- Juu, toiselle lekurille vaan, sen unohin sanoa, varsinkin jos asenne on tuollainen. Nuo muovitossut tulee netistä tilattuna parhaimmillaan parissa päivässä.
Kyllähän pitää poissulkea muut sairaudet, mutta furunkuloosin selätys ei ole helppo juttu pitkittyneissä tapauksissa. Iho pitää saada pysymään ehjänä ja tulehduskierre katkaistuksi, vaikka sitten lääkkeillä. Jos tulehdus on ollut paha, ei riitä mitkään yhden viikon kuurit, vaan lähinnä kuukauden mittaiset. Ohut, moneen kertaa tulehtunut ja auennut iho on altis uusille tulehduksille, tuon jälkeen pitää sitoutua kuukausiksi ihon hoitoon, kuivana pitoon ja ennaltaehkäisyyn. - Ihan sama mikä se on, eläinlääkäri voi poistaa sen, oli sitten märkäpaise tai kasvain. Kyllä se furunkelilta kuulostaa, jos aukeaa.
Vaikeassa furunkuloosissa hoito on kuivaus, kuivaus, kuivaus, puhtaanapito, ennealtaehkäisy ja ihon hoito. Parempi ettei tassut kastu lainkaan: http://www.mustijamirri.fi/tuote/pawz-suojatossut-12-kpl-oranssi-5-1-cm/028925/
Mustin ja mirrin nettikaupasta saa tuollaisia muovitossuja ulkoiluun. Eivät ole ikuisia, soralla ja asfaltilla kuluvat herkemmin rikki, mutta suojaavat pahimmissa tilainteissa, kun iho on rikki tai tassussa on haava. Pahoihin tulehduksiin lääkitys. - Voi niitä aikuisia koiriakin siedätää; se on vaan sitten hiukan pidempi projekti.
Apteekista saa ilman reseptiä esim. Calmex:ia, sitäkin kannattaa kokeilla. Nuo radiot ja feromonihaihduttimet tukevat rauhoittumista. Yhdeltä kantilta: Koiran valmistelu kannattaa aloittaa päivää, pari aikaisemmin, käytetään normaalia enemmän lenkillä ja tehdään töitä koiran kanssa, jotta koira on muuten tyytyväinen, väsytetty ja kylläinen sitten aaton paukkeen alkaessa, Calmexia lisäksi. - Se selviää bussiyhtiön sivuilta, mitä maksaa tai ottavatko kyytiin.
- Juujuu, lisäkoulutusta vaan ja kontaktin hakua. On äärimmäisen harvinaista että koiralla on joku sairaus tai oikeasti häiriö korvien välissä. Näin ilman mitään tunnesidettä koiraan, päällisin puolin se on juuri tyypillinen aikuiseksi tuleva koiruus, joka yrittää ottaa reviiriä itselleen. Tai ei yritä, vaan on jo ottanut.
Ensin epävarmaa käytöstä ulkona, kaiken vahtimista, rähinää ja muuta päsmäröintiä, ja sitten vielä lupaavasti kehittymässä oleva ruoka-agressiivisuus. Aika normaali kehityskaari: Pentuna kyllä koulutetaan, sitten nuorena, ja jos koulutuksen ja sosialistamisen ylläpito jää vähemmälle, koira laajentaa reviiriään vaivihkaa, jos omistajat ei pidä varaansa. Koulutuksen kynnyksiä on mm. nuorena, aikuisuuden alkaessa, ja koiran muuttuessa senioriksi.
Ei pidä sallia mitään ylimääräisiä vahtimisia, edes muovipussin kyttäilyä, sillä siitä se alkaa, ympäristön määräily. Koulutuksen ja sosiaalistamisen joutuu aloittamaan aika alkeista, silloin kun koira on remmirähjä. Ylläpitokoulutusta ja sosiaalistamista pitää tehdä koiralle kaiken ikää: Jos koira kehittää tuollaisia ylimääräisiä vahtimisia, yksi näkökanta on, ettei sillä ole riittävästi tekemistä. - No jos pelkää koko ajan että taivas putoaa niskaan, niin sittenhän on helpointa vaan pysyä kotona...
Joo, ei ole velvollisuus kouluttaa vieraita, toinen vaihtoehto on juosta aina karkuun, mikä ei auta. Nykyisillä rekisteröintimäärillä remmirähjät eivät tule vähenemään, parempi vaan pitää hermot hallinnassa. Aina ei ole tilaa paljoa väistellä, siksi on hyvä opetella ottamaan tilanteet haltuun, jottei samalla vahvista myös oman koiran epävarmuutta tai ei toivottua käytöstä. Koiran käytös = omistajansa käytös. Itsevarmalla, neutraalilla käytöksellä saa helposti myös vastapuolen hallintaan. Ingooraus on paras tapa ohittaa rähisijät, varsinkaan niiden takia ei saa pysähtyä tai jäädä tuijottelemaan, sehän vaan pahentaa tilannetta.
Jos joskus käy sellainen vipa, että joltain pääsee koira irti, astuu oman koiran eteen ja karjaisee toiselle "ei". Karjaisulla en tarkoita mitään pikkupiipityksiä, jossa hoetaan eieieiei maailman tappiin asti, vaan kunnon äänenkäyttöä, mitä sivistyneissä keskusteluissa ei kuulla. - Ihan hyvä heti alusta lähtien totuttaa pentu vaatetukseen, se auttaa sitten myös sisäsiisteyden opetuksessa kun pentu tarkenee ulkona paremmin.
Ite olen kietaissut pennulle pehmeän villahuivin ympärille tällaisena vuodenaikana. Ihan hyvin on sitten myttynä pomppinut eteenpäin. Ja oli 4kk vanhana sisäsiisti, vaikka vähän välillä mietitytti miten saa pennun oppimaan ulos kylmään ja märkään räntäsateeseen - Omistajan tehtävä on laittaa rajat.
Ensin koiraa kasvatetaan hyväkäytöksiseksi, ei saa vetää, haukkua eikä varsinkaan murista, sitten yllättäen koiran pitäisi otta itse tila hallintaan ja tuo huono käytös onkin sallittua..?! Pikkuinen ristiriita. Hyväkäytöksisen koiran ei pidä antaa joutua niin ahtaalle että sen on pakko käyttäytyä huonosti, se ei ole reilua koiraa kohtaan.
Omistajan tehtävä on olla pomo ja laittaa eläimille järjestys. Jos ne valtuudet jätetään eläimille, niin sitten tulos voi olla mitä sattuu ja valta väärissä tassuissa. - Samaa mieltä edellisen kanssa, kun suhde koiraan on tasapainossa, ei tuollaista käytöstä esiinny. Tai siis kun koiralla on riittävästi liikuntaa, sosiaalistamista, koulutusta ja tehtävää, käytöskin pysyy hallinnassa. Määrä riippuu yksilöstä.
Korkea aika lisätä kaikkea jottei koira lähde kokonaan lapasesta. Ennakointi on tärkeää nuoren koiran kouluttamisessa, jotta jo eleestä tulee palaute. Esim. ei pidä odottaa että koira on jo toisen selässä murisemassa, vaan huomautus jo siitä jos pää nousee toista kohdattaessa. - Sanopa tuo kavereilleni, etteivät koirat välitä toisten seurasta; toisella on karhukoiria, toisella pystiksiä, kummallakin aina vähintään kaksi koiraa ja kaikki sisällä ainakin yöt ja yhtäaikaa. Ainoat häkit on aitaukset pihalla.
Niin saanhan sen katon, mutta se maksaa kattaa puoli pihaa ilveksen painon kestävällä materiaalilla, siksi joillakin on juoksuaitaus ja pienempi, katollinen ja lukollinen häkki. Soitto paikalliseen metsästysyhdistykseen, niin saa ajantasalla olevaa tietoa, minkälaiset aidat ovat riittävän korkeat. Samalla saa tiedon minkä verran "kannattaa" pitää koiria irti...
Nuo minimimitat on vähän sellaiset että voi kertoa kahdella ainakin. Aitauksen suurimman koon määrittää lähinnä lompakon paksuus. - Reppu selkään ja polulle vaeltamaan, käy 10km, jos ei auta, kävele toiset saman verran. Yleensä kun vie koiran pois ympäristöstä, missä se on tottunut vahtaamaan kaikkea, koira pikkuhiljaa rauhoittuu, siihen on helpompi saada kontakti ja luottamus ja varsinkin saa koulutusyhteistyön paremmin käyntiin.
Kyllä tuttavapiirissäni yön yli yöpyminen ja parin päivän vaellus on rauhoittanut kaikenlaisia koiria. Tuolla kokoluokalla on tietty hiukka vaikeaa talutella rennosti... Mutta kaikki konstit on sallittu, kun pitää saada nuorelta kouluttamattomalta otukselta ensin energiaa puretuksi, jotta sen on mahdollista keskittyä mihinkään koulutukseen.
Hyvältä kuulostava aloitus kyllä. Itellä oli joskus tuon tapaisella nuorella uroksella hetken aikaa kuonopanta, ennen kuin sain vetämisen hiukan kuriin. Onhan niitä vedonestovaljaita, mutta ne eivät ole hyviä koiran ohjaamiseen,varsinkaan jos kulkee kaupungissa, on ruuhkaa ja niukasti ohitustilaa.
Noille lenkeille kun saisit vielä muutaman kerran viikossa muita koiranulkoiluttajia kulkemaan samaa matkaa. Laumauttaminen on pehmeä tapa sosiaalistaa koiraa. Kun jossain vaiheessa koiralle pitää saada myös koirakavereita, jotta sen sosiaaliset tarpeet tulisi myös täytettyä eikä koira turhaudu. - Jotkut opettelevat itse rapsutelemaan hammasvälineillä kivet pois, jonkun kokeneemman tai eläinlääkärin ohjauksessa.
Hammaskiveen ei paljoa harjaukset enää auta, eläinlääkärin tms on kaavittava ne pois. Sitten siihen ennaltaehkäsyyn, plakin kertymisen ja siten hammaskiven moudostumisen ehkäisemiseksi on hyvä harjata, käyttää jotain entsyymitahnaa, syöttää puruluita. - Eristetty, lämmitetty koppi ja lämmitetty vesiastia, niin koirat voivat turvalisesti olla häkissä ympäri vuorokauden. Kopissa on hyvä olla eteinen, tuulikaappi, jotta perimmäisessä tilassa pysyy lämpö.
Panssariverkko on hyvä ja kestävä materiaali koirien aitaukseen. Jos asutte seudulla, missä on ilveksiä, koirien aitauksessa tulisi olla tuosta verkosta myös tukeva katto, kun koirat ovat ilman valvontaa. Jotkut ovat ratkaisseet tilanteen niin, että kun on vaikea rakentaa isoa aitausta katolla, aitaus on jaetu kahtia,pienemmässä on verkkokatto.
http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&ved=0CCAQFjAA&url=http://www.finlex.fi/linkit/sd/20100674&ei=FjZqVIKjMsnfywOVx4HoBg&usg=AFQjCNGvZkMonQsCNrQxTisU9ktl8nM8fg&bvm=bv.79908130,d.bGQ&cad=rja
Eläinsuojelulaki määrittelee aitauksen minimikoon. - Eipä ole ensimmäinen eikä toinenkaan kerta minunkaan kohdalla kun näen jonkun toistaitoisen tumpelon vetelevän koiraa "koulutusmielessä" nyrkillä. Niitä mätämunia on aika monta tässä maassa, aivan turhaa on yrittää kaunistella tilannetta.
Siinä missä taidot loppuu, alkaa voiman käyttö. - Pikkuvika joku allergia, kun tumpuloimmat pentujen teettäjät käyttävät epilepsiaa ja vaikka mitä sairastavia koiria "kun muuten meidän murre on oikein kiva/toimiva"...
- Varmin konsti torjua ennalta on kohtutulehduksia on nartun sterilisaatio, ei mikään muu.
- Tsemppiä! Ja samalla saat sieltä kunnon ohjeet jatkoon.
Ei ole mitään ylireagointia, itekin vien eläimet tarkastukseen, jos olen saanut vaikka juuri kissoja epämääräisistä olosuhteista. Jonkun laajakirjoisen matolääkkeen annan ensiavuksi, sitten totutan käsittelyyn, jotta lääkäri voi tehdä kunnon tarkastuksen ja laittaa sitten varsinaisen häädön. Sisäloiset voivat ilman hoitoa aiheuttaa vaikka suolistotulehduksen tms. Pieni satsaus tehdä alkuhoito kunnolla, kun samalla sitten turvataan kissan lisäksi ihmisetkin. - Googlaa parafiiniöljy koiralle. Pitäisi löytyä joka apteekista.
- Olen samaa mieltä, lääkärin kautta: Jos tiedetään että kissa/pentu on hieman epämääräisistä oloista tai loishäädöt vähän niin ja näin, niin eläinlääkäriin tarkastukseen, samalla eläinlääkäri voi laittaa loishäädön injektiona tai antaa oikein mitatun painon mukaan riittävän vahvuisen ja oikeanlaisen lääkityksen. Ruuan mukana laitetut lääkkeet ovat epävarmoja, jos kissa syleksii pillerin paloja pois tai ei vaan syö.
Apteekin ohjeet on välillä mitä sattuu, kun ei siellä ole aina eläinten hoitoon perehtyneitä ihmisiä. - Useimmat käyttävät kissoilla 1kuivikelaatikko/kissa.Meillä uuden kissan tullessa, tms suuria muutoksia, kissoilla on astia/ kissa ylimääräinen kissanvessa, eli vaikka kahdella kissalla kolme astiaa. Näin kissoilla on tilaa kunnioittaa toisten reviiriä, eikä haittaa vaikka taloon tulisi aikuinen kissa, joka voi olla pentua tarkempi tilastaan.
.