Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Aloituksia

53

Kommenttia

834

  1. Vesisateinen aamu, hyvähän se on luonnolle, lämpö vaan hiukan laskee, mutta kyllä se siitä muuttuu ja kesän tuloa ei voi estää.
    Minun pitäisi silmälasiliikkeeseen mennä, uudet lasini ei oikein asetu tukevasti paikoilleen, pieni kiusa, mutta kysyy hermoja sekin, kun aina joutuu kohentamaan.
    Sateen syyksi laitan, jos en sinne mene, olen kyllä lähtemisen suhteen tullut tosi laiskaksi.

    Noita asuntojen hintoja olette pohtineet, totta se on, että tämän tapaisessa muutto kaupungissa ei asunnot kaupaksi käy, onneksi paluu muutto on lisääntynyt.
    Rauhallinen on taloni ja sekin etu, että on keskellä kaikkea, autoa ei välttämättä tarvitse.
    No en ole kyllä myymässäkään ja minun jälkeen harmi siirtyy lapsilleni, tytär kyllä voisi jälkeeni tähän muuttaa, asuvat rivitalossa poikansa asunnossa ja on hieman syrjässä.
    Mökillä tosi paljon asustavat, tämä helppona talviasuntona kävisi.
    Enpä tuosta huolta kanna.

    Kuulin radiosta miten Kela lähettänyt suurelle määrälle, siellä Turun puolessa ainakin, kehotusta etsiä halvempi asunto, avustukset pienenevät, ei helppo homma sekään, mistä niitä halpoja asuntojakaan löytyy.
    Täällähän niitä olisi tarjolla, vaikka ei täälläkään halpaa vuokralla asuminen ole.
    Mitä vielä ehtiikään näkemään, asuuko ihmiset lopulta veneen alla, tässä meidän hyvinvointivaltiossa.
    Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen nykyiseen elooni ja en vaihtaisi suuresta rahastakaan sinne ruuhka suomeen.
    Elämäni on vaatimatonta, asuntoni kuin muunkin elämän suhteen, ei omaisuuksia, ei rahaakaan kuin välttämättömään, tasapainoinen elämä, sovussa ainakin itseni kanssa olen.
    Tämä nykyinen elämän sujuminen ei kaikilla näinkään hyvin suju.

    Älähän nyt kovin rajusti elämän menoasi muuta, malta pienin askelin edetä korpikirjailija, vahinko voi sattua pienenkin väärän toimen kanssa.
    Vävyni sai issiaksen riesakseen ja arvaa miten sekin menoa hidastaa. pelkkää Panadolia vaan lääkäri ohjeisti syömään, tuokin vaiva ikuinen harmi on, sen olen saanut kokea minäkin.
    Minä yritin omien kokemusten kokemuksilla ohjeistaa, hyvin vähän siihen vaivaan apuja on.
    On muuten kumma, että juurikin kesällä tämä vaiva iskee, minullakin aina paheni heinäkuussa, liikettä tämäkin vaiva vaatii kivunkin aikana, hissutellen ja sitkeästi.
    Niinkin on sanottu, että vaikeudet on voitettaviksi tarkoitettu ja olen reilut 30 vuotta tämän vaivan kanssa selvinnyt.
    Väliin onneksi helpompaa ja sitten taas hammasta purren.

    Pohdinnat tänä aamuna hieman alavireisiä, mutta ohi nekin menee, kun aikaa annetaan, kaikkea iloa kuitenkin toivotan.
  2. Niinpä voi olla.
  3. Huomenta aurinkoiseen ja melkoisen kesäiseen lämpötilaan.
    Kivalta tuntuu ajatus kesästä ja lämpimästä ajasta.
    Kesä tuppaa jäädä niin lyhyeksi, kun joudumme odottelemaan sään lämpenemistä, sitten, kun kesä tulee, vähän aikaa ja alkaa sää muuttumaan kosteaksi, iltaisin kaste viilentää ja pimeys kasvaa, no turhaapa nyt tätä pahoittelen, kun kesä on vielä hyvällä puolen.
    Paljonhan niitä toiveita kesään kertyy sään lisäksi, lomat odotuksissa ja kaikkea vaihtelevaa, meidän vanhojen toiveet typistyy terveyden ympärille.
    Yhtä lomaahan se on sekin, jos ei paikkoja kolota.

    Nuo kolotukset mistä Hurskainen kerrot voivat hyvinkin johtua säästä, sen kosteudesta ja viileydestä, villasukat jalkaan yöksi saattaa jopa auttaa, minä nukun sukat jalassa, suonenveto on vähentynyt.

    Liekko älä hätäile muistin katoamisesta ja dementian tulosta, aika yleistä on jo ikä-ihmisllä, muisti pätkii minullakin.
    Vuosi sitten tehty muistitesti oli hyvä, nyt olen huomannut juuri nimien katoavan, aikojen perästä sitten tulevat.
    Tätä kirjoittamista pidän hyvänä muistin yllä pitämisenä.
    Pysy vaan jalkanaisena, älä pyörää enää kaipaa, sillä kaatuen saa isotkin vahingot aikaan.
    Ihana kuulla, että olosi on onnellinen, suurelta osin minullakin.

    Paljon on selvitystä tullut noista eläke asioista, perinnöistäkin, omana kokemuksena voin kertoa, että lapset puolet perivät isänsä jälkeen, mutta kun asunto on perikunnan yhteinen ja en ole muuttanut kuin yhden kerran ( jos ei oteta tuota harha askelta naapuritaloon, silloin ei asunto kaupaksi mennyt) ja lapset eivät silloin osuuttaan vaatineet, verot joutuivat osuudestaan maksamaan.
    Minulla oli se asumisoikeus ja eivät sitä evänneet, missään vaiheessa.
    Joskus harmittelen ,etteivät myyntiin asuntoa vaatineet, korkoa ei nykyisellään kasva, asunnot niin huonosti kaupaksi käy.
    Ehkä lähempänä on myynti mahdollisuudet, kun ikäni loppuun kasvaa, heille kaikki sitten jää , kun aika koittaa.
    Hyvin sekavaa on nuo eläke kuin perintöasiatkin, ei niihin jaksa keskittyä.

    Katselin naapuritalon kaupasta tulleen naisen kiikkuun nousemista, se on vaikeaa, minäkin mihinkään liikkuvaan en meinaa päästä, tasapaino on hukassa ja rappuun astuminen vaatii jostakin kiinni pitämistä.
    Muistan äitini ihastelleen, kun tuolilta alas hyppäsin, että voi miten olet ketterä, nyt voin samoin sanoa nuoremmille, itsestään selvää ei tuokaan asia ole..

