tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Room.8:22-30
    --
    8:22 Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti;
    8:23 eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta.

    8:24 Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka näkee täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan sitä toivoo, minkä näkee?

    8:25 Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme sitä kärsivällisyydellä.

    8:26 Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla.

    8:27 Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.

    8:28 Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
    --
    Jumalan lapsia odottaa suuri tulevaisuus;
    ”Tulemme vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen” (21). Tämä maailma on ”alistettu katovaisuuden alle” (20).
    Täällä maan päällä vaeltaessamme olemme ”outoja ja muukalaisia”.

    Hengen esikoislahjan saaneina huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, ruumiimme lunastusta (23). Ruumiimme on vielä ”alennustilassa” (Filipp.3:21).
    Ruumiin lunastus tietää lihan vallan lopullista päättymistä. Jumalan Henki tekee uskovan kuolevaisen ruumiin eläväksi. Silloin ei enää ruumis sodi Henkeä vastaan.

    Paavali toteaa:
    ”Henki auttaa meidän heikkouttamme” (26).
    Paavali lukeutuu siis itsekin niiden joukkoon, joita hän pitää heikkoina.
    Korintossa Paavali kertoo saarnanneensa ”heikkouden vallassa, pelossa ja suuressa vavistuksessa” (1.Kor.2:3).
    Paavali ei häpeä tunnustaa tätä. Paavalin saarnat olivat ”Hengen ja voiman” (1.Kor.2:4) osoittamista.

    Mitä enemmän Hengen työ saa sijaa sydämissämme, sen syvemmin tunnemme oman heikkoutemme. Heikkoutemme ajaa meidät kokonaan riippuvaiseksi Herran armosta.
  2. Paavali toteaa esiintuomassasi luvussa:
    ”Henki auttaa meidän heikkouttamme” (Room.8:26).

    Paavali lukeutuu siis itsekin niiden joukkoon, joita hän pitää heikkona.

    Korintossa Paavali kertoo saarnanneensa ”heikkouden vallassa, pelossa ja suuressa vavistuksessa” (1.Kor.2:3). Paavali ei häpeä tunnustaa tätä.
    Paavalin saarnat olivat ”Hengen ja voiman” (1.Kor.2:4) osoittamista.

    Mitä enemmän Hengen työ saa sijaa sydämissämme, sen syvemmin tunnemme oman heikkoutemme. Heikkoutemme ajaa meidät kokonaan riippuvaiseksi Herran armosta.
  3. Psalmi50.15: "Miten ylipäätään on selitettävissä, että pelastuksemme riippuu samanaikaisesti sekä omasta valinnastamme että Jumalan ennaltamäärätystä päätöksestä, sillä juuri näinhän me huomaamme Jumalan sanan kokonaisuudessaan opettavan".
    ---
    Paavali aloittaa Ef. kirjeen:
    "Paavali, JUMALAN TAHDOSTA, Kristuksen Jeesuksen apostoli,..."
    Kysymys on siis Jumalan valinnasta.

    Paavali ei omasta tahdostaan etsinyt Herraa, vaan Jumala etsi hänet.
    Apt. 9:1-22 kertoo Paavalin kääntymyksestä ja siitä, kuinka hän saa kutsun pakanoitten apostoliksi.

    Myös muut apostolit Jeesus valitsi itse elämänsä tapahtumien silminnäkijöiksi, näkemään hänet hänen ylösnousemuksensa jälkeen ja todistamaan siitä ihmiskunnalle.
    Tästä valinnasta Jeesus sanoo:
    "Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi." (Joh. 15:16).

    Paavali ei ensinkään pohdi uskosta osattomien kohtaloa Ef. kirjeen alkujaksossa, vaan ihmettelee omaa uskoontuloaan; uskoontulo on lahjaa ja ihme.
    --
    Virsi 470:3

    "Yli ihmisymmärryksen nousee Herran ajatus.
    Lohdutuksen, tyyntymyksen luo vain taivaan rakkaus.
    Mitä ymmärtänyt en, siitäkin tuon kiitoksen.
    Ansainnut en lahjojasi, olet suuri armossasi."
  4. Ihminen ei sellaisenaan kelpaa Jumalalle.
    Ainoastaan kaikki ne, jotka ottavat Kristuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan, tulevat USKON KAUTTA vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi.
    Jokaisen on henkilökohtaisesti suostuttava ottamaan Kristus vastaan.

    Evankeliumi ”on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka USKOVAT" (Room.1:16).
  5. Virsi 276
    --
    1.
    Jeesuksesta laulan,
    Jeesuksesta vaan,
    jolta syyni suuret
    anteeks sain ja saan,
    jolta syyni suuret
    anteeks sain ja saan.

    2.
    Hän mun syyni suuret
    poisti verellään,
    otti synnin orjan
    armoon, elämään,
    otti synnin orjan
    armoon, elämään.

    3.
    Katkoi verkot valheen,
    kahleet kuoleman,
    vangin vapautti,
    laps oon Jumalan,
    vangin vapautti,
    laps oon Jumalan.

    4.
    Lapsi oma Herran,
    taivaan kuninkaan,
    kruunun perin kerran,
    valtakunnan saan,
    kruunun perin kerran,
    valtakunnan saan.

    5.
    Pääsen asukkaaksi
    kultakaupunkiin,
    viedään vierahaksi
    häihin iäisiin,
    viedään vierahaksi
    häihin iäisiin.
  6. Kristillisellä seurakunnalla on tieto ja turva siinä voitelussa, minkä se on Jumalalta saanut (26,27). Voitelu merkitsi Pyhän Hengen saamista.

    Epäjärjestyksen keskellä Jumalan seurakunnalla on Jumalan Hengen antama järjestys ja linja. Tämä ei ole itsestään selvää, vaan seurakunnan on ponnisteltava ja kilvoiteltava Hengessä pysyäkseen. On pidettävä
    se, mitä on saatu.

    Jumala on rakkaudessaan suonut uskoville Jumalan lapsen nimen. Jumalan lapsen asema on Isän antama lahja.
    Ihmisen puolelta kysytään, haluaako hän ottaa tämän lahjan vastaan ”niin kuin lapsi sen ottaa” (Mark.10:15).
    ”Kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä” (Joh.1:12).
    ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh.3:16)..

    Jumala on sanallaan luonut maailman ja sanallaan hän luo myös Jumalan lapset.
    Sen tähden maailma ei tunne meitä (3:1). Jumalan lasta ei voi näyttää tälle maailmalle niin kuin näytetään tämän maailman esineitä. Vielä ei käy ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen vasta silloin, kun hän ilmestyy (2).

    Jumalan lapseus on lahjaa, mutta lahja velvoittaa noudattamaan vanhurskautta (3-10).
  7. Jeesus Kristus on Herra (Jahve)
    Filipp. 2:1-11
    ---
    2:10 niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,
    2:11 ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että JEESUS KRISTUS ON HERRA.
    --
    Jeesus suostui ”tyhjentämään itsensä”.
    Hän otti ”orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi”, yhdeksi meistä (7). Kristus nöyrytti itsensä ja oli kuuliainen aina ristin kuolemaan asti (8).
    Siksi Jumala onkin koroittanut Hänet ja ”antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman” (9).
    Se nimi on Jumalan oma nimi JHWH. Kerran siihen nimeen pitää kaikkien polvien notkistuman (10).
    Tämän Tuomaskin tunnusti sanoessaan Jeesukselle; "MINUN HERRANI JA MINUN JUMALANI" (Joh.20:28).
    --
    http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/ut/ut3g.html
    Lainaus rov. Olavi Peltolan kotisivuilta:
    ”Kristus Jeesus on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala (Room 9:5).
    Hän oli olemassa ennen ihmiseksi tuloa (Kol 1:17).
    Hänellä oli Jumalan muoto ja hän oli Jumalan vertainen (Fil 2:6).
    Hän on Jumalan olemuksen kuva (Hepr 1:3).
    Hän on Sana ja Sana oli Jumala ja oli Jumalan luona (Joh 1:1-2).
    Kristus ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan kanssa tasa-arvoinen (Fil 2:6; Room 1:4; 8:3).
    Hän luopui kaikesta, rikas tuli köyhäksi (2 Kor 8:9; Matt 8:20).
    Hän tuli ihmiseksi (Hepr 2:14; Joh 1:14; 1 Joh 1:2-3). Se merkitsi alentumista ja orjan muodon ottamista (Hepr 2:17,18; 4:15; Jes 53:2-3).
    Jumalan Poika tuli nyt ihmisen pojaksi (Gal 4:4).
    Hän luopui omasta tahdostaan (Matt 26:39; Hepr 10:9) ja oli kuuliainen Isälle. Se merkitsi heikkoutta (2 Kor 13:4) ja ristinkuolemaa (Hepr 12:2). Kuolema on täysin vastakkaista iankaikkiselle Jumalalle (Room 6:23; Hepr 2:9; 5:7).
    Kristus ei kuollut omien syntiensä tähden, vaan Isän tahdosta meidän syntiemme tähden (1 Kor 15:3; Jes 53:5).

    Jeesus Kristus nousi kuolleista. Siinä riemullinen pääuutinen, jota julistetaan kaikkialla UT:ssa. Nyt Jumala on hänet korottanut yli kaiken (Fil 2:9).

    Emme vielä näe jokaisen notkistavan polviaan kunnioittamaan hänen nimeään. Kerran tulee se hetki. Silloin jokainen kieli tunnustaa, että Jeesus Kristus on Herra (Jahve) ja Isä Jumala saa kaikessa kunnian ja ylistyksen (2:10-11).
    Tässä on suurin ja väkevin voima maailmassa, rakkauden voima. Tämän Jumala on tehnyt rakkaudesta tätä maailmaa kohtaan (Joh 3:16). Siinä on seurakunnan täysin riittävä ja alati tyydyttävä voiman lähde”.
    (Rov. Olavi Peltola)
    --
    ekivaari, mikä estää sinua lausumasta uskontunnustusta Tuomaan tavoin: "MINUN HERRANI JA MINUN JUMALANI" (Joh.20:28).
    Tulee aika, jolloin sinun on kuitenkin tehtävä se, halusit tai et.
    Silloin jokainen kieli tunnustaa, että Jeesus Kristus on Herra (Jahve) ja Isä Jumala saa kaikessa kunnian ja ylistyksen (Filipp. 2:10-11).
  8. 2:19
    "Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme".
    ----------
    Vihollinen haluaa aina hajoittaa ja saada aikaan eripuraisuutta Kristuksen omien välille.
    Vihollisen hyökätessä on tärkeätä pitää yhtä ja yksimielisesti taistella ”evankeliumin uskon puolesta” (Filipp.1:27).

    Julmatkaan uhkaukset eivät voi meitä pelottaa, kun pysymme lujina.
    Kun meitä kohdellaan huonosti, tulee meidän silloinkin käyttäytyä ”Kristuksen evankeliumin arvon mukaisesti” (Filipp.1:26).

    Kun kuulumme yhteen Kristuksen kanssa, saamme Kristuksen tavoin mekin osamme kärsimyksistä ja pilkasta.
  9. Virsi 370
    --
    1.
    Enkö Herraa Jumalaani
    riemuvirsin kiittäisi!
    Enkö suurta auttajaani
    ylistäisi hartaasti!
    Pohjatonta laupeutta
    lapsilleen hän osoittaa,
    Isän sydän armahtaa
    täynnä pelkkää rakkautta.
    Kaikki loppuu aikanaan,
    armonsa ei milloinkaan.
    --
    8.
    Vaikka väijyy sieluani
    vihollinen, kiusaaja,
    ei se koskaan Herrastani
    tempaa irti minua.
    Herra torjuu voimallansa
    kaiken pahan päältäni
    johdattaen juoksuni
    Hengellänsä, armollansa.
    Kaikki loppuu aikanaan,
    armonsa ei milloinkaan.
  10. Johannes kehoittaa kaikkia pysymään oikeassa opissa ja kavahtamaan antikristuksia (18).

    Vähän Aasian seurakunnissa vaikutti harhaopettajia (”antikristuksia” 1. Joh. 2:18, 19), aiheuttaen niille vakavan vaaran.
    Jeesuksen jumaluuden (1. Joh.5:20) kieltämisen ohella harhaopettajat myös kielsivät Jumalan Sanan ja käskyjen sitovuuden kristittyjen elämässä.
    He edustivat todennäköisesti alkavaa gnostismia.

    1-2 Jh:ssa vastutetut harhaopit ovat lähimain samoja kuin 2. Piet:ssa Ja Jd:ssa vastustetut:
    --”Kuka on valhettelija, ellei se, joka kieltää sen, että Jeesus on Kristus...Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään.” (1. Joh. 2:22)
    --”...harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut.” (2. Piet.2:1)
    --”...jumalattomia, jotka kieltävät meidän...Herramme Jeesuksen Kristuksen.” (Juudas 4)

    Johannes kehoittaa meitä pitämään Raamatun Sanan ainoana opin ja elämän ohjeena ja vaeltamaan rakkaudessa (2. Joh. 9,10).

    Tämä päivän peloittavien näkyjen edessä ja harhaoppien keskellä evankeliumi on ilosanoma.
    Se on vastalääke pelolle.
    Johannes kehoittaakin meitä iloitsemaan, kuten luimme; ”..Tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen” (1. Joh. 1:4).

    ENTÄ ME?

    Kautta aikojen on ollut eksyttäjiä.
    Mitä me voisimme tehdä harhaoppien estämiseksi?
    Mikä on meidän vastuumme?
    Sanoohan Raamattu, että Jumala itse lähettää väkevän eksytyksen, jotka eivät ota vastaan rakkautta totuuteen (2. Tess. 2:10-12)
  11. Semper.Fidelis, kirjoitat paavin kirkon 'sakramentaalisista seremoniarituaaleista'.

    Kertoisitko tarkemmin mitä tarkoitat "sakramentaalisilla seremoniarituaaleilla"?

    Itse en ole perehtynyt tarkemmin paavin kirkon oppeihin, joten olisi hyvä tietää, mistä minua syytät.
    Silloin tietäisin, mistä minun on tehtävä parannusta.
  12. Lueppa vielä uudelleen vanha ketju ihmeparantumisista.
    http://keskustelu.suomi24.fi/node/4692182/flat
    -----------
    Alla viestisi ko. ketjussa-

    Betsy67kirjoitti 4.6.2009
    Uskovainen, joka uskoo toisen parantuneen vasta, kun on nähnyt lääkärin todistuksen,
    on suuntautunut uskoltaan lääkääriin ja hänen pätevyyteensä.

    Hänen uskonsa kohde ei ole Jeesus, eikä Jumala.
    Hän ei siis usko ihmeitä tekevään Jumalaan ennenkuin
    ihminen (lääkäri) on vahvistanut ihmeparantumisen tieteellisesti.

    Tämä paljastaa uskon suuntautumisen luotuun, (tieteeseen)
    (luodun vahvistukseen) eikä Luojaan, joka on
    kaiken elämän antaja ja ihmiskehon kutoja (äidin kohdussa)

    Jumalalla on pääsy "varaosahuoneeseen" Hänellä on kaikki
    mahdollisuudet parantaa ja luoda uutta.
    Hän on sama, eilen, tänään ja iankaikkisesti.
    (Lainaus loppu!)
    ---
    Niin..miksi näitä lääkärintodistuksia on niin vaikeata tuoda esille?
  13. Jo Jumalan luomistekoihin liittyi vesi ja Henki (1.Moos.1:2) ja Jumalan Sana!

    2.Piet. 3:5
    "Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan SANAN VOIMASTA".
    ---
    Ei mennä muuttamaan Jumalan sanaa mieleiseksemme;
    Annetaan veden olla vettä ja Hengen Henki (Joh.3:5).
    Ei järkeillä!

    (Kaste ei ole pelkkää vettä eli "vesikaste")
  14. Jumalan luomisteoissakin oli mukana vesi ja Henki:
    "..Jumalan Henki liikkui vetten päällä" (1.Moos.1:2)
    .
    2.Piet. 3:5
    "Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan SANAN VOIMASTA".
    --
    Samoin on kasteessamme.
    Kaste ei ole pelkkää vettä (eli vesikaste).
  15. Usko Toivonen:
    "Mikä avuksi ? Kuka kertoisi kansalle" ?
    ---
    Samojen asioitten kanssa itsekkin kipuilen.

    Ainakin kannattaa rukoilla. Tähän Paavalikin meitä kehoittaa.

    RUKOUS JA LÄHETYS
    Kol. 4:2-6
    ---
    4:2 Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa,
    4:3 rukoillen samalla meidänkin edestämme, että Jumala avaisi meille sanan oven puhuaksemme Kristuksen salaisuutta, jonka tähden minä myös olen sidottuna,
    4:4 että minä sen ilmoittaisin, niinkuin minun tulee puhua.

    4:5 Vaelluksessanne olkaa viisaat ulkopuolella olevia kohtaan, ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä.

    4:6 Olkoon puheenne aina suloista, suolalla höystettyä, ja tietäkää, kuinka teidän tulee itsekullekin vastata.
    --
    Paavali kehoittaa kestävään rukoukseen, valvomiseen ja kiitokseen.
    Paavali mainitsee yhdeksi rukousaiheeksi evankeliumin levittämisen. Esirukous on kaikkein tärkein ja väkevin voima Paavalin evankeliumin työssä.
    Vain siten Jumala voi aikaansaada sen, että ihmisten sydämet avautuvat evankeliumin sanomalle.

    Evankeliumin työssä vaaditaan viisautta ja taidollisuutta ”tilannetajua”; on otettava vaarin ”oikeasta hetkestä” (5).

    Tärkeä asia lähetystehtävässämme, joka jää usein huomioimatta, on meidän jokapäiväinen käyttäytymisemme.
    Meidän on käyttäydyttävä oikein ja viisaasti ulkopuolella olevia kohtaan (5), ei hyökkäävästi vaan ystävällisesti.
    Varsinkin silloin meidän tulisi olla valmiita puhumaan, kun meiltä kysytään uskomme perusteita (6). Puheemme tulee olla ”suolalla höystettyä”. Jeesushan kehoittaa meitä olemaan maan suolana.
    --
    1.
    Menkää maitten ääriin asti!
    näin on käsky Kuninkaan.
    Joukkoaan hän itse johtaa
    taisteluunsa voittoisaan.
    Kerran vapahdettu maa
    kunnioittaa Karitsaa.

    3.
    Menkää, seuraavathan teitä
    siunaukset ystäväin.
    Rukouksin mukananne
    hekin työssä ovat näin.
    Ystäviä Kristuksen
    johtaa Henki yhteinen.

    4.
    Menkää työhön, vainiolla
    vilja on jo kypsynyt.
    Odottaa vain leikkaajaansa
    sato tähkään ehtinyt.
    Herra käskee kiiruhtaa.
    Lyhteet talteen korjatkaa.

    (Virsi 426)
  16. Raha ei elämässämme ole tärkeintä, vaikka sitäkin tarvitaan.
    Kristityn vapaus ei ole riippuvainen ulkonaisista olosuhteista.
    Paavali sanoo itsestään:
    ”..minä olen oppinut oloihini tyytymään. Osaan elää niukkuudessa, osaan myös elää runsaudessa; kaikkeen ja kaikenlaisiin oloihin minä olen tottunut; sekä olemaan ravittuna että näkemään nälkää, elämään sekä runsaudessa että puutteessa” (11,12).

    Toisaalla hän kehoittaa:
    ”.. kun meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin” (1.Tim. 6:8).

    Vaikka ihminen elää yltäkylläisyydessä, ei hän ole tyytyväinen mihinkään. Suuri vaara on, että ulkonainen menestys vie meidät poispäin Jumalasta.
    Emme muista, että, ”... suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa. Sillä me emme ole maailmaan mitään tuoneet, emme myöskään voi täältä mitään viedä” (1.Tim. 6:6,7).
  17. ml213: "...pyrkii synteettisesti/keinotekoisesti saamaan itselleen arvoistusta tai itsekunnioitusta rikastumisen kautta".
    --
    1.Joh.2:16 "Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta".

    Yhdeksäs ja kymmenes käsky varoittavat meitä himoitsemasta toisen omaa.
    Vanha sanonta kuuluukin; "Kateus vie kalatkin vedestä".
  18. Mitä sinä ajattelet mammonasta?
    Miten paljon ihminen sitä tarvitsee?
  19. Virsi 599
    ---
    1.
    Maailma täällä iloitsee,
    se synneissänsä leikitsee,
    kunnes se kerran hukkuu.
    On saanut valtaa laittomuus
    ja julkijumalattomuus,
    kun omattunnot nukkuu.
    Nyt vääryys, riita, hävitys
    ja väkivalta, itsekkyys
    kalvavat kansan teitä.
    Armahda, Herra, meitä.

    2.
    On ahneutta täynnä maa
    ja uskottomuus rehottaa,
    myös tavat turmeltuvat.
    Näin himo järjen sokaisten
    vie tielle tuhon voimien,
    luo väärät esikuvat.
    Rakkaus, rauha raukenee,
    ja sydän paatuu, kovenee,
    ja uskon voima nääntyy.
    Näin kaikki loppuun kääntyy.
  20. ÄLKÄÄ RAKASTAKO MAAILMAA
    1.Joh.2:15-17
    --
    2:15 Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.

    2:16 Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta.

    2:17 Ja maailma katoaa ja sen himo; mutta joka tekee Jumalan tahdon, se pysyy iankaikkisesti.
    --
    Kehotuksia seuraa varoitus, jossa kaikkia varoitetaan rakastamasta maailmaa.
    Varoitus tarkoittaa turmeluksen maailmaa, synnin valtakuntaa, joka pyrkii erottamaan ihmisen Jumalasta.

    Tätä maailmaa Jeesus itse sanoo mammonaksi; Matt.6:24. Se maailma estää palvelemasta Jumalaa ja tukahduttaa Jumalan työn meissä (Mark.4:19).

    Eikö nykyinenkin koko maailmaa koskeva kriisi johdu juuri ihmisen ahneudesta ja itsekkyydestä?
    21. 104 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt