- Kiitos. Köh, nyt vasta sain sen sähköpostin aktivoitua. Mukavaa, että olet löytänyt jo omasi. :)
- Tosi mielenkiintoista lukea näitä, puolin ja toisin. Mun on nelikymppisenä vaikeaa uskoa, että joku parikymppinen olisi mitenkään oikeasti kiinnostunut minusta. Ainakaan sitten pidemmän päälle, vaikka on niitä kiinnostuneen oloisia tullut vastaan. Ehkä pitäisi laajentaa katsantokantaa eikä antaa iän olla niin suuri este. Tosin 20v. on aika paljon... kymmenen vuotta pystyn sulattamaan, ehkä hiukan päälle. Luulisin.
Mutta tämä eläkeikäkeskustelu on koominen. :D Aloitin itse juuri uudessa työssä, olen täysin terve ja hyvässä kuosissa kaikin puolin ja teen aika pitkälti mitä lystään ajattelematta vanhenemista. Puolet työurastakin on vielä jäljellä! Potentiaalisen suhteen ikäerossa huolettaa lähinnä se tasapaino. Se, että molemmilla olisi samat odotukset ja perspektiivi. Voiko isolla ikäerolla sitä olla? Tosin onhan se vaikeaa välillä vaikka oltaisiin ihan samanikäisiäkin. - On. Paitsi etten ole saanut mitään traumoja. Mieheni tiesi, että pidän enemmän naisista, mutta hänen kanssaan synkkasi ja kaikki oli hyvin sen kymmenen vuotta mitä suhde kesti.
Nyt taustani joskus silti hiukan häiritsee kun sekä miehet, että naisetkin usein olettavat minun olevan kiinnostunut yhä myös miehistä. Olen tapaillut vain naisia eroni jälkeen ja olen ihan sinut henkilöhistoriani kanssa, mutta minua tietysti pidetään bi-seksuaalina. Enpä voi siihen määritelmään vastaankaan väittää, vaikka itse pidän itseäni bi-taustaisena lesbona. Ja jos se nyt jollekin on hirveän iso kynnys, niin painukoon... suolle. - Samaa. Tai kyllä naisista pitäviä naisia löytyy, mutta ihan tämä ei nyt kohtaa. Olen aika aktiivinen ja aloitekykyinen, joten viimeisen reilun puolen vuoden aikana olen pyytänyt viiden erilaisissa tilanteissa (festareilla, keikalla, baarissa, teatterissa) tapaamani naisen puhelinnumeroa ja jostain jumalten suosion johdosta myös saanut ne. Ihan kuin se auttaisi yhtään. Kolme viidestä oli liian nuoria, siis 25 kieppeillä kun taas minä olen nelikymppinen. Olen näemmä huono arvioimaan ikää. Eikä omaakaan ikääni tunnu kukaan tajuavan. Noh, neljäs oli varattu ja viidennellä on niin paljon meneillään elämässään juuri nyt, että ehkä treffaillaan joskus myöhemmin.
Eilen olin sekaporukassa, jossa oli sekä miehiä, että hetero/lesbo/bi-naisia. Menin tähän miittiin naispuolisen ystäväni henkiseksi tueksi (seliseli, mutta ihan oikeasti :D ). Hän etsii heterosuhdetta ja etukäteen luulinkin porukassa olevan lähinnä heteroita. En tiedä miksi, kaiketi kun yleensä on. Artikuloin siellä mielestäni aivan selvästi ja julkisesti, että olen kiinnostunut naisista. Silti taas pari sinänsä ihan kelvollista miestä tuli jututtamaan ja toinen pyysi leffaan ja toinen keikalle. No kiva, muttei kiinnosta. Olisipa yhtä hyvä flaksi naisten kanssa.
Lopulta eräs hiljainen tyttö tuli juttelemaan, mutta hänkin oli kovin nuori. Niin... toinen miehistä jopa kysyi ikääni kun tajusi, että minulla on historiaa vähän pidemmältäkin ajalta. Ihan fiksu tyyppi, mutta oli arvioinut ikäni 14 vuotta pieleen. Seuraavaksi pelkäsin taas, että se tyttökin kuvittelee minua lähemmäs omaa ikäänsä, enkä toisaalta tiedä sopeutuisinko itsekään yli 10 vuoden ikäeroon kovin hyvin. Omituinen ongelma, eikös?
Olen Varsinais-Suomesta ja tykkään sellaisista syliinsopivista naisista (tämä siis tarkoittaa itseäni lyhyempiä, mutta se on harvoin ongelma). Kaikki vähintään kolmekymppiset saisivat nyt innolla pistää tämän tilin säpoon kontaktia, ettei saataisiin edes yksi - tai siis kaksi - pois täältä häiriköimästä. ;)