tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Kysyt:
    "Mitkä ovat hätäkasteen edellytykset ja mikä ero sikiöllä ja vauvalla suhteessa kasteeseen" ?

    "Mikä iankaikkisuuskohtalo on kastamattomana kuolleella sikiöllä tai vauvalla" ?
    ---
    Kastamattomat lapset voimme jättää luottavaisin mielin Jumalan käsiin. Meille ei ole annettu tuomiovaltaa.

    Toinen asia on, kun kristityt vanhemmat eväävät epäuskossaan lapsiltaan kasteen ja näin estävät lapsiaan tulemasta Jeesuksen omiksi.
    Apostolinen seurakunta kastoi perhekunnittain, kun perheen pää oli tullut Jeesukseen uskovaksi.

    Miksi jättäisimme lapsemme Jumalan valtakunnan ja seurakunnan ulkopuolelle (Joh. 3:5)!
  2. RO: "Sensijaan,että elävä usko SAADAAN Jeesukselta..."

    Kysympä sinultakin:
    "Liittyykö kasteeseesi mitenkään Jeesus"?
    "Jos liittyy, niin miten."
  3. Kiitos linkistä:
    http://www.icon.fi/~erkkik/kaste.html

    Siinä opetetaan mm.
    "Samoin ei meitä pelasta kaste, vaan Jeesus".
    Eikö mielestäsi kaste ja Jeesus liity mitenkään toisiinsa?
    Jos liittyy, niin miten?
  4. 1.Piet. 3:21 on tärkeä ja paljon puhuva Raamatun paikka kasteen sisällöstä.
    Mitä Pietari tarkoittaakaan "lihan saastalla," jota kaste ei poista?
    Selittäisit(te)kö tarkemmin?
    ---
    Löytyykö muita Raamatun paikkoja, joissa kerrotaan uskovien kasteen sisällöstä; mitä siis kaste antaa ja hyödyttää uskovaa?
  5. Raamattu sanoo, että me olemme luonnostamme lihan lapsia.
    Ovatko lapset tästä poikkeus?
    Eivätkö he synnykkään lihasta (Joh. 3:6)?
  6. Voisiko joku uskovien kasteen kannattaja nyt vihdoinkin sanoa, mitä kaste (Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen) antaa tai hyödyttää uskovaa ihmistä?
    Onko kaste mielestäsi vain pelkkää vettä ja ihmisen kuuliaisuuden teko, johon ei sisälly mitään Jumalan armoa tai tekoa?
    Muutamakin Raamatun paikka riittää perusteluksi!


    Minullekin jää Paavolan linkkejä lukiessani epäselväksi, mitä kaste loppujen lopuksi pitää sisällään.
    Paljon selitellään, mitä kaste ei ole, mutta hämärän peittoon jää, mitä se oikeasti ON!
  7. IHMINEN OPPII JO SIKIÖNÄ

    Sikiön muisti tallentaa ääniä aktiivisesti.
    Sikiö myös osoittaa selvästi muistavansa.
    Tämä kävi ilmi, kun Helsingin yliopiston aivotutkimuksen osasto tutki v. 2003 äänien havaitsemista ja oppimista viimeisillä raskausviikoilla.
    Tulokset hämmästyttivät tutkijatkin.

    Tutkimus osoitti, että kuulon erottelukyky kehittyy puheen osalta huomattavasti aikaisemmin kuin tähän asti on luultu.
    Raamatun Sanaa tuntevalle tämä ei tietenkään ole mikään uusi asia, kuten tässäkin keskustelussa on tuotu julki.
    Järkeisoppineiden on vaikea myöntää näitä tosiasioita.

    Tutkimuksen mukaan 32-38-viikkoisen sikiön aivot ja muisti ovat tutkimusta tehneen MINNA HUOTILAISEN mukaan hämmästyttävän kehittyneitä.
    Vastasyntynyt vauva tunnistaa äitinsä äänen ja äidinkielen.
    Vauvalla on myös tarve tuottaa itse ääntä ja kiinnittää huomionsa puheeseen.
    Sikiö kuulee erityisesti äidin äänen kohtuun.

    'Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut itsellesi kiitoksen" (Matt. 21:16).
  8. Grown up kysyy:
    - millaista on lapsen usko?
    ----

    Jeesuksen suhtautuminen lapsiin (Imeväisiin)
    (Ote Matti Väisäsen kirjasta Pyhä kaste Raamatussa)

    http://www.lyrs.fi/arkisto/tekstit/vaisanen_matti_001.html
    Linkissä kerrotaan, miten Jeesus suhtautui lapsiin (Imeväisiin).
    (Ote Matti Väisäsen kirjasta Pyhä kaste Raamatussa).

    Siinä mm. kerrotaan ,että Kreikan kielessä on useita eri lapsi-sanoja, jotka kuvaavat eri-ikäisiä lapsia.
    Esim. Luukas käyttää sanaa "brefos" (Luuk. 18:15), joka merkitsee vastasyntynyttä lasta, vauvaa.
    (Samaa sanaa käytetään myös sikiöstä).

    Lueppa linkki!
  9. Kysy, mitenkä vaikeasti kehitysvammainen lapsi voi ymmärtää telogisia kysymyksiä?
    ---
    Kerrompa erään esimerkin.

    Työpaikallani eräs lievästi kehitysvammainen työtoverini ,joka käy ahkeraan kirkossa ja ehtoollisella, kyseli ristinmerkin teosta.
    Hyvin moni tekee sellaisen ehtoollispöydästä noustessaan ja hänkin on opetellut sen ja hänelle se on tärkeää.
    Syyksi hän sanoi sen, että haluaa varjeltua kadotukselta.
    Vähän aikaa jouduin miettimään, mitähän tuohon vastaisin.

    En alkanut kovin perusteellisesti selittämään, mistä risinmerkin teossa on kyse.
    Olisinko edes siihen pystynykkään.
    Sanoin, että ehtoollispöydässä kohtaamme Kristuksen.
    Ristinmerkin teolla osoitamme kunniaa ja kiitollisuutta Jumalaa kohtaan.
    Me emme kuitenkaan pelastu tekojen kautta (esim. tekemällä ristinmerkin), vaan yksin armosta.
    Kaveri jäi mietteliääksi.

    Lopuksi vielä sanoin hänelle meille kaikille tutun Raamatun jakeen:
    ”Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).
    Eräs toinen kehitysvammainen poika tuli eteisestä työsaliin todeten, että ”ompa täällä mielenkiintoiset keskustelut”

    Itse en koskaan tee ristinmerkkiä, mutta yritän olla väheksymättä niitä, joille se tapa on tärkeä.
    Oliskohan jollakin tietoa siitä, mihin ristinmerkin teko perustuu?
    Eikö myös kastettaessa ("ristiminen") myös tehdä ristinmerkki?
  10. Hyvä kysymys:
    "Jos lapsen on ensin ymmärrettävä teologisia asioita, niin mitenkä vaikeasti kehitysvammainen lapsi voi ymmärtää telogisia kysymyksiä"?
    ---
    Työskentelen itse älykkyydeltään eriasteisten kehitysvammaisten parissa.

    Eräskin, jonka olen tuntenut yli 20 vuotta, kävi taannoin kirkon rippikoulun yli 30-vuotiaana.
    Hän ei osaa lukea eikä kirjoittaa ja monet vähänkin vaikeat käsitteet menevät sekaisin.

    Rippikoulusta tulleessaan hän kertoi iloisena kaikille: ”Tulin uskoon, sain kasteen ja Pyhän Hengen.” (Vrt. Apt. 2:38).

    Tämä henkilö on helluntaikodin kasvatti ,käynyt pyhäkoulua ja muutenkin saanut kristillistä opetusta. Ihmettelen vaan, miksi häneltä oli evätty kaste.
    Onkohan niin, että tietyn "ymmärryksen" vaatiminen kastettavalta estää monelta kehitysvammaiselta pääsyn kasteelle.
  11. Epäsuorasti sanot minun herjaavan ja haukkuvan ja antavan perättömiä tietoja Seppo Paldaniuksesta.
    Voisitko tarkemmin kertoa, missä kohden tällaista on tapahtunut, jotta tietäisin tehdä parannusta.

    Mielestäni en ole mennyt henkilökohtaisuuksiin, kuten täällä on monen kohdalla tapahtunut.

    Raamattu kehoittaa meitä arvostelemaan kuulemaamme opetusta (1. Kor. 14:29).
    Tehkäämme näin kaikella rohkeudella, (vaikka kyseessä olisi omankin herätysliikkeen edustaja)!
    Paavali oli jo edellä varoittanut:
    "...Ei yli sen, mikä kirjoitettu on", ettette pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista vastaan." (1Kor 4:6).

    Paavalikin joutui parjattavaksi, mutta hän säilytti mielenmalttinsa:
    Hän toteaa:
    "..meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut kuin mikäkin maailman tunkio, kaikkien hylkimiä..." (1. Kor. 4:13).
    Lue vaikka koko 1. Kor. 4:s luku!

    "Meitä herjataan, mutta me siunaamme.."(j.12)
  12. AlpoAhola: "Ajattelin siis myös niin, ettei saa jäädä mikään kivi kenkään hietämään ja rakkoa tekemään..."
    ---
    Näinhän se on!

    Joskus metsässä kulkeminen kumisaappaat jalassa saattaa olla hankalaa.
    Usein matkanteko keskeytyy, kun pusikossa saappaisiin kertyi paljon rojoa, jotka hiertävät jalkoja.
    Välillä on pysähdyttävä puhdistamaan saappaat ja jalat pölystä, liasta ja rojosta.
    Taas on matkaa helpompi jatkaa.

    Jeesus puhuu myös jalkojen pesusta ja kylpemisestä (Joh. 13:11) jäähyväispuheessaan.
    Hän sanoo: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas.” (Joh. 13:10).
    Viitanneekohan tämäkin Raamatun paikka kasteeseen?
  13. Taisin ilmaista asiani vähän epäselvästi.
    ---
    Pyhän Hengen työ ihmisen kohdalla voi alkaa jo sikiövaiheessa. JEREMIA oli pyhitetty ja asetettu kansojen profeetaksi jo ennen syntymäänsä. JOHANNES KASTAJAsta sanotaan, että hän oli täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdussa. Epäilemättä oli Pyhän Hengen työtä myös se, kun Johannes hypähti ilosta äitinsä kohdussa tultuaan Jeesuksen läheisyyteen.

    Aivan pieni lapsi on vuorovaikutussuhteessa ympäristönsä kanssa. Lapsen elämän tietoinen osa kasvaa ja muovautuu alkuaikojen vaikutteiden mukaan. Tästä ymmärrämme, miten vastuullista pikkulasten käsittely on.

    "Se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei pääse sinne sisälle",( Mark.10:13-15). Jumala asettaa meille näin lapsen esikuvaksi uskosta ja luottamuksesta Jumalaan.
    Samoin lapsi on luottavainen ympäristöään ja muita ihmisiä kohtaan. Tästä kertoo hyvän esimerkin tunnettu norjalainen kirjailija O. HALLESBY kirjassaan "Uskonelämän salaisuuksia". "Eräänä päivänä kotiimme tuli kerjäläinen, joka näytti niin iljettävältä ja luotaantyöntävältä, että hän oli melkeinpä pelottava. Mutta pieni lapsemme meni heti hänen luokseen, kiipesi hänen syliinsä ja kietoi kätensä hänen kaulalleen.
    Lapsi voi voittaa esteitä, joita me emme kykene voittamaan".
    Meillä olisi tässä asiassa heiltä paljon opittavaa.
  14. Linkin lopussa on kasteasiaa ja miten kummit liittyvät kastetilaisuuteen.

    http://lbl.jesusanswers.com/saarisalo/mk2.htm

    Itse en tiedä, mistä kummien tehtävä juontaa juurensa.
    Kyse lienee alunpitäen opetustehtävästä.
    Linkki antanee siihen jonkunlaisen vastauksen.
  15. Kiitos kysymyksestäsi:"Ja koska kummien osuus näyttelee merkittävää osaa lapsikasteessa, niin pyydän esittämään sellaiset Raamatun kohdat, joissa tuo kummienkin osuus tulee näkyviin".
    ---
    Edellä olevaan kysymykseen en pysty hyvin vastaamaan.
    Kykeneiskö joku toinen?
    Kristillinen opetus on tärkeätä, joten kyllä kait kummeillakin on siihen hyvät mahdollisuudet, jos vain sitä käytettäisiin hyväksi.
    ---
    Löysin oiheisen linkin, jossa lopussa on puhetta myös kummeista:
    http://lbl.jesusanswers.com/saarisalo/mk2.htm
    ----
    Linkistä poimittua (Lainaus on pitkä):

    Lopuksi on hyödyllistä rinnastaa yhteen ne eri kohdat, joissa alkuseurakunnan kristillinen kaste liittyy juutalaiseen proselyyttikasteeseen, jotta sitä selvemmin tulisi näkyviin, miten apostolien rakentama kirkko on perinyt kasteen eri menoinensa juutalaisten kasteen jatkona, kuten se on perinyt Herran Ehtoollisenkin juutalaisten pääsiäisaterian jatkona.

    1. Sen puhdistuskasteen edellä, millä Israelin kansa pyhitettiin Siinain vuoren juurella, oli ensin' tehty kysymys ja vastaus liitosta Israelin ja Herran välillä (2 Moos. 19:5, 6, 8, 10). Tämän pohjalla juutalaiset kysyivät kaikilta proselyyteiltä lupausta luopumaan epäjumalista ja yhtymään Herran liittoon. Samoin kristitytkin ovat kysyneet kasteoppilaalta: »Tahdotko luopua epäjumalista» 1. »perkeleestä ja kaikista hänen menoistaan» (vrt. 1 Kor. 10:20). Suomessakin nykyajan keski-ikäisille ja vanhuksille on viimeksimainittu kysymys lausuttu vanhan käsikirjan mukaisesti, kun heidät lapsina on kastettu. Kaste on »hyvän omantunnon p y y t ä m i s t ä Jumalalta» (1 Piet. 3:21). Alkukielen sana, eperotema, merkitsee tarkemmin kysymistä ja viitannee juuri kastetta edeltävään lupauskyselyyn.

    2. Sekä juutalaiset että alkuseurakunnan kristityt kysyivät kastettavalta tunnustusta sekä ennen kastetta seurakunnan edessä että vielä hänen jo seisoessaan kastevedessä.

    3. Juutalaiset nimittivät porttiproselyyteiksi niitä Jumalaa pelkääviä pakanoita, joilla oli jotakin yleistä harrastusta oppia tuntemaan heidän uskontoansa. Näiden joukosta ne, jotka pyrkivät oikeiksi seurakunnan jäseniksi, eristettiin ensin opetettaviksi, ennen kuin heidät liiton proselyytteinä ympärileikkaukseea ja kasteella otettiin seurakuntaan. Niin kristitytkin erottivat eri asteita seurakunnan ympärillä, »kuuntelevia», »katekumeeneja», joita opetettiin kastekoulussa, ynnä »kompetentteja», jotka olivat valmiita kasteelle. Sekä juutalaisilla että kristityillä mainitut eri asteet oikeuttivat eri tavalla jumalanpalvelusmenoihin Jerusalemin temppelissä, synagogassa ja kirkossa. Kertomukset Etiopian hoviherrasta (Ap. t. 8:36) ja Filipin vanginvartiasta (Ap. t. 16:33), jotka erikoisen nopeasti kastettiin, ovat vain poikkeuksia yleisestä säännöstä.

    4. Juutalaisilla oli sääntönä, että alaikäisen proselyytin puolesta hänen isänsä, neuvosto tai kaksi aikuista henkilöä toimi kummin virassa kastettaessa ja ympärileikkauksessa. Samoin kristityilläkin vanhemmat ja myöhemmin erikoiset kummit vastasivat lapsen puolesta uskontunnustuksen ja lupauksen perkeleestä luopumisesta.

    5. Alkukirkossa käytettiin kasteen yhteydessä lisäksi monta tapaa, joista Uusi Testamentti ei puhu mitään. Esim. kastettavan, joka seisoi vedessä, piti k o l m e s t i upottaa päänsä ja koko ruumiinsa veteen ja vedestä noustuaan hän sai maistaa maitoa ja hunajaa sekä sai voitelun. Yksinkertaisessa alkukirkossa ei ollut vielä sellaista paavillista seremoniahenkeä, että se olisi itse tahtonut lisätä juhlatapoja. Jo toisella vuosisadalla näistä puhutaan tapoina, jotka olivat ikivanhoja ja kaikkien lahkolaistenkin käyttämiä. Täten ne ovat luonnollisimmin tulleet käytäntöön samalla kertaa kuin itse kastekin perintönä synagogalta.

    Huomattakoon, että juutalaisilla kaikki lainmukaiset kulttipesot, astiainkin pesemiset, piti tapahtua kolmesti kastamalla silloin kuten yhä vieläkin. Kolmesti valamallahan meilläkin vielä toimitetaan kristillinen kaste. Maito ja hunaja oli juutalaisilla Luvatun maan vertauskuvana. Kristityt sillä kuvasivat luvatun Kristuksen valtakunnan omistusta. Voitelu ei myöskään ollut juutalaisille mikään outo tapa, sillä kastettu joutui näkemään ainakin oman uhrieläimensä veren pirskoituksia.

    6. Sekä juutalaisilla että kristityillä vastakastettua nimitetään uudestisyntyneeksi (vrt. Joh. 3:3, 5; Tiit. 3:5).

    7. Juutalaisten mukaan pakana oli saastainen, mutta kastettu oli puhdistettu pyhyyteen. Samoin Uusi Testamentti sanoo kastettuja kristittyjä »Kristuksessa Jeesuksessa pyhitetyiksi» (1 Kor. 1:2) ja seurakunnasta: »Jotta hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen vesipesossa sanan kautta» (Ef. 5:26). Samoin alkukirkon kirjoittajat tarkoittavat aivan yleisesti pyhitys-sanalla kastetta, pyhitetty- ja pyhä-sanalla kastettua, sekä sanalla saastainen kastamatonta.

    8. Sekä juutalaisilla että kristityillä pääsiäisjuhlan aattoaika oli erikoisesti omistettu kasteajaksi, jotta edellisillä kastettavat täten pääsisivät pääsiäisaterialle ja uhreihin kelvollisiksi ja jälkimmäisillä Herran Ehtoolliselle.

    9. Juutalaiset kastoivat myös pienet lapset samaan liittoon kuin heidän proselyyttivanhempansakin. Samoin tiedämme kirkkoisien teoksista, että apostolien ajan jälkeisessä kirkossa lapsikaste oli yleinen perimätapa.
    ---
    Mitä mieltä olette tekstistä?
  16. Joosua:
    "Aina oli kysymys ihmisen valinnasta mitä tekee elämällensä."
    ---
    Miettikääpä seuraavia Raamatun paikkoja:
    ---Joh. 15:16 Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi.

    ---Filipp. 2:13 sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.

    Onko ihmisellä ns. vapaata tahtoa uskonasioissa?
  17. Sanot:
    "Jos lapsikaste olisi se jolla mennään taivaaseen, niin Jeesusta täällä ei olisi koskaan tarvittukkaan".
    ---
    Kukahan tällaista opettaa, että lapsikasteella mennään taivaaseen?
    Minun Raamatussani lukee;
    "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. (Mark. 16:16)"
    Pelastumiseen tarvitaan usko ja kaste.
    Ei lisätä tai oteta Raamatusta mitään pois (Ilm. 22:18-20).

    Raamattu ei puhu lapsi-, aikuis- tai ns. uskovien kasteesta mitään (siis näillä sanoilla).
    On vain yksi kaste (Ef. 4:5), joka tapahtuu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen (Matt. 28:19).

    Niin...mikä merkitys kasteessasi onkaan Jeesuksella ja Pyhällä Hengellä?
    Olen tainnut tätä kysyä sinulta aikaisemminkin, mutta en muista vastaustasi, joten voisitko vastata.
    (Tai joku muukin ns. uskovien kasteen kannattaja voi vastata puolestasi.)
  18. Joitakin vuosia sitten Juhannuspäivänä olin tuttavani kanssa Iisalmen kirkossa.
    Kirkkoherra ARNO TOIVANEN piti hyvän saarnan, jossa käsiteltiin tätä nimiasiaa.
    Laitanpa "referoinnin" tännekin, koska se liittyy hyvin keskusteluaiheeseemme; nimenanto ja Kaste .
    ----
    Vanhan Testamentin tekstinä oli Jes. 43:1
    ”Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob, joka valmisti sinut Israel:
    Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut,
    minä olen sinut nimeltä kutsunut;
    sinä olet minun.”

    Evankeliumitekstinä oli Lk. 1:57-66. Siinä kerrotaan Johannes Kastajan syntymästä.
    Johannes Kastaja ympärileikattiin juutalaisten tavan mukaan 8 pv:n vanhana.
    Saarnassa käsiteltiin niitä yhtäläisyyksiä, mitä on lasten ympärileikkauksella ja ristiäisillä.

    --Kummassakin tilanteessa joudutaan miettimään: Mikähän nimi lapselle annetaan.

    --Ympärileikkaus oli paljon muutakin, kuin nimenantotilaisuus. Siinä lapsi otettiin Jumalan valtakunnan jäseneksi (Vanhan Liitto =lakiliitto).
    Kasteen kautta Jumala ottaa lapsen armoliittoonsa (Uusi Liitto =armoliitto). Jumala lähestyy siinä sinua. Sinut tunnetaan nimeltä (vrt. Jes. 43:1) ja nimeltä sinua kutsutaan henkilökohtaisesti Jumalan valtakuntaan.
    Nimi on siis tärkeä.
    Herra sanoo: ”Sinä olet minun. Minä olen sinun armahtajasi ja Lunastajasi.”

    --Lapsen kohdalla mietitään usein: ”Mitähän tästä lapsesta tulee?” (jae. 66).
    Johannes Kastajasta tuli tien raivaaja Jeesukselle. Hänen sanomansa oli: ” Tule Jumalan luo, pyydä syntejäsi anteeksi ja ota kaste”. Sen jälkeen tuli tehdä parannuksen soveliaita hedelmiä (Lk.3:8).
    Näin meidänkin tulee tehdä: Ensin suhde Jumalaan kuntoon ja sitten elämän vaelluksen (suhde lähimmäisiin) parantaminen.

    (Tähän sopinee Iisalmen kirkon Jumalanpalvelusvihkosessa oleva teksti:
    ”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni,
    koettele minua ja tunne minun ajatukseni.
    Ja katso; jos minun tieni on vaivaan vievä,
    niin johdata minut iankaikkiselle tielle.” Ps. 139:23-24)
  19. Ristimänimi
    Paavalin hebrealainen nimi oli Saul.
    Kääntymyksensä jälkeen hänestä käytetään aina Paavali –nimeä ja jotkut olettavat hänen ottaneen tällöin tämän nimen.

    Entisaikaan pakanuudesta kristityksi kääntyneet ottivat usein uuden nimen kasteen yhteydessä. Tästä syystä ”ristiminen” alkoi merkitä samaa kuin nimen antaminen ja kastaminen.
    Luonnollisessa syntymässä (Joh. 3:6) saamme sukunimemme, kun synnymme kaikkien ihmisten yhteisöön ”Aadamissa”.
    Mutta ”ristimänimi” annetaan meille parhaiten juuri silloin, kun uudestisynnymme (Joh. 3:5).

    ”Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun” (Jes. 43:1).
    Eikö ole lohdullista. Olemme Jeesuksen omia , hänen lunastamiaan! Kutsumanimemmekin vakuuttaa meitä tästä.
  20. Opetat:
    "Vesikaste on eroittava tekijä syntisen maailman ja Jumalan hengellisen elämän välillä ja siksi uskovat kastautuvat pois synnin orjuudesta "vertauskuvallisesti" kasteen hautaan jossa synnit "pestään" pois jotka siis jo uskon kautta ovat anteeksi annetut Jeesuksen veren ja golgatan ristin sovituksessa".
    ---
    Pietarin kehoitus ottamaan kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksisaamiseksi ei siis pidäkkään paikkaansa (Apt. 2:.38).
    Tai Ananiaksen kehoitus Paavalille;" Anna kastaa itsesi ja pestä pois syntinsä" (Apt. 22:16)ei tarkoitakkaan sitä, mitä siinä lukee.
    Kovin on mielivaltaista Raamatun tulkintaa.

    Mistä päättelet, ettei kaste vaikutakkaan syntien anteeksisaamista ko. jakeiden Apt. 2:38, 22:16 kohdalla, vaan kyse onkin vertauskuvallisesta asiasta.
    ---
    Me taas opetamme, "niin kuin on kirjoitettu".
    21. 361 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt