Uskonnon opetus on kouluissa myös pahasti pielessä.
  15. "Sapatti on lauantai, ja siihen siirrytään aikanaan takaisin"

    Mistä Olli sen tietää? Jos te mormonit tiedätte pitäkää se sitten lauantaina. Miksi Jumala ei ole antanut käskyä lauantai sapatista? Saatte elää "harhassa".
  16. "Monet ovat tulleet adventtikirkkoon, sapatin tuntemisen kautta."

    Ja vielä useampi on lähtenyt pois adventtisteista. Teillä on monta muutakin asiaa mitä en hyväksy. Kiliastinen oppi väärä kaste ja ehtoollisen merkitys. Te ette tunne sakramentteja., ym. Minä pysyn teistä kaukana.
  17. Minä olen jo kasteessa uudestisyntynyt. Oli lapsikaste ja valelu. Raamatun mukaan.
  18. "Sinä olet valintasi tehnyt. Ihmiset tekevät valintojaan."

    Jumala tekee valintoja emme me. Jumala on valinnut toiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Minut on Jumala valinnut pelastukseen. Ja olen asiasta onnellinen.
  19. "Minä vietän kuitenkin aina sunnuntaina. Vietä sinä vaikka maanantaina minun puolestani."

    Vain adentistit viettävät lauantaina, mutta me Kristityt vietämme sunnuntaina. Kaikki me oikein oppineet.
  20. "Leipää voi murtaa kaikkina viikon päivinä."

    Miksi mainitaan leivän murtaminen ja viikon ensimmäinen päivä? Siksi koska viikon ensimmäinen päivä on Kristittyjen sapatti.
    21. 12 / 380
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt