JeroP

Vapaa kuvaus

Olen 70 luvun ihminen keskisestä Hämeestä, tosin en juuriltani Hämäläinen. Erityisesti kiinnostuksen kohteena on yhteiskunnalliset asiat. Että saisimme Suomen lopulta nousuun ja ihmisille paremman elämän. Asiaan liittyen olen paljon kuvannut sekä videota että valokuvia sekä yksi näyttely on pidetty. Lisää asiasta löytyy seuraamalla nimimerkkiäni Jero Puro.

Aloituksia

51

Kommenttia

6019

  1. Meidän vanha pomo sano aina kun oli tehty joku virhe, niin sano hei veljet. No mä taas olin sen yksikön pomo. Ja kun ne työntekijätkin näki kun se sano hei veljet. Niin mä rupesin käyttään sanaa, voi veljet, kun huomasin jotain epäkohtaa. Ja se osoittautu tehokkaaksi. Ei useinkaan tarvinnu sanoo kuin voi veljet ja osoittaa kohtaa, nii jo korjaantu. Että jos johtaminen ois ollu kaikkialla noin helppoa, niin varmaan oisin vieläkin niissä hommissa.

    Meidän alalla toi veljet on aika luontevaa, kun lähes kaikki ollaan miehiä.
  2. Jaa sä oot käyny hpk peleissä.

    Meidän suvussa on monelta leikattu kaihi. Sai ajokortinkin takas. Ihmeitä ne tekee, mutta julkisella puolella ei tosiaan pääse, ennen kuin on lähes sokee.
  3. Ei hävetä. Pomokin tietää. Ja tietävät todella, että mulla on monta rautaa tulessa. Ei voi sanoo etten tekis mitään.
  4. No se on ihan selvä. Kyllä jokainen kokee olevansa erilainen kun muut. Mä ainakin. Tekis mieli mennä torille huutaa, että ettekö nyt tajuu että tää on tuhon tie.
  5. Mäkin luulisin, että sudella menee nyt paremmin. Parhaat täältä lähtee, ei voi mitään.
  6. Toivotaan niin. Oli kyllä lauseet katseltavaa se dokumentti. Kun länsimaissa on ihan turhaa kulutusta ja sitten toiset äärimmäisessä köyhyydessä.

    Muuten just kierrätin runkopatja sängyn. Just on saunan pesässä puuosat. Ja sitten jouset menee metalliin. Vain täytteet roskiin. Ja noi kierrätysneuvojat ois sanonu, että sekäjätteeseen vaan. Mutta ei se niin pidä tehdä. Tää on jo kolmas sänky jonka kierrätän.
  7. En mä ois kyllä jaksanu, jos lapsena ois johonkin ip hoitoon joutunu. Mulle oli ihan se normi koulupäivä tarpeeks. Usein sitten haahuiltiin pitkin katuja. Mulla on hyvät muistot tosta. Siitä mulle on varmaan kehittyny tää luontainen uteliaisuus. Oishan se ollu ihan painajainen olla koko päivä jossain ohjatussa toiminnassa ja sieltä suoraan vanhempien silmien alle.

    Mä jo alta koulu iän välillä lähdin vaan käveleen. Jonnekin tosi kauas, ihan kyläsepän talolla asti ja siitä vielä eläinlääkärille. Kerran otin pikkuveljen vaunut mukaan. Siitä tulikin jo vähän sanomista. Siis veli mukana vaunussa.
  8. Ihmiset vanhenee, ei kukaan nuorru. Eikä nuoria tule tällä syntyvyydellä.
  9. No siivonnu oon, niin että kaikki paikat kiiltää. Ruoanlaitosta taas, ettei oo mun juttu. Tutkimustahan mä oon tehny. Oon selvittäny SOTKAa ja ammattikoulutuksen historiaa. Tollasten arkistolähteiden setviminen on vaan kovin puisevaa. Teen sitä vaan sillon tällön, ei onnistu tällä keskityskyvyllä. Tosin viime yönä sain oikoluettua keskimmäisen luvun melkein loppuun. Täytyy myöntää, ettei mua yhtään kiinnosta tää kirjottaminen vaan ainoostaan lopputulos. Mutta lopputulosta ei tuu kun kirjottamalla.

    Käsillä teko on mulle tärkeetä ja sitä tarvetta en ihan pitsinnypläämisellä tyydytä. Vois tulla vähän sanomista jos tollasia puuntyöstäkoneita tai hitsauskoneita tänne kerrostaloon raahaisin. Ja noissa kun mulla tulee inspraatio, niin pitäs päästä melkein heti tekeen. Siks toi on vähän huono, vaikka oonkin itelleni verstaan saanu järjestettyä, niin silti etäisyys, ettei oikeen saa mitään aikaseks. Sama juttu ois kansanopistonkin kanssa, kun ne työ ajat on viikottain ja aina samaan aikaan. Niin ei oo inspraatiota välttämättä sillon. Ja mulla on työkin sellanen, että päivät saattavat venyä ja aika menis ohi.
  10. Juu, mutta sillon kun puistossa ei ketään muuta näy, niin voi kirjotella tänne. Nyt kun mä rahtaan mun mööpelit tonne kaupunkiin. Niin pääsen useemmin tonne puistoon. Ei tarvi silleen lähtemällä lähtee. Vaan oon kuin suoraan ovesta jo kadulla. Ja jos on sadepäivä, niin on verstaat siinä vieressä.

    Tälläsessä normi kerrostalossa kun ei hirveesti oo tekemistä. Paitsi just kirjotella tänne.
  11. Jaa, mutta voihan näitä viestejä kirjoitella vaikka puistossa. Mäkin kirjoittelen usein suihkupuistossa. Siis siinä samassa missä oli perjantaina se Golgata. Mutta nyt on liian märkää mennä puistoon.
  12. Mulla koulukaverit poltti noita muiden natsoja. Mutta se oli enemmän 5-6 luokalla. Sitten myöhemmin saivat jo jonkun hakeen. Ja tupakkaahan sai ostaa tuolloin jo 16 vuotiaana.
  13. Tuskin, mutta tekoälyparit löytää toisensa. On se niin somaa
  14. Juu, yksin on ihan hyvä elää. Ihmettelen vaan mitä teen tolla järkyttävän kokosella olkkarilla, keittiöllä ja tolla toisella makkarilla. Mulle riittäis ihan yks huone vaan. Että missä ois hyvä kommuuni.
  15. Taitaa hiipua pikkuhiljaa, vähän kuin suomen talous. Eikä sitä suuntausta enää mikään käännä, ei taloudessa eikä täällä palstalla. Kun kukkaro on tyhjä, niin se on tyhjä. Ei oo sellasta taikasanat mikä sen täyttäis.
  16. Täälä on aika sumee päivä. Mutta näkyy tästä aika paljon vehreetä nurmee ja puita. Ja sitten armeijan katoksia. Naapuritalot on melko etäällä. Liian rauhallista mulle, kohta alan pakkaan tavaroita.
  17. En, mä sekoon sanoissa ja mut ymmärretään väärin. Niin ku täälläkin muutaman kerran. Oikeessa elämässä ei niinkään. Kun huidon käsillä puhuessa ja tarvittaessa vaikka piirrän. Menee sanoma perille ja oikein.

    Myyjät mua usein ärsyttää, jos myyvät huonoo tavaraa ja nykyään usein se on huonoa.
  18. Tää nyt ei varmaan oo tän ketjun tarkotus. Pääasia että ajattelee omilla aivoilla tekojensa seuraukset.
  19. Sen voi pistää vaikka seinälle ja yhdistää tietokoneeseen. Tehdä elävän taulun siitä.
  20. No joskus on parempi itse kärsiä, kuin tuhota toisen ihmisen terveys. Vaikka hän olisikin toisella puolen maapalloa.
    21. 17 / 301
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt