vihne

Rauhaa kaikille!
Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys!
Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected].
Koulutus: ---
Ammatti: Eläkeläinen
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia136 aloitusta · 3979 kommenttia
- Olen kuullut joskus sanottavan, että ollaan kivenheiton päässä maailmasta. Ilmeisesti sanoja ei muistanut Ilmestyskirjan sanaa. Pahat pahenevat, saastaiset saastuvat lisää, mutta pyhät etenevät pyhityksen tiellä. Jos edelleen ollaan kivenheiton päässä, niin se kaarre mene kyllä koti pimeyttä.
- Minusta on alkanut tuntua siltä, että tuota sanaa käytetään väärin: Eriseura! Tiedämme sen, että lestadiolainen liike on haaroittunut runsaasti. Mikä niistä on alkuperäinen ja mikä eriseura? Minun ymmärrykseni mukaan ei millään haaralla ole yksinoikeutta eikä sanastossa saisi olla tuota osoittelevaa sanaa, kun puhutaan eri ryhmittymästä. Jokaisella on jotain alkuperäistä tietysti eritasoisesti. Raamattua luetaan jokaisessa ja Jumala on suvereeni toimija kaikkialla. Jos jakautuminen saisi lopetettua toisten yrmimisen, se olisi siunattu hedelmä. Muistan entisestä elämästä, että vuosikokouksen olivat jo muuttuneet kuin puoluekokouksiksi, joissa harjoitettiin junttaustoimintaa ja oli otettu kokoustekniikkaan mukaan elementtejä esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeestä. Juurikaan mitään hengellistä ei sisällössä ollut, koska omat asiat ja oman kuppikunnan menestys oli tullut niin tärkeäksi. Muistan niistä viimeisistä kokouksista joisa olin mukana, että todettiin asioiden menevän synnin puolelle. Samoin, kun en ottanut enää äänestyslippua, niin sain ohjeistusta, jos jää asia yhdestä äänestä kiinni. Minlle tuli sellainen ajatus, ettei edes oletettu, että Jumala hoitaisi asioitaan. Eriseura on liikkeen sisällä toimiva vaikuttaja, joka luo epäuskoa ja riitaisuutta ryhmän sisällä ja pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa kaikin keinoin.
- Veljet ja sisaret! Kyllä se on niin, että viimeisen etapin ihminen mneee yksin Herraansa vastaan, ei siinä ole paljon toisilla tekemistä. Jeesus Kristus on uskovalle vastassa rakkaana Vapahtajana, joka on pessyt ja puhdistanut niin monta kertaa. Jos ei ole ottanut pelastusta vastaan, niin kohtaa Jeesuksen tuomarina. Helvetti ei ole niin pieni juttu, että sinne voi toivotella matkakumppaneita eikä Ristinveri niin mitätön, ettei se voisi pestä sellaisenkin, jota jotkut itsevarmat helvettiin toivottelevat.
- Nyt pitäisi puhaltaa peli poikki. Ei ole mitään hyötyä osoitella jotakin sormella ja alkaa nyt ystävälliseksi. Ystävällisyyden aika oli jskus viime vuosituhannella, jolloin sillä olisi ollut jotain merkitystä. Minä olen katsellut vähän niinkuin sivulta asioita. Kun aikanaan tapahtui edellinen irtautuminen, niin samat jutut oli silloin. Kun asia vähän jäähtyy niin jokainen porukka voi alkaa ruokkia oma katrastaan ilman niitä katkeria yrttejä , kun nuo teki sitä ja me teimme tätä.
Ns leeviläisyys elää elämäänsä ja niinä harvoina kertoina, joita olen ollut kuulemassa, olen havainnut, että paimenet tekevät siellä työtä hengessä ja totuudessa.
Jos nyt vaikka ajattelemme käden käyttökelpoisuutta niin kumpi on kätevämpi rukkanen vai sormikas. Nyt on suurinpiirtein samasta asiasta kyse. Panettelustaan ja pahanpuhumisestaan jokainen vastaa itse. - Sori, en ollut huomannut, että kysymys oli esitetty naisille.
- Minulla on yksi mielenkiintoinen kokemus, kun osallistuin hääjuhlaan eräällä paikkakunnalla vuosikymmeniä sitten. Minulla oli ja on kokoparta, joten erotun aina porukasta. Kun ihmiset tulivat tervehtimään, niin oli kolmenlaista tapaa. Joku tervehti liikkeen tavan mukaan reippaasti. Joku tervehti liikkeen toisen tavan mukaan reippaasti sanoen: Päivää. Sitten oli kolmas kategoria, mielenkiintoisin. Otti kädestä kiinni, katsoi silmiin ja odotti mitä minä sanan ja vastasi samalla sanalla. Se oli mielenkiintoinen kokemus suorastaan nautinnollinen. Siinä huomasi miten perinteet ohjaavat yhtä yhtäälle ja toista toisaalla.
- Kyllä se vainme-henki on kaikkialla. Katsotaan vaikka Luterilaista kirkkoa, kuinka monen kirkkokunnan kanssa on ehtoollisyhteys? Kuitenkin Jeesus asetti erityisesti ehtoollisen yhteyden rakentajaksi. Jossain on sanottu, jos et kuulu tähän liikkeeseen, anna mennä asiat ohitsesi. Joku sanoo, että harjoitamme ehtoollisvieraanvaraisuutta ym. Kuitenkin pinnan alla on aina ja jokapaikassa ihmisiä, jotka ymmärtävät Jumalan valtakunnan todellisuuden.
Tulee mieleen Kreikan leimaaminen aikanaan ja suomalaisetkin ministerit kovistelivat Kreikkaa. Muutamien viikkojen viiveellä selvisi, ettei Suomen tilanne ollut niin kehuttava,että sormen heristelyyn olisi ollut oikeutta. Vertaus pata/kattila on paikallaan edelleen. - Tässä on sellainen seikka, että nykyistä Raamattua ei ollut vielä olemassa. Näyttää siltä, että apostolien aikana he elivät läheisessä rukousyhteydessä ja tarvittaessa kokoontuivat tutkimaan asioita yhdessä. Kun aikaa on kulunut ja monet virtaukset tulleet maailmaan, meillä on mahdollisuus ihan lukemalla Raamattua löytää Herramme tahto moniin asioihin. Iahn kaikkea ei ole sanottu, mutta me saamme ratkaista itse ymmärryksellämme asioita niin, ettemme tee mitään vääryyttä lähimmäisellemme.
- Sanoilla on kahdenlainen käyttö: Oikea ja väärä.
Fil 3: 17
Noudattakaa minun antamaani esimerkkiä, veljet, ja ottakaa oppia niistä, jotka elävät meidän tavallamme.
Eri käännökset antavat eri sanamuodon ja jonkin käännöksen sanat antavat aiheen kyllä määrätyillä silmälaseilla luettuna, että Paavali käskee seurata itseään. Kuitenkin olosuhde ratkaisee. Hän elää omantuntonsa mukaan ja kehottaa tarkkailemaan ei välttämättä matkimaan. - Pienelläkin tarkastelulla tulee esiin useita näkökulmia. Tervehtiessään julkisella paikalla ihminen leimautuu jonkin ryhmän ikäänkuin mannekiiniksi. Olenko siihen tarpeeksi hyvä, viodaan ajatella. Monilla ryhmillä on oma tapansa, jolla ikäänkuin vahvistavat veljeytensä ihmisjoukossa. Jollekkin tervehtiminen on ikäänkuin kypsyyskoe, jolloin on tunnustauduttu ja saatu ikäänkuin hyvää oloa sisimpään. Pakko kuitenkin kysyä, kumpaa tunnustamme silloin Kristusta vai omaa taustaryhmäämme?
- Nyt on syytä lopettaa, kun alkaa tulla tiivisteitä! Raamatussa on kohta Saarnaajan kirjassa: Aika on heitellä kiviä ja aika kerätä kivet. En selitä enempää, mutta kokemuksesta voin sanoa, ettei kerääminen ole kivaa. Jumalan sanaa ei kannattaisi pilkata.
- Vielä yksi kysymys: Haluaisin kovasti tietää mistä tulee sellainen ajatus, että minä olisin rauhaton? Kun itse sain rauhan ankaran taistelun jälkeen, kun aloin aavistaa Jumalan suuruutta ja Hänen armoaan ja rakkauttaan syntisiä kohtaan ja joita Hän haluaa kasvattaa armossa ja Kristuksen tuntemisessa.
