Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Aloituksia

52

Kommenttia

803

  1. Voi hyvänen aika, nyt sekoilen kaiken kanssa, no johtuu siitä, että en aina tiedä mikä ketju on tuorein, tarkkaan yritän alkamispäiviä katsella, mutta silti sekoan.

    Voi miten tutulta tuntuu tuo kännykän kuin koneenkin kanssa sekoilu, olen apuakin saanut, mutta sekaisin silti asiat menee.
    Hiemankin poiketen tutulta alueelta sekoilu alkaa, minulla vielä tapana painella poistoja ja lisäyksiä ymmärtämättä mitä tapahtuu.
    Työkalurivin kanssa nyt vaikeuksia, haluaisin sitoa nämä tavalliset valmiiksi yläpalkkiin, mutta ei onnistu, sitten etsin historian tallenteesta ketjua ja painelen ketjuja esille ja sekoitan kaiken vieläkin enemmän.

    Juutas Käkriäiselle tervehdys, kirjoitellaan vaan sekoillenkin ja ihmiset näitä koneita on keksinyt, kai sitä jotenkin mukana on pysyttävä, aikaa menee, mutta onneksi se ei ole kortilla.


    Muistin, että demeterkin kävi jossakin ketjussa ja nyt sitten löytyi, mitenkähän moneen olenkaan kirjoittanut, antakaa sekoiluni anteeksi.
    Pojan tytär sanoi käydessään selvittävän sotkut, kun loma alkaa ja koulut loppuu, sitä odotan.

    Nyt sitten tähänkin loppuun onnittelut koulunsa lopettaville ja nauttikaa saavutusksista.
  2. Huomenta ja hyvää kesän alkua kaikille koululaisille, joille kesän ilot odottaa.
    Kiitokset myös sinulle ano 00327, mieltä lämmittää, vaikka en kehuja odota, kuitenkin toivoa antavia on kiitokset , että joku kuitenkin ketjun hyväksi näkee.
    Nämä muutamat kannustavat anot saavat rekattujen lisäksi mielen toivorikkaaksi., kiitoksen paikka on paikallaan.
    Juhlia on tänään monella taholla, kun valkolakki päähän painetaan ja sitä juhlitaan, onnea vaan tämän saavutuksen saaneille.
    Pitkä talvi se on ollut koululaisillakin ja loma on paikallaan.

    Katselin eilen osan kesäkonsertista ja oli mukava nähdä niin paljon iloisia kasvoja, nuoria joilla elämä alussa ja iloa konsertti heissä herätti, hyvää mieltä, hyppivät ja lauloivat, siis nauttivat olostaan, näkyi hieman vanhempaakin porukkaa mukana olevan ja sama ilo heidänkin kasvoistaan näkyi.
    Tämän kaltaisia tilaisuuksia vaan lisää, ilonpitoa ilman huumeita ja muita vaaraa tuottavia.
    Yllätyin poikien lukumäärästä, heitä oli siinä missä tyttöjäkin.

    Itselläni ei ole koululaisia enää kuin yksi, korkeakoulussa opiskelee, mutta ensi syksynä aloittaa koulunkäynnin, pojantyttären vanhempi tyttö ja siitä sitten uusi sukupolvi aloittelee elämän alkeita oppimaan, englannin kieliseen kouluun menee tämä seitsenvuotias.
    Opiskelu on ollut mieleistä jälkeläisilleni, vielä aikuisiässäkin osa kouluttautuu, ammattiinsa laajentuvia opiskeluja suorittaen.
    No sanonta pojasta polvi paranee, pitänee paikkansa minun suvussa.
    Kannustavia vanhempia näillä koulutiensä alkavilla on ja toivoisi kaiken onnistuvan, muuta en pysty sitten vaikuttamaankaan, sivusta katselen.

    Onhan totta, että keskustelupalstoilta poliisikin löytyy, näin olen ymmärtänyt, mutta ihme on suuri,, että 80+.lla sitä tarvitaan.
    Mikä ihme on mennyt kirjoittajiin joilla ilkeys kaikkia kohtaan on mitä ilmeisin, itse olen ulkona jopa tästä käynnissä olevasta jahdista, minun ymmärrys ei moiseen riitä, mutta jos jollakin on tietoa asiallinen viestittely on paikallaan, jos vielä asiaa jotenkin selvittää.
    Tellukkaa en ole ketjussa, en palstalla nähnyt, syytä poissa oloonsa en tiedä, mutta tarvitseeko minun kaikkea tietääkään.
    Aika usein kaipailen vakituisia kirjoitusystäviä, mutta jokaiselle on suotava olla paikalla tai poissa.
    Toivon kuitenkin, että kirjoittelu toisi mukavia kokemuksia ja näin helpottaisi ehkä mieli maassa kulkeviakin.
    Minulle on näiden vuosien aikana vain miellyttävää olemista ollut, nyt viime vuodet hiukan pakkaa sekoittaa, kun pitäisi jaksaa uskoa, että vuosien kokemus mukaan toisi pelkää mielihyvää.
    Huolia varmaan jokaiselle kertyy, mutta usko siihen, että lohdutustakin löytyy ja siinä luotan nojatuoli kirjoittajien hyvään tahtoon.

    Pitäisi alkaa imurin kanssa kulkemaan, hieman olen huimausta tuntenut, mutta puhelin kertoi sydämen olevan vahva ja terveesti sykkivän, stressi puhelimen mukaan korkea, se on alitajuntainen, koska en sitä huomaa;)
    No kaikki kai niskasta johtuu, näin aina lääkäri kertoi, kun jotain valitin ja minähän uskon;)

    Vielä lämpimät onnittelut sen ansainneille ja kiitokset kannustavista viesteistä jokaiselle näin tuntevalle.
  3. Kiitos esiin nostamisesta.
    Jotenkin on tunne, että rauhaa rakastaviakin löytyy ja tavan kirjoittelu voisi onnistua.

    Kerron nyt (vaikka ei ketään kiinnostakaan) menen leikkauttamaan tukkani taas kerran, kasvaa mokoma, mutta kunossa ei milloinkaan.
    Hyvä kuitenkin, että leikattavaa vielä on, kampaaja sanookin, että ihan paljon onkin, mutta tyypillistä suomalaisen hiuskuntoista ohutta, ja litteää.
    Tilasin harjan jolla nyt pitäisi onnistua sen avulla aina somat kampaukset tehdä, ehkä onnistuukin muilla, tuskin kuitenkaan minun taidoilla.
    Mitäpä ei nainen ulkonäkönsä parantamiseksi tekisikään;)

    Olisi mukava käydä lukemassa kuulumisia ja elämän sujumista toisilta kirjoittajilta, yritetään ohittaa nuo vaikeimmat.
    Arvostelevia mielipiteitä syntyy, mutta johan niihin on totuttu, jospa nyt oikein tosissaan unohtaisimme ne entiset, kaikille selviksi tulleet.
    Muistan hyvin jo vuosia sitten alkaneet kiusan teot joidenkin kirjoittajien kohdalla, mutta en kättäni eteen saanut, sen varmaan kaikki jutut tietävät kirjoittajat tiesivätkin, oli vaan yksi tapa mollata minua, mutta olen yrittänyt unohtaa moiset.

    Tuo ylläpidolle viestittely on kyllä tiedossa, muutaman kerran olen lähettänyt, mutta koskaan ei toivomiani ole poistettu, joten olkoon sekin asia unohduksissa.

    Eipä mitään tämän kummempaa, jospa joku saisi oikeaa jutun alkua syntymään, hyvää viikonlopun ja myös koulujen loppumisten juhlintaan valmistautumista.
  4. Katsellaan, joko kaikki on sanottu, mikä mieltä painaa, siis se huolien määrä, mikäketjuun on ilmaantunut.

    Olen aika paljon harmissani ylläpidon toimintaan, kai ne säännöt heilläkin pitäisi jotakin seurantaa vaativan.
    Mikä sitten lienee sääntöjen mukaista heidän mielestä, minä kuitenkin kaipaisin siistimpää kielen käyttöä.

    Olen muutenkin aivan ulalla viimeaikaisista keskustelun aiheista, joten kai on oltava vaan hissukseen.
    Sitä sopua kaipaan ja perään joka ketjuun
    Vähälle jää minunkin ostokset, niin vähän tarvetta ilmaantuu, pärjää entisillä, ei ehkä viimeistä muotia, mutta ei väliksikään.
  5. Tuulta ja pilvistä on sää, huomenet kuitenkin tähän uuden viikon alkuun, sadetta kaivataan, ei kuitenkaan koko kesän ajalle.
    Sää toimii niin kuin toimii ja samoin kirjoittajat nojatuolissa.
    Kaikilla ei oikein säännöt ja hyvät tavat kuuluu elämään, anonyymin takaa rohkenee jokainen kirjoittaa vaikka mitä törkyä, mutta nimimerkillä ei tämä onnistuisi.
    Pakkohan tämä kaikki on hyväksyä, vaikka joskus ihmettelee ylläpidonkin toimintaa noiden härskimpien viestien kohdalla.

    Kiitos kuuluu kaikille anoille kuin rekatuille, joilla asiat oikeissa malleissa kulkee, eipä tästä enempää.
    Katselen naapuritalo parvekkeella touhuavaa rouvaa
    (liki 90 )pyykkiä levittää kuivamaan, varmaan onnellinen olostaan, kun jaksaa vielä asiansa hoitaa.
    Näin täällä palastallakin, mikä on meille vanhoille tarkoitettu, voi onnea tuntea, että pystymme vielä yhteyksiä pitää toisiin saman ikäisiin.
    On mukava kuulla miten arki ja elämä missäkin pyörii ja millä tapaa se sujuu.
    Onnellista, että osaamme vielä ilmi tuoda ajatuksiamme, jos ei niin tämän ajan henkeen, mutta uskoen samanhenkisten asiat ymmärtävän
    Aika kummalliselta tuntuu, kun ketjussa pilkataan vanhuksia ja kuitenkin tämä vaiva nimeltä vanhuus tulee jokaiselle, kenen vuodet siihen ehtii..
    Ne ajat on ohi, milloin vanhuutta kunnioitettiin.
    Nimettömänä rohkeus kasvaa ja ulos anti sen mukaan, jos pitäisi nimellä kirjoittaa siihenpä se kaiken ilkeyden purkaminen jäisikin.
    Viimeisimmät vuodet on minunkin mieli kovettanut, en anna sanontojen mieltäni haavoittaa, vaikka kieltämättä joskus kirpaisee.
    Kyllähän tänne kirjoittelu yhtä taiteilua narulla pysymisen tavoin on viime ajat olleet, aina moitittavaa löytyy.

    Täksi viikoksi aika viileää on luvassa, mutta jospa sitten kesä oikeasti alkaisi ja kaikilla olisi mahdollista hyvästä lomasta nauttia.
    Sanonta Urpona kylmä ja vielä Erkkikin uikuttaa, 18, toukokuuta se Erkin päivä, sen jälkeen sitten on hallat ohitettu.
    Noita vanhoja sanontoja olisi mukava kuulla, viisauttakin niissä, iän myötä kertynyttä.
    Minunkin mielessä paljon muistoja ajoista, jotka olen elänyt, etupäässä ne ovat myönteisiä, elämä vaan oli mitä oli, ei muuta osannut toivoakaan.
    Nyt kaiken yltäkylläisyyden keskellä se ihminen mikä meissä elää, on useinkin hyvin onneton, mitä kuvastaa tämä viestittelykin.

    Toivonkin kaiken ikävän unohtamista ja palataan siihen mieltä virkistävään, ehkä hyvää mieltäkin antavaan kertomaan arjesta ja sen sujumisesta.
    Tänään siis toukokuun loppua tavoitamme ja Juhannus seuraava odotusten kohde ja kesä silloin on todellinen.
    Jatketaan ja jaksetaan.
  6. Ei ole tarjokasta ilmaantunut, mutta ehkä selviän näinkin, katselen toisten onnea;)

    Muuten en koskaan "peukuta", uskokoon kuka haluaa.
  7. Jopas nyt vaikeasti alkoi, mielelläni kieltäisin tuon eka viestin tapaiset, mutta en vain voi.
    Minun lupaani ei kukaan kysy, ei ole tarkoituskaan, mutta noin suora kehotus ei ole mieleen, mitä ano 00001 toivoi, miten paljon oloasi helpottaisi jos poistuisin,.
    Sinä jäisit kuitenkin huonon olosi tulkiksi ja olisi etsittävä toinen kohde huonon olosi purkamiseen.
  8. Kiitos, se olikin suora palautus.
  9. Noin se on, kuten sanot, kymmenten vuosien jälkeenkään en muista muuta kuin mukavaa viestintää minua kohtaan, muusta en tiedä.
    En voi asiaa muuksi muuttaa vain toistenkirjoittajien käskystä, aina löytyy arvostelijoita jokaisen kohdalle, osani olen saanut, mutta tässspä vaan kirjoittelen.
    Tehdään elämästä helpompaa elää, ei toisten moittiminen sitä ole.
  10. Ano00251, noin kävisi jos vaara uhkaisi ketä tahansa, mutta on todella vaikea ottaa kantaa ja mennä neuvomaan akuista ihmistä, varsinkin, kun en oikein ole perillä mitkä syyt tähän on johtaneet.
    En ole kaikkia vaiheita seurannut ja on asioita joihin en pysty kantaa ottamaan.
    Sanoinkin, että unohdetaan vihan pito ja elellään sopuisasti.
    Vain oman kohtani tiedän, koskaan ei riitaa ole ollut Mdk kanssa, se jos hän kokee jonkun asian vaivaavan, ei ole minun asia puuttua, toivon tietenkin kinan loppuvat.

    Ano00252, näin on, kiittelen ja teen sen todella tyytyväisyyden tuntien.
    Jos huomasit, ensimmäisenä kiitin anoa, joka minulle kannusta antoi ja toki sellainen kiitoksen ansaitsee.
    Minun ei ole vaikea myöntää, että en jaksa kiinnostua tämän hetkisen kinan syihin ja myös sanon, että ymmärryskään ei riitä näiden kinaajien kesken, tuntuu, että aihe on löydettävä vaikka miten, kun voisi hyvin sivuuttaakin.
    Ei kaikkeen tarvitse omaa kantaansa esittää, kiitos antaa hyvän mielen, kun toisin käy moitteen ollessa kysymyksessä.
    Oman mieleni todella pidän, sinä saat pitää omasi, eikö olekin näin hyvä;)
    Aloittaja olen, ja yksikirjoittaja muiden mukana, en tuomari.
  11. Kiitos ensimmäiseksi tuosta Ano00249, olipa mukava nähdä heti aamusta noin myönteinen viesti, harvinaista herkkua.
    Huomenta sateiseen aamuun, koko yön vettä satoi ja kun sade rämähteli ikkunapeltiin, unet meinasi häiriintyä, vähän väliä heräsin.

    Pitänee vieläkin ottaa kantaa noihin eilisiin ja jo aiemmin tulleisiin ikäviin viesteihin.
    Kävin lukemassa säännöt ja kylläpä on monta sääntöjen vastaista viestiä, ylläpidon olisi erikoisvalvontaan ketju laittaa, paljon on poistettukin, mutta varaa olisi vieläkin poistaa.
    Mitähän mahtanee Tellukasta tuntua, kun myrskyn silmään on joutunut, itse ei palstalla ole piipahtanutkaan.
    Olen jo aiemmin, hyvin monta kertaa kertonut, että en ole saanut valtuuksia ajaa ketään pois ketjusta, en kyllä haluaisikaan.
    Minusta mukavia kertovat piristävät ketjua ja kaikenlainen arki useasti mieltä nostaa.
    Taitoni on vähäiset, en pyri tutkimaan kenenkään taustoja tai elämää, se riittää mitä itsekukin kertoo.
    Vielä muistutus tämä ketju ei edusta koko palstaa, on vain ketju muiden joukossa, palstalta löytyy aiheita runsaasti ilman, että on pakko tätä ketjua lukea.

    Olin eilen naapurini 75-vuotis päivillä ja kolme tuntia meni mukavasti rupatellen maailman menoa laidasta laitaan.
    Tämä naapuri on saunakaverini ja siellä myös ilot ja surut pohditaan, hyvin valmis apua antamaan, jos tarvitsen.
    Ihana huomata, että maailmaan mahtuu toisia ajattelevia ihmisiä samaa toivoisi ketjuummekin.

    Tytär soitteli ja saunamökin pesuun oli lähdössä, kyllä siellä mökilläkin puuhaa riittää.
    Taimia ovat lavoihin istuttaneet ja perunaa pieni alue, kasvilavassa sitten kurkut ja tomaatit kasvavat.
    Kivalta tuntuu, että ovat innostuneet tuota kasvattamisen intoa seuraamaan.

    Ramoona kiitos vaan lämpimistä sanoistasi, noin olen minäkin sinun olemassa olosi kokenut ja monta hauskaa on yhdessä pidetty.
    Mdk kohdalla sama juttu, en nyt ole tähän nykyiseen kiistaan oikein selvää saanut, en osaa ymmärtää näitä Ip- osoitteiden kiinnostusta, koska en ole koskaan niihin perehtynyt.
    Riitaa ei ole ollut koskaan kenenkään kanssa, aina on mukava viestejä saanut lukea.
    Demeter on hieman uudempi tuttavuus, kai täällä 80+ palstalla tavattu, mutta jotenkin viestittely on rauhanomaisesti aina kulkenut, ei voi muuta kuin kiittää häntäkin.
    Monia muitakin on ja anoja iso joukko, mutta heitä ei osaa nimetä, silti kiitos kaikille rauhaa rakastaville kirjoittajille.
    Minusta kiitos on paikallaan paljon paremmin, kuin ilkeyksien esille tuonti.

    Jatketaan nyt jokainen omilla tavoillaan ja hyvä olisi säännöt käydä jokaisen lukemassa, ehkä jotain mietintämyssyyn jäisi.
    Taitaa sää kirkastua, tuuli vaan reippaana on ja sehän pilvet pois ajaa.
  12. Kesän ylistys.

    Aurinko ihana meille paistaa,
    tänään uskon-työtkin maistaa.
    Taivas niin sininen, pilvetön aivan
    minäkin unohdan huolet ja vaivat.

    Tänään mä kukkia maahan laitan,
    pöydälle maljakkoon jonkun taitan.
    Tuoksua kesän mä hengitän,
    runoratsuani kengitän.

    Ratsullain kirmaisen haavemaahan,
    mukaani Sinut- sinne saanhan?
    Unelmien puistoon, sinne vie tie,
    sieltäkö löydän kesäisen tien.?

    On ihmisen niin hyvä olla,
    mielikuvien kaapu on yllä.
    Surut ja huolet- unholaan,
    iloinen mieli ja nauretaan.

    Näin kuljen kesässä taas kerran,
    kuunnellen, katsellen silmätkin suljen.
    Tuoksut, lämmön ja lintujen laulun,
    nämä kaikki aistin, tunnen
    elämästä, kesästä kiitän.

    Kirj.13.6.2008
    Silloin kaikki oli toisin, oli ilo kirjoitella.
  13. Itsekäs sanot, käyn keskimäärin kerran päivässä, miten näkyvyyteni ilmenee, muussa kuin nimimerkissäni.

    Esillä olen pakosta, kuten sinäkin, sillä erotuksella, että en arvostele viestiäsi, siihen sinulla on oikeus.
    Aikani on vielä tässä ja kestää niin kauan kuin se on sallittu, ei sinun sanomasi sitä miksikään muuta.
    Palstavaltaajako?
    Tämä yksi ei kaikkea edusta, paljon on muutakin, ehkä löytyy jopa kulttuuria sisältäviäkin.

    Sanonpa vaan, älä tuhlaa voimiasi, sinä et minua pois saa, vaikka kuinka haukkujasi hyväksi yrität käyttää, ehkä itsetuntemukseni ohittaa antisi ja toivon hyvän mielen saaneesi.
  14. Huomenta ja tämä jaksaminen on kyllä mietinnässä.
    Olen ollut hyvilläni kun tämän kaltainen mahdollisuus on ja tykkään kirjoittaa.
    Tämä tilanne aiheuttaa kyllä mietintää, että miksi juuri nojatuoliin kaikki harmit kasaantuu.
    Varmaan useallekin on tuonut hyvää mieltä lukea aivan harmittomia viestejä elämän kulusta, kun ei enää jaksaa missään isommissa piireissä liikkua.
    Lukemassa päivittäin elämän sujumisista saman ikäisten kohdalla, saaden iloa ja myös samaistuen murheisiinkin.
    Onko tämä liian paljon pyydetty.

    Itselläni ei ole taitoja hypätä milloin mihinkin nykyiseen viestittelyyn, haluaisin vaan tavallista elämän kulkua seurailla ja jakaa omaani vanhan ihmisen arkea.
    Mistä ihmeestä johtuu, ettei tämä onnistu, miten riittää aina noita tietäviä, nerokkaita ja vikoja löytäviä kirjoittajia.
    Kuka nostaa ja ketä kukkulan harjalle, siihen ei ole lupaa annettu kenellekään, tämä on palsta, mikä on tarkoitettu juurikin tämän 80+ ikäisille ihmisille,
    Joillakin on epäonnea esiin tulemisen kanssa ja siihen tavanomaiseen riitaan ei ihmeitä tarvita, siihen näkyy pienemmilläkin osaamisella pystyä.

    Mietin miltä mahtaa tuntua ihmisestä joka purkaa pahan mielensä ketjuun, näkee mitä saa aikaan, tuleeko siitä hyvinkin mahtava tuntemus.
    Nimettömänä on helppo laukoa ilkeyksiä, mutta miten kävisi, jos nimi äkkiä eteen tulisi, tuntisiko asianomainen häpeää, pistäisikö päänsä pensaaseen.

    Miksi en minä pysty viestejäni ilkeyksillä täyttää, ehkä näiden oppien kautta sekin onnistuisi, mutta en saisi rauhaa, jos tietäisin joillekin pahan olon aikaan saanut.

    Joku kysyi miten jaksan aina vaan uskoa parempaan viestittelyyn, en yksinkertaisesti jaksa uskoa, etteikö löydy ihmisistä heitäkin joilla halu luoda hyvää mieltä.
    Näissä merkeissä toivoisin vielä joskus onnistuvani ja saavani lukea sopuisaa nojatuoli ketjua.
    Usko kaikesta tästä on kyllä melkoisen mitätön.
  15. Olenko puolueellinen, en itse mielestäni ole.
    Mitä tähän Tellukka kiistaan tulee, hän ei ole aikoihin kirjoittanut nojatuoliin, miksi on keskiössä, haluaakokaan moista.
    Sanoinpa mitä tahansa, yritän olla rauhaisa ja sovinnollinen, silti aina löytyy joku asia mistä joudun selvittelemään.

    Olen kertonut, että en tunnista anoja, vastailen sopuisiin viesteihin, onko se väärin?
  16. Huomenta ja kaunista aamua onkin, kyllä kesä on nurkan takana, pääskynen kun ilmaantuu, silloin on kesä, niitä katselen joko liitävät talojen yllä.
    Naapurin rouvan kanssa kävimme taas kaupoilla ja neljä tuntia viivyttiin, oli kyllä melkoisen vetävä olo.
    Vaatteita katseltiin ja kyllä se voimille ottaa, kun tarjontaa paljon, silti ei mieleisiä löydy.
    Nyt jo katuma päällä olen, pitänee yrittää vaihtaa tai palauttaa tuote, mikä ei kotona enää hyvältä tuntunut.

    Mieli vähän mustui, kun lukaisin viestien antia, miksi aina pitää löytää jotakin ikävää pohdittavaksi.
    Minulla ei taitoa mitään Ip- osoitteita katsella, ei edes halua moiseen, kirjoittelu ja lukeminen riittää.
    Arvailu on aivan turhasta ja jokainen saa kirjoittaa kellä halua on.
    Tellukka ei kovin paljon ketjussa ole viihtynyt, mutta halutessaan kirjoittaa ei mitään estettä ole.
    Jotenkin tuntuu, että etsimällä etsitään syitä kirjoittajien kirjoittamisen estoksi.
    Ei mitään syytä olla tykkäämättä kaikista mukavista viesteistä, kirjautuneet vaan tutuimmiksi tulevat jatkuvuudellaan ja heitä tulee huomioitua enemmän.
    Luen mielelläni viestejä joissa on hauskuutta ja asiaa, ei mitään toisten mollaamista.
    Jokainen kirjoittaja on lukenut säännöt ja toimii omien halujensa mukaisesti, oikein tai väärin, paras tapa olisi ohittaa kielteinen ja keskittyä oikeaan asiaan.
    Mielestäni ketään ei ole syytä nostaa tikun nenään, hyväksytään toisemme, iloa toivoisin täällä kohtaavani ja lohtuakin jos harmeja esiintyy.
    Eikö ihmisille jotka jatkuvasti vikoja hakee ole elämässä kaikki hyvin, sillä siitä suu puhuu, mitä sydän tuntee.
    Tiedämme että tämän ikäisillä jo vaikeuksia löytyy oman kunnon puolesta, eikö olisi lohduttavaa lukea kannustavia viestejä, näin helpottaa oloaan ja muillekin iloa tuottaa.

    Korpikirjailija ehtii ja jaksaa paljon, tehopakkaus olet.
    Tuo lankojen teko on hyvin selvitetty Anojen 00107 ja00116 viesteissä, jäin miettimään, että pestiinkö langat vasta vyyhdellä ollessa.?
    Villat oli yleensä likaisia, kun lammas ei pesussa käynyt, rasvaa myös sisälsivät.

    Tänään ei mitään suunnitelmia päivä, kai se iltaan pääsee tämäkin, hyvää oloa ja rauhaa mieleen.
  17. Aurinkoista huomenta, aurinko jo korkealla, näyttää taas likaantuneet ikkunat, sateen jäljiltä, tämä työ jos mikä on aika tavalla turha homma.
    Pitäisi laskea sälekaihtimet alas ja sieltä väleistä katsella taivasta ja odottaa pääskysten ilmaantumista, mutta haluan nähdä taivaan laajalti ja muutenkin en ole hämärä ihminen.

    Kyllä se keho hyvinkin pian ilmaisee, kun tehot katoavat ja on tyytyminen voimien mukaan elämiseen/tekemisiin.
    Itse on omien jaksamisien voimat tunnistettava ja niiden mukaan on pakko mennä, mutta aikaa mittaamatta, paljon kuitenkin jaksaa.

    Mdk kysymykseen vastaan, vaikka olikin nuoremmille tarkoitettu, "viipsinpuu" tuli tutuksi, kun äiti kehräsi lankaa ja sitten vyyhdelle laittoon tarvittiin viipsinpuu.
    Samaan langan tekoon tarvittiin "karstat" voilla tehtiin lepereitä ja ne rukin avulla langan muotoon kehrättiin, hieno taito, ei voi kuin ihmetellä kaikkea tuota, mistä harva edes kuvia on katsellut, harmittaa, kun en hommaa opetellut.
    Kutominen toinen hieno asia, millä kierrätystä tehden saatiin ihania mattoja ja muuta hienoa kangaspuiden avulla.
    Kuteiksi käytettiin kaikki käytöstä poistettu ja tulos oli kuin uusi tuote.
    Ennen oli omakutomat matot lattioilla, nyt sitten kaikenlaiset hienoudet on ne sivuuttaneet, omakutomani matot on mökkioloihin vieneet.
    Jossakin vaiheessa oli keittiön matot muodissa, sinne minunkin mattoni kelpasi.
    Oli niin paljon asioita, joita sodan jälkeen oli pakko kodissa tehdä, kun kaupan hyllyiltä ei mitään löytynyt, esimerkkinä muistan perunajauhon teon, samoin saippuan, lihahyytelön,(aladopin) lihat suolattiin tiinuun ja paljon muuta minkä teon näin, itse en osasi, kun jäi nekin opettelematta.
    Joulukinkunsuolauksen ohjeen muistan ja teinkin jonkun kerran, itsenäisyyspäivän seutuun suolavesi keitettiin ja kun keskikokoinen peruna nousi pintaa, silloin oli suola oikeassa määrässä
    Valmiiksi suolatut kinkut sitten ilmaantui kauppaan ja suolaus kotona jäi.
    Nämä asiat meillä tämän ikäpolven ihmisillä on tiedoissa, mutta nuorille on hepreaa, siksikin on mukava historian havinaa tarjoilla ja omia muistoja mieleen saada.

    Paloma mainitsit tuo saappaat jalassa kuolemisen, se on myös oma toiveeni, jaksaisinpa itse itseni loppuun asti huoltaa, varmaan monen toisenkin toive ja ajatus.
    En mistään hinnasta haluaisi noihin hoivakoteihin, nyt vielä, kun on kaikenlaisia kohtaloita kerrottu.
    Kodissa oleminen on monen vanhuksen toive elää loppuun saakka ja pyrkivät tätä myös toteuttamaan, kodinhoitajat käyvät elämää helpottamassa.

    Iloinen olen puolestasi tkl, nyt ei tarvitse kiipeillä katoilla , ei liukastella pihapiirissä, kukas niitä lintuja nyt syöttää?
    Nauti vaan olostasi ja ota kaikkea mitä tarjolla on.

    Nyt ollaan taas keskellä viikkoa, mihin nämä päivät vilahtaa, La Promessan katsoin taas maanantaina ja mitään ei siinä tapahdu, paikallaan polkee, liian hidas tempoiseksi on käynyt.
    Päätöstä sarjaan jo toivoisi, mutta aina vaan uusia henkilöitä kuviin liittyy.
    Nyt päivän puuhiin, mitä ovatkaan, en ole vielä keksinyt, mutta jotain sitä vaan aina löytyy.
    Iloista ja nautittavaa päivää kaikille,
  18. Huomenta ja kiitos energisistä huomenista niin Mdk,k uin Eliaanakin.
    Kyllähän se niin on, että joka päivä saa kokea jotain uutta kehonsa kanssa, yleensä aamut on minulle sitä aikaa tehdä suunnitelmia päivän touhuihin.
    Mitään suuria tekemisiä en suunnittele, mutta jotain joka päivälle ja ne yritän toteuttaa.
    Voisin sanoa kuin ano 00047, päivä kerrallaan.
    Olen ajatellut ja varmaan totta onkin, että jotain on itse tehtävä, että ei ihan toimettomaksi anna asioiden suhteen mennä.
    Siivousta hieman arvioin aina alottaessa, jaksanko, mutta kun kiirettä ei ole, istun välillä ja hyvin on vielä onnistunut ja se tunne, että jaksoinpa taas, palkitsee.
    Seisominen pitkäksi aikaa selkää rasittaa ja siksi istun aina kuoriessa vihanneksia ja myös taikinaa alustaessa, pieni taikinaon helppo alustaa istuenkin.
    Pitää keksiä keinoja millä tekemisiä helpottaa ja hyvä mieli saavutuksista tulee, periksi en helpolla anna.

    Onnittelut kasvihuoneen valmistumisesta, nyt vaan taimien ostoon ja istutushommiin.
    Mdk:lla leipää taas moneksi päivää ja varmaan hyvä maku on taattu.
    Korpikirjailijalla alkaa myös valmista olla mökillään ja jatkossa aina vaan useammin riippukeinoon voi upota.
    Empatiasta en paljon osaa sanoa,, uskoisin kuitenkin, että aika iso osa ihmisistä osaa elää ja kokea empatiaa, kun tarvetta ilmenee.
    Vähemmän heitä lienee, jotka julmasti voi toisia kohdella, ikävä kyllä nykyisin saa näistäkin lukea ja mietteitään pohtia.

    Eilen kävi astinpesukoneen korjaaja ja kone taas pelaa, tukko oli kertynyt poistoputkeen.
    Kymmenen minuutin työ ja 88 euroa lasku, no kai se pitää niin olla, jaettavaa liikkeelle, työpalkkaan ja matkarahoihin.
    Hyvä että ei uusiksi koko kone mennyt.
    Koneenikin kävi pojantytär selvittämässä ja nyt taas saan huoletta sotkea, kesällä lupasi tull seuraavan kerrran, kun koulut loppuu.
    Nyt ei suurempia huolia ole mielessä, kyllä ne muuten mieltä vaivaavatkin, jos eteen ilmestyy, haluan, että asiat sujuu.

    Nyt pitäisi ottaa ompelukone esiin,, vaikka aikaa ompelukoneen esille ottamisesta onkin, hame vaatii lyhentämistä.
    Vaikea on löytää valmisvaatteita sopivina, leveyttä on oltava paljon ja pituus sitten harmiksi tulee.
    Korjausliike on kyllä lähellä, mutta haluan omia kykyjäni koetella.

    Ruohonleikkuu käynnissä ja taas on opeteltava sekin ääni kestämään, on niitä kesän mukana tulevia hommia
    Iloa ja yrittämistä päivästä selviämiseen.
  19. Ano00034, pyrin lukemaan kaikki viestit ja varmaan luin selityksesikin, joskin en edes eka viestiäsi väärin ymmärtänyt.
    Kiva kun kirjoitit, ymmärsin hyvää tarkoittavan asian ja älä pahaa mieltä toki sinäkään tunne.
    Kirjoittaminen on vaikea laji ja usein ymmärrys ei tavoita asianomaista sanomaa., joten ollaan vaan empaattisia ja ymmärretään viestit, jos ei aina onnistu, tieto siitä, että ymmärrys yhteen tiensä löytää.

    Yritän kirjoittaa "kansan" kielellä, muutahan en osaakaan ja aika usein joudun selittelemään, mutta kohdallasi kaikki hyvin, hyvää kesää myös sinulle.
  20. Huomenta ja mukavaa alkavaa viikkoa, niin se toukokuukin kääntyi loppupuolelleen.
    Kuuntelin radiota tapani mukaisesti ja sieltä tuli tieto, että Ustjoen suunnilla on yötön yö alkanut, eli kesä sinne on tullut.
    Ihan tulee tunne, että kaikki kiirehtii, kesän tulokin.
    Tuomet täällä kukassa, kuten kuuluukin, kai muutkin kukat joiden kuuluu kukkia, niistä en tiedä, kun luonnon kukkia ei näköpiirissä., kesän tuntua kyllä luonnosta voi koke
    Kyllä se valoisa yö tännekin pian ehtii ja elämme läpi yön valoisaa aikaa.
    Pääskyset sen kesän vihdoin todeksi kertoo.

    Vuoteessa ollen pohdin sellaista asiaa, että mitä valittaisin lääkäriin mennessä, siinä kuulostelin kehoani, ja lopputulos oli, että ehkä pikkusormi oli sellainen, jota en misita koskaan kipua tunteneen.
    No leikiksi menee, mutta totuutta kumminkin, ajatuksen voimalla kuuntelin asiaa ja joka paikkaa on jollain tapaa joskus kolottanut.
    Hohhoijaa, mitenkähän lääkäri suhtautuisi kertomaani, no en kyllä lääkäriin ole menossakaan. kunpahan mietiskelen.

    Myös ihmisen kyvyllä on erilaisia taitoja, toiset lukee rivien välistä, ymmärtäen kaiken, minä en sitten millään sitäkään opi.
    Empatia mielestäni on tai ei ole, ihminen on tunneälykäs ja tuntee tuskaa toisten kärsimyksistä ja se on mielestäni empatiaa, huomaamatta toisen tuskaa on kylmä ja tunteeton, siis ei empaattinen.
    Tuon runonkin ymmärsin Eeva Kilven ajatuksin, kaikki kärsivätkin uskokaa, että kaikkea hyvää kumminkin löytyy, jossakin on taustalla se hyvä ja empaattinen, sitä pitäisi jaksaa puolustaa.
    Kyllähän perimä, kasvatus, ympäristö, oman elämän kokemus niitä empatia käsitteitä määrittää, mutta perimäinen tunne huomiointi kai vaan on tai sitten ei.
    Nyt jätän aiheen , sotkeudun kuin Summanen housuihinsa, olen kuitenkin empaattinen ihminen, näin uskon.

    Unohdetaan aihe ja ollaan mitä kukin tuntee omassa mielessään, kovin vaikea on tämän ikäisenä ajtuksiaan ja elämäänsä muuttaa.
    Hyväksymistä kaikessa, ei kuitenkaan tuosta tekoälystä, sekoittaa selvemmänkin ajatuksen, usko meinaa kohtaa kaikkeen mennä.

    Mukavaa alkanutta viikkoa ja tätä päivää, aurinko paistaa, niin hyville kuin pahoillekin.
    21. 1 / 41
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt