tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. mathetes:"Teille kirkollisille julistuksen etusija on - "kaste kaste kaste....!!!

    Kun taas uskovat Kristityt teroittaa ensisijaisesti julistaa - "usko usko usko....!!!
    ---
    Raamattu taas teroittaa -"usko ja kaste" (Mark.16:16).
  2. AlpoAhola:
    "Ihminen turmeluksessa siinneenä ja syntyneenä ei ole viaton, vaikka monet niin väittävät".
    ---
    Näinhän moni tosiaan väittää.
    Kuten helluntalainen JUHANA LEHMUSKOSKI.

    JUHANA LEHMUSKOSKI, entinen luterilainen pappi, kirjassaan YKSI KASTE (RV –82) sanoo ”perisynnistä”:

    ”Koska pieni lapsi on täysin kehittymätön pahan tekemisessä, siinä ei myöskään ole turmelusta” (sivu 79).
    ”Pieni lapsi on samassa tilassa, jossa Aadam ja Eeva olivat paratiisissa ennen lankeemustaan” (sivu 79).
    ”Pienet lapset, jotka eivät vielä pysty vihaamaan Jumalaa, ovat kokonaan vapaat perisynnistä” (sivu 81).

    Tuskimpa kaikki helluntalaisetkaan ovat aivan samaa mieltä J. L:n opetuksista!
  3. Löytyykö Raamatusta sellaista kohtaa, jossa olisi selitys tai rajoitus sille, että perhekuntakasteen ulkopuolelle olisi jätetty "ymmärtämättömässä" iässä olevat lapset?

    Tai asettiko Jeesus jonkun ikärajan, jolloin vasta lapsi voi ottaa vastaan Jumalan valtakunnan (Mark. 10:15, Joh. 3:5)?
  4. JEV238:
    "On lisäksi huomattava, että kohdassa (Apt. 22:16) esiintyvä teonsana 'kastaa' (bapditzoo) ei ole passiivissa, vaan sen muoto on sellainen, jota suomenkielessä ei suoraan ole".
    ....
    "Saulus tarsolainen otti kastetuksi tulemisensa vastaan".
    ---
    Kaste ei siis ole mikään ihmisen teko (kuuliaisuuden askel), jolla tavoitellaan Jumalan mielisuosiota.

    Apt. 9:18 sanotaan, että Paavali "otti kasteen" eli tuli kastetuksi.
    Kastaa-verbi on tässä kohtaa passiivissa.
    Toisin sanoen kastajana oli Jumala Ananiaksen toimittua vain välikappaleena.
    Paavali oli kohde.
  5. Viisas mies se Luther.., kun ymmärsi kirjoittaa:
    USKON KAUTTA....
    ----
    Joo, olen kanssasi samaa mieltä.

    Viisaasti Luther puollustaa myös oikeata raamatullista kastetta:
    Luther:
    -Room. 6:3 (Olemme Kristuksen kuolemaan kastetut)
    "....Kolmanneksi sanotaan, kuten itsekin olen lukenut, heidän perustavan tuohon lauseeseen: Joka uskoo ja kastetaan, hän tulee autuaaksi, Mark. 16:16.
    Tämän perusteella siis väittävät, ettei ketään saa kastaa, ellei hän ensin usko.
    Tässä sanon heidän olevan liian rohkeita. Sillä jos he seuraavat sitä vaatimusta, niin eivät saa kastaa ketään, elleivät varmasti tiedä kastettavan uskovan.

    Kuinka ja koska he sen sitten todella tietävät? Ovatko he jo tulleet Jumaliksi, että voivat nähdä ihmisten sydämiin, uskovatko he vai eivät. Jos eivät nyt tiedä heidän uskovan, miksi sitten kastavat, kun niin jyrkästi vaativat, että uskon täytyy olla ennen kastetta?

    Eivätkö he tässä menettele suoraan omaa ajatustaan vastaan, kun kastavat, vaikka eivät tiedä, onko kastettavalla uskoa vai ei.

    Jos kaste perustetaan uskolle ja kastetaan ilman varmuutta siitä, onko kastettavalla uskoa vai ei, ei menetellä paremmin kuin kastamalla ilman uskoa, sillä epäusko ja epätietoinen usko ovat yhdentekevät. Molemmat sotivat tuota lausetta vastaan: "Joka uskoo...", sillä se puhuu varmasta uskosta, joka kastettavalta vaaditaan.

