Vapaa kuvaus

Monitoimimies Espoosta. Myy, kolvaa, rakentaa, hioo, viilaa, muuttaa, soittaa, piirtää, tekee kaikkea, kun hinnasta sovitaan. Puolet työelämästä mennyt teollisuuden R&D puolella, toinen puoli venealalla. Nykyisin päätoiminen yrittäjä. Linkit: http://www.lämmitin.fi, http://www.heater.fi, http://www.mikavanhala.fi, http://www.bändi.fi

Aloituksia

14

Kommenttia

991

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Edelleenkin merikartta-aineisto ei ole vapaassa julkaisussa olevaa materiaalia, toisin kuin tiekartastot. Miksi, se pitää kysyä Liikennevirastolta. Niin kauan kun joka ainoasta kartasta maksetaan rojaltti valtiollisille liikennevirastoille, maksaa kartat, enemmän maltaita tai vähemmän maltaita.

    Lisäksi noissa kartta-aineistoissa hintaan vaikuttaa merikarttojen myyntimäärät. Autokarttoja menee kymmeniä tai satoja tuhansia, mutta merikarttoja tuhansia, ei kaikkia aineistoja edes sitäkään. Jokainen karttakorjaus ja jokainen aineiston päivitys maksaa.

    Huvittavinta hommassa on se, että karttajulkaisijat Garmin - C-map - Navionics ostavat aineistonsa, ainakin suomesta, paperisessa muodossa, josta ne sitten vektoroidaan käsin Intiassa digitaaliseksi. ilmaista ei ole sekään, mutta edullisempaa, kuin aineiston ostaminen valmiiksi digitaalisena.

    Tuossa olit yllä valinnut esimerkiksi kalleimman mahdollisen suomen vesialueiden karttakortin ja formaatin, Garmin Visionin. Euroopan alueen Navionics Silver kartat kuuluvat moneen navigaattoriin jo tänä päivänä samaan hintaan, esim Simrad NSS7

    http://www.merikartat.fi/simrad-nss7-monitoiminaytto-p-12015.html

    Toki silver aineisto ei vedä vertoja millekkään muulle digitaaliselle merikartalle, mutta sillä pärjäilee jo ihan hvyin myös vesillä.

    Vähän kyllä tuntuu siltä, että vaikka niitä karttoja saisi ilmaiseksi, löytyisi siitä silti joku itkun aihe, tai jaettiinhan ne ennen joka kotiin. Puhelinluettelot. Niissä oli kartat mukana.
  2. Järjestelmä on aika liki sama, mitä on omassa veneessäni.

    Ensinnäkin, jos ostat kaksi samanlaista hupiakkua yhtäaikaa, voit kytkeä ne ihan hyvin rinnan ja ne vanhenevat yhdessä, jolloin voit ladata niitä yhdellä laturilla.

    Joskin omassa olen tehnyt tuohon hupiakkupiiriin 1-2-both kytkennän, syystä että, voin tarvittaessa erottaa syystä tai toisesta toisen akun erilleen, joko häiriötilanteessa, tai halutessa hieman arvioida akkujen kulutusta.

    Latausjako kannattaa tehdä mahdollisimman automaattiseksi, niin, että ei tarvitse miettiä mitään asiassa. Latauksen jakamiseen on kaksi vaihtoehtoa, latausrele, joka vetää starttiakkupiirin ja hupiakut rinnan, kun kone käy tai erilinen latausjakaja.

    Latausrele on hieman edullisempi vaihtoehto, esim Pro regin laite maksaa noin 120€

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/latausrele-detail

    Tai sitten itselläni käytössä oleva Cristecin jakaja.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkujakaja-veneeseen-detail

    Cristecissä on kaksi sisäänmenoa joista toiseen voi kytkeä moottorin generaattorin ja toiseen vaikka sen perus Ctekin.

    Ctekin laturi on muuten hyvä, mutta mielestäni venekäyttöön hieman tyhmä. Ctekin laturit osaa ladata hyvin yksittäisiä akkuja, jos akkupiirejä on useampi tarvitaan useampia Ctekkejä. Veneissä ja usemman akkupiirin ratkaisuissa kannattaisi käyttää aina latureita, joissa on useampi lähtö. Esim Cristecin latureissa on yksi latauslähtö starttiakulle, jossa on hieman matalampi latausteho, ja kaksi lähtöä hupiakkupiireile. Tämä osaa jakaa latauksen fiksusti jokaiselle akkupiirille tarpeen mukaan.

    http://www.xn--lmmitin-5wa.fi/index.php/kauppa/venesahko/latausohjaimet-ja-jakajat/akkulaturi-veneeseen-25a-detail

    Syy miksi akkulaturia suositellaan aina "yli" on se, mitä tapahtuu siellä rannassa. Menet satamaan puolityhjillä akuilla ja kytket maasähkön kiinni. Silloinhan on taivas auki. Jääkaappi lähtee surraamaan (5A) lyötä pari lamppua päälle (1-2A) ja läppärin sekä kännykät laturiin (8A) Tällöin akkujen lataukseen jää enää 25 A laturilla 10A. 15A laturi huutaa tässä vaiheessa jo armoa. Kytketäämpä vielä lämmitin päälle, saadaan joku ampperi lisää kulutusta. Ei ole akut vielä pikkulaturilla täydet aamulla.

    Kyse ei ole pelkästä laturikauppiaiden salaliitosta, vaan ihan matematiikasta.
  3. Nyt on sikäli ihan hyvällä aikaa liikkeellä, että kaikki päämerkit on latoneet korttinsa pöytään ja näillä koneilla tullaan menemään hetki.

    Itse suosisin ja suosinkin yhtä monitoiminäyttöä, joka on liitetty NMEA2000 verkkoon, samoin kuin esimerkiksi loki / kaikuanturi ja muut mahdolliset anturit, jolloin kaikki anturitieto voidaan näyttää monitoiminäytöllä tai mahdollisilla muilla pienemmillä orjanäytöillä.

    Raymarinen ja nyt myös Simradin laitteita voi ohjata erillisellä Ipad sovellutuksella, joten tilapäisen ohjauspisteen voi kahdentaa suhteellisen edullisesti sitä kautta.

    Oma settini perus matkaveneessä on

    Raymarine e7,

    http://www.merikartat.fi/raymarine-p-10820.html

    DST800 loki kaiku yhdistelmäanturi NMEA2000

    http://www.merikartat.fi/airmar-dst800-smart-nmea2000-p-11067.html