vihne
Rauhaa kaikille!
Tulkoon meidän kaikkien osaksemme Jumalan Isän rakkaus, Jeesuksen Kristuksen armo ja Pyhän Hengen täyteys!
Sähköpostia vastaanotan osoitteessa :[email protected].
Koulutus: ---
Ammatti: Eläkeläinen
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia136 aloitusta · 3979 kommenttia
- Jos minä kerron jotakin historiasta, niin eihän se toki ole aina Raamatun kanssa yhtenevää, muutenhan asiat olisivat ihan toisin.
- Ole hyvä vain. Ei Raamatusta löydy paljon muutakaan. Kuitenkinkaikkea tapahtuu sanoi Raamattu mitä sanoi.
- Syy on vieläkin vanhempi, ei siis johdu Augustista. Kun itse muistan asioita lähelle 70 vuotta ja liimaan siihen isäni muistia siinä määrin mitä itse kuulin häneltä ja tallensin joitakin asioita mieleeni. Alussa oli niin, että oli kussakin maassa yksi wanhin ylitse muiden. Moni ajatteli, että tuolla pallilla olisi mukava istua, mutta kun se ei vapaudu. Kun varmaan siitä oli puhuttu, että wanhimmasta on tullut kehityksen este, niin määrätyssä vaiheessa ei ikäänkuin täytetty sitä tuolia ollenkaan. Ajateltiin, että kreikkalainen demokratia ratkaisee ongelmat. Ei vain huomattu, että demokratia ei ole samaa kuin kristillinen alamaisuus. Demokratia tuotta aina opposition. Kristillisten oppositioitten pitää löytää joku hengellinen argumentti olemassaolonsa oikeudeksi. En nyt viitsi analysoida pitemmälle.
- Ei me voida antaa esikoiset ryn jäsenille uskoa. Lainaus!
Tuolla lauseella aloittaja astui reviirille, joka on perinteisesti aina ja kaikkialla jätetty Jumalan asiaksi Sanan ja Hengen kautta. - Aloittaja siis muurasi kauniin ja sileäksi hiotun kiven siionin muuriin., joka kannatti laittaa julki.
- Kannattaisi muistaa Raamatun sana: Millä mitalla te mittaatte sillä mitalla teille jälleen mitataan. Jos tuomitsee toisen uskon mitättömäksi, katsokoon jokainen ettei oma usko mitätöidy. Ja siihen on painava sana ellette anna anteeksi, ei teillekkään anneta. " Anna meille anteeksi meidän syntimme niinkuin mekin anteeksiannamme niille jotka ovat meitä vastaan rikkoneet".
- Kyllä kai Esikoislestadiolaiset ry:n piirissä on sen verran lain tuntemusta, että säännöt luettuaan voi sanoa voiko jatkaa näin vai pitääkö statusta muuttaa. Ratkaisevaa on se onko Luterilaisen kirkon yhteydestä joku maininta. Enää en tiedä minkälaiset säännöt ovat voimassa enkä muista muinaisiakaan. Jos säännöissä ei ole kytköstä Luterilaiseen kirkkoon, mitään muutoksia ei tarvita. Tämä siksi, ettei Lutherin ajatuksilla ole patenttia eli jokainen saa käyttää tai olla käyttämättä.
- Sori veli/sisar! Täältä sivulta näyttää asia ihan erilaiselta. Koko Esikoislestadiolaisuus on faktisesti ollut alusta asti kirkon vaikutuspiirissä, jos ei ihan helmassa. Ennen vuotta 2016 kaikki, jotka kävivät ehtoollisella osallistuivat siihen toimintaan kirkon tiloissa eli kirkoissa. Kun seuraavan kerran osallistut ehtoolliseen, niin tarkista mikä muuttui?