    Taas ihan suunnitelmaton päivä edessä, en millään keksi mitään tekemistä, en sukkiakaan viitsi aina neuloa.
    Hyväksi on kyllä olla tekemättäkään mitään, on nuo niskat jumissa, kuten liekkokin kertoi, pitkään neulottua ei meinaa ilman kipua selvitä.
    Kai se ilta eteen tulee, vaikka vaan istuskellen, ristisanat voisi olla hyvä idea.
    Mielekästä ja kesäistä päivää teille ystävät.
  4. Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
    Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
    Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
    Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
    Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
    Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
    No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.

    Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.

    Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
    Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
    En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.

    Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.

    Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?

    Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
    Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.

    Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.
  5. Oikein mukavaa ja leppoisaa Äitienpäivää .
    Liput liehuvat lapset kiirehtivät onnittelemaan omaa äitiään, isomummejaan., äitiyden sanoma ilmassa leijuu.
    Kysymyksiä herättää juhlapuheet ja lapsien iloiset tervehdykset.
    Olenko osannut olla äiti, sen kaiken ymmärtämisen ja rakkauden tarjonnut, se mielessä herättää kysymyksiä, äidiksi ei synnytä, se opitaan lasten kautta, rakkauden syntymässä mukaan tullen.
    Kaikki se rakkauden määrä, mitä äidit parhaimmillaan kantavat, ihmetellä täytyy, miten paljon sydän kestääkään.
    Itselleni herää kysymyksiä, olenko ollut hyvä äiti.
    Kasvattaminen on jäänyt, huolenpidon eteen olen töitä tehnyt ja vielä nyt, heidän jo omia perheitään hoivaten, huoli kaikesta mukana kulkee.
    Lapseni saivat tyytyä aika vähäisiin tarpeisiin, vaikka yritinkin toiveitaankin täyttää, nyt heiltä kysyessä miten lapsuutensa kokivat, hyvin oli toiminut, mitä ei ollut sitä ei tarvittukaan.
    Lapseni on selinnyt hyvin maailman myrskyssä, heidän lapsensakin kaikki pärjänneet, nyt näistä pienemmistä monta mummia ja ukkia huolehtii, eiköhän rakkautta riitä heillekin.
    Ajattelen, sydämestäni lähtevän toiveen joskus toteutuvan, että kaikille lapsille riittäisi rakkautta, se on kuitenkin melkoinen aarre, ilman vanhempia ja rakkautta elämä ei ole lähtökohdiltaan hyvä.
    Miten monien äitien, isienkin sydän tuntee tuskaa tänäkin päivänä, sodalta ja maailman pahuudelta ei jaksa auttavaa kättä ojentaa ja rukouksetkaan ei aina kanna.
    Kuitenkin äidit, nuo voimissa väkevät, jaksavat huolta kantaa ja apua antaa silloin kun siihen mahdollisuudet tulee. äidin rakkaus kantaa.
    Näin vanhana olen yrittänyt huoleni heistä peittää ja irrottautua siitä liekasta mitä aina perässäni vedän, nyt on vuoroni katsella, kuunnella, sydämeeni syvälle heidät sijoittaa.
    Toivon, että tälläkin tapaa huolehdin ja toivon, että jälkeläiseni rakkauden jaksavat siirtää sukupolvien saatossa aina eteenpäin, minulle tuo rakkauden voima on oman äitini kautta siirtyvä myös lapsilleni ja heiltä omilleen, jatkumona.

    Tänä Äitienpäivänä nöyränä kuuntelen puheita ja mieli kevyenä otan vastaan kaiken sen, mitä tarjolla on.
    Toivon Äideille onnellista päivää ja kiitoksen mielin onnittelut vastaanottamaan.
  6. Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
    Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.

    Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
    Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)
  7. Aamupäivää, aurinko jo korkealla, vielä vähän aikaa vie ja sitten huipussaan, kiva on, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
    Loikoilin sängyssä pitkään miettien vaikka mitä, suunnitelmia ja kysymyksiä, tuli mieleen Konsta Pylkkänen, samoja ihmeitä kyselen itseltäni, miksi ja mitä.
    Vastauksia en kaikkiin kysymyksiini saanut, mutta tyydyn tietämättömyyteeni.
    Suunnittelu kyllä jollakin tapaa onnistuu, mutta pieniä puuhia ne ovat.

    Kyllähän jokapäiväinen kalan syöntikin kyllästyttää, mutta ongella myös minä istuisin vaikka kuinka paljon, tänään otan lohen käsittelyyn ja pari kertaa sitä nautin.
    Jos missä niin järvellä veneessä istuen ajatukset liitää.

    Täällä myös hiirenkorvat koivuissa esiin pukkaa, , tuomet ei vielä kai nupuillaankaan, mutta kauankos se vie, kun kukkaan puhkeaa, jos lämmin meitä hellii.
    Valkovuokkoja en ole nähnyt näissä maisemissa, mökillekin ne istutin, niiden levinnäisyys lienee etelämmän seudun rikkaus.
    Käen kukuntaa en ole kuullut, mutta harvinaista se onkin näin liikepaikoilla.

    Ano 14,55, siinäpä todella maisemat muuttuu, kun tuota pyöräilyä seuraa.

    Ei oikein kulttuuriväki siihen aikaa Rovaniemen markkinoita kulttuurina pitänyt, mutta suuren suosion sai kansan keskuudessa, Esa Pakarinen asui ja hautansakin on täällä minun kotikaupungissa.
    Muistan ne jonot mitkä kasvoin Esan kuin Spedenkin elokuvien katseluun.

    Onnittelut Paloma kirjasi vuoksi saamastasi huomiosta, toivotaan löytävän monen lukijan iltalukemiseksi

    Onhan noissa eläkemaksuissakin suuria eroja ja sitten kun ei ole kumppania jakamaan menoja voi jokainen kuvitella, että ei aina helppoa ole, yhden eläkkeellä on opittava elämään, velvotteita ei voi jakaa, kaikki on yksin maksettava.
    Kaikesta on selvitty, ei ne suuret tulot jne.
    Tuosta hauraudesta huomaa joka päivä uusia merkkejä, yksin kahvipaketin avaaminen meinaa tiukkaa tehdä, mutta vielä kuitenkin olen sen auki saanut.
    Haurautta huomaa muustakin, kipeytyvistä raajoista, käsivarsista, voima katoaa, puhumattakaan ihon velttoudesta, kaikki vaan on asiaa, mille emme mahda mitään, vanhaksi kaikki päästään, jos elämää riittää

    Ano 10,03 ihmettelit missä lapset on, kun apua vanhemmat tarvitsevat, ei kauankaan ole, kun sain nuhteet siitä, että tytärtäni ikkunan pesuun pyysin, siis miksi lapsia kaipaat?
    Kyllähän sitä odottaa, että lapset ainakin mukana elävät ja apua antavat, tai sitä hommaavat jos ei itse jaksa.
    Toisaalta ei lapsille voi jokapäiväistä huolenpitoa voi vaatia, heillä on omat elämät, ehkä haastavia ammatteja ja lapsia, joita kuskataan sinne ja tänne.
    Elämä on muuttunut niiltä ajoin, kun tuvan nurkassa vanhukset asuivat ja onneksi niin on, vaikka vaikeaa onkin asioista selvitä, apua voi odottaa muilta tahoin kuin lapsilta, yhteiskunta on vastuussa vanhojenkin elämästä.
    Minä olen onnellinen, kun tytär sanoo tulevansa apuun, jos tarvitsen, hän onkin eläkkeellä, joten aikaakin riittää, silti en joka hommaan pyydä, itseni tähdenkin on jotain tehtävä, kohta ei liikkumaan pääse pienitäkään hommaa tekemään, jos aina apua pyydän.
    Nykyaikaisin menetelmin rempatkin tehdään asukkaiden asumisen onnistuissa kotona, tyttärelläni on juuri putkiremontti ja asuvat kotonaan, tietenkin haastetta siinä on.

    Kukat on viety vesisateessa haudoille ja onneksi ei pakkanen niitä heti kuolettanut, kestää kauemmin viileässä ilmassa.
    Jospa jotain järkevämpää keksisin täksikin päiväksi, lohi on jo sulanut ja siitä ruokaa kohta laittamaa ryhdyn ja siitä se ilta tänäkin päivänä tavoittaa, hyvää päivää kaikille;)
  8. Huomenta viikonlopun alkuun ja äitienpäivän odotuksiin.
    Menemme tänään haudoilla, tytär menee mökille, tyttärentytön koira on hoidossa, isäntäväki Ruotsissa pelejä katsomassa.
    Koiran kanssa on mukavampi mökillä, kun se putkiremppa vaan jatkuu.

    Meille myös lähitulevaisuudessa on kattoremontti, näin niitä joutuu kiinteistöjäkin korjailemaan, vanha talomme onkin, jo 1961 rakennettu, mutta hyvin on paikkoja korjailtu .
    Isohko lasku kai tulee, kun isoin asunto minulla parin muun kanssa, neliöt maksaa.
    Eiköhän tuosta selviä, on aina selvitty.

    Onko pitkä matka kotitilalle sieltä mökiltäsi Eliaana. varmaan monia rakkaita muistoja kotitilalta.
    Niitä sahoja sitten on erilaisia puunkaatoon, varmaan eritehoinen on se pienempi, minulla ei mitään kuvaa, raivaussahan ole nähnyt, helpompi käyttää
    pidemmän varren kanssa.
    Mullan rahtausta on sinne tyttären mökillekin joka kevät, sato ei kovin runsas aina tule, mutta jotakin puuhaa kuitenkin.

    Ammattilainen osaa neuvoa, joskus itse ei uskalla toimia vaivan sallivien tavoin.
    Liika rohkeuskin voi vahinkoa aiheuttaa, malta nyt kuitenkin , miten jaksoitkin pyykkisikin ulos ripustaa,?
    Pitkän ajan vei tuo lonkkaleikkaus lisä harmeineen, toivoa sopii, että jo helpottaa.

    Nyt touhuilut odottaa, hitaasti mutta varmasti kaikki hommat hoituu.
    Eilen kolme tuntia meni leipomisen kanssa ja en muuta enää tarvinnutkaan, kypsä olin lepäämään.
    Pussitin leipomuksia tyttärelle maisteltavaksi ja pieneksi kiitokseksi haudoilla käyttämiselle.
    Hyvää ja toivottavasti lämpenevää säätä, tänään liputus Eurooppa päivän johdosta ja sunnuntaina taas lippu äitienpäivän kunniaksi.
    Kivaa viikonlopun vieton odotusta.
  9. Huomenta torstaipäivään ja tämänhän pitäisi olla se päivä, jolloin toivoa kaikilla olisi.
    No en toivoton kyllä ole minäkään ja lieneekö tämä torstai muita päiviä kummempi.
    Aina ei tiedossa ole mitään kummempaa, mutta optimistinen kun olen aamuun uteliaana herään ja odottaen mitä päiväni sisältääkin
    Pienillä kolotuksilla pääsen, liikkuminen vain vaivaloista ja hidasta.

    Nyt pohdin, että mitä tänään keksisinkään tehdä ja mieli rupesi tekemään lihapiirakoita, niinpä niitä teen, tarvikkeita on kotona ja ehkä leivon omenapitkojakin, jos joku kahvilla pistäytyy pyhän aikaan..
    Jauheliha kaupoista loppuu, tiloilta suoraan ihmiset lihaa hakevat, ostin 700 gamman paketin ja kun sen pakkasesta joudun ottamaan, teenkin lihapullat samaan vauhtiin.
    Tässäpä hommassa kivasti tunnit vierähtää ja voin hyvillä mielin istua ja katsella telkkarin antia.
    Monasti, kun joku mieliteko iskee, sen myös toteutan.
    Saunassa eilen pohdimme juurikin näitä tekemisiä ja leipomisiani, siihen tuli kommentti, miten ihanaa käytävässä tuoksuu pulla.

    En paheksu kenenkään ehtoollisella käyntiä, jokainen uskokoon ja tietäköön tarpeensa, minä vaan en useinkaan käy.
    Olen ajatellut, että uskoni on niin vahva, että saan sitä armoa joka päivä, mikään ehtoollisella käynti ei uskoani vahvista.
    Kaunis tapa ja varmaan monellekin hyvin tärkeä, sitä en kiellä, mutta olen joskus sanonutkin, että minulla on yhteys sinne jonnekin joka päivä.
    Usko on jokaiselle omansa, siitä en tämän enempää.
    Kaikki kirkolliset tapahtumat teemme perheeni kanssa, häät ,rippijuhlat, kasteet ja hautajaiset ja veroni maksan mukisematta.

    Nuo hallituksen asiat, olen aivan ulkona, mistä kaikesta leikataan ja mitä toisella kädellä jaetaan,, ihmettelen vaan tuota velan ottoa, eikä kaikkien maksujen korotukset niitä euroja lisääkään, velkaa vaan lisää..
    Tasapainoon pääsemistä tässä odotellaan, ei enää lisää velkaa. vaikka kuinka paljon maksuja maksetaan, ei mikään korjaannu,, leikkaukset jatkuu ja velkaa otetaan, eikö leikkausten tarkoitus ollut, velan oton lopetus.
    Näitäkin asioita tyhmä mummo pohtii.
    Eipä tämäkään asia korjaannu vaikka kuinka pohtisin, joten olkoon tässä.

    Mielekästä puuhastelua päivänne viettoon, toivon kipujen vähissä olevan jokaisella.
  10. Huomenta, viileä aamu taas päiväksi muuttumassa, yöllä nollan tienoilla, nyt kivunnut neljään asteeseen.
    Kukkani voivat hyvin parvekkeella, tosin olen hieman peitellyt, mutta ilman peittelyäkin on joku selvinnyt.
    On nuo lasit parvekkeella hyvä apu, ei pieni pakkanen sisään tule.
    Kasvuakin on tapahtunut, keijunmekko kipuaa kovaa vauhtia säleikössä ja tomaatit tukevuutta saaneet. hyvin olen selvinnyt.
    Harmi tuo, että kukkasi palentui ano 5,50, älä vielä viskaa pois, jospa juuresta aloittaa uutta kasvua.

