Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Jarvan Jäniksen vuosi -elokuvassa ja ilmeisesti siten myös pohjana olleessa Arto Paasilinnan kirjassa on osoitettu kallomittauksiin perustuen, että Urho Kekkosia on ollut presidenttinä vähintään kaksi eri henkilöä. Mikäs tuo nyt on jos löytyisi vielä kolmaskin.

    Martti Miettunen oli ehkä tarkoitettu myös klooniksi, mutta hänen kohdallaan pituuskasvu kaiketi tyrehtyi ja miehestä piti tehdä vain pääministeri Kekkosvaltakuntaan. Kekkosen valtavan energisyyden ja varsinkin vanhimmiten esiintyneen poikkoilun voikin selittää se, että Kekkosia on ollut useampia kuin yksi. Ehkä siitä yhdestä vain tuli seniili ja toinen pysyi suht virkeänä loppuun asti.
  2. Umpikepulaisten joukoissa Jäätteenmäki on marttyyrisankari. Keput pyrkivät aina palkitsemaan niitä, jotka heidän mielestään ovat vain johtaneet ajojahdin kohteeksi. Tämä tuli aikoinaan hyvin ilmi Kauko Juhantalon suosion kasvuna kepupiireissä. Kun Juhantalo oli tuomittu vankeuteen lahjoman vaatimisesta ja saanut toisessa asiassa oikeuskanslerilta huomatuksen ministerin esteellisyyden huomiotta jättämisessä, tällainen tulkittiin umpikepulaisten piirissä vain ajojahdiksi. Muut suomalaiset pitivät luonnollisesti Juhantaloa rikollisena, kun tuomioistuin oli tuominnut hänet vankeusrangaistukseen.

    Vanhanen ja Keskusta tietävät, että vaalit tullaan häviämään. Kolmossija eli palkintopallille niukasti pääseminen on Vanhaselta hyvä suoritus. Realismin tajua siis Kepussa kuitenkin on vielä hitunen tallella. Jäätteenmäki-kuvio lienee näitä satraappi-kuvioita. Eli selitys tulee tässä:

    Jos vaaleissa joudutaan toiselle kierrokselle, mikä on kylläkin epätodennäköistä, niin siltä varalta Kekustassa pitää olla joku näkyvä poliitikko, joka kertoo keskustalaisille sen, ketä toisella kierroksella oikeasti pitää äänestää. Vanhanenhan on sitonut kätensä Ninistön suosittamiseen, joten tämä kiusallinen asia pitää osata kiertää. Ja kommervenkeissä, niissä Kekkosen kuuluissa konsteissa, keput ovat lyömättömiä. Anneli Jäätteenmäki astuu tässä vaiheessa esiin ja kertoo kepulaiselle naisväelle, että hän nyt ainakin äänestää Halosta, koska Halonen on ihan eri juttu kuin Lipponen, joka taas oli Niinistön koklip-kaveri.

    Naiset ovat tärkeä voimavara jokaiselle kansakunnalle. Viime kierroksella kunniakas presidentintekorooli avautui Kokoomuksen Kirsi Pihalle ja muille kokoomusnaisille, nyt on keskustanaisten vuoro äänestää Halonen presidentiksi. Todennäköisesti he tekevät sen kuitenkin jo ensimmäiselle kierroksella, mitä Matti Vanhanen joka iltarukouksessaan kiihkeästi toivoo.
  3. Olen kai sanonut, että EU on maatalouskysymyksissä suunnitelmatalouden tyyssijä. Meillä Suomessakin maatalouspuoli annettiin jäsenyysasioissa