- Tähän on vähän vaikea tarttua, mutta teen sen kumminkin. Ihminen, uskovakin, tarvitsee isää ja äitiä ja hengellistä isää ja hengellistä äitia voidakseen kasvaa uskossaan aikuisuuteen. Sitten, kun ollaan aikuisia, ei ole enää opettaja/oppilas-suhde vaan ollaan veljiä ja sisaria keskenään. Vuosikymmenien varrella on Lappisuhteista ollut hyötyä ja myös haittaa katsojan näkökulmasta katsottuna ja riippuen. Kun wanhimmat olivat vanhoja joskus nuoruudessa, heitä oli helppo kunnioittaa, kun ei ymmärtänyt asian juonta. Myöhemmin ovat asiat muuttuneet ja varmaan on ponnisteltava jonkin verran, että voi säilyttää kunnioituksen parikinkymmentä vuotta nuorempaa wanhinta kohtaan. Tässä järjestelmässä on ollut vahvuutensa, mutta kun sitä arvovaltaa alettiin käyttää tarkoituksellsesti ja wanhimmst eivät olleetkaan immuuneja, on jälki jokaisen nähtävänä. Jos joku on sitä mieltä, että wanhimmat ovat osa pelastuksen palapeliä, niin varmaan hänen rakennelmansa romahtaa, jos se otetaan pois. Nyt vain täytyy katsoa rauhassa kuinka pitkälle tuo todistelu kantaa. Jumala on kärsivällinen ja pitkämielinen.
- Kristityn ensisijainen tehtävä ei ole ymmärtää Lutheria vaan Raamatun sanaa. Jos sitten Luther voi olla murentamassa sitä isoa leipää, niin siitä kiitos Herralle. Mitä se valkeudessa vaeltaminen on käytännössä? Se on sitä, että sanaa julistetaan n iinkuin on kirjoitettu. Jossa saamme peilata itseämme. Havaita sen, että meillä on kaksi luontoa emmekä yritä peitellä vanhanaatamin ominaisuuksia, vaan annamme Pyhän Hengen ristiinnaulita sitä sanankuulon, sakramentin nauttimisen ja keskinäisten keskustelujen kautta. Voimme ripittäytyä toiselle ihmiselle ja saada synnin haavoihin taivaallista lääkettä. Joka väittää, ettei vanha aatamai yhtään enää rasita, niin on joko valehtelija tai paatunut, niin ettei mikään tunnu miltään.
- Asioita sivusta seuranneena ja vähän jälkiviisaanakin voisin sanoa, ettei ole perusjulistukseen tarvinnut tulla kiristyksiä yhtään. Nyt vain on käynyt niin, että joukosta on poissa määrätty osa väkeä ja saarnaajat ovat jakautuneet vakaumuksensa mukaan. Linja voi olla nyt puhtaampi ei siis sivuääniä. Kummankaan oikeellisuuteen en ota kantaa.
- Tämä luottamusasia on ollut rikkaus, mutta käsittääkseni muuttunut riesaksi.
- Otetaan kevennytEinari Koposen kertomana. Hän oli virallinen delegaatti jouluna. Hään istuu siellä ruksan pömpelissä ja jotenkin kiinnittyi huomio omiin kenkiinsä. Näytti siltä, että toinen oli musta ja toinen ruskea. Sopivassa hetkessä hän soittaa vaimolleen: Katoppa sinne vaatkomeroon onko siellä kenkäpari jossa toinen on ruskea ja toinen musta. Vaimo todistaa, että kyllä täällä sellainen pari on johon Einari: Täällä on toinen samanlainen pari. Sitä ruskeaa kai sitten maskeerattiin mustalla lankilla, jos oikein muistan.
- Lapin luottamus on kinkkinen juttu! Onhan selvää, ettei heitä kutsuttaisi Suomeen, jos kutsuhat eivät luottaisi heihin. Rajatusta luottamuksesta kertoo se, että keskimäärin rukoushuoneilla eivät julista muut, kuin omat julistajat elisaarnaajat. Turusta muistelen, että siellä on puhunut John Wikström, Jouni Lehikoinen ja Pentti Kokko, jos en ihan väärin muista sitten maallikko Johannes Pelkonen. Ei siinä ole iso luottamuksen piiri.
- Eäällä Petroskoin reissulla oli myös sotaveteraani Einari Koponen mukana. Silloin pyöräytettiin Nurmoilan ja muistakseni Syvärin luostarin kautta. Muistoja veresteltiin. Petroskoissa tuli eteen käynti Tsalnassa ja Einarin piti mennä sinne. No, me tiedämme, että yksin ja yksin ei ole tapana. Niinpä kai muita ei ollut, kun minut latettiin siihen Ladan takapenkille sinne vasemmalle. Pääsimme perille ja tervehdimme Juho Pakkaria, joka oli siellä paimenea siihen aikaan. Juh o esitti minulle kysymyksen: Oletkos sinäkin, muuta hän ei ehtinyt jatkaa, kun Einarille tuli kiire sanoa eiei. Se tilanne oli jotenkin niin hauska, että kaikenkaikkiaan muistan lämmöllä Einaria.
- Veli todistaa väkevästi ja ytimeltään ihan oikein, mutta ei ota huomioon Raamatun sanaa. Jeesus ilmestyskirjan mukaan lähetti kirjeet seitsemän seurakunnan enkeleille. Ehkä ei tarvitse enempää laittaa.
- Jos en nyt ihan väärin muista, niin taisi olla kaksi reissua Ähtäriin. Johannes ja Viivi oli vanhempieni ystäviä, koska isäni oli sieltä kotoisin. Viimeisen kerran kun olin siellä, Viivi oli jo sairastunut ja mieleeni jäi lähtemättömästi johanneksen iltarukoukset ja siunaukset miten hän siunasi itsensä ja puolisonsa yöunille. Ähtäri oli Lahtisen suvun mielissä ja niinpä 1948 oli seurat Kortteisen talossa Olisiko ollut Rämälää? Minä olin silloin 5v, joten paljon en muista muuta kuin, että vieraat yövytettiin talon ullakolla. Sinne oli varustettu oitkä siskonpeti, jossa nukuimme.
Helsingissä käytiin Turusta käsin talkoissa ja muistan miten kävimme joukolla tutustumassa asioihin, kun Turun hanke tuli vähän perässä. - Tuli vielä toinenkin juttu mieleen Tamsista. Teuvalla rakennettiin rukoushuonetta ja osallistuin lomalla muutamana päivänä siihen homaan. Se oli kai 70-luvun alkupuoleta. Siellä oli asennettuna kauniit liimapalkit ja siihen piti naulata kakkosnelosta kylkeen. Paavo totesi: Kyllä son niinku syntiä tekis, kun aletaan naulata.
Olimme siihen aikaan kotimökillä lomalla kesäisin. Erään kerran oli siellä lähetysmiehinä Savo ja Vasterinen. Minä pääsin noutajan autossa mukaan Ähtäriin. Ahopellolla oli seurat ja Heikki oli kuskina. Minä sain siinä siivellä lähetysmiehen kohtelun eikä se hullumpaa ollut. Eläintarhassa käytiin ja jossain saaressa saunomassa. Johannes oli silloin voimissaan ka päivät aloitettiin saunomisella siinä kello kahdeksan paikkeilla. - Teologinen koulutus on ainakin kaksijakoinen asia. Otetaan hyvät puolet ensin: Yliopistojen teologiset tiedekunnat antavat koiulutusta alkukielien ymmärrykseen, joihin pitäisi kai liittää myös aramea.Kulttuurihistoriallinen opetus antaa mahdollisuuden ymmärtää millaista elämä Raamatun aikoihin oli. Uudestisyntyneet teologit voivat avata asioita pilaamatta niitä.
Huonot puolet: Monet asiantuntijatahot ovat todistaneet, että on olemassa professoreita ja dosentteja, jotka opettavat asioita, mutta eivät itse usko niihin. Eli ovat tiedemiehiä eivätkä julistajia. On myös pakko sanoa, että akateemiset opinnot eivät aina lisää nöyryyttä maallikkojohtoisen liikkeen johdon edessä. En tässä nyt tarkoita mitään vaadittua luottamusta, mutta Jumalan sana edellyttää alamaisuutta niille, jotka kantavat vastuuta. Opetuksesta voi tarttua sellaisia asioita mukaan, jotka eivät brakenna, vaan hajottavat ja yksi vaikea asia on kriittinen Raamatun tutkimus ja käännösten vertailu, joka murentaa Raamatun arvovaltaa. - Paavo Tamsin muistan lapsuudesta asti. En nyt arvioi enempää, mutta yhden lauseen häneltä muistan: Hän sanoi jossain keskustelussa: kun muistaa mitä on tullut puhuttua, niin kyllä aiva hävettää! En tiedä mitä hän tarkoitti, mutta ehkä nuoruuden saarnoja. Hän teki työtä melko kauan.
Tamsin Liisa, Paavaon vaimo, oli Jämsästä ja niinpä hänen veljensä vieraili jopka kesä siellä Äystöllä. Hän osallistui myös seuratilaisuuksiin ja sama näytelmä näyteltiin joka kerta. Häntä pyydettiin saarnaamaan ja joka kerta hän kieltäytyi. Se oli ainakin silloin 50-luvulla käytäntö. Vain lähetysmiehillä oli a-oikeudet ja muilla b.