    Hienoa tuo tavaroiden kotiin tuominen, ainakin heille joilla liikkuminen on vaikeaa.
    Toisaalta jää aikaa lenkkeillä, jos siihen kunto riittää.
    Minulla samat aatokset ano 15,23, tykkään katsella rauhassa kaupan hyllyjä kierrellen ja löytöjä tehden.
    Väsymys useinkin siitäkin tulee, mutta istun tavaroineni penkille ja katselen ihmisten kiireitä.
    Pitäisi varmaan tehdä useampi kauppareissu, näin liikkumista yllä pitää, mutta laiskuus voittaa.

    Onpa sinulla hankala kone Hurskainen, kyllä minä saan laskun maksettua ilman viitettä, nimellä vaan, muuten näitä hankaluuksia kyllä löytyy aina vaan enemmän joka asian suhteen.
    Olen huomannut itsessäni, kun tuskaannun asioihin, lisää sotkua tulee, pitäisi jaksaa pysyä rauhaisana ja ajatuksella tehdä asiat.
    Kyllä noita harmeja vaan aina tulee ja sormi suussa sitten miettii, että mitähän nyt teinkään.

    Pitänee joku tämän ajan kuva vaihtaa, johan tuota kiitosta tulikin, nyt sitten totuuteen kaikella tapaa.

    Ikävä kuulla noista vaivoistasi demeter, mutta sitkeä olet, kun lenkillä jaksat käydä, vaikka vaikeudet meinaa estää senkin.
    Tuosta ihon vaivasta sen verran, että olen kokenut jotain samanlaista, minulla ruusufinni pitää ihoa kasvoissa sitkeällä voimalla, kolme kuukautta yöksi jouduin voidetta käyttämään ja nyt ei sitten aurinkoa voisi ottaa.
    Mitenkäs siltä kesäisin vältyt, nyt yritän pienistäkin oireista voiteeseen turvautua.
    En tiedä mistä tämäkin vaiva tulee, on kaiketi joku sisällä oleva oireyhtymä, olen koko ikäni hyvin herkkä ihoni kanssa ollut.
    Noista vieraista ja heidän kestittämisestä, onneksi vieraani on niin tuttuja, että muki kädessä kahvittelemme, se ettenkö ole sitä palveluakin harrastanut, mutta vanhuus tulee vieraillekin ja hyvin osaavat mukautua tarjoiluuni.
    Entiset "hienostelut" on jääneet ja kauniit astiat pölyttyvät hyllyillä.
    Vaikka vanhanaikainen olenkin, osaan mukavuuden halun esiin tuoda, no joskus tietenkin laitan parastanikin.
    Unohdellaan peiliin katsomiset ja muut kommervenkit ja ollaan mukavia mummoja vaan;)

    Olen samaa mieltä tuosta ehtoollisella käynnistä, nöyränä anteeksi pyytävänä se minusta kuuluu tehdä ja sitä en tunne olevani, siksi en useinkaan käy ehtoollisella.
    Jokainen mielensä tietää ja tekee omantuntonsa mukaan tässäkin asiassa.

    Väinö on hyvä kissan nimi siinä missä joku muukin ei kissa helposti uutta nimeä vanhana opi.
    Nimi ei miestä pahenna, on sanonta ja sama pätee kissanikin suhteen, ihana seuralainen on Eliaanalle, voiko uskollisempaa ystävää löytää?

    No tänään ei mitään ihmeellistä, mutta iltaan varmaan päästään ja sauna nautinto silloin saavutettu.
    Aiemmin oli aina kiirettä ja touhua, nyt sitten pitkän mietinnän jälkeen jotain tekemistä löytää, silti osaan aina jotain keksiä ja hitaus on tullut siihen pisteeseen, että paljoa ei ehdikään.
    Vaatetta päälle lenkille lähtijät, minua ei kylmyyskään haittaa, olen kai niin kuumaverinen;)D
    Hauskuuta päiväänne.
  11. Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
    Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
    Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
    Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
    Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.

    Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
    Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
    Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
    Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
    Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.

    Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
    Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
    Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.

    Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
    Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.

    Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
    Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
    Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
    Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.

    Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.

    Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.

    Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
    Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
    Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
    Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
    Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.
  12. Hyvää huomenta sunnuntaiaamuun,, harvinaiseen näin palstan suhteen, kun yksin taidan jäädä rupattelemaan.
    Ei siinäkään mitään outoa minulle ole, olen oppinut kysymään ja vastaamaan itselleni ja itsekseni.
    En tiedä onnistuuko se Suomi 24 ketjuissa, ei kai sitä keskusteluksi katsota, joten voipi olla, että loppu tulee.
    Toisaalta yksinhän tässä joka aamu naputtelen ja ajatuksiani esiin tuon.

    Eipä minulla mitään fiksua ja uutta ole kerrottavana, sen havainnon olen tehnyt, että koivujenvihreys epävakaisesta säästä huolimatta on voittamassa elintilaa, hyvältä näyttää.
    Tytär kertoi mökkimaisemassa ei vielä vihreyttä näy, kyllä nämä kaupunki ja taajamat lämpöä niin paljon kehittävät, että kasvu joutuu pikaisemmin.

    Minulla kaikki valmiina kesän tulla, eilen viimeiset esteet poistin ja nyt on kaikki työt tehty kesän tuloa varten.
    Uupuminen oli todellinen taas eilisen suhteen, otin torkut parvekkeella, aurinko lämmitti niin suloisesti.
    Katselin saunan jälkeen vielä Ceren elokuvan, no nimi unohtui, mutta asianajaja siinä oli ja aika oudon murhan selvitti, minun yksi lempinäyttelijä.
    Nykyisiä näyttelijöitä en oikeastaan osaa tunnistaakaan, elokuvia vähemmän katson, sarjat on niitä minun kohteita ja aika usein ne tuolta Korean ja Japanin suunnalta tulevat.
    Poikani suositteli vapun päivänä Kom -teatterin 50-vuotis konserttia katsomaan ja olihan se todella upea juttu.
    Toinen sukupolvi jo siellä lauloi vanhempiensa kanssa,, Melasniemet ja taisi olla muitakin samasta perheestä, Saarion isä ja poika.
    Mainiten Sinikka Sokan, Kaisa Korhosen ja Aulikki Oksasen, niitä 60-luvun radikaalisia.
    Musiikki on aina ollut minun seurassani ja tykkään edelleen kuunnella kaikkea nuoruuteni kappaleita, Tapani Kansa yksi suosikkini, tietysti toiset saman ajanlaulajat.
    Nuoruus on kaukana, mutta muistot mieltä lämmittävät.
    Tämän ajan seuraaminen kaikkineen kiinnostaa, mutta harvemmin jaksan mihinkään lähteä, no radio ja telkkari antavat vinkkejä maailman menosta, mikä ei aina hyvältä näytä, vanhoja aikoja kaipaan.
    No onhan se todistettu, että kaavoihin kangistunut olen, mutta sille en mitään voi, että tämä aika ei hyvää tunnetta ihan aina anna, onko niin, että kaikki mahdollinen hyvä on jo koettu, uutta ei keksitä.