- 1. Johanneksen kirje 1:7
Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
KR38
Jos se evankeliumi, jota kuulemme, ei rakenna yhteyttä uskovien välille, siinä täytyy olla jotain vikaa. Kaikkein tärkeintä on se, että veren puhdistus on sidottu tähän uskovien yhteyteen. Jumala on sydänten tuomari et sinä enkä minä. Vain Hän voi sanoa miten asiat on kunkin kilvoittelijan kohdalla.
Galatalaiskirje 6:15
Sillä ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus.
KR38
Kukaan ei siis voi kerskata mistään täällä ajassa tapahtuneesta, että olisi tullut toista etuisemmaksi. Ei ratkaise kasteet liian vähän tai liian paljon, vain se että totuuden sana ja PyhäHenki on synnyttänyt ihmisen uuteen toivoon. Vain tätä tietä syntyy rauha itselle ja lähimmäisten kanssa, kun uskomme itse ja annamme toisen uskoa. Minua aina ihmetyttää se, että täysin minulle pimennossa oleva nimimerkki luulee tietävänsä minun rauhattomuuden. Jos niin olisi, niin mikä olisi se lääke: Pilkka, iva, vaatimukset vai mikä? - Nyt tultiin mielenkiintoiseen kysymykseen. Miten voimme ja saamme määritellä Jumalan toiminta-alueen. Onko Jumala Kaikkivaltias vai onko Hän paikka-ryhmäsidonnainen? Luterilaisen käsityksen mukaan Pyhä Henki vaikuttaa sanan ja sakramenttien välityksellä. Siis johtopäätökseni on seuraava: Kun ihminen ottaa Raamatun ja alkaa sitä lukea, Pyhä Henki voi avata sanaa lukijalle olipa hän kuka tahansa. Vai onko mielestäsi niin, että sinulla se toimii, minulla ei? Eikö kristikunta ole kaikki ne ihmiset, jotka pitävät Raamattua Jumalan ilmoituksena?
- Jos Raamatun sanat ovat sinulle fraaseja, niin mikä on sitten oikeaa sanaa? Minä olen lukenut Raamatusta: Ei yli kirjoitusten!
- On vain yksi pelastava oppi, tämä on fakta! Jokaisen täytyy pysyä siinä opissa. Jos on sen ainoan löytänyt, joka sanotaan Raamatussa: Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut. Vanhassa testamentissa: Psalmit 91:14
"Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
KR38
Mitä lisäarvoa se tuo uskonelämään sanoa jotain halveksivaa toisista uskovista, koska se on syntiä letkautella ala-arvoista tekstiä. - Tässä on nyt semmonen ainakin mikroskooppinen ongelma. Sanonta: Ei tarvitse etsiä parempaa, sisältää epäilyksen, että parempaa voisi ollakkin, mutta kielletään etsimästä! Onko se Jumalan lasten vapautta? Eikö julistuksen pitäisi olla sellaista, että se kestää vartailun?
- Oli markettireissu, mutta vanhenevana henkilönä en paljon viitsi turhaan siellä kävellä. Löysin penkin, jossa kyllä istui vanhahko mies. Tavoistani poiketen kysyin sopiiko istahtaa. Aloimme siinä keskustella ja ikäkin jotenkin johdatti siihen, että tarvitsemme siunausta elämässämme. Miehellä oli yli yhdeksänkymppinen sisko, jonka luo hän oli menossa. Hän kertoi rukouselämästää ja miten he yhdessä ainarukoilevat. Me toivotimme kumpikin siunausta toisillemme emmekä käyneet käännyttämään. Olisiko pitänyt, en tiedä. Minulla on tullut mieleeni Paavali, joka piti kunnia-asianaan pidättyä julistamasta siellä missä Jeesus Kristus oli jo hety tunnettavaksi. Jos joku sanoo uskovansa, niin voitko ihminen olla varma, että sinulla itselläsi on jotain parempaa?
- Aloitin juuri kirjaa: Vanja! Sitten olen olosuhteiden takia lukenut Raamatusta erityisesti Saarnaajan kirjaa. Siinä on kaikki mitä ihminen luonnollisesti haluaa itselleen. Viisautta, kunniaa varallisuutta ja lihallisia nautintoja. Kuitenkin hän toteaa elämänsä loppupuolella, että kaikki oli turhaa!
- Minä en häpeä taustaani enkä halua sitä koskaan kieltää tai hylätä, koska olen saanut siinä yhteydessä hyvin paljon hyvää asiaa.