    Mutta, sanot: hän tunnustaa uskovansa, j.n. e. Armaani, tunnustaa sitä ja tunnustaa tätä; teksti ei sano, joka tunnustaa vaan: »joka uskoo». Hänen tunnustuksensa kyllä sinulla on, mutta hänen uskostaan et tiedä mitään, etkä voi sillä ymmärryksesi mukaan täyttää tätä lausetta, ellet myös tiedä hänen uskostaan,
    koska »kaikki ihmiset ovat valhettelijat», Ps. 116:11, ja
    »Jumala ainoastaan tuntee sydämet» 1. Kun. 8:39.

    Sentähden se, joka tahtoo perustaa kasteen sen uskolle, joka kastetaan, hän ei milloinkaan saa kastaa ketään; sillä vaikka kastaisit ihmisen sata kertaa päivässä, niin et kuitenkaan yhdelläkään kerralla tiedä, uskooko hän.
    Mitä siis saat aikaan kasteen toistamisella, koska menettelet itseäsi vastaan ja kastat, vaikka et tarkoin tiedä, onko kastettavalla uskoa, mutta opetat kuitenkin, että usko täytyy olla"? (LUTHER)
  6. AlpoAhola:
    Siis edelleen kysymys:"
    Uskovatko lapset vai eivät"?
    ---
    Hyvä kysymys, mutta miksi niin harva vastaa.

    Jeesus ei aseta mitään ikärajaa uskomiselle.
    Vai voiko joku esittää sellaisen Raamatustaan?

    “Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen”. (Mk 9:42)

    Pikkulapsi, ilman ikärajoituksia, voi olla siis Jumalan rakkauden kohde, hänen armonsa vastaanottaja (Mark. 10:15), yksi niiden, joiden on Jumalan valtakunta.
  7. Sanot:
    "Sinä olet aina vaahdonnut, että jos Raamatussa ei nimenomaa sanota että ,jos jonkun asian merkitys on vertauskuvallinen, se tarkoittaa sitä, mitä siinä sanotaan.
    ---
    Pitää ottaa huomioon asiayhteys.
    Siksi kannnattaa lukea koko Jeesuksen jäähyväispuhe kokonaisuudessaan; Joh. 13-15 luvut.
    --
    Luther osaa selittää mielestäni hyvin kylpemisen ja jalkojen pesun:
    "Uskon kautta siis meillä on lahjana Kristus ja hänen puhtautensa kokonansa ja täydellisenä, ja tämän tähden meidät arvataan puhtaiksi. Kuitenkaan emme omassa itsessämme hetikään tule kokonaan puhtaiksi, synnittömiksi ja vioista vapaiksi, vaan meihin jää jäljelle vielä paljon vanhaa hapatusta; se kuitenkin varmasti annetaan anteeksi eikä sitä viaksemme lueta, mikäli pysymme uskossa ja perkaamme pois jäljelläolevaa saastaisuutta.
    Juuri tästä Kristus sanoo opetuslapsillensa Johanneksen Evankeliumin 15. luvussa (Joh. 15:3. jakeessa): »Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut», ja kuitenkin hän siinä (2. jakeessa) sanoo, että niitä oksia, jotka ovat hänessä, jotka ovat puhtaat ja kantavat hedelmää, täytyy puhdistaa, että ne kantaisivat runsaamman hedelmän.
    Ja Pietarille ja niille muille hän (Joh. 13:10) sanoo, että "kylpenyt" ja "puhdas" "ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään" (Luther).
  8. Kylpemisen ymmärrän tarkoittavan kastetta.
    Kärsimisellään ja verenvuodattamisellaan Kristus on ottanut pois kaikkien meidän syntimme ja syyllisyyden.

    Uusi Testamentti lyhyesti selitettynä (SLEY) selittää jakeen seuraavasti:
    ”Jeesus sanoo ne, joiden jalat hän nyt pesee, muutoin puhtaiksi.
    Pääsiäisaterian viettäjät olivat luultavasti puhdistautuneet juhlaa varten (11:55).
    Siitä puhdistuksesta, jonka perusteella apostolit jo olivat puhtaat, Jeesus käyttää sanaa ”kylpenyt”; se on koko ihmisen puhdistus yhdellä kerralla.

    Evankeliumin lukijat tunsivat saman kr. ”kylpemistä” tarkoittavan sanan kasteesta käytettynä, esim. Tiit. 3:5 (pesu=kylvetys) ja Ef. 5:26 (”pesi puhtaaksi vedellä ja sanalla”).
    Tämän sanan käytön kasteesta täytyi olla alkukristillisyydessä tuttu.

    Samoin kuin Jeesus puhuu Joh. 3:5 Nikodeemukselle ”vedestä ja Hengestä”-syntymisestä, on hänen tässäkin (13:10) jo varhain nähty puhuvan pyhän kasteen puhdistavasta merkityksestä.
    Kaste taas liittyy Kristuksen kuolemaan (Room. 6:4), joka oli juuri edessä”.
  9. "Anna kastaa ITSESI!!!!!!!
    Ottakoon kukin TEISTÄ kasteen Apt 2:38.
    Ei käsketty kastaa sylivauvoja vaan ITSENSÄ"
    ---
    Kovin on ihmiskeskeistä oppisi.
    Uskovien kasteen kannnattajat korostavat ihmisen omaa osuutta kastetapahtumassa.
    Sanoja "ottaa", "antaa" ja "itse" ei ole laisinkaan Raamatun alkukielessä kasteesta puheen ollen.
    Verbi on aina passiivissa, kun Raamatussa kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi.
    Kun kyseessä on kasteen ulkonainen toimittaja, niin verbi on aktiivissa.

    Raamatullisessa kasteessa "Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen"(Matt. 28:19) ihminen tulee Jumalan kastamaksi.
  10. taappo:
    "Jeesuksen verellä pesty on kokonaan puhdas, mutta koska vaelluksemme on epätäydellistä, tarvitsemme jokapäiväistä jalkojen pesua, jatkuvaa puhdistusta".
    ---
    Aivan!

    Olen ollut marjametsässä useina kesäsinä- tänä kesänä harvemmin- kumisaappaat jalassa.
    Välillä matkanteko keskeytyy, kun pusikossa saappaisiin kertyi paljon rojoa, jotka hiertävät jalkoja.

    On välillä pysähdyttävä puhdistamaan saappaat ja jalat pölystä, liasta ja rojosta.
    Taas on matkaa helpompi jatkaa.

    Kristus sanoo: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas." (Joh. 13:10)

    Mitä tämä merkitsee muuta kuin että synti kasteessa annetaan kokonaan anteeksi (Apt. 2:38, 22:16).
    Läpi koko elämän tarvitsemme kuitenkin jalkojen pesua, koska synti todellisesti on ihmisluonnossa vielä jäljellä.
  11. "Jo VT:n aikana yhden kuukauden ikäisten Leeviläispoikien syntien puhdistamiseen riitti Jumalan siunaaman veden pirskoitus".
    ---
    Pesut ovat lämpimissä maissa, kuten Israelissa, erittäin tärkeitä.
    Erityisen merkityksellisiä olivat Israelissa ns. kulttipesot.
    Ne olivat tarkoitetut joko koko kansalle tai vain papistolle.

    Esim. papistolle annettiin seuraavanlainen määräys (Laitan sen vielä tähän):
    LEEVILÄISTEN PYHITTÄMINEN
    "Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
    "Ota leeviläiset israelilaisten keskuudesta ja puhdista heidät.
    Ja puhdistaaksesi heidät tee näin: Pirskoita heihin synnistä puhdistavaa vettä, ...(4. Moos. 8:5-7).

    Jeesus puhuessaan ulkoisesta peseytymisestä tarkoitti tietysti sisäistä puhdistautumista.

    Hebr. 10:22 kuvaa kasteen vaikutusta;
    "...sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä..."
  12. TaistoRa.
    "Olet esittänyt tuon saman kysymyksen ennenkin ja olet saanut siihen myös vastauksia, lue siis vanhat viestit uudelleen jos muisti kerran pettää"!
    ---
    Ehkä et ole huomannutkaan, että täällä on uusia keskustelijoita ja lukijoita, joita tämä asia kiinnostaa.
    Olisi hyvä huomioida heidätkin.
    Minua ei kyllästytä samoistakaan asioista keskusteleminen!
    Täysinoppineita emme ole kukaan!
  13. Avasin linkin ja kuuntelin juuri meneillään olevaa lähetystä.
    Ulkomainen julistaja käski nostaa lompakon tai avaimenperän ylös.
    Puhe oli taloudellisesta menestymisestä.
  14. hartonen:
    "Kristillinen kaste on tarkoitettu SYNTIENANTEEKSIANTAMUKSEKSI, JOTTA SAISITTE PYHÄN HENGEN LAHJAN"!
    ---
    Raamattupiirissämme oli eräs rouva, joka on ollut uskossa vuosikymmeniä; juossut kokouksesta toiseen ja tehnyt uskonratkaisuja.
    Mutta nyt vasta hänelle on kirkastunut, mitä on olla armosta pelastettu.
    Pelastus tuleekin meidän osaksemme ilman mitään omia ansioita.
    Hänen aviomiehensäkin on usein todennut, että vaimossa on tapahtunut suuri muutos ja vapautuminen viime vuosina.

    Tässä yhteydessä myös kasteasia on hänelle kirkastunut Jumalan teoksi, kun hän piti sitä aikaisemmin ns. ihmisen omana kuuliaisuuden askeleena.

    Usein saimme piirissämme (Olen ollu poissa piiristä jonkun aikaa!) kuulla häneltä, kuinka kaikki nämä ovat Jumalan suuria ihmeitä ja lahjoja meille kaikille syntisille; usko, kaste ja myöskin ehtoollinen.

    Hän oli vuosia sitten käynyt uudella kasteella.
    Nyt hän ajattelee, että se oli turhaa; yksi kaste riittää, eikä sitä tarvitse uusia (Ef. 4:5).(Raamattupiirissämme oli useita muitakin, joille on käynyt samoin.)

    Tänään tämä rouva oikein odottaa, että kirkossamme jumalanpalveluksessa lausuttaisiin Nikean uskontunnustus, jossa sanotaan: "...me tunnustamme yhden kasteen syntien anteeksisaamiseksi,..." (Apt. 2:38).
    Ennen hän oli kokenut tämän kohdan kiusallisena "harhaoppina" ja oli hyvin varma ns. uskovien kasteen raamatullisuudesta.

    Näin Jumala tekee työtään Sanansa ja Pyhän Henkensä kautta.
    Meille kuuluu varoitus:
    "...joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea" (opillisesti); 1. Kor. 10:12.

    Tutkikaamme siis tarkoin, mitä Raamattu opettaa kasteesta!
    ---
    "On kasteessa siunaus pyhä, kun Herramme lahjoittaa sen.
    Hän kansansa turvaksi yhä tuo armonsa runsauden.
    Ja ehtoollisella hän suo omilleen taas voimaa ja lohtua kilvoitukseen.
    Hän eksyneen etsii ja tallelle tuo ja sanallaan uudeksi luo."
    (Virsi 178:4).
  15. hartonen:
    "Kasteessa vasta ihminen liitetään syntienanteeksiantamukseen! Kasteen jälkeen ihminen elää sitten kilvoituksessa ja jos kasteen jälkeen tekee syntiä niinkuin kaikki kastetut tekevät (koska siis kaste ei ole pahanluonnon riisumista niinkuin raamattu sanoo) niin kun pyytää anteeksi rukoillen niin saa myös anteeksi, koska kasteessa henkilö on liitetty Kristukseen".
    ---
    Aivan!

    Kylpeminen ja jalkojen pesu (Joh. 13:1-20)

    Kiirastorstaina ”sinä yönä, jona hänet kavallettiin” (1. Kor. 11:23), Jeesus asetti ehtoollisen.
    Ennen ehtoollista Jeesus pesi opetuslastensa jalat .
    Pietarin ihmetellessä tätä, Jeesus sanoi hänelle: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas; ja te olette puhtaat, ette kuitenkaan kaikki"(Joh. 13:10).

    Mitä Jeesus tarkoitti kylpemisellä ja jalkojen pesulla?
    ---
    Kärsimisellään ja verenvuodattamisellaan Kristus on ottanut pois kaikkien meidän syntimme ja syyllisyyden.

    Uusi Testamentti lyhyesti selitettynä (SLEY) selittää jakeen seuraavasti:
    "Pääsiäisaterian viettäjät olivat luultavasti puhdistautuneet juhlaa varten (11:55).
    Siitä puhdistuksesta, jonka perusteella apostolit jo olivat puhtaat, Jeesus käyttää sanaa ”kylpenyt”; se on koko ihmisen puhdistus yhdellä kerralla.
    Evankeliumin lukijat tunsivat saman kr. ”kylpemistä” tarkoittavan sanan kasteesta käytettynä, esim. Tiit. 3:5 (pesu=kylvetys) ja Ef. 5:26 (”pesi puhtaaksi vedellä ja sanalla”).
    Tämän sanan käytön kasteesta täytyi olla alkukristillisyydessä tuttu.

    Samoin kuin Jeesus puhuu Joh. 3:5 Nikodeemukselle ”vedestä ja Hengestä”-syntymisestä, on hänen tässäkin (13:10) jo varhain nähty puhuvan pyhän kasteen puhdistavasta merkityksestä.
    Kaste taas liittyy Kristuksen kuolemaan (Room. 6:4), joka oli juuri edessä”.
  16. Se oli Raamattukysymys !!
    Kysyvä ..."Tässä oli nyt kyse Raamattukysymyksestä -- ei siis sinun taikka jonkun laitoksen mielipiteestä" !!
    ---
    Raamatun periaate on, että sanat tulee ymmärtää sanojen alkuperäisessä merkityksessä, jos siinä kohtaa ei puhuta vertauskuvallisesti.

    Vesi on vettä (Joh.3:5), jos muuta ei sanota asiayhteydessä.
    Jos vesi jostain syystä on jotain muuta, niin se aina sanotaan erikseen.

    Ei mennä muuttamaan Jumalan Sanaa!
    Annetaan veden olla vettä ja Hengen Henki (Joh.3:5).
  17. Sentinel:
    "Jae 16 kuuluu alkutekstin mukaan tarkasti ottaen näin; APT 22:16; Ja nyt mitä viivyttelet ? Nouse, anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi avuksi huutaen Herran nimeä".

    ---
    Onkohan näin!

    Sanoja "anna kastaa itsesi" vastaa kreikassa vain yksi sana (baptisai).
    Sanoja "antaa" ja "itsesi" ei ole ollenkaan alkutekstissä.
    Myöskään alkukielessä ei käytetä sanontaa "kastattaa itsensä".
    Myöskään "antaa" sanaa ei esiinny kasteesta puhuttaessa.
    Kastaa-verbi on säännöllisesti passiivissa, kun kerrotaan jonkun tulleen kastetuksi.

    Kasteessa kyse ei siis ole lakihenkisestä ja ihmisen omaa tekoa korostavasta asiasta.

    Voit tarkistaa/tarkistuttaa tämän itse.
  18. Sentinel;
    "Uudestisynytyminen tapahtuu ennen Kastetta, Raamatun mukaan".
    ----
    Laitappa pari Raamatun paikkaa väitteesi tueksi.
    Onko sinun mielestäsi, Sentinel, kaste lakia vai evankeliumia?
  19. yks toinen:
    "Uskomiseen vaaditaan jo paljon enemmän ymmärrystä ja kuullun tajuamista jopa vastaanottamista kuin on vauvalla tai sikiöllä"!!!!
    -----
    Minkäikäisiä uskovia Jeesus tarkoitti, kun hän sanoi: “Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat,..."(Mk 9:42)

    Jeesus ei mielestäni aseta mitään ikärajaa uskomiselle.
    Vai löydätkö Raamatustasi sellaisia kohtia, joissa uskonlahjan voi vastaanottaa vain tietyn ikäisenä ja tietyn "kypsyneisyyden" omaava ihminen?
  20. Valen:
    "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
    (Apostolien teot 10:43-47, 1933/38 käännös)
    ---
    Neljä kertaa Apt. teoissa mainitaan, että Pyhä Henki tuli jonkun ihmisryhmän päälle;
    ensin alkuseurakunnan (Apt. 2:1-13), sitten samarialaisten (Apt. 8:14-17) ja pakanain (Apt. 10:44-48)) ja viimeiseksi Johanneksen opetuslasten päälle Apt. 19:1-7).
    Näin totetuivat Jeesuksen sanat apostoleilleen:
    "...,kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa, että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan
    ääriin saakka" (Apt. 1:8).

    Yksityisen ihmisen henkilökohtaisesta (ns.)henkikasteesta Uudessa Testamentissä ei puhuta.
    Pidettiin itsestään selvänä, että kristillisen kasteen saanut oli saanut myös Hengen lahjana.
    21. 353 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt