mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Vennamo ei ole mikään yleispoliittinen idolini, vaan hän oli aikoinaan tervetullut vaihtoehto epäterveelle Kepulle. Vennamolla oli myös järkeviä ajatuksia maatalouspolitiikasta hänen ollessaan vielä Maalaisliiton jäsen. Vennamohan pyrki jatkamaan alkiolaista perinnettä, Kyösti Kallion viitoittamaa linjaa puolueessa, mutta K-linjalle sopi paremmin ökyisäntien tukipolitiikka, jolla maaseutu autioitettiin. Vennamolla oli myös suuret ansionsa siirtoväen asuttamisessa, mikä sekin nyppi isäntäväkeä, joka ei olisi halunnut maitaan jaella.

    Vennamo kepulaisen typeryyden vastavoimana oli toki myös minun idolini.
  2. Silloinen Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Esko Aho oli merkittävin keskustalainen, joka tuki EU:hun liittymistä. Voi aivan syystä sanoa, että Suomi liittyi silloin EU:hun Ahon ansiosta. Myös Paavo Väyryselle kuuluu tästä kunnia.

    Aho ja Väyrynen lobbasivat EU:ta Keskustan kentällä hartiavoimin. EU:n vastustajien edusmiehenä oli puolestaan entinen ulkoministeri Keijo Korhonen. Puolueessa käytiin kiivasta keskustelu liittymisen puolesta ja vastaan. Tilanne alkoi näyttää jo niin uhkaavalta, että arveltiin Keskustan jopa repeävän kahdeksi puolueeksi. Esko Aho pysyi loppuun saakka johdonmukaisena EU-tukijana ja keksi loistavan tempun ottaa Heikki Haavisto Väyrysen tilalle ulkoministeriksi varmistamaan myös viljelijäväestön tuen asialle. Paavo Väyrynen sen sijaan tapansa mukaisesti käänsi takkia ja niin tästä EU-lobbarista tuli EU-kriitikkojen kärkinimi Esko Seppäsen ohella.

    Mutta se on kaikkien hyvä muistaa, että ilman tätä käännytystyötä ja Ahon tekemää ulkoministerivalintaa suomalaiset olisivat hyvinkin todennäköisesti antaneet enemmän ei- kuin kyllä-ääniä. Keskustan kannattajat siis kyllä viime kädessä antoivat sen ratkaisevan tuen, minkä ansiosta Suomesta tuli EU:n jäsen. Se oli myös Ahon hallituksen tärkein saavutus ja historiankirjoittajat tulevat varmasti vielä korostamaan Ahon suurta roolia tässä asiassa.

    Kokoomuslaisia ja demareita ei tarvinnut liittymisen taakse käännyttää, koska he olivat jo valmiiksi innokkaita liittymään EU:hun ensisijaisesti siksi, että Suomi vihdoin irtoaisi lopullisesti Venäjän vaikutusvallan alaisuudesta läntiseen leiriin. Keskustassa oli kyllä paljon niitä, jotka hamusivat vain omaa taloudellista etua Suomen turvallisuuden kustannuksellakin. Ja näitähän riittää edelleenkin.
  3. Soini ei ole esikuvani, mutta en ole nyt havainnut hänen niin kovan rasistinkaan olevan, ainakaan julkisuudessa sanomansa perusteella. Teillä kepuleilla on vanhastaan jäänyt se levy päälle, missä vennamolaiset aikoinaan leimattiin milloin neuvostovastaisiksi, milloin populisteiksi. Vennamon suurin virhe oli kepulien mielestä se, että hän arvosteli Kekkosta eikä kumartanut tälle. Lisäksi Vennamo oli aikoinaan tervetullut vaihtoehto Kepulle ja vuoden 1970 vaaleissa se näytti olevansa myös todellinen vaihtoehto kerätessään liki 10 %:n kannatuksen.
  4. Minä en puhu minkään puolueen mandaatilla, vaan yritän kertoa perusteltuja mielipiteitä Keskustasta ja sen politiikasta. Mielipiteeni ovat siis ulkopuolisen tarkkailijan mielipiteitä, joilla ei ole mitään sidosta jonkun muun puolueen harjoittamaan politiikkaan.

    Itse pidän kyllä hallituksen aikaansaamaa tuloveron alentamista tarpeellisena ja oikeaan osuneena ajoitukseltaankin, kun se thtiin etupainotteisesti. Sehän vastasi juuri sitä linjaa, mitä sinipunahallitus noudatti. Kokkomushan antoi kehuja hallitukselle sen veropoliittisten linjausten ottamisesta hallituksenkin linjaksi. Tämä on vaan täysin vastoin sitä, mitä puheenjohtaja Jäätteenmäki vaalien alla lupasi äänestäjille. Kokoomuksen ja SDP:n vaalilupauksissa sen sijaan tuloveron alentamislinjaa kulutuskysynnän elvyttämiseksi pidettiin tarpeellisena työllisyyspoliittisena toimenpiteenä.

    Muistat myös väärin sen, että olisin kehunut olevani hyvätuloinen. Sellaista en ole sanonut. Olen kyllä kehunut sosiaalidemokraattista hyvinvointimallia siitä, että se on mahdollistanut minunkin tavllisten duunarien lapsen aikoinaan kouluttautua ja päästä siten vähän sille vihreämmälle oksalle. Mutta harva sellainen, joka kokoaan omin avuin varallisuutensa, pääsee erityisemmin rikastumaan eikä se ole mielestäni tarpeenkaan.
  5. Arvo Korsimo jo ailoinaan sanoi, että on mentävä niin vasemmalle, että hirvittää. Ja sitten mentiin vasemmalle. Huipennus koettiin Eino Uusitalon ehdotuksena toiseksi itsenäisyyspäiväksi ja Kekkosen Stalinia ylistävinä puheina sekä Reporadion perustamisina ym. Nyt sitten on Vanhasen johdolla kulkemassa niin oikealle, että Jäätteenmäen rekrytoimia uusia kepulaisia varmasti alkaa hirvittää.

    Kannattaa myös muistella ulkopuolisen tarkkailijan presidenttiehdokas Timo Soinin sanoja eri puolueiden vakaudesta ja isänmaallisesta hengestä.
  6. Kuten totesitkin ideasi ei ole omasi, vaan sitä toteutetaan jo Epsanjan tomaatti- ja banaaniviljelyksillä. Espanja on paikoin muuttunut kasvihuonekaupungeiksi, kun Espanjassakaan pelkät luonnonolot eivät vastaa eräiden Afrikan osien oloja, missä kasvihuoneita ei tarvita. Tämä Espanjan tauti on seurausta EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta, joka on todella syvältä. Olisi paljon järkevämämpää, että nigerialaiset viljelisivät itse näitä tuotteita Nigeriassa kuin Espanjassa. EU kuitenkin estää korkeilla tullimuureilla viljelyn kannattavuuden Nigeriassa ja tekee sen kannattavaksi Espanjassa maataloustukien avulla. Tätä voi kutsua hölmöismiksi.

    Suomessa mallia on toteutettu pienimuotoisesti mansikkatiloilla, jonne pomintavoimaa on pyydetty Venäjältä. Myös marjayrittäjät ovat haalanneet väkeä Thaimaasta asti. Tässä on Espanjaan verrattuna se ero, ettei itse tuotetta ole siirretty meille keinotekoisesti. Mansikka on lisäksi sellainen tuote, joka sopii erinomaisesti Suomen oloihin, koska maku tulee parammaksi kesän pitkissä aurinkopöivissä.

    Wiisaahko idea kokonaisuudessaan ei ole vain tyhmähkö, vaan täysi susi. Wiisaahko on kuitenkin siinä suhteessa viisastunut, että pitää minua idolinaan. Ehkä tästä voisi päätyä vielä siihen järkeilyyn, että jättäisi ajattelemisen minulle näissä asioissa kokonaan ja tyytyisi vain kertomaan ihailunsa.
  7. Kyllä minä voin olla samaa mieltä kanssasi siitä, että Matti oli tilaisuuden paras. Kyynikko sanoisi, että hän todisti taas kerran kepulaisen oppprtunismin voiman. Jos Matti aikoo Kokoomuksen vesillä kalastaa, noin pitääkin esiintyä. Vasemmistokepuleille pitää yrittää vetää jotain muuta roolia.
  8. Oikeistopresidenttiä ei voi leipoa demokratiassa vasemmistoenemmistön äänin. Suomessa on vasemmistopuolueiden eli SDP:n, Vasemmistoliiton, Keskustan ja Vihreiden kannattajia selvä enemmistö.
  9. Asevelisosialistit olivat sitten kai jo vähän epärealistisenkin isänmaallisia. Kansainliittohan oli jo tuominnut NL:n hyökkääjänä ja erottanut sen jäsenyydestään. Asevelisosialistit halusivat kai sitten tämän tuomion vahvistettavaksi myös kotimaisessa oikeudessa. Tuskin hekään kuitenkaan olisivat Stalinia ja Molotovia uskalteneet haastaa syytettyjen penkille.
  10. Mihin tuo historiaa koskeva väitteesi mahtaa perustua. Goebbelsin propagandahan oli erittäin tehokasta ja saksalaiset uskoivat lopulta lähes yhtenä miehenä kansallisosialistien erehtymättömyyteen. Meillä Suomessa jotenkin tähän verrattavan propangakoneiston loi Arvo Korsimo, jolla maaseutuväen laaja käännytystyö aloitettiin. Sitäkin on pidetty onnistuneena lajissaan.
  11. Jos on niin kuin kerrot Kokoomuksen kenttäväen mielipiteistä, tieto on paitsi yllättävä se voi olla myös Kokoomukselle kohtalokas. Kokoomushan on saavuttanut nykyisen kannatuksensa lähestymällä palkansaajaväestöä yhtäältä ja kaupunkien väestöä toisaalta. Paljolti nämä lähestymiskulmat menevät päällekkäin.

    Jos tässä on kertomassasi on mukana myös Kokoomuksen poliittinen johto, Jyrki Kataiselle voidaan povata lyhyttä ja menestymätöntä kautta Kokoomusjohdossa. Arvelisin, ettei kokoomuslaisia oikein tule tyydyttämään Kepun taakse jääminen. On kai aika selvää, että Kokoomusta äänestävä palkansaajaporukka miettii äänestyskäyttäytymistään uusiksi, jos politiikan painopiste etääntyy täysin pois kaupungeista ja palkansaajaväestön eduista.

    Kokoomuksessa vastuullista ja nousujohtoista politiikkaa on harrastettu ennen muuta pitkäaikaisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin johdolla tähän asti. Viimeksikin Ben Z. asettui edelleen käytettäväksi ryhmyriksi, kun vaihtoehtona oli Jari Koskinen, jota varmasti juuri Kepuleirissä olisi toivottu Kokoomuksessa näkyvälle paikalle.

    Saa nyt sitten nähdä, olisiko Kokoomus tosissaan muuttamasta poliittista linjaansa ja ottamasta monta loikkaa taaksepäin konservatiivipuolueeksi liberaalipuolueen sijasta. Se olisi minusta kovin valitettava suunta, vaikka samalla nostaisikin SDP:n maan selvästi suurimmaksi puolueeksi ja pudottaisi Kokoomuksen maan selvästi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi eli vakiinnuttaisi tämän aseman Kokoomukselle.
  12. tarkentaa, miten HS on manipuloinut tämän tuloksen. Kyselythän tilataan aina ulkopuolilta haastatteluyrityksiltä kuten Suomen Gallupilta tai Taloustutkimukselta, jotka osaavat suorittaa selvityksensä (otoksensa) siten, että ne edustavat koko kansan käsitystä. Yleensä otoskoot ovat aika pieniä, joten virhemarginaalia tuloksilla on, mutta esim. nyt julkaistujen tietojen osalta yleisnäkymä oli niin selvä, ettei tulos muutu muuksi, vaikka otettaisiin tilastollinen virhemarginaalikin huomioon.

    Tupailloissa ei vaan saa helposti otetta siihen, miten kansan enemmistö asioista ajattelee. Kepulaiset epäilevät näitä tuloksia juuri sen vuoksi, että he elävät enemmän kuin muut kepulaisessa yhtenäiskulttuurissa. Esim. umpikepulaisen Merijärven asukkaalla voi silloin vaikeuksia käsittää, että jotkut muut ovat asioista ihan eri mieltä kuin he itse.
  13. Ei tässä metsien hoidon suunnitelmallisuudesta nyt ollut kyse. Metsätalous on minun kategorioissani ainakin eri asia kuin maatalous. Metsätaloudessa kuten myös maataloudessa voi ja pitääkin olla sellaista suunnitelmallisuutta, missä ympäristönäkökohdat otetaan huomioon. Yhteiskunnalla on oikeus ja velvollisuus tällaisia normeja tärkeiden suojeltavien arvojen vuoksi asettaa. Näistä normistoista tulee sopia myös globaalisti ja ilmeisesti USAkin on tässä nyt myrskyjensä jälkeen herännyt muun maailman kyytiin.

    Ympäristö on tärkeä suojeltava arvo, mutta kepulaisuus ei sitä ole edes historiallisena jäänteenä.
  14. Sokeri on varsin epäterveellinen tuote. Sokerin ansiosta ja hammasharjojen olemassaolon tietämättömyys johtivat maaseudulla siihen, että tekareita annettiin rippilahjoiksi. Sokeri myös lihottaa ja edesauttaa siten monien sairauksien syntymistä.

    Itse en ole koskaan pilannut kahviani sokerilla. En nyt keksi äkkiseltään, miksi sokeri olisi ihmisille jotenkin välttämätön.
  15. Jos ymmärryksesi ei riitä ja järkeilet mielikuviesi varassa, en voi paljon auttaa asiassa.

    Maataloutta ja maatalousyrittäjiä en sinänsä halua arvostella. He toimivat systeemin ehdoilla. Politiikka on arvosteluni päämaali ja se on silloin Kepun onneton politiikka, joka on meidät tähän tilanteeseen vienyt. Sellainen politiikka ei ole kenenkään etu, ei maaseudun eikä kaupunkien.

    Suomessa olisi alun alkaen toiminut paremmin joustava pientilavaltainen maatalous. Sillä olisi ollut huomattavan paljon enemmän sopeutumiskykyä, koska raskaita investointeja ei olisi tarvittu. Maatilasta olisi ollut helppo luopua silloin, kun yhteiskunta rakenteellisesti muuttuu. Sopeutumisaika uuteen olisi ollut pitkä. Pientilavaltaisuus olisi myös monipuolistanut tuotantorakennetta, jos sitä ei ohjailtaisi tuilla. Tukipolitiikka nimittäin on osa kannattavuutta ja määrää sen, mitä kannattaa tuottaa. Tästä on meillä esimerkkinä melko tarpeeton tuote eli sokerijuurikas, jossa tukiehdot ovat olleet viljelilausuntojen perusteella paremmat kuin muissa tuoteryhmissä.
  16. Tottakai kaikki yritystoiminta voi olla markkinataloudellisesti kannattavaa. Elintarvikkeet tuotteina eivät ole siinä suhteessä mikään poikkeus. Silloin elintarvikkeitä tuotetaan vain se määrä, mille on kysyntää ja hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jokseenkin suojaamatonta maataloutta harjoittavat Australia ja G20-valtiot (mm. Brasilia ja Argentiina).

    Kysymys ei ole mistään opin hakemisesta, vaan siitä, että antaudutaan markkinataloudelliselle kilpailulle. Palstan kepuasiantuntija Oiva Härkönen on aina väittänyt, että suomalainen talonpoika pärjää erinomaisesti tällaisessa kilpailussa. Jos kerran näin, meidän tulisi silloin tavoitella vapaata kilpailua, jos olemme siinä vahvoilla.

    Löpön loppumisella tarkoitin yleensä kriisiaikojen energiataloudellisia vaikeuksia. Pitkälle teknologisoitu maatalous on aina haavoittuvaisempi kuin hevospeleihin luottava pienmaatalous. Pienmaatalouden vallitessa on myös osaavia ihmisiä enemmän, mikä on tärkeä lisätekijä kriiseissä, ettei tarvitse jättää asioita muutaman kortin varaan.
  17. Tämä termi on lainaa joltakin toiselta täällä kirjoittaneelta, ehkä se oli "tukilisäjenkka", jolla on järkeviä mielipiteitä maataloudesta. Minusta se oli hyvin kuvaava termi pohjoisen maataloudelle. Itse ole joskus käyttänyt termiä arktinen maatalous. Kummatkin on kuvainnollisia ja liioiteltuja, mutta toisaalta havainnollistavat kärjistävinä sitä, mistä on kyse. Joskus asioita pitää painottaa samalla tavoin kuin puhuttaessa esim. ruuhka-Suomesta. Lentokoneesta katsottuna Suomessa ei ole ruuhkaa missään.

    En kai tainnut kirjoittaa noista sademetsistä mitään, kun Suomessa ei kai sademetsiä ole. Jos kuitenkin on, niin kerro missä. Käväisen milelläni tutustumassa.
  18. On teillä joillakin vahvassa jokin sosialisointipelko. En ole esittänyt mitään sosialisointia, vaan päinvastoin sosialistisen suunnitelmatalouden poistoa. Jos joku sitten uskoo, että samoilla edellytyksillä voi viljellä Lapissa kuin etelässä, ei ole mitään syytä puuttua asiaan.
  19. että voisi olla paras metsittää pohjoisen peltoja ja olla kuitenkin raivaamatta niitä lisää etelään. Ei meiltä ruoka lopu, vaikka tunturimaataloutta vähennetäänkin.
  20. Olen pitänyt etusijalla taloudellisesti kannattavaa maataloutta. Kannattava maatalous perustuu silloin kokonaan markkinoilta saataviin tuloihin kuten muussakin yritystoiminnassa. Tältä osin maatalous voi olla minun puolestani suurmaataloutta tai pienmaataloutta.

    Toissijaisesti maatalous voi olla myös kannattamatonta, jolloin sen tarpeelle voidaan asettaa määrättyjä kriteereja ja toiminta on sen mukaisesti säännelty suunnitelmataloudellista toimintaa. Tällä ei ole yritystoiminnan kanssa juurikaan tekemistä kuten ei nykymaataloudellakaan. Tällaista maataloutta voidaan harjoittaa vain sen mukaan kuin tarve vaatii.

    Toissijaisesti harrastettavalle maataloudelle voidaan asettaa esim. seuraavia tavoitteita. Sen tulee olla maisemanhoidollista, siinä tulee huomioida tehokas ymäristönsuojelu, sen tulee olla työvoimavaltaista. Maataloudella voidaan pyrkiä turvaamaan jonkinasteinen maatalousomavaraisuus, mutta 100 %:een omavaraisuuteen ei ole tarvis pyrkiä kuin kriisiaikojen varalta. Kaikissa edellä mainituissa suhteissa pientilavaltainen maatalous on ylivoimaisesti paras malli. Esim. kriisiaikoina loppuu aina ensi löpö, minkä voimalla tehomaatalous pitkälti pyörii. Pientilavaltaisella maataloudella ei yritetäkään luoda sellaista katteetonta illusiota, jossa maatalous olisi jotain kannattavaa yritystoimintaa.

    Olen kannattanut aluksi tätä jälkimmäistä mallia ensisijaisena, mutta nyttemmin enemmän toissijaisena, kun maatalousoloihimme tarkasti perehtynyt Oiva Härkönen toistuvasti väittää täällä suomalainen talonpoika kyllä pärjää myös tuettomilla markkinoilla. Haluan mielelläni uskoa tähän ja antaisin mieluusti siis suomalaiselle talonpojalle mahdollisuuden näyttää iskukykynsä.

    Toivottavasti nyt ymmärsit vähän paremmin, mitä ole ajanut takaa.
    21. 1234 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt