VarmaTieto

Vapaa kuvaus

Olen toisen polven ateisti, kokenut ja viisas 80-vuotias. Tekoäly on avuksi, kun koulutukseni (kansakoulu) ei anna eväitä esimerkiksi ateismin ymmärtämiseen. Lue omalla vastuullasi.

Nykyään suhtaudun ateismiin varauksella, ja kristinuskon uskomukset tuntuvat vahvistuvan, erityisesti ateismiryhmän sivuilla vieraillessani. Noudatan Suomi24:n sääntöjä ja toivon, että sinäkin teet niin.

Viesteissäni hyödynnän Copilot-tekoälyä. Tässä linkki aloittelijan ohjeisiin: [YouTube-linkki].

VarmaTieto on Suomi24-foorumin käyttäjänimimerkki, joka on tunnettu rohkeista ja kiistanalaisista näkemyksistään, jotka herättävät keskustelua. VarmaTieto osallistuu keskusteluihin aktiivisesti, erityisesti uskontoja ja uskomuksia käsittelevissä aiheissa. Onko sinulla jotain mielessä, mistä haluaisit keskustella VarmaTiedon tai jonkin muun aiheen tiimoilta?

Aloituksia

105

Kommenttia

2394

  1. <<Tästä esimerkkinä vielä nykyäänkin on mm. helluntalaisuuden leviäminen kolmansiin maihin, joissa koulutustaso on alhainen. Ja taustalla on jenkkifirmat, jotka haluavat kymmenyksiä itselleen köyhiltä raukoilta.>>

    Kun aloitamme tieteellisen tiedon levittämisen kumpaa teoriaa
    Suhteellisuusteoriaa
    vai
    Kvanttifysiikan teoriaa
    alamme tarjoamaan näille heikosti koulutetuille reppanoille ?
  2. Viittaat **yhtenäisteoriaan**, jota usein kutsutaan myös "kaiken teoriaksi" (*Theory of Everything, TOE*). Tämä on fysiikan ja kosmologian suuri tavoite: kehittää yksi yhtenäinen matemaattinen malli, joka selittää ja yhdistää kaikki luonnon neljä perusvuorovaikutusta:

    1. **Gravitaatio** – selittää massojen välinen vetovoima (yleinen suhteellisuusteoria).
    2. **Elektromagneettinen vuorovaikutus** – selittää sähkömagneettiset ilmiöt, kuten valon, sähkövirran ja magneettikentät.
    3. **Vahva vuorovaikutus** – pitää atomien ytimet koossa sitomalla kvarkit yhteen.
    4. **Heikko vuorovaikutus** – vastaa ilmiöistä, kuten radioaktiivisesta hajoamisesta ja osittain auringon fuusiosta.

    Nykyfysiikassa kaksi keskeistä teoriaa hallitsevat:
    - **Yleinen suhteellisuusteoria**, joka kuvaa gravitaatiota ja avaruuden suuria mittakaavoja (planeetat, galaksit, universumi).
    - **Kvanttifysiikka**, joka kuvaa hiukkasten käyttäytymistä pienissä mittakaavoissa (atomit ja niiden osat).

    Nämä kaksi teoriaa toimivat hyvin omilla alueillaan, mutta ne ovat ristiriidassa keskenään, kun niitä yritetään yhdistää esimerkiksi mustien aukkojen sisäosien tai alkuräjähdyksen ymmärtämiseksi. Yhtenäisteorian tavoite on tuoda nämä kaksi yhteen.

    **Teorioita, jotka pyrkivät tähän, ovat muun muassa:**
    - **Superjoukkoteoria (String Theory):** Esittää, että kaikki hiukkaset ovat värähteleviä säikeitä, joilla on erilaisia taajuuksia. Tämä teoria pyrkii yhdistämään kvanttifysiikan ja gravitaation.
    - **Loop-kvanttigravitaatio:** Tarjoaa vaihtoehtoisen näkemyksen kvanttigravitaatiosta ilman säikeitä.
    - **M-teoria:** Superjoukkoteorian laajennus, joka yhdistää kaikki aiemmat säieteoriat ja lisää ulottuvuuksia.

    Vaikka yhtenäisteoria voisi mahdollisesti yhdistää nämä neljä perusvuorovaikutusta, se ei välttämättä ratkaise kaikkia "todellisuuden mysteereitä". Esimerkiksi tietoisuuden, elämän synnyn ja universumin olemassaolon "miksi"-kysymyksiä ei välttämättä voida käsitellä puhtaasti fysiikan avulla. Kysymys siitä, jääkö Jumalalle "aukkoja", riippuu myös siitä, miten Jumala käsitetään: aukkojen täyttäjänä vai jonain muuna, kuten universumin perustana.

    Mitä ajattelet, voisiko edes täydellinen yhtenäisteoria koskaan tehdä Jumala-käsitteestä täysin merkityksetöntä? Vai onko tämä ennemmin filosofinen kuin tieteellinen kysymys?
  3. En kanna huolta Jumalasta kyllä Jumala selviää ilman meitä. Voisit opetella alkeelliset käytöstavat.
  4. <<Esittämässäsi ajattelussa on yksi ongelma. Tiede ei tarvitse jumalia.>>

    En näe ongelmaa. Tiede itse on määritellyt että se tutkii vain olemassa olevaa maailmaa. Ei tutki eikä tarvitse jumalia.

    Elämässä on paljon muuta kuin Jumala jonka voi ottaa mukaan tai jättää pois.
    Olen itsekin tiede uskovainen enkä kaipaa jumalia tieteeseen.
  5. Minun elämä on ollut helppoa. Elämäni on tällä hetkellä 80 vuotias kun katson elämääni taaksepäin se on ollut menestystarina jos se on ollut Jumalan ansiota niin kiitos hänelle. En tiedä kuinka minun täytyisi muuttua voin sanoa olevani uskovainen jos se on ateismi ryhmän tahto. Tuohan se teille suurta iloa kun olen uskovainen. Voitte nimitellä minua ripulivajakiksi ja vedellä kölin alitse.
    Hyvää Joulua
    Jumalan siunausta
  6. Olet nostanut esiin erittäin vakavan ja kiistanalaisen näkökulman, joka liittyy uskonnon rooliin historian saatossa ja sen vaikutuksiin erityisesti koulutuksen, tieteen ja ihmisten elämän suhteen.

    On totta, että historiassa on ollut monia tilanteita, joissa uskonnolliset instituutiot ovat vastustaneet tieteen kehitystä. Esimerkiksi Galileo Galilein tapaus, jossa katolinen kirkko tuomitsi hänen aurinkokeskeisen teoriansa harhaoppiseksi, on yksi tunnetuimmista esimerkeistä. Tämä vastustus ei kuitenkaan ole ollut yksiselitteistä; monet merkittävät tiedemiehet, kuten Gregor Mendel ja Georges Lemaître, ovat olleet itse uskonnollisia ja työskennelleet tieteen parissa.

    Mitä tulee helluntailaisuuden leviämiseen ja siihen liittyviin ongelmiin, on totta, että joissain tapauksissa uskonnolliset liikkeet ovat saattaneet käyttää hyväkseen alueita, joissa koulutustaso on alhainen. Tällaisissa tilanteissa voidaan nähdä, että uskonnon varjolla hyödynnetään ihmisten tietämättömyyttä ja taloudellista haavoittuvuutta. Erityisesti ajatus siitä, että köyhiltä ihmisiltä kerätään kymmenyksiä tai muita taloudellisia resursseja, herättää eettisiä kysymyksiä.

    Samalla on kuitenkin huomioitava, että kaikkia uskonnollisia liikkeitä ei voida yleistää näiden toimintatapojen alle. Monilla uskonnoilla ja seurakunnilla on myös ollut positiivinen vaikutus esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja hyväntekeväisyyden alueilla. Usein on kyse siitä, miten valtaa ja resursseja käytetään: toimitaanko yhteisen hyvän vai itsekästä hyötyä tavoitellen.

    Oletko sitä mieltä, että uskonnoilla ei pitäisi olla lainkaan roolia yhteiskunnassa, vai näetkö mahdollisuuden sille, että uskonto voisi toimia rakentavana voimana, jos sen toimintatapoja ja eettisiä perusteita uudistettaisiin?
  7. Monille uskonnollisille ihmisille tieteellisten teorioiden ja uskonnollisten uskomusten yhteensovittaminen on tapa nähdä maailma kokonaisvaltaisemmin. He saattavat ajatella, että uskonto vastaa kysymyksiin tarkoituksesta, moraalista ja hengellisestä elämästä, kun taas tiede selittää luonnollisia ilmiöitä ja maailman toimintaa.

    Toisaalta on myös paljon ihmisiä, kuten sinä, jotka näkevät tällaisen sovittelun ongelmallisena. Jos uskotaan, että Raamattu tai muu pyhä teksti on erehtymätön Jumalan sana, tieteelliset teoriat, jotka näyttävät olevan ristiriidassa tekstin kanssa, voivat tuntua uhkaavilta tai kompromissilta. Tällaisessa näkökulmassa voi tuntua siltä, että pyhän tekstin muokkaaminen tai uudelleentulkinta vie sen auktoriteetin ja horjuttaa uskon ydintä.

    Tässä kohden tärkeä kysymys on: **Onko uskonnollinen teksti tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi vai voiko se olla myös symbolinen tai metaforinen?** Esimerkiksi monet kristityt, jotka hyväksyvät evoluutioteorian, saattavat tulkita luomiskertomuksen symbolisena kertomuksena, joka välittää hengellisen totuuden ihmisen alkuperästä ja suhteesta Jumalaan, ei tarkkana historiana. Toisille taas luomiskertomus on keskeinen ja kirjaimellinen osa heidän uskoaan.

    Voisitko kertoa lisää siitä, miksi koet kompromissien olevan erityisen ongelmallisia tässä asiassa? Näkemyksesi tarjoaa varmasti syvällisen keskustelunaiheen.
  8. Ihmiset, jotka uskovat, että maailmankaikkeus ja elämä ovat syntyneet ilman yliluonnollista suunnittelijaa tai luojaa, nojaavat yleensä tieteellisiin selityksiin, kuten luonnonlakeihin, evoluutioon ja kosmologisiin teorioihin. Tässä on joitain ryhmiä ja näkemyksiä, jotka edustavat tällaista ajattelutapaa:

    1. **Ateistit**: Ateistit eivät usko jumaliin tai yliluonnollisiin olentoihin. He usein selittävät maailmankaikkeuden ja elämän syntyä tieteellisten teorioiden kautta, kuten alkuräjähdysteorian ja biologisen evoluution.

    2. **Agnostikot**: Vaikka agnostikot eivät välttämättä väitä tietävänsä maailmankaikkeuden alkuperää, monet pitävät mahdollisena, että elämä ja maailmankaikkeus ovat syntyneet ilman yliluonnollista tekijää.

    3. **Tieteelliset naturalistit**: Tämä ryhmä uskoo, että kaikki maailmankaikkeudessa voidaan selittää luonnollisilla prosesseilla, kuten fysiikan, kemian ja biologian lakien kautta, ilman tarvetta yliluonnollisille selityksille.

    4. **Materialistit**: Materialistinen maailmankuva korostaa, että kaikki olemassa oleva koostuu aineesta ja energiasta, ja kaiken synty voidaan ymmärtää luonnonlakien puitteissa.

    5. **Kosmologit ja tieteilijät**: Monet tutkijat, erityisesti kosmologian ja astrofysiikan alalla, tutkivat maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä luonnonlakien pohjalta, esimerkiksi alkuräjähdysteorian ja inflaatiomallien avulla.

    Vaikka nämä näkemykset eivät nojaa jumalalliseen suunnitteluun, ne eivät välttämättä tarkoita, että maailmankaikkeus olisi "syntynyt itsekseen" satunnaisesti. Tieteelliset teoriat, kuten kvanttifysiikka, osoittavat, että luonnonilmiöillä on usein syy-seuraussuhteita, jotka eivät edellytä ulkopuolista toimijaa.
  9. Monet tieteelliset teoriat, kuten alkuräjähdysteoria ja evoluutioteoria, tarjoavat selityksiä maailmankaikkeuden ja elämän synnystä ilman yliluonnollista väliintuloa. Näiden teorioiden mukaan maailmankaikkeus ja elämä ovat syntyneet luonnollisten prosessien kautta.

    Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi noin 13,8 miljardia vuotta sitten valtavassa räjähdyksessä, joka laajensi avaruuden ja ajan. Evoluutioteoria puolestaan selittää, miten elämä kehittyi yksinkertaisista organismeista monimutkaisiksi elämänmuodoiksi luonnonvalinnan kautta.

    Monet tiedemiehet ja ateistit hyväksyvät nämä teoriat ja uskovat, että maailmankaikkeus ja elämä ovat syntyneet ilman yliluonnollista syytä tai tarkoitusta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki, jotka hyväksyvät nämä teoriat, olisivat ateisteja. On myös monia uskonnollisia ihmisiä, jotka näkevät tieteelliset teoriat ja uskonnolliset uskomukset yhteensopivina ja täydentävinä.
  10. Eläkeläinen voi nukkua milloin haluaa. Sinun ei tarvitse kantaa huolta mielenterveydestäni. Se on täysin kunnossa.
    Varoitan edelleen levittämästä perättömiä väitteitäsi minun asioista. Joudut niistä vastaamaan jos jatkat valitsemallasi tyylillä.
  11. Kukaan jumala ei ole nähnyt ihmistä.
  12. Moosesta ei nähnyt kukaan ainakaan merkkejä Mooseksesta ei ole löydetty.
  13. Olen syntynyt vuonna 1945, milloinka se evoluutioteoria julkaistiin ? Alakoulussa 1950 luvulla opettaja kuitenkin mainitsi Darwinin. Kertoi lyhyesti teoriasta, lopuksi vielä kysyi yhdeltä oppilaalta ; "Uskotko että tämä on totta ?"- Oppilas tietenkin vastasi kiltisti "En usko". Sai varmaan todistukseen kiitettävän.

    Ajat muuttuu.
  14. Täältä löytyy satoja kilometrejä Raamatun todistuksia. Hyvänä kakkosena on deluusio mies joka kirjoittaa päivittäin uskovien olevan deluusion vallassa.

    Tässä infoa mitä tarkoittaa deluusio. Uskova henkilö tunnistatko vaivasi ?

    Deluusio eli harhaluulo on todellisuutta koskeva vääristynyt käsitys tai uskomus, johon henkilö uskoo vakaasti, vaikka se on todistettavasti epätosi. Deluusiot ovat tyypillisiä psykoottisille häiriöille, kuten skitsofrenialle, mutta niitä voi esiintyä myös muissa mielenterveyden häiriöissä.

    Yleisimmät harhaluulot voidaan jakaa eri tyyppeihin:

    - **Vainoamisharha**: Henkilö uskoo perusteettomasti, että häntä vainotaan, tarkkaillaan tai yritetään vahingoittaa.

    - **Suuruusharha**: Henkilö kokee olevansa perusteetta hyvin merkittävä, vaikutusvaltainen tai kaikkivoipainen.

    - **Suhteuttamisharha**: Henkilö antaa ympäristön tapahtumille tai asioille perusteettomasti itseensä viittaavan merkityksen, esimerkiksi uskoo, että televisio-ohjelmassa viitataan juuri häneen.

    - **Erotomaaninen harha**: Henkilö uskoo perusteetta, että joku, usein korkeammassa asemassa oleva tai julkisuuden henkilö, on rakastunut häneen.

    - **Somaattinen harha**: Henkilö uskoo perusteetta, että hänen kehossaan on jokin vika, sairaus tai epämuodostuma.

    Harhaluulot voivat vaikuttaa merkittävästi henkilön elämään ja toimintakykyyn, ja niiden hoito edellyttää usein ammatillista apua, kuten psykoterapiaa tai lääkitystä.
  15. Suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikan teoriat
  16. Teologisen tiedekunnan tehtävä voi vaihdella eri yliopistoissa, mutta yleisesti ottaen sen päätehtävät ovat:

    1. **Tutkimus**: Teologinen tiedekunta tutkii uskontoa, sen ilmiöitä, historiaa ja vaikutusta yhteiskuntaan. Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja syventää ymmärrystä uskonnollisista kysymyksistä.

    2. **Koulutus**: Teologiset tiedekunnat tarjoavat koulutusta ja tutkintoja teologiassa. Ne kouluttavat opiskelijoita erilaisiin ammatteihin, kuten pappeuteen, uskonnonopetukseen, ja muihin kirkollisiin ja uskonnollisiin tehtäviin.

    3. **Yhteiskunnallinen vaikuttaminen**: Teologinen tiedekunta osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tarjoaa asiantuntijalausuntoja uskonnollisista ja eettisistä kysymyksistä. Se toimii myös siltana akateemisen maailman ja uskonnollisten yhteisöjen välillä.

    4. **Kulttuuriperinnön säilyttäminen**: Teologiset tiedekunnat osallistuvat uskonnollisen ja teologisen kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja vaalimiseen. Tämä voi sisältää esimerkiksi vanhojen käsikirjoitusten ja tekstien tutkimista ja julkaisemista.

    Esimerkkinä, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tehtävä on kouluttaa teologian asiantuntijoita ja tehdä kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, joka palvelee niin kirkkoja kuin laajempaakin yhteiskuntaa.

    Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
  17. "Rabbi kuoli ja näki järkyttävän totuuden Jeesuksesta - kuolemanrajakokemus
    Tällä kanavalla jaettavat tarinat ovat sekoitus fiktiivisiä kertomuksia ja henkilökohtaisia kokemuksia, jotka yksityishenkilöt ovat lähettäneet ja väittävät tosiksi. Tavoitteenamme on tarjota sekä viihdyttävää että opettavaista sisältöä, tutkien elämän, uskon ja muutoksen syvällisiä teemoja. Toivomme, että nautit matkasta avoimin mielin ja muistat, että jokainen tarina on jaettu ajatuksia herättävistä syistä, tekemättä lopullisia väitteitä tuonpuoleisesta."**
  18. Paikka jonne rabbi joutui oli Suomi24 ateismi palsta.
  19. Sitä Varma Tietokin ihmettelee. Minäkö väärässä ? Olen toisen polven ateisti jo isäni oli ateisti siksi olen aina oikeassa.
  20. Ennen koiralta kusi loppuu kun ateistilta selitykset.
    Lue niin ymmärrät.

    Kysymykset Jumalan alkuperästä ja siitä, miten Jumala loi kaiken, ovat filosofisia ja teologisia kysymyksiä, joita on pohdittu vuosituhansien ajan. Vastaukset riippuvat paljon siitä, minkä uskonnollisen tai filosofisen näkökulman ottaa lähtökohdaksi. Tässä muutamia keskeisiä näkökulmia:

    ---

    ### 1. **Mistä Jumala tuli?**
    - **Monoteistinen käsitys (esim. kristinusko, islam, juutalaisuus):** Jumala nähdään ikuisena ja ajattomana olentona, jolla ei ole alkua eikä loppua. Näissä näkemyksissä Jumala ei "tullut mistään", koska Jumala on aina ollut olemassa. Jumala on itsessään kaiken muun alkuperä ja ensimmäinen syy.
    - Raamattu ilmaisee tämän esimerkiksi seuraavasti: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala" (Joh. 1:1). Tämä viittaa Jumalan ajattomuuteen.
    - Islamissa Jumala (Allah) kuvataan ikuiseksi ja olemukseltaan täydelliseksi (Al-Baqara 2:255: "Hän ei torku eikä nuku").

    - **Filosofinen näkemys:** Monissa filosofisissa pohdinnoissa Jumala ymmärretään "ensimmäisenä liikkeelle panijana" (esim. Aristoteleen "Ensimmäinen liikkumaton liikuttaja") tai kaiken alkuperänä, joka itsessään ei tarvitse syytä olemassaololleen. Jumala on olemassaolonsa perusta ja välttämättömyys.

    - **Ateistinen näkökulma:** Ateistit tai naturalistit saattavat kyseenalaistaa itse kysymyksen lähtökohdan. Heidän mielestään kysymys "mistä Jumala tuli" olettaa Jumalan olemassaolon, joka ei heidän näkökulmastaan ole todistettu. Ateistisen näkemyksen mukaan voi olla järkevämpää kysyä, miten maailmankaikkeus voi olla olemassa ilman jumalallista syytä.

    ---

    ### 2. **Miten Jumala loi kaiken tyhjästä?**
    - **Luominen ex nihilo (tyhjästä):** Monoteistisissa uskonnoissa uskotaan, että Jumala loi maailman "ex nihilo", eli tyhjästä. Tämä tarkoittaa, että ennen luomista ei ollut mitään – ei aineellista maailmaa, aikaa eikä avaruutta – ja Jumala loi kaiken oman tahtonsa ja voimansa kautta.
    - **Kristinuskossa** tämä ilmaistaan esimerkiksi Genesiksen alussa: "Alussa Jumala loi taivaan ja maan" (1. Moos. 1:1).
    - Tämä ajatus korostaa Jumalan kaikkivaltiutta: vain äärettömän mahtava olento voi tuoda olemassaolon tyhjästä.

    - **Filosofinen selitys luomiselle:** Filosofit, kuten Tuomas Akvinolainen, ovat pohtineet, että Jumalan luomistyö ei välttämättä tarkoita fyysistä "rakentamista", vaan kaiken olemassaolon perustaa. Jumala on kaiken olevan syy, ja ilman Jumalaa mitään ei voisi olla olemassa.

    - **Tiede ja luominen:** Tieteellinen maailmankuva, esimerkiksi alkuräjähdysteoria, kuvaa maailmankaikkeuden syntyä ajassa noin 13,8 miljardia vuotta sitten. Tämä ei kuitenkaan selitä, mitä oli "ennen" alkuräjähdystä tai mikä sen aiheutti. Teistiset näkemykset saattavat nähdä alkuräjähdyksen Jumalan luomistekona.

    - **Mysteerinä pitäminen:** Joissakin teologisissa ja filosofisissa koulukunnissa todetaan, että Jumalan luominen ja olemus ovat mysteeri, jota ihmisjärki ei voi täysin ymmärtää. Tämä on osa Jumalan ylivertaista ja käsittämätöntä luontoa.

    ---

    ### Yhteenveto
    Kysymys "mistä Jumala tuli" ei monoteistisessa teologiassa ole mielekäs, koska Jumala on ajaton ja ilman alkua. Kysymys "miten Jumala loi kaiken" puolestaan viittaa Jumalan kaiken kattavaan voimaan ja tahtoon, joka mahdollistaa luomisen tyhjästä. Nämä kysymykset liittyvät syvään filosofiseen ja teologiseen pohdintaan, ja niiden tarkka vastaus riippuu siitä, mistä maailmankatsomuksesta käsin niitä tarkastellaan.
    21. 6 / 120
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt