Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. 1.Mitä ehtoollinen ON?

    Ehtoollisessa on kahdenlaiset asiat;
    -Näkyväiset: Leipä ja viini
    -Näkymättömät: Kristuksen ruumis ja veri

    2.Mitä ehtoollisessa saamme?

    "Siunattu malja, jonka me siunaamme, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Se leipä, jonka me murramme, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen?" (1.Kor.10:16).

    3. Miten on mahdollista, että Kristus antaa meille ruumiinsa ja verensä syödä ja juoda?

    Me emme voi tätä käsittää omalla järjellämme. Se on salaisuus.
    Oikeina kristittyinä saamme sen yksinkertaisesti uskoa, epäilemättä Jeesuksen omia sanoja:"Tämä ON MINUN RUUMIINI...Tämä ON MINUN VERENI" (Mark.14:22,24).

    4. Entä jos nauttii ehtoollista ilman uskoa?

    Ilman uskoa ehtoollisen nauttiminen tulee enemmän tuomioksi kuin autuudeksi (1.Kor.11:27-31)

    5.Voidaanko sanoa, että leipä ja viini MERKITSEVÄT Kristuksen ruumista ja verta?

    Ei voida!
    Kristus ei ole ehtoollisessa antanut meille ruumistaan ja vertansa niinkuin poissa olevaisten paljaina merkkeinä, vaan itse olennon: TOTISEN RUUMIINSA JA VERENSÄ.

    6. MUUTTUVATKO leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi (kuten katoliset opettavat)?

    Eivät muutu.
    Ehtoollisessa saadaan leivässä ja viinissä TOTINEN KRISTUKSEN RUUMIS JA VERI.

    7. Mitä hyvää meillä on ehtoollisessa?

    -Meidän uskomme tulee siinä vahvistetuksi ja vakuutetuksi syntien anteeksisaamisesta (Matt.26:28).
    -Tulemme Kristuksen kanssa yhdistetyiksi.

    8. Kuinka usein ehtoolliselle pitäisi mennä?

    Ei ainoastaan kerran vuodessa, vaan niin USEIN (1. Kor.11:26), kuin omatunto lohdutukseksensa ja vahvistukseksensa vaatii.

    9. Mikä kehoittaa meitä käymään ehtoollisella?

    -Jeesuksen Kristuksen käsky
    -Hänen armollinen lupauksensa
    -oma tarpeemme, heikkoutemme ja kiusaukset, joille aina olemme alttiita.

    10. Ketkä ovat kelvollisia ehtoolliselle?

    -Jotka koettelevat itsensä ja sydämestään katuvat syntejään.
    -Jotka uskovat, että Jumala Kristuksen tähden antaa heille synnit anteeksi
    -Joilla on sovinnollinen mieli lähimmäisiään kohtaan
    -Joilla on vakaa ja totinen aikomus ja tahto tehdä parannusta elämässään.

    Kelvoton on se, joka ei näistä pidä vaarin, vaan menevät sinne vain tavan vuoksi, ulkonaisen muodon tähden ja ulkokullatusta sydämestä.; he syövät ja juovat itsellensä tuomion ja kadotuksen.
    1. Kor.11:28
    Matt. 5:23,24
  2. Betsy67: "Kaste kuuluu uskoontulleen ihmisen elämään, siitä on niin selkeät
    esimerkit eri tilanteissa Raamatussa ja jopa Jeesuksen oma opetus ja esimerkki".
    --
    JEESUKSEN KASTE
    Mark.1:9-13
    1:9 Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.
    1:10 Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen.
    1:11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".
    --
    Jeesuksen kotikaupunki oli Nasaret (9). Sieltä Hän vaelsi Johanneksen kastettavaksi Jordanille.
    --Jeesuksen kasteessa tapahtui ensimmäisen kerran Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen ihmisille (10,11). Tästä tapahtumasta kertovat kaikki neljä evankelistaa; Matt. 3:13-17, Mark. 1:9-11, Lk. 3:21-22, Joh. 1:32-34.
    Kristuksen saamalla kasteella on läheinen suhde meidän saamaamme kasteeseen (Matt. 28:19).
    --
    Jeesus vihittiin Jordanilla kasteessa ylimmäisen papin julkiseen tehtävään. Jeesuksen kasteessa Jumala tunnusti "isyytensä". Aivan samoin tapahtuu kristittyjen kasteessa.

    ”Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"? (Hebr. 1:5)

    ”Niinpä Kristuskaan ei itse korottanut itseänsä ylimmäisen papin kunniaan, vaan hän, joka sanoi hänelle: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; (Hebr. 5:5)
  3. USKONELÄMÄ JA PELASTUS
    2.Piet.1:3-11
    ---
    1:3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään,
    1:4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,
    1:5 niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä,
    1:6 ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta,
    1:7 jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.

    1:8 Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.

    1:9 Jolla sitävastoin ei niitä ole, se on sokea, likinäköinen, on unhottanut puhdistuneensa entisistä synneistänsä.

    1:10 Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea;
    1:11 sillä näin teille runsain määrin tarjotaan pääsy meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan.
  4. Linkistä: http://vesapoyhtari.blogspot.com/

    Karismaattinen aktivismi ja lakihenkisyys

    "Tällä me koskettelemme karismaattisessa julistuksessa jotakin, joka aiheuttaa kaikkein eniten huolta: Saadaan tarjous jostakin, jonka on määrä antaa voima kestävyyteen kaikenlaisissa kristillisissä toiminnoissa. Karismaattisen aktivismin yllä on usein voimakkaan lakihenkinen piirre.
    Ihmisen on määrä saada apua niin pitkälle pääsemiseksi kristittynä, ettei hän enää ole avuton syntinen. Mutta edellytys evankeliumin tuntemisen oppimiselle on, että Hän, joka on Herra, lakinsa välityksellä saa aikaan, että minä opin tuntemaan itseni (Room. 3:19).
    Sen tähden perustava kokemus on tämä: se, että pystyy elämään kristittynä, on "yli voimiemme".
    Tätä taustaa vasten me ymmärrämme, miksi lähetyssaarnaaja Skjælaaen kerran, kun hänen eteensä asetettiin iskusana "Jumalalla on enemmän annettavana", vastasi: "Se ei ole totta. Totta on se, että Jumalalla on enemmän otettavana!"

    Silloin alkaa ymmärtää, ettei ainoastaan kristityksi tulemisen täydy tapahtua armosta.
    Myös kristittynä elämisen täytyy olla armosta.
    Jos en ole yhtä riippuvainen Kristuksen armosta ja laupeudesta halki koko elämän, silloin minusta on tullut liian voimakas ja liian suuri. Silloin minusta on tullut omavanhurskas fariseus.
    Sillä kristittynä eläminen on olla riippuvainen Jeesuksesta, riippuvainen siitä, että on totta, että Jeesus on syntisen ystävä, ja että minulla ei ole mitään muuta, mistä elää.
    Lähetyssaarnaaja Skjælaaen sanoi myös: "Jos lakkaan olemasta syntinen, Jeesus lakkaa olemasta Vapahtaja."
  5. Kiitos jonah, olipa hyvää luettavaa.

    Minäkin löysin hyvän artikkelin, jossa käsitellään hengen köyhyyttä ja nöyryyttä.
    Artikkeli löytyy Vesa Pöyhtärin blogista, kun selaa sivua eteenpäin:
    http://vesapoyhtari.blogspot.com/
    (Karismaatikosta luterilaiseksi 2, pst. Jan Bygstad)

    Lainaus linkistä:
    "Kysymys on siitä, että me keskellä köyhyyttä ja heikkoutta varjeltuisimme ainoassa perustavassa: Jeesus tuli nimenomaan köyhiä varten! Ei sitä varten, että minä tulisin rikkaaksi itsessäni, vaan että minun koko rikkauteni olisi Hänessä. Apostoli rukoilee, että me näkisimme, mitä me omistamme Hänessä.
    Tätä varten tarvitaan Jumalan avaama silmä, sillä sitä me emme voi nähdä itsestämme. Hänessä, ei minussa itsessäni, se on salaisuus.

    Kristitty elää sen tähden alituisessa kaksinaisuudessa, jossa hän toisaalta näkee aina oman heikkoutensa ja köyhyytensä, samanaikaisesti kun hänet juuri tämän heikkouden ja köyhyyden tähden vedetään uudelleen ja uudelleen Kristuksen luokse, ja avuttomuudessaan hän on riippuvainen Hänestä.
    Pyhän Hengen saaminen ei ole jotakin, joka tekee lopun heikkoudestani ja köyhyydestäni, vaan päin vastoin jotakin, joka paljastaa riippuvuutemme Jeesuksesta ja sitoo minut Häneen.
    Siksi Herra Jeesus sanoo myös: "Autuaita ovat hengessä köyhät."

    Tämä on sana, josta me – kuvaavaa kyllä – kuulemme vähän puhuttavan karismaattisessa yhteydessä. Tällä me olemme viitanneet myös toiseen tärkeään asiaa Raamatussa: Sanoma Pyhästä Hengestä kuuluu yhteen evankeliumin, ei lain, kanssa.
    Hengen tehtävä ei ole saada minua onnistumaan kristittynä, vaan kirkastaa Jeesusta (Joh. 16:16). Siksi minä täällä ajassa elän ristin alla, ja minun elämäni on kätketty Kristuksen kanssa Jumalassa (Kol. 3:3). Yritys tehdä uusi ihminen empiiriseksi, näkyväksi suureeksi, jossa niin sanotusti voidaan Hengen voimakkaiden manifestaatioiden välityksellä osoittaa, että Jumala on vaikuttamassa ja läsnäolevana, on se, mitä Luther kutsui kunnian teologiaksi".

    (Lue koko 2-osainen artikkeli. Sivuilla on muutakin hyvää asiaa.)