- ....paitsi että tuo nimmari ei ole minun kirjoittamani.
Aika kummallista manipulointia! - Tuntemattomassa sotilaassa oli Rahikainen. Olisiko hokema saanut hänestä pontta? Olen lukenut kirjan 50 v. sitten, joten en nyt ihan muista.
Sanokaapa. - Minäkin tyrmistyin päätöksestäsi ja suljin koneen miettiäkseni ratkaisuasi. Sitten palsta olikin "rikki" ja ajattelin, että tilanne hyvin sopii tämän aamun uutiseen.
Muistan, kuinka iloinen olin, kun muutit pirtin porukan kanssa tälle saitille, jolla me muutamat toisillemme huhuilimme.
Murheellista, että tilanne meni näin pahaksi. Ehkä vielä löydät tänne takaisin ja saamme lukea aamun avauksiasi jälleen. Kiitos niistä.
Kirjoittelu on ollut monille koronaan ahdistetulle ikäihmiselle kuin ikkuna maailmaan, kuten olen ennenkin sanonut. Toivon, että se ei nyt kokonaan sulkeudu. Ehkä joku vielä jää tänne kertomaan kuulumisiaan, eikä nojatuolia viedä vielä kierrätyskeskukseen. - Jos ihan itsestään selvyydestä puhutaan, niin voi kysyä onko kukin selvillä omasta itsestään.
Yhteen kirjoitettuna itsestäänselvyys tarkoittaa muuta, eli asiaa, josta ei kannata sen enempää puhua, kun kaikki sen tietävät.
Harmi vaan, että moni asia ei olekaan itsestäänselvää, vaan väärinkäsitykset voivat sekoittaa koko keskustelun. Usein sekaannus saadaan aikaan myös väärin ymmärtämisellä, johon voi joku joskus tahallaankin syyllistyä. Palstakirjoittelussa pitäisi ymmärtää kirjoittaa sellaisin sanankääntein, ettei niitä voi millään väärin ymmärtää, mutta siihen tarvittaisiin varmasti taitavammat kirjoittajat.
Raamattukin on kirjoitettu sellaisin lausein, että niitä on tulkittu jo tuhansia vuosia, ja aina löytyy uusia näkökulmia.
Enpä nyt vertaa palstaa Raamattuun, sanonpahan vain, että kyllä maailmaan sanoja mahtuu, ja ei ole ahdastakaan vielä. - Telkkarista katson usein tosi-tv ohjelmia, joita Amerikoissa näköjään tehdään tusinakaupalla. En ehkä niinkään esiintyjien takia, vaan minua kiinnostaa tavat, pukeutuminen, huoneiden sisustus ja monet muuta arjen asiat, jotka sivutietona katsoja saa eteensä. Eikä asukkaita tunnu haittaavan, vaikka kamera kiertelee huoneissa, missä kaikki tavarat ovat pitkin ja poikin kasoissa ja mytyissä.
Ajattelen monta kertaa, kuinka tunkkaisia ja karmeita asunnot ovat. Monissa huusholleissa ei ole edes ruokapöytää, vaan istutaan nuhruisilla sohvilla lautaset polvilla. Ja ruokaa ei kotona tehdä, vaan se tilataan kotiin tuotuina annoksina. Annokset ovat sen kokoiset, että meikäläisten perheet tulisivat kylläisiksi jo yhden lautasellisen tasajaosta.
Ja päälle kokista. Huoh.
Varakkaiden kodit ovat siistejä ja edustavia. Pitkään ihmettelin takkaa, joka oli ovien välissä ulkoseinällä, tai jakamassa olohuonetta ja ruokailutilaa. Missä hormit, ihmettelin, kunnes käsitin, että se tulenlieska luukun takana on video, joka pannaan päälle, kun halutaan takan tunnelmaa. Toinen juttu, jota ihmettelen, on lämpöpatterit, eikö niitä ole edes viileämmillä alueilla sijaitsevissa rakennuksissa!
No tällaisia tuli mieleeni, muuta en nyt muistakaan. Mutta hyvä kun tämänkin. - Jos ei Espoossa nyt asu kukaan, niin riittäähän muutaman asteen lämpö, etteivät putket jäädy ja halkea. Se olisi aika hirveä tilanne. Kylmillä säillä åpitää jättää hana hiljakseen vuotamaan, koska juokseva vesi ei jäädy.
Muistamisesta tuli mieleeni, että yleensä minulla on tapana sanoa, että en unohda koskaan mitään, Nytkään ei tule mieleeni yhtäkään asiaa, jonka olisin unohtanut.
Selvä todiste hyvästä muistista.
Tälläkin olen pärjännyt. - Olenpa lyhytmuistinen, kun en enää muistanut tätä ketjua ja se karkasi takasivulle. Varmaan muistihäiriö iski.
Kuulemma jokaiselle tulee muistikatkoksia iän myötä, ja minulla se esiintyy sanojen katoamisena. Aivan normaalit sanat häviävät kesken lauseen, niin että kakistelen ihmeissäni puheeni loppuun, ja kuulija kummastelee, mitä ihmettä olen halunnut sanoa.
Onneksi voin jo vedota korkeaan ikääni ja muuttaa muistamattomuuteni huumoriksi. Se on mielestäni huomaavaista myös muille, koska heidän ei tarvitse tuntea myötätuntoa ja sääliä muistamatonta vanhusta kohtaan, vaan voivat nauraa mukana. - Korttien ja ohjelmien kanssa kömpelöityy ihmisten ilmoilla. Pitäisi muistaa, eikä sitten muistakaan, kun hermot kiristyvät ja joku toinen hönkii selän takana jonossa.
Jollekin tärkeälle sivulle pääseminen vie aikaa, kun ei millään jaksa muistaa, mitä namikkaa milloinkin pitää painaa, että pääsee seuraavalle sivulle ja lopulta perille asti.
Salasanoja pitäisi olla kokonaisen sanakirjan verran. Kuka ihme ne voi muistaa? Minulla on kotona vihko, mihin ne on kirjoitettu, mutta jos joudun muualla menemään jollekin sivulle, ei oikein onnistu, kun pelkään jumittavani koko asian väärällä salasanalla.
Samaa salasanaa ei saisi kuulemma käyttää. Siitä ohjeesta olen laestanut. Sama kunnon salasana on monessa yhteyksissä käytössäni.
Kuinka onnellisia aikoinaan olemmekaan olleet tietämättämme, kun saimme osoitteet ja puhelinnumerot joka vuosi ilmestyvästä puhelinluettelosta. Siellä olivat tiedot ihan aakkosjärjestyksessä ja toiminimet eri ryhmissään.
Onnesta ei tiedä, ennen kuin se on menetetty! - Ihmettelen mielessäni, mikä tässä ketjussa Yp:oa harmitti, kun se oli "rikki" useamman päivän.
Haluaisin tietää, miten voi olla mahdollista, että vain yksi ketju ei toimi.
Toiseksi, haluaisin arvailla, miksi jo yli vuosi sitten edesmenneen kirjoittakan ketju on nostettu esiin, tuntui ihan pahalta. Soisin, että se rikkoutuisi ihan sovinnolla. - Stalinin tappamia on paljon enemmän, omia kansalaisia 20 milj. mutta maailma on häivyttänyt tiedon poliittisista syistä, ja nyt Putin tuo Stalinin urotekoja esimerkiksi kansalaisille. Ei varmaan kauan mene, ennen kuin Stalin taas on Isä Aurinkoinen, kaikkien rakastama ja palvoma, toisinajattelijat ojennusleireillä.
- Mihin mahtaa perustua venäläisten käsitys siitä, että Ukrainassa on natseja hallinnossa ja yhteiskunnan huipulla?
Mitä he luulevat natsien tekevän?
Millainen on venäläisen mielestä "natsi`?
Mistä natsit ovat Ukrainaan tulleet? - Venäjä jää entiselleen, kun sota lopulta päättyy. Ei siellä muutu mikään. Saadaan vaan Voiton Päivän paraatiin uusi, tuore "isänmaallinen sota" muisteltavaksi ja palvottavaksi.
Vaikka sodassa kuinka kävisi, sama johto jää Kremliin. Vaikka joku mies vaihtuisi toiseen, ei se muuttaisi mitään. Venäjän kansa tyytyy olemaan rajattoman määräysvallan alla. Se tuo heille turvaa. Sananvapaus ja mielipiteenvapaus, demokratia ja muu länsimainen hömpötys on heille vierasta, sillä he tietävät, miten suuruus ja valta säilytetään. Tsaaarin päättäväisyydellä ja tiukilla laeilla, joiden noudattamista valvotaan salaisen poliisin ja julkisen seurannan voimin.
Sopimuksia tehdään rikottaviksi, naapurimaihin luodaan hyvät suhteet, joita voidaan eri tilanteissa sovitella omien päämäärien eduksi, "omia" suositellaan muiden maiden hallituksiin ja päämiehiksi, joten voidaan sitten ohjailla naapurimaan hallintoa, kuten Valko-Venäjällä Lukasenkaa.
Ukrainan kohdalla iskivät kirveensä kiveen, kun luulivat voivansa pitää näpeissään nykyisen presidentin, komeljanttarin ja mitättömän kansansuosikin. Siinä se kommellus tuli Kremlissä, mutta äkkiäkös asia on hoidettu, taistelijoita Venäjältä löytyy loputtomasti. Kiristetään vähän lakeja, jollei vapaaehtoisia löydy "natseja" kurmottamaan. - Suomessa on kansan lukutaitoa kohotettu jo kauan. Avioon ei päässyt, ennen kuin rippikoulu oli käyty. Rippikoulua taas ei läpäissyt, jollei auttavaa lukutaitoa pystynyt esittämään. Luteeruksen oppi ja katekismus oli osattava. Kirkonkirjoihin asia sitten merkittiin ihan omaan sarakkeeseensa.
Netistä poimin tiedon, että 1880-luvulla lähes kaikki suomalaiset olivat auttavan lukutaidon piirissä. Kansakoulutkin sitten yleistyivät ja harva suomalainen ihan ilman koulua sen jälkeen elämäänsä eli.
Opettajaseminaari alkoi toimia jo 1870-luvulla Jyväskylässä, ja sinne otettiin myös tyttölapsia, joten sieltä saakka enemmistö opettajista on ollut naisia. Ylioppilaskirjoitukset ja yliopistot kun olivat tarkoitetut vain pojille. Jos tyttö halusi ylioppilaaksi, oli hänen anottava "vapautusta sukupuolestaan" voidakseen osallistua kirjoituksiin, ja se oli monille tytöille ylipääsemätön paikka. Tytöille oli kyllä lukioasteista koulutusta olemassa, joten mahdollisuuksia opiskeluun oli. - Ei taida ko. maitten asenne taipua siihen "edistyksellisyyteen". Ovat takavarikoineet luksusjahdit ja sulkeneet pankkitilit. Viehätysvoima ei ole oikein riittänyt.
- Minä olen koko ikäni elänyt tarkan markan periaatteella. Tiukimpina aikoina tein kahta työrä, mutta aina olen selvinnyt laskuista ja niistä pakkolainoista, joihin olin mentävä jossakin kireässä paikassa.
Eläkkeeni ei ole suuruudella pilattu, ja ns. perhe-eläke leskeksi jäätyäni on vähän tulojani lisännyt. Korona-öaikana jopa tilille on kertynyt säästöjäkin, kun en käynyt shoppailemassa enkä syömässä ystävin kanssa lounaita.
Sähkön hinnasta on paljon ennusteita annettu. Yhtäkään isoa laskua en ole vielä saanut, mutta vähän pelottavalta tulevaisuus tuntuu, kun päivän uutisannissakin on sähkö kaiken aikaa käsittelyssä.
Kun eilen illalla panin pyykin pyörimään, mietin, onko tässä ruvettava pesemään pyykit yöaikaan, mutta sitten tulin ajatelleeksi, onko yösähkö erikseen sovittava, vai koskeeko se ilman muuta kaikkia talouksia. En minä tiedä. Taidan unohtaa koko sähkön ja elän kuten ennenkin. Kaukolämmön hinnallakin on peloteltu. Laskin lämpötilaa ja aloin jäähtyä. Ei tämä oikein suju, tämä säästeliäänä eläminen.
Ei varmaan auta ruveta elämään säästöliekillä, ei menoja, ei herkkuruokia, ei uusia kamppeita, ei harrastuksia, ei kampaajaa eikä jalkahoitoa. Tiukasti kotiin, valot pois ja filtti polville. Onko se enää järkevää?
Mä en ala. - Onhan se kohteliasta, että "viehättyy" Putinin ajatuskuvioista. Varmaan melko harvinaista.
Moni hänen maamiehensä ei ole ollut yhtä ihastunut, vaan muuttaa länsimaihin, mukaan lukien Putinin omat tyttäret ja monet muut Putinin edeltäjien jälkikasvut Stalinin tyttärestä alkaen.
Onkohan heidän kasvatuksensa ajautunut väärään suuntaan? - Näköjään ketju ei ole enää rikki, kuten parina päivänä on ilmoitettu.
Ikäihmisillä on monilla tunne, että on jäänyt palveluista osattomaksi. Pitäisi osata niitä pyytää ja ottaa yhteyttä oikeaan tahoon. Mutta kun toimintatarmo kuihtuu iän mukana, ja pudotaan pois tämän päivän käytännöistä, niin pulassa ollaan. Moni ikääntynyt ei edes omista tietokonetta, eikä osaisi sitä käyttää, vaikka olisi saanutkin sen merkkipäivänäänlahjasi jälkikasvulta. Niinpä jää ne terveystoimen sivutkin tutkimatta. - Varoitukset ovat langenneet hyvään maahan ainakin minulla. Varovainen olen.
Jos puhelin soi, eikä soittajan nimeä näy, en vastaa. Ensi numeroista voi päätellä, tuleeko soitto Suomesta. Silloin voi ajatella, että se on aikakausilehden kauppias, mutta joku ulkomainen suuntanumero on aivan varmasti joku trolli. Samoin sähköpostissa ulkomaan kieli on varoitus, joka on muistettava. Turha avata, se voi olla virus.
Pankkitunnuksia en antaisi koskaan kenellekään, sen olen sisäistänyt. - Muistan, kun v. 2006 olin leikkauksessa. Siitä toipuminen vei aikaa. En edes ymmärtänyt, miten huono kunto minulla oli. Saunaltakaan en päässyt mökille ylämäkeä, vaan minulle piti kyhätä pölleistä penkki puoleenväliin, ja siihen lysähdin kiitollisena.
Kun viime viikolla kuljin samaa polkua, huomasin penkin. En ole sitä tarvinnut varmaan kymmeneen vuoteen, ja se on lahoamassa, sammaloitunut ja purkuvalmis hökötys. Kunto vaihtelee, eikä se välttämättä ole iästä kiinni. - Ano 12:54
Vastasin kommenttiin: " Eikö sinulla vielä jalat pelaa, sinne vaan mukaan vai odotatko että kaikki tuodaan kotiin?"