    Tulipa taas näytettä tyhjästä puheesta, sitä minä osaan, kuten huomaatte, mieleni seilaa laajalla alueella ja vähän kiinnostusta tunnen asiaan kuin asiaan, siitä syntyi tämän aamun puheet.
    Jos jutusteltavaa löytyy teiltä toisiltakin, eikun seurakseni vaan;)
    Katsellaan ja kuunnellaan kesän tuloa, siinä mielekästä seurantaa, heippa!
  13. Sadeaamuun heräsin, mutta lämpöä yölläkin yli viisi astetta, voinen kukkien peittelyn unohtaa.
    Kurkiauroja parikin lensi tästä yli, aurat eroilivat, kai ruokintapaikan löysivät.
    Tätä huonomuistisuutta alan jo huolestuneena tarkastelemaan, unohdin Tyrox lääkkeen ostamatta, pakollista tallustelua taas tuli, no eilenkin silmälasit jouduin vielä hakemaan joten eilen askeleita kertyi.
    Niinhän se on, tyhmä pää siitä sitten saa koko keho kärsiä.
    Eilen apteekki neiti ilahdutti mieltä, kun totesi, että et millään ikäsi näköinen ole, kohteliaisuushan se oli, mutta kyllä se vaan naisen mieleen tarttuu.

    Tytär haki paketin sieltä väärästä osoitteesta, sen verran kostonhaluinen olen, että lopetin ostot siitä firmasta.
    Kyllä joustamattomuutta esiintyy joka paikassa, ei vaan terveysasioissa, kai ne on säännöt ja asetukset kansan parhaaksi laitettu, mutta puutoksia löytyy turvankin suhteen paljon ja aina vaan uhkia taivaalla näkyy.
    Rotunaisesta laulaa Lea Laven radiossa, minkähänlainen tämä nainen onkaan?

    Nuo selkävaiva ovat kovasti monella jopa sellaisillakin, jotka ei lapiota ole koko ikäänsä heiluttaneet, istuminenkin nämä vaivat esiin tuo.
    Vaiva mikä minullakin jo 30 vuotta sitten todettiin, lääkäri vaan kehotti elämään sen kanssa, muuta keinoa ei vaihtoehtona kuin leikkaus, no eletty on, ehkä selviän loppuun asti.
    Leikkausta ei silloin suositellut, aika iso oli vaara epäonnistua.
    Niinhän se päivä hupenee tämän ikäisillä, että kaupassa käynti jo mittavasti aikaa vie.

    Niin tuo 60-luku silloin nuoria oltiin, maailmaa pelastettiin, uskottiin parempaan, miten nyt onkaan?
    Kyllä sitä parannusta sitten tulikin, maailma rikastui ja kodit sen mukana, sota aika ja sen ikävyydet sivuutettiin, muistoihin vain jäi ne huolet.
    Nyt elämme aikaa, missä kovaa vauhtia asioita alas ajetaan, miten näin kävi?

    Kyllä tämä kesän tulo pitäisi mieltä nostaa, kaikki kesän riemut odottaa ja Ramoonalla ihana matka edessä, onnea vaan matkallanne
    Onnea myös korpikirjailija hääpäivän johdosta, olet saanut miehesikin kotiin juhlimaan.
    Kunto kohenee ja pian pääset mökille aurinkoa ottamaan ja varoen jotain puuhastelemaan.

    Nyt päivän puuhiin, tuuletettavat on parvekkeella, imurointi ja pölyjen pyyhintä edessä, sitten taa loppupäivän lepoa, näin sitä jaksaa.
    Saunaan sitten nauttimaan ansaituista löylyistä.
    Iloa päiväänne!.
  14. Totta, ei paljon maksaneet, kun kuitenkin viisi lääkevalmistetta sain, omavastuu osuus maksettu, sain alennukset kaikkiin lääkkeisiin, astmalääkkeet jopa 65% hyvityksellä. näin niitä yhteiskunnan maksamia etuja minullekin tulee.

    Muistutan, että lääkärin kirjoittama tuo "perusterve", itse ajattelen olevani hyvinkin vaivainen, ainakin liikkumisen osalta.
  15. Huomenta, tuuli keräilee pilviä taivaalle, ehkä sadetta saadaan, lämmintä viisi astetta.
    Eipä kovin tarkene ulkona istuilla, mutta mukava se kuitenkin on kesää odotella ja katsella uuteen kasvuun innostavaa luontoa.
    Kai se on tapaaminen tärkeä niissä piknik istuskeluissa, voi myös tauti kylmästä lähteä mukaan.
    Tavaksi on valkolakkisten, muidenkin, nämä piknikit ovat tulleet ja kai se istuskelu kuuluu asiaan, ehkä minulta jäisi moinen.
    Kukkani myös parvekkeella hyvin pärjäävät, kasvua on huomattavasti tullut.

    Innostus meissä vanhoissa ihmisissä laantuu, ei huvita oikein mikään, entiset tavat ja yhdessä olot turhilta tuntuu, kun anti on olematon.
    Kivaahan se olisi kyläkerhon toiminnan jatkuvuus, mutta uusia tuulia kaivataan, niin ihmisissä kuin toiminnassakin.
    Nopeasti se halu mennä mukaan häipyy, minäkin olin joka asiassa toiminnassa ja nyt ei edes ikävä ole tullut, kai sitä kuitenkin sopeutuu uuteen olotilaan, mikä vain rauhaa kaipaa.
    Kälyni pistäytyi illalla ja surullista on huomata se muistin katoaminen, vaikka hän vielä paljonkin muistaa, mutta puhe palaa jo kerrottuihin asioihin ja ystävät mielestä karkaa.
    Kertoili siivoojien käynneistä ja oli aika pettynyt tasoon, mitä tekevät, sanoi vievänsä kaikki irrallisen parvekkeelle tuulettumaan, muuten ei näin tehdä ja hänkin vanhan tavan ihminen, tottunut tekstiilien tuulettamiseen.
    Tapa kai on nykyisin, että imurilla vaan siivotaan ja kuitenkin aina tuulettaminen olisi suotavaa.
    Ei minunkaan talon mattotelineellä usein mattoja roikoteta.

    Ennen muistelen keväät oli kauniita jo vappuna tarkeni vähemmillä vaatteilla, voi olla, että toreilla seisoskelijoille saattoi tulla vilu ja ehkä flunssa kaupan päälle.
    Nyt sitten odotellaan kaunista ja lämmintä äitienpäivää, reilun viikon päästä.
    Apteekkireissu edessä, isohko lasku tuleekin, kun kaikki tarvittavat lääkkeet lopussa, no menee sitten taas pari kuukautta ilman apteekkiostoja.

    Viikonloppuhan se taas edessä, meinaa päivät sekoittua.
    Hyvää ja rattoisaa päivää!
  16. Iloista vappua, auringon paiste tunnelmaa nostaa ja liput saloissa lisää juhlimisen iloa.
    Itse en sen kummemmin juhli, kivoja muistoja kuitenkin mieleen nousee ja mieltä keventää.
    Kyllä sitä ennen perinteitä noudatettiin torille vappujuhliin ja sitten jotakin kivaa jatkoksi. usein syömään mentiin.

    Eilisestä paketin aiheuttamasta harmista sen verran, että posti ja lähettävä firma pallottelivat toisilleen, ja lopuksi sitten ei onnistunut tuonti haluamaani postipisteeseen..
    Lopetin tarjousten vastaanottamisen ja tytär mökiltä tullessaan paketin hakee, siihen loppui yhteystyö kyseisen firman kansaa.
    Tätä tämä digimaailma kaikkine hienouksineen tuo.
    Puhelinlaskuni nousi, kun vuoron perään jonotin näiden yhteistyökumppanien jutusteluun.
    Tytär jo sanoi, että etkö paikkakunnalta vaatteita löydä, sen mitä harvoin tarvitset, varmaan löydän, mutta se sovittelu jo väsyttää.

    Ikävä on hurskainen, että sairaudet vaivaa, mutta lohtuna yritän kertoa, että kesä tulee ja aurinko paistaa, lämmintäkin ehkä on, ota tuoli ulos ja istahda auringon paisteeseen, ainakin se D-vitamiini siitä karttuu.

    Samoja kauneuden lähdeaineita minäkin vuosia tilailin, tuloksia en ehkä paljonkaan kokenut, mutta se yritys kuitenkin oli, että kaunistuisin;)D
    No nyt tuo kaikki on unohtunut, nyt harvoin muistan edes peiliin vilkaista, mutta eipä harmia, ei luonani kukaan käy katsomassa ryppyjen lisäystä.
    Olet oikeassa demeter tuon postin kanssa, ennen voi luottaa, että parin kolmen päivän päästä kirje tavoitti sen odottajan nyt ei vielä viikkoonkaan mitään tapahdu.
    Ennen, ei kovin kauankaan sitten, posti kerran päivään sai postiluukun kolahtamaan, nyt kolme kertaa viikossa.
    Olisipa mukava tavata ja kohteita varmaan useampiakin näillä seuduilla, mitä kannattaisi katsella, no Valamo ilman muuta, siellä olen käynyt useamman kerran minäkin, matka ei kovin pitkä ole, jaksaa autossa hyvinkin istua.
    Tuosta ikävöinnistäkin kerroit, kyllä se kaiho menneeseen useinkin mieleen tulee, muistan tilanteissa mieheni sanomiset ja niistä aina lapsille mainitsen, varmaan jo muistavatkin minun lailla kaiken, kun niistä niin usein puhun.
    Tulee mieleen ajatukset, että mitä elämä olisikaan voinut tarjota , jos olisimme yhdessä voineet vanheta.
    Kaikki kiihkein ja mieliä haastava olisi poissa ja lasten elämää seuraten jatkaisimme, no näin ei ollut tarkoitettu, siihen on tyytyminen.
    Päivittäin joku asia mieleen tulee ja jossittelu sen mukana.
    Olen samaa mieltä kanssasi, niin Miran kuin meidän toistenkin viestit elämän mukaan soljuu, ei sen kummempaa tarvitsekaan.
    Meillä on eletty elämä muistoissa ja arki on sitten kaikilta osin haalistunut, mutta kuitenkin se on meidän elämää.
    Siksi kai hanttiin pistin, kun tytär vanhanaikaiseksi sanoi, hänellä vielä tämä nykyelämä mielessä ja minulla alkaa vaan muistelot miellyttää, eikös tämä asia tule myös lapsienkin eteen, jos elää saavat.
    Omana itsenään haluamme elää, vaikka aika muuttuu ja sille päätä pyöritämme, muistot kuitenkin rikkaaksi vanhanaikaisen elämisenkin tekee.
    Suora yhteys tyttäreni kanssa, voimme asiat puhua, niin kuin ne mielessä liikkuu.

    No eiköhän tämä tältä aamulta riitä, lukee ken jaksaa.
    Iloitaan vapunpäivästä ja elämästä muutenkin, kolotuksia pakoon ei päästä, mutta nekin on sitä tämän ikäisten elämää..
  17. Huomenta taas poutaiseen aamuun, eilen vettä antoi melkein koko päivän ja tulee sitä kertoman mukaan tänäänkin.
    Olen harmitellut sotkua mikä jo toisen kerran kohdalleni sattuu, tilasin vaatetta netistä ja ensimmäinen paketti lähetettiin Kangaslammin noutopisteeseen, no sen sain lopulta kotiini,
    Tilasin toisen mielestäni edullisen tuotteen ja sama juttu, taas meni naapuriin, onko niin huolimatonta vai eikö tieto kulje kohteessa sisäisesti, kun lähetetään toisen kerran ja reklamaation olen tehnyt.
    Eka kerralla kehtasivat väittää, että olin antanut sen ositteen, en taatusti, miksi olisin, ja nyt tarkastin asian moneen kertaan ennen tilauksen lähettämistä.
    Näitä verenpaineen kohottavia tapauksia en monta kestä,, kiukkuinen soitto kunhan aika koittaa.

    Tuohon tyttären apuun en ilman korvausta jätä, aina maksan kaikista palveluista, olipa ne keltä tahansa, tyttären kanssa helpommin sujuu, kun tietää tapani ja euroja hänkin lisää kaipaa.
    Yritän suunnitella apupyyntöni niin, että mahdollisimman vähän heidän elämäänsä häiritsen ja tiedän sen mökillä olon olevan tärkeää, siksi kiirehdin ikkunanpesuakin.
    Kerran olen pesettänyt parvekelasit vieraalla ja itse jouduin siirtelemään lasit, kun tekijä ei uskaltanut.

    Tulipa ihan iloinen olo, kun Miran viestin näin, samoin korpikirjailijan kunnon edistymisen.
    En osaa edes ajatella tuota huonoa kuntoasi Mira, siihen verraten olen melkoisen hyväkuntoinen ja aina valitan.
    Kiva että mielesi kuitenkin saat virkistysajatuksia, ajattelen noita vappujuhla koristeitasi ja Onnea nimipäivällesi, tyttärentytär myös huomenna juhlii nimipäiväänsä.
    Korpikirjailijakin kivasti jo oleilee, kun auton rattiin uskaltaudut, hyvää jatkoa vaan kummallekin.

    Paloman maisemissa kokkoja poltetaan vappuna, täällä meren takana taitaa olla kokon poltto pääsiäisen aikaa pohjamaalla, enpä nyt tuotakaan osaa varmana sanoa, ehkä joku kertoo?
    Kiitos Kristiina kiitoksista, kiva , että joku tykkää jutustelustani.
    Minun tytär jo vuoden ollut eläkkeellä, aikaa talven aikaan hyvinkin riittää minua jeesaamaan.

    Tuttuja juttuja nuo elämän sisältöön kuuluneiden toimien ja harrastusten karsiminen on minullekin demeter, mutta en onneksi tunne mitään hirveän suurta menettäneeni.
    Hyvin olen sopeutunut ja kaipaustakaan harvoin tunnen mihinkään entiseen, kai se ihminen on osiltaan tähänkin hommaan valmis ja elämä silti jatkuu.
    Jos kyläilet tämän toisen mummin luona, olisi kiva rupatella kasvokkain, sujuisiko yhtä hyvin kuin täällä nojatuolissa?
    Tuo on totta mitä anoista sanoit, ei voi nimeltä kaivata, vaikka hyvät halut usein olisikin.
    Uskon tepan kyllästyneen väittelyihin ja häneenkin kohdistuneisiin loukkauksiin.
    Kaikkia vanhoja kirjoittelukavereita mielessään kaipaa, mutta elämä kulkee kysymättä syitä mihinkään näin se vaan on.

    Nyt pitäisi lähteä kauppaan, ostamaan jotain vapun juhlaan kuuluvaa, sima jäi tekemättä, tuskin ostankaan, mutta öljyä munkin paistoon tarvitsen ja mietin sitä pitsan tekoa, se olisi hyvinkin sopiva vappua juhlistava, niin harvoin sitä teenkään.
    Minulla sauna ilta, mikäs sen suurempaa nautintoa antaa vapunkin juhla-aattoon,
    toivotan iloista, silti rauhaisaa aattopäivää.
  18. Huomenta vesisateesta, tämän arvasinkin, kun ikkunat sain pestyä, muutaman tunnin aurinko taivaalla ja sitten pilvistyi ja nyt sitten sataa.
    Sade tulee parvekkeen suunnalta, muut ikkunat vielä puhtaina ja kuivina.
    Verhot vaihdettiin, tai tytär vaihtoi ja siinä jo niskat jumittivat ja tuli mielipide eroja.
    Toisella reunalle ikkunaa verot laitetiin ja halusin kaksi vierekkäin, tytär sanoi yhden riittävän, no minä sain tahtoni läpi ja sain kuulla olevani tapojeni orja ja vanhanaikainen, pitäisi muka pystyä seuraamaan aikaansa, no lopulta verhojen paikallaan ollen, tytärkin myönsi hyvän näköisyyden.
    Olemme monessa asiassa eri linjoilla, mutta hyvä kun kumpikin omillaan elää, ei kipinöintiä useinkaan synny.
    Kiitollinen olen, kun sain ikkunat ja verhot kuntoon, itselle olisi ollut liian iso urakka, kai se on pikkuhiljaa periksi annettava.
    Minun ikkunat ei pölyltä välty, tässä tien vieressä se on jatkuvaa harmia.

    Ramoonalla ja Palomalla pihassa jo kukkaloistoa, pientä on tämä parvekkeen kukkien laitto, kun vertaa oikean maanlaiton kukkien laittoon, pitkää iloa saa aikaisin kukkivista ja sitten ne varsinaiset pihakukat, mitkä iloa antavat koko kesäksi, ainakin kun lajikkeita siihen malliin istuttaa.
    Hyötykasvit on sitten erikseen, kyllä on iso ilo käydä kasvinmaalta tarvittavat ainekset pitkin kesää ja lopulta säilöä ne talveksi.
    Kaksi pientä pakkasta olen minäkin säilömiäni syönyt talven aikana, nyt on vielä yksi kurpitsakeitto purkki ja mustikoita muutama rasia.
    Olen ollut hyvin tyytyväinen säilömishaluuni, jospa vielä ensi syksynäkin torilta säilöttävää kotiin saan haalittua.

    Nuo jokakesäiset matkat antavat varmaan suuren ilon sinulle Ramoona, jaksat kiertää nähtävyyksiä ja tutusta muun maan elämään,, ihana sekin, että kumppani samalla aaltopituudella matkalla kaverina.
    Yhteiset harrastukset ja yhdessä olo on se elämän ihanampia asioita, onnea teille.
    Samoin olen kokenut Palomankin elämän sujuvan, mies osallistuu ja näin sinulle jää aikaa kirjallisiin taitoihisi.
    Onnea vaan uusiin haasteisiin.

    Jäin miettimään tyttäreni sanoja vanhanaikaisuudesta, miksi en saisi olla vanhanaikainen, tätä uudistamista on liian kanssa, ei tämän ikäinen jaksa aina uusia tuulia elää ja niiden mukaan muuttua.
    Eilen posti toi taas uuden opiskelun kohteen, pankkini lähettämänä, tunnuslaite. millä voin turvallisesti kirjautua tarvittaviin, siinä taas pohtimista, aivan varmaan en ohjeita ymmärrä ja turin pahan kerran, pitänee odottaa jos joku osaava luonani pistäytyisi.
    Tytär ei ehtinyt paneutua, oli kiire mökille joutua, kai siitä johtui pieni närkästyskin, järvet on auenneet ja mökkielämä kutsuu.

    Pitänee uskoa, että asiat selviää, jos ei hyvin, niin sitten huonosti.
    Nyt katselen puhtaita ikkunoita ja ilmeen muuttumista verhojen avulla, ei sitä paljon tarvitse.
    Tekemättömät työt ei mieltä paina ja vähän aikaa voin rauhoittua.

    La Promessan katsoin taas ja vauhti saisi kiihtyä, loppua ei näköpiirissäkään, aina uusia ihmisiä mukaan tulee.
    Nyt lepopäivä, vapputouhuilut ei paljon rasita, munkkeja ehkä huomenna paistan, tekisikö pitsan vapun kunniaksi.
    Jos ei kiireet paina pistäytykää nojatuoliin rentoutumaan, mkr on pitkän aikaa ollut kadoksissa ja brinkkala, onko kaikki hyvin, Miraltakaan ei ole viestiä aikoihin näkynyt.
    Miten liekkon kunnon laita ja monen muun tuntemieni olo.
    Kaikkea mukavaa vapun odotuksiin, miten sen viettänettekään, toreille mennenkö?
  19. Huomenet, taas on uusi päivä alkamassa, mitä tuonee tullessaan?
    Sen tiedän mitä lähitunnit tulee olemaan, ikkunoiden pesua ja verhojen vaihtoa, isolta tuntuu urakka, kun neljä isohkoa ikkunaa ja parveke se suurin urakka on edessä.
    Tytär tulee kaveriksi, tai sanoisinko suurimman työn tekemään, minä jotain yritän mukana toheltaa, ainakin neuvoja annan;)
    Tosissaan hiljaa koetan olla, kyllä hän jo osaa ilman neuvojanikin, onhan jo eläkeikään hänkin päässyt.
    Mistähän johtuneenkin ja onko muita sormi pystyssä olevia äitejä kuin minä, joilla aina joku neuvo mielessä pyörii.
    No katsotaan pysyykö suu supussa tänä päivänä, ihana asia, kun puuhaan mukaan lupautui.
    Olenkin viime aikoina aika usein hänen apuaan tarvinnut ja jotain aikaan saatuani, nostan itselleni hattua , omin voimin selvittyäni., aina vaan suuremmaksi tuo avun tarve tulee.

    Kirjoittajia kaipailitte, onkohan niin, että yleinen väsymys estää innon kirjoitteluun, tai sairaus voi myöskin syy olla, olen aina ajatellut , että vakikirjoittajat eivät anna periksi kiusaajille, joku muu syy varmaan on.
    Niinhän sanotaan, että aika on rajallinen, voi elämä jo lopun enteitä antaa, Turhaksi kokee nämä mitättömät kinat mitä ketjussakin puhutaan.
    tarvitaan sitkeyttä ohittaa kaikki kielteinen ja omaa ajatusmaailmaa esiin tuoda.
    Kuitenkin ajattelen ja tiedänkin, että kaikilla meillä on lupa ajatuksensa esittää ilman toisten väliin tuloa ja lupa on myös olla kirjoittamatta.
    Pitkän kirjoitteluaikani olen saanut paljon kiitosta, mutta myös moitteita, olen yrittänyt kaiken hyväksyä, eihän jokaisesta voi tykätä, silti ihminen siellä konettaan naputtelee ja haluaa esiin tulla.
    Tavat on erilaiset, elämä kulkee omia uomiaan jokaisella, koetetaan ymmärtää.

    Verot ovat olleet minulle aina sopivia, koskaan en ole kapinoinut niiden maksusta, elämä on sovitettu jälkeen jääneelle tulolle.
    Mökkini myytyäni, annoin jokaiselle lapsenlapselle saman summan, jätin lapseni ilman, kun sitten verot kauppahinnasta maksoin, olikin kädessä nollaa näyttävä summa, eipä edes harmittanut.
    Nyt elän kohtuullista elämää, aika iso on prosentti mielestäni vero osuus, mutta selviän kyllä.
    Ei rikkauksia, mutta eipä ole nälkääkään, paljonko vanha ihminen tarvitsee.

    Olipa kiva, että saitte toisen mummin luoksenne. kertoiko viihtyvänsä Varkaudessa, minusta on erittäin hyvä asustaa täällä kauniin luonnon lähellä ollen.
    Vastavierailun kaiketi teette, eikö niin demeter.

    Kirjoittelu on sallittu kaikille, ilman sen suurempia huomioitta, ilkeilylle emme mitään mahda, aina löytyy näitä joille ei mikään ole soveliasta.
    Omana itsenään esiin tullen, kovin ikävät viestit sivuuttaen, jatkumo säilyy.

    Jospa yrittäisimme jokainen kohdaltaan tehdä yhdessä viestittely mukavaksi, hyvää mieltä tuottaviksi ja iloa näin jakaen omakin mieli keventyy.
    Hyvää tätä päivää ja vappu jo nurkan takana, kevään kohokohta.
  20. Sunnuntaiaamun rauhaa ja kaunista auringon paistetta.
    Yöllä pakkasta neljä astetta, onneksi nuo parvekelasit eivät pakkasta sisään päästä.
    Kukat peitelty, yhdelle pöydälle ne sain sopimaan, joten ei niin suuri homma ole suojaa levittää.
    Amppelit valmiina, ripustimia vailla, hyvin juurtuivat ja nuppuja paljon, valmiina nostaa roikkumaan, kunhan se lämpö lisääntyy.
    Kesä mielestäni niin lyhyt aika, että pyrin malttamattomana sitä pidentää ja on niitä puutarhoja parikin, mutta ei kaupungissa, naapuri pitäjään on matkattava., toinen puutarha vanhan kartanon hallinnassa ja kahvila navetassa, on jo elämys nähdä tämä puutarhaksi muuttunut kartano maisema.
    Vanha kartanon omistava pariskunta, kävivät torilla myymässä paistoksiaan, asiakas määrä oli suuri, monta kertaa minäkin heitä jututin, ihania ihmisiä.
    He puutarhan aloittivat, nyt nuoret jatkavat.
    Varmaan ei toimi kuin kesäkukkien ja yrttien kasvatuksella, siksi aikaisin aloittavat myynnin.
    Aiemmin olen tilannut netistä kukkani ja niissä se suuri työmäärä oli, kun pienistä taimista piti kasvattaa, no nyt ei jostakin syystä tulleet, ja siksi näin toimin.

    Ano 13,16 noin minäkin ajattelen, en katsonut paavin hautajaisia, on niin kovin kaukainen, minuun vaikuttamaton asia, hänen matkansa loppui, hyvä ihminen varmaan oli eläessään.
    Näitä hyviä ihmisiä on maailma pullollaan ja silti hätä ja pelko maailman täyttää, ei edes uskonnot voi niitä poistaa.
    No historia kertoo aikamoisia tekoja myös uskonnon voimalla, ei aina niin oikeutettuja lainkaan.
    Rauha hänen muistolleen.

    Kääntelin mattoja parvekkeella, hyvin hitaasti kuivuvat, mutta näin niiden pitäisi kirkkaina pysyä, liian nopsaan kuivuvat ruskettuvat, näin olen oppinut.
    Huomenna jos sää sallii aloitamme tyttäreni kanssa ikkunoiden pesun, sekin kuulemma liian aikaista, siitepöly ei vielä kaikkien kasvien osalta ohi ole, mutta pesty mikä pesty ja syksyyn saavat kelvata pölyineen.
    Eipä sitä näin teiden risteyksessä kauaa voi puhtaina pitää, totuus on kestettävä.
    Kaikki nämä hommat mieltä rassaa ja kun on huoli jostakin, olkoon nyt vaikka ikkunan pesu, se mielen päälle käy.
    Meillä täällä nuo naakkaparvet kiusana jo meinaa olla, lokkien lisänä taitavat karkottaa pikkulinnut kauemmaksi.

    Niin se on vaan tämäkin päivä alkuun saatu, toivorikkaana eteenpäin suunnitelmia tehden, siinä uskossa, että elämä jatkuu.
    Kaunista auringon paisteista päivää teille jokaiselle.
    21. 27 / 42
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt