Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. terence.hill:

    "Missä iässä lapset tavallisesti tulevat siihen YMMÄRTÄVÄÄN ja VASTUULLISEEN ikään"?
    ----
    Helluntalainen JUHANA LEHMUSKOSKI opettaa YKSI KASTE-kirjassaan:
    ---"Synti tulee yksittäisen ihmisen osaksi vasta sitten, kun hän itse tekee syntiä" (Sivu 80).
    ---"Pienet lapset, jotka eivät vielä pysty vihaamaan Jumalaa, ovat kokonaan vapaat perisynnistä" (Sivu 81).
    ---"Kun pieni lapsi varttuu, hän tulee ikään, jolloin hän on Jumalan edessä vastuussa itsestään.
    Kun hän silloin rikkoo Jumalaa vastaan, hän on kadotettu ilman uudestisyntymistä.
    On mahdotonta määritellä tarkasti ikäkautta, jolloin tämä tapahtuu; se on yksilöllistä.
    Se vaihtelee eri lapsilla aivan muutamasta vuodesta jopa lähes murrosikään saakka" (Sivu 79).
    (LEHMUSKOSKI).
    ---
    Voiko tämä olla mahdollista, että lapsi voi säilyä viattomuuden tilassa lähes murrosikään asti ja näin olla synnittömänä otollinen Jumalalle?
    Vai ymmärsinkö J. L. opetuksen väärin?
  2. terence.hill:
    Galatalaiskirjeen 3. luvusta:

    1. Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
    2. Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: LAIN TEOISTAKO saitte Hengen VAI USKOSSA KUULEMISESTA?
    3. Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, LIHASSAKO NYT LOPETATTE?
    4. Niin paljonko olette turhaan kärsineet? - jos se on turhaa ollut.
    5. Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan LAIN TEKOJEN VAI USKOSSA KUULEMISEN kautta,
    6. samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?
    7. Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.
    8. Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".
    9. Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.
    10. Sillä kaikki, JOTKA PERUSTAUTUVAT LAIN TEKOIHIN, OVAT KIROUKSEN ALAISIA; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".
    11. Ja SELVÄÄ on, ettei KUKAAN tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".
    12. Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".
    13. Kristus on LUNASTANUT meidät LAIN KIROUKSESTA, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme - sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" -
    14. että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
    15. Veljet, minä puhun ihmisten tavalla. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.
    16. Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.
    17. Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.
    18. Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta.
    19. Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.
    20. Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.
    21. Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.
    22. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.
    23. Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.
    24. Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.
    25. Mutta USKON TULTUA ME EMME ENÄÄ OLE KASVATTAJAN ALAISIA.
    26. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.
    27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.
    28. Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.
    29. Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen
    ---
    Paavali aloittaa 3. luvun lennokkaasti: ”Oi te älyttömät galatalaiset.”
    Paavali on suorasukainen.
    Mikähän olikaan mennyt pieleen?

    On jälleen muistettava, että Paavalin opetuksen taustana on joidenkin kristinuskoon kääntyneiden juutalaisten vaatimus, että ihmisten oli ensin tultava Israelin lain alaisiksi päästäkseen Jumalan yhteyteen.
    Paavali osoittaa tämän vaatimuksen vääräksi ja vahingolliseksi.
    Tällöinhän ihminen alkaisi luottaa enemmän omiin tekemiinsä, suorituksiinsa ja ratkaisuihinsa. Jumalan armo jäisi siten sivuseikaksi. Siunaus muuttuisikin kiroukseksi (j. 10-14).

    Uskonpuhdistajamme Lutherin kolme usein toistettua kohtaa:
    1)Kristitty on samalla kertaa vanhurskas ja syntinen.
    2)Uskoessasi olet vanhurskas
    3)Hänen vanhurskautensa on sinun ja syntisi on hänen.

    Lainomainen uskonnollisuus on sukua juutalaisuudelle; se vaatii uskomisen vakuudeksi tiettyjä suorituksia ja näyttöjä.
    Sellainen uskonnollisuus on kovaa, ankaraa ja ilotonta.
    Älkäämme siis rakennelko Jumalan työn ja omien suoritusten yhteisoppeja (synergismi). Tyytykäämme ainoastaan yksin hänen armoonsa.
    Meidänkin eteen on Jeesus Kristus kuvattu ristiinnaulittuna (j.1).

    Mielessäni on soinut virsi 307

    1) Kiitos olkoon Jumalalle, Karitsalle,
    olen ARMOliitossa!
    Minut kalliisti hän osti, minut nosti,
    kadotuksen kuopasta.

    2) Armon Henki johdattaakoon, kiiruhtaakoon,
    matkamiestä lähtemään maailmasta turmeluksen,
    ahdistuksen, kotihinsa pyrkimään.
  3. Grown up:
    "Minäkin toivon, että palstan lukijoille kirkastuu tämä ansaitsematon ja ihmeellinen Jumalan armo, joissa lihallisella ihmisellä ei ole pienintäkään ansiota! Jumala on ilmoittanut armonsa Sanassaan, kasteessa ja ehtoollisessa. Amen".
    ---
    Minäkin toivon samaa!

    Kannattaa lukea tämän ketjun aloittajan Raamatun kohdat tarkkaan.
    Helposti sekoitamme lain ja armon toisiinsa ja päädymme "toisenlaiseen evankeliumiin".

    Tästä on esimerkki Galatalaiskirjeessä.

    GAL. 1:6-10
    EI OLE TOISTA EVANKELIUMIA

    1:6 Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin,
    1:7 joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin.
    1:8 Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu.
    1:9 Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu.
    1:10 Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.
    ---
    Paavali näkee galatalaisten uskovien tilanteen vakavuuden; seurakuntiin ollaan levittämässä toisenlaista evankeliumia (j. 6).
    Luopumus on leviämässä eikä aikaa ole hukattavissa. Hämmennyksen aikaansaajat kulkevat omalla asiallaan (j.7).
    Paavali uhkaa kirouksella hämmennyksen aikaansaajia (8,9).

    Galatian kristityt eivät ole palanneet takaisin pakanuuteen. Kysymys ei ole myöskään moraalisista rikkeistä, vaan he pitävät itseään edelleen hyvinä, jopa parempina, kristittyinä; he ovat ankarimpia itseään kohtaan ja vaativat itseltään enemmän.

    Tämä on galatalaiskirjeen varsinainen sanoma. Se käsittelee ongelmaa, joka on kaikkina aikoina yhtä ajankohtainen.
    Galatiaan oli tullut ankaria lainopettajia, jotka olivat tahtoneet parannella evankeliumia. Pelastukselle asetettiin uusia ehtoja, joiden ytimenä oli, että piti tehdä jotakin.
    Kyseessä on siis lakihenkinen uskonto, joka vetoaa ihmisen luontaiseen uskonnollisuuteen.