- Jollakin lailla sitä ymmärtää, että täyspakana poliitikko esiintyy kirkossa kynttilä kädessä ja ristinmerkkejä tehden, sillä se on osa hänen poliittista tehtäväänsä.
Mutta sitä en käsitä, miten joku voi ilman vakaumusta ryhtyä kirkon palvelukseen ja kouluttautua papiksi ja sananjulistajaksi, ja nousta maallisen vallan valitsemana ja käskyläisenä kirkon arvoasteikossa korkeimpaan asemaan.
Se jos mikään on Mooseksen ensimmäisen käskyn rikkomista.
Mutta eihän se tietenkään arveluta uskonnotonta.
Kuten joku suurmies on sanonut: "Uskonto on oopiumia kansalle." - Huomenta vaan kaikille.
Eilen on kansalla ollut kiire, kun ei ole nojatuoliin ehtinyt istahtaa.
Kevät varmaan tulee uusin tuulin.
Skillanin siivousvimma on herättänyt ehkä muutkin toimimaan, ja nojatuolit ovat ulkona tuulettumassa.
Minulle se alakulo iski, eikä ole poistunut.
Ehkä tämä Ukrainakin niin mieltä painaa, että päivän toimista ei jää mieleen mitään kertomisen arvoista.
Pirteämpää päivää teille muille, "kyllä tämä tästä", sanoi vissiin Koivistokin muinoin. - Onko historia todellakin mielipidekysymys?
- Kaikeksi onneksi ei enää kenenkään tarvitse olla mitään mieltä DDR:stä eikä Neuvostoliitosta, kumpaakaan ei enää ole.
Jälkiviisastelu on turhaa. - Minulla ainakin on hymy hyytynyt, uskon, etten ole ainoa.
- Onneksi olkoon! Taas löytyi jotain huomautettavaa.
Onhan se mukavaa, kun meillä on tällainen palstavahti, joka pyyteettömästi tuo epäkohtia esiin näissä meidän jutusteluissamme.
Virkistää varmaan päivän! - Kun joillekin ihmisryhmille ja kansoille sanoo, että nejane ovat natseja, ei mitään todisteita tarvita. Sana uskotaan kerralla. Leimaa on myös hyvin vaikea pestä pois. Natsismiin liitetään kaikki maailman pahuus, ja kukaan ei sen vuoksi voi tuntea myötätuntoa niitä kohtaan, joihin on natsileima lyöty.
Kun kouluttamaton ja oppimaton taistelija saa vapaat kädet valloitetussa Ukrainan kaupungissa, on hän mielestään oikeutettu tekemään mitä hirmutöitä tahansa, sillä vastapuolihan on natsi, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Natsit ovat epäihmisiä.
Venäjällä on varmaan epäisänmaallista sanoa yhtäkään hyvää sanaa jostakin ukrainalaisesta, koska natsi-leima on nyt lyöty jokaiseen vauvasta vaariin.
Jostain syystä olen aina pitänyt Lavrovia sivistyneenä ja älykkäänä ihmisenä, ja siksi minun on niin vaikea tajuta, että hän on tosiaan päästänyt ilmoille ne sammakot, joista ollaan saatu lukea viime aikoina. Välilä ajattelee, että tällaisten esiintyjien kimppuun on päästy jollakin rikollisella tavalla, ja heidän on pakko esiintyä heille määrätyssä osassa. - Stasi oli kammottava urkintajärjestelmä DDR:ssä. Lähes kaikkia kansalaisia urkittiin ja heidän toimiaan seurattiin.
Samaa tapahtui myös "vapautetuissa" Baltian maissakin, kaikki mielipiteet ja teot olivat vallanpitäjän tiedossa. DDR:ssä urkinta meni huippuunsa, kun ystävät ja sukulaiset pantiin raportoimaan toisistaan Puhumattomuuden kulttuuri vallitsi. Kukaan ei voinut sanoa todellista mielipidettään mistään, jollei ollut varma, että se myötäili valtiovallan linjaa.
Kun Stasin arkistot avautuivat, saivat järkyttyneet kansalaiset lukea omista kansioistaan, ketkä kaikki olivat heistä tietoja antaneet. Ja omat raportithan he olivat joutuneet myös antamaan.
On outoa ajatella, että maassa vallitsi järjestelmä, joka ei luottanut omiin kansalaisiinsa, vaan oli joka hetki valmis eristämään ja pidättämään kenet tahansa. - Omista fiiliksistäni kirjoitin. Tässä iässä mikään ei tunnu miltään, negatiivisuus lyö läpi, vaikka onkin vappu. Sehän tekstistäni näkyy. Alakulo on iskenyt.
Minun elämäni riehakkaista wapuista on vuosikymmeniä aikaa. - Suomen on aina pidettävä mielessään, että nukkuvaa karhua ei ole syytä herättää.
Kautta aikojen on itärajamme ollut arvaamaton. Kaikki sotamme on käyty venäläisiä vastaan.
Natoon liittyminen on näissä oloissa selvä ratkaisu, mutta hakemuksen ja päätöksen välissä tulee olemaan epävarma aika, jolloin saamme olla valmiustilassa ja varuillamme kaiken aikaa. Toivottavasti osataan pysyä neutraaleina kannanotoissamme. - Niin Vappu joutui jo taas pohjolaan ja leivokset ilmassa leikkiä lyö.
Viileä on sää, eikä Ullanlinnalta esitetyssä vappuaamussakaan ollut paljonkaan riehasta tietoa. Suorastaan tippa silmässä kuunteli YL:n viimeisintä esitystä, Finlandiahymniä.
Ukrainaa ei unohdettu edes suomalaisessa vappuaamussa.
Onko Vapusta tullut jonkinmoinen pakkopulla? Kahdessa vuodessa unohdettu iloitsemisen taito.
On ilmeisesti niin masentava tämä nykymeininki, että iloitseminen tuntuu pahalta.
Ei se niin saisi olla. Ei ole pakko olla masentunut, vaikka mitä tapahtuisi. Aina tulee huominen, uusi aika, uusi vappu.
Niin että siis veikot (ja siskot) . laulakaa, niin että taivaan luhtihin tää laulu kajahtaa. - En tainnut ottaa. En ole varma. Olen käynyt terv.keskuksessa monta viikkoa sitten viimeksi, joskus talvella. Hajamielinen kun olen, en edes muista, miksi.
Olin kyllä aikeissa ottaa sen. - No, flunssani on pois menossa. - Minulle iski kausiflunssa. Aivastelin ja tuhisin, nyt on yskä ja keuhkot vinkuvat. En usko, että on koronaa, ihan tavalliselta flunssalta tuntuu ja on jo ohi menossa. En nyt kuitenkaan mene ihmisten ilmoille vapaaehtoisesti, etten tartuta ketään. Pari vuotta olen flunssilta säästynyt tämän karanteeniajan vuoksi, mutta niinhän siinä kävi, että jostain pöpön heti sain, kun vähän hellittivät varomisia.
- Wanhoina hyvinä aikoina olin kesäapulaisena firmassa, joka sen aikaisen tavan mukaan oli ikäneitoja täynnä, Toimistoihin kun ei niinä aikoina rouvia töihin huolittu.
Omalaatuisia nämä vuosisadan vaihteessa syntyneet neidit olivat, ja sanan säilää ei säästetty. Yksi otti minut uskotukseen ja kertoi minulle, että hänellä on tapana sanoa suoraan mitä ajatteli, eivätkä ne toiset siitä suutu. Totuus ei pala tulessakaan. Rehellinen pitää olla.
Ihmettelin jo silloin, miksi totuuden pitää aina olla loukkaava, ja miksi se pitää toiselle julistaa. Itsekseni ajattelin, että viisaampi vaikenee. Eiväthän ne asiatkaan kovin ihmeellisiä olleet, mutta kiivaasti välillä niitä selviteltiin.
Koetin ottaa opikseni. Ei jokaisen ole pakko olla totuuden torvi.
Uhkarohkeasti kerron säätilankin tänä aamuna: aurinkoa, viileää, tuulee jonkin verran. Kiitos ja ylistys, en ole vappuriehaan menossa, vaan istun villahuivi hartioilla teeveen ääressä.
Lasi kuohuvaa! Mutta tippaleivät ovat niin suututtavan kalliita, että jätin kauppaan.
Olen huolissani siilistäni. Paleleekohan se. Vaipuvatko siilit takaisin talvihorteeseen, jos sää kylmenee liikaa? - Asia on kyllä niinkin, että samanlaisen valikoidun tiedon kohteena itsekin olemme Ukrainan asioista. Saamme uutisia, mutta on muistettava, että Ukrainan ei kannata kaikkia asioitaan päästää julkisuuteen.
Tosin siellä on paljon muiden maiden mediaa, jolla on mahdollisuus uutisoida ilman sensuuria, mutta uskon, että hekään eivät halua vaikeuttaa Ukrainan ponnisteluja, eikä uutisten haluta auttavan vastapuolta. Emme varmaankaan saa tarkkoja tietoja taisteluiden kulusta ja saavutuksista.
Haluan joka tapauksessa uskoa, että ukrainalaiset taistelijat eivät alennu tekemään sotarikoksia, vaikka heidän mielialansa ei takuulla kovin korkealla ole, kun he valtaavat takaisin jo menetettyjä alueita ja toteavat sodan tuhot niissä. - Kyllä on myönnettävä, että joka homman jälkeen huomaa väsyvänsä. Nojatuolin Skillan tekee parhaillaan suursiivousta, minulta se ei kyllä enää onnistuisi millään. Ihan normaalist taloustyötkin uuvuttavat.
Jos käyn asioimassa pitemmällä, menee päivä toipumiseen, ja iltapäiväunet muutenkin iskevät joka päivä, vaikka ajattelen, että paremmin nukkuisin yön, jos en ottaisi näitä torkkuja.
Ei nyt vaan asialle mitään voi, ikä painaa, sen huomaa.
En kuitenkaan valittele tilannetta. Ei ole väkeäkään talossa enää niin kuin ennen. Rauhallisesti liikkuen saa päivässä ihan tarpeeksi aikaan, ja jos huomiseksi jää, ketä se haittaa! - Sille pitää saada lupa.
Ollaanko sitä antamassa?
Pitääkö ihan luvan kanssa ruveta provosoimaan ihmisiä? - Saman olen välillä pannut merkille, Y-M. . Salaperäisesti katoaa virtuaalimaailmaan kuolemattomat ajatukset. Sinne menevät, eikä niitä en saa kiinni.
Pitää sitten vain odottaa uutta inspiraatiota. - Niinhän se entinenkin naapuri huohotti, kun raahasi tamppausparvekkeelta laiskanlinnaa takaisin kotiinsa: "Ei tullut yhtään pölyä!"
- Pidän asian omana tietonani väärinkäsitylsiä välttääkseni.