viisnollaviis1

Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. harva kehuu toisiansa.

    Ainakin 50+-palsta ko.kirjoitus vaatii kyllä melkoisen itsetunnon,jos puolisostaan tai perheestään kertoo positiivisia asioita.Kyllä siellä kovin syyllistetään,että loukkaa niitä,joilla asiat eivät ole niin hyvin,kuin kertojalla.
    Ja tietysti sanotaan,että itseasiassa tilanne todellisuudessa on juuri vastainen.Siis kirjoittaakin siksi,että asiat ovatkin huonosti ja siten yrittää provosoida muita saadakseen itsetuntoaan kohotettua.

    Toki tälläinen käsitys ei lukumääräisesti ole suuri,mutta kovin äänekäs vastalause siitä seuraa ja yksikin henkilö karkealla sanankäytöllä voi satuttaa herkän kirjoittajan vetäytymään pois.
  2. Isättömyyttä pitäisi salata,sehän olisi todellista tyhmyyttä.
  3. ei näin "suuriin"kysymysiin ole kanttia antaa mitään neuvoja,mutta katsoin'velvollisuudeksi' tuoda sinun visiosi rinnalle sen inhimillisen tunnemaailman joka omissa lapsissa on.Ja niinkuin yleensä,koitan vajavaisella kirjoitustaidolla esittää asiasta oman kokemuksen.
    Ja vaikka on kuinka syventynyt ja kiinnostunut asioista,niin kyllä sanoisin siltikin,että koettu elämä on paras korkeakoulu ja varsinkin asioissa joissa liikutaan aivan evoluution perusasioissa,niin esim,lapsen syntymää ja sen kasvua kokemattoman on kyllä mahdottomuus muuten sitä selville saada.Lasten ja myös muidenkin henkilöiden suhteissa jossa rakkaus on moottorina on niin paljon millään ulkoisilla määreillä mitattaamattomia arvoja,ettei sitä edes asiaa kokenut voi toiselle selvittää.

    Yhtälailla yksihuoltajilla on mahdollista kokea täysipainoinen suhde lapseen ja heidän elämänsä voi olla vaikka parempaa,kuin vaikka perheissä joissa vanhemmpien väliset suhteet tekevät arjen kylmäksi ja usein turvattomaksi.

    Nämä ovat niitä kysymyksiä,mihin ei ole yhtä vastausta,joten minun osuus oli lähinnä oma kokemukseni ja perustui vain tunteisiin joita olen kokenut ja koen.

    jk. Opettajaksi minusta ei ole.Ja mielestäni olisi jo näin uudella vuosituhannella aika pohtia sanalle opettaja jokin positiivisempi sana kuvaamaan heidän arvokasta työtään.Taitaa olla vaikka uuden ketjun paikka ottaa asia pohdintaan.
  4. taitaa olla trauma.Sen käsityksen olen saanut.
  5. asiaan tuli selvyyttä.

    Nykyisin yrittyskouluttajat vannovat verkostoitumisen nimeen,mutta pienehköjen yrittäjien käytäntöihin se on kuulunut ainakin meidän kunnassa-80 luvun lopulta asti.
    Ja eipä ole täällä mihinkään konkurssikierteeseen yrittäjät joutuneet,vaan vahvoilla taseilla suurin osa toimii.

    Siitä riskinotosta voisi sanoa,että yhteiset projektit minimoivat riskejä,koska silloin ei tarvitse yrittäjän haukata liian suurta palaa resursseihinsa nähden.
    Parempi tyytyä tasaiseen varmaan tuloon ja säilyttää realismi jokaisen päätöksen aikana,kuin olla ylivelkainen entinen yrittäjä.
    Tosin konkursseissa ei aina ole omat päätökset ne ainoat,mutta liiallinen vauhtisokeus on saanut usean yrityksen vasaran alle.

    Yleistykseksi en tätä ylempää kannanottoa en ole tarkoittanut vaan jatkeeksi tämän oman toimialan ja alueen muiden samoissa projekteissa toimivien jäsenten trategiasta yleensä.
    Voin rehellisesti vielä todeta,että parhaat miespuoliset ystäväni tulevat juuri tässtä joukosta.Ja vieläkin ystävyys ja erilainen kanssakäyminen jatkuu vaikka olen sairastellut vuosien ajan ja oma toiminta on nykysin lähinnä harrastelun tasolla.
  6. Messukeskukseen american car show:ta katsomaan ja rokkihenkistä suht.varakasta rokkarijoukkoa tavoittelemaan.
  7. on yritysmaailmassa erilaisuutta toimioissa/toiminta trategioissa,kuin normaalissa ihmistenvälisessä suhteissa.
    Täällä yrittäjät toimivat ketjuna ja kun itselle liian nopealla aikataululla laskettavaksi annettava urakka ei omin resurssein ole mahdollista,niin silloin laitetaan osaamiset ja resurssit yhteen ja pystytään laittamaan tarjous sisään.Tällä saadaan kustannustehokkuus paremmaksi,kuin suuremmilla yksin toimivilla yrityksillä,koska harvoin osuu urakoissa ideaalitilanne suhteessa omaan tarjontaan ja silloin joko on hankittava puuttuva työsuoritus kalliimpaan hintaan tai on oltava itsellä joutavaa reserviä hoitaa asia omin keinoin.Nykyisin se ei ole mahdollista,koska kilpailu on kaikkineen kovaa alasta riippumatta.

    Se mitä aiemmin puhuin ns,kolmannesta osapuolesta.Tämä oli vain tarkoiteettu esim,että määrätyt asiat pidetään kahdenkeskisinä,jos niin sovitaan.Ja jos ei ole luottamusta jollain ketjun osapuolella,hän on automaattisesti ulkona yhteistoiminnasta.

    jk.Koska olen huono kirjoittaja,niin aina jää asioista epäselvää,kun ajatustaan yrittää saada esitettyä monen moisille henkilöille.

    Lisäksi esim televisio vaikkapa Diilin kaltaisten ohjelmien vuoksi on aivan yritysmaailman todellista mustamaalaamista pahimmillaan.
    Bisnestä johon liittyy keinottelua ja manipulointia,ei ole minun vartalolle sopivaa puuhastelua vaan jätän sen muiden harteille.

    Likemiestä minusta ei koskaan tullut vaan toimin liikkeenharjoittajana/yrittäjänä,mieluumin vielä jäljempänä mainittuna.
  8. realismiin kyllä täysin yhdyn.

    Tulevaa elämää on mahdoton ennustaa ja siinähän koko elämän mielekkyys onkin.Mitä olisi elämä,jos sen kulun etukäteen tietäisi.
  9. Visiosi on kovin yksipuoleinen kannanotto.

    Jos on kokenut äitiyden tai isyyden omakohtaisesti,niin lapset eivät ole pelkästään rasitteena vaan heissä on suurta voimaa antavaa rakkautta,mikä pitää kokea.
    Ei kai perusteillasi kenenkään edes ns.ehjän parinkaan pitäisi ottaa taakkaa harteilleen,jos vanhemmuus olisi noin synkkää.

    Kyllä isyys on antanut pääsääntöisesti hyviä tunteita ja elämäniloa,joita vain vanhempana saattaa kokea,kuin negatiivisia ja epämiellyttäviä tunteita.
    Uskallan kyllä "väittää",että keskimäärin naisella kiintymys ja rakkaus lapseensa on vielä voimaakkaampaa ja voimaa antavaa vuorovaikutusta,kuin miehillä.

    Itsellä ei aloittajan kysymykseen ole puolesta/vastaan sanottavaa,vaan jätän kysymyksen avoimeksi.

    Mutta sen voin kyllä sanoa,että lapset on pitäneet minut kiinni elämässä vaikeina päivinä eikä päinvastoin.Kyllä he ovat elämän tärkein lahja saajalleen,eikä mikään uhraus lapseen ole mitattavissa tunteeseen,mitä siitä seuraa.
    Lapset ja vanhemmuus ovat elävää todellisuutta,eikä teknisten vaihtoehtojen summa.
  10. on yksi keino jumpata tasapainoelimiä.

    Eli siitä on ainakin siinä suhteessa terveyttä edistävä/ylläpitävä hyöty.
  11. Olen täällä koneella vielä tähän aikaan yskimässä,että meidän muut työhön menijät saavat edes he nukkua.

    Toivotan aamun herääjille hyvää huomenta ja kaunista ulkoilupäivää.
  12. on onneksi täällä arjessa,kodissa,työyhteisössä jossa toimin eräänä lenkkinä(yrittäjänä)toisten yrittäjien joukossa.Kaikki työni liittyivät aina joko toisiin yrityksiin(yrittäjiin)yhteisöihin (taloyhtiö,kunta /monikansallinen suuryritys)vaan ei ns.yksityissektorin töitä jotka olisi kohdistunut yksityiseen henkilöön.

    On todella helppoa toimia muiden yritysten joukossa,koska ns.perusasiat ovat kaikilla tiedossa,eikä asioita tarvitse alkaa selittelemään jokaisen työn osana.Silloin saa keskittyä tekemiseen,joka on kuitenkin toiminnan päätavoite.
    Se on ollut näillä palstoilla suurin yllätys ja samalla pettymys,että nykyihmisiltä on kadonnut kyky luottaa toisen sanomiseen tai persoonaan nikin takana.Kuvittelin,että nikin suoja antaa hyvän mahdollisuuden olla rehellisempi,kuin jos olisi omalla todellisella persoonallaan mukana mielipiteitä kertomassa.
    Mutta olen kyllä jo pikkuhiljaa tämän käytännön ottanut osana palsta elämää vaan en meinaa silti uskoa sitä.

    Pitäisiköhän maaseutu asuttaa uudestaan josko vanha toisesta välittäminen ja toiseen luottaminen saataisiin vielä takaisin ihmisille iskostumaan.

    ps.tämä loppulause tuossa ylempänä on vain heitto,jota ei tarvitse ottaa 1:1.een.
  13. arvomaailmastani sekä asioista joita mielelläni painotan.

    Olen ollut omien asioitteni suhteen avoin,ja live-elämässäkin toimin avoimin kortein.Oli kyse sitten omista tunteista tai vaikkapa tietotaidosta jota ammatissani sain hankittua.
    Kaikki jaettu tieto on pois erilaisten arvailujen ja huhujen virralle.
    Työ missä toimin oli samalla sosiaalista kanssakäymistä toisten yrittäjien kanssa.
    Ja siitä on kaikille osapuolille huomattavaa synergiaetua,kun ei tarvitse jokaisen opetella aioita sen pidemmän kaavan mukaan.
    Se,mitä toisen osapuolen asiohin tulee,täytyy aina noudattaa hänen rajaansa,missä määrin asioista voi puhua esim,kolmannen henkilön kanssa.Luottamus täytyy ansaita ja olla aina toisen luottamuksen arvoinen,muuten asiat eivät hoidu ilman säröjä.
  14. totuus tulee aina esiin,sori vaan jap...0;-))

    Olen niin paljon puhelimen orja ollut,että arppien tulemisen myötä olen ollut nesteessä ja usein vielä yli sieraimien.Siksi ne ovat minulle kaiken pahan alku ja juuri.
    Gms-puhelimet sentään näyttivät soittajan ja saattoi hieman taktikoida puhelujen kanssa.
    Mutta kännyt silti ovat hyvin syvältä.

    jk.Joskus jo olen painajaisunessa nähnyt,että päähän asennetaan kaikille sellainen "media siru",ettei kukaan pääse pakoon missään tilanteessa informaatiosaasteesta.Voi meitä poloisia silloin!
  15. kirjoituksessa ei mielestäni ollut kovin karkea vaan näin siinä jotain positiivista tunnetta.
  16. ns.yleistä hyväksyntää,vaan riittä,että joku asia,joka on itselle tärkeä,löytää jonkun samansuuntaisesti asiaa ymmärtävän kirjoittajan.

    Se yleensä antaa tyydytyksen täällä olemiseen.
  17. hieman kommenttiasi perustella.
    Nyt taas vakoilen,voi voi,kukahan täällä siivoaisi.
  18. aivan pihalla.sanoo miten selvästi asiansa,niin vedät kyllä aivan uskomattomia päätelmiä.
    Tämä edellinen vastauksesi kirjoitukseen johon otat kantaa,on kyllä minun vajavaisen käsityskykyni ulkopuolella ja niin kaukana,etten taida energiaani tälläerää enempää sinuun käyttää.

    Miksi et toteuta fantasiaasi,ja pistä galleriaan niin paksua juttua,että muut kalpenee ja alkavat sitten kadehtimaan loistavaa hahmoasi,tee jotain,älä jää sivusta katsojaksi.
    Tuolla jo aiemmin sanoin jotain epäilevistä tuomaista,jotka eivät taida uskoa edes perheenjäseniäänkään.Minulla on luottamukseni ja sinä epäilet kaikkea,minkä sille mahdan.Nostan kädet kohdatasi pystyyn.Kiitos ja kumarrus,rauha sielullesi.
  19. Ilman rannekelloa tulin toimeen -74.-kännykkäaikaan;eikä tainnut ensimmäisissä kännyissä olla edes kelloa,enpä ainakaan käyttäneeni muista.

    Koskaan en myöskään kalenteriin ole merkinnyt asioitani,vaikka yrittäjänä toimin-83.vuodesta asti.Nykyisin sairaseläkkeellä,mutta olen vieläkin'harrastaja'yrittäjä.

    Vaimolla sensijaan on kalenteri ahkerassa käytössä.

    Oma yritystrategia perustui pitkälti "häly lähtöihin",Joten puhelin oli kellokorttini ja pomoni ja olen kännyjen ilmaantumisen jälkeen ollut niiden ensimmäinen vastustaja ja mielelläni luopuisin siitä kokonaan.Vaan tuntuu,että olisin huono perheen isä,jos en olisi puhelimen tavoitettavissa.
  20. sivistymätön olen niin setään yksi pitkä oodi muistuu mieleen.

    Kun ruusu kuihtuu,niin hoida liljaa,kun vaimo suuttuu niin ole hiljaa.

    Ystävyydellä erkalle.
    21. 216 / 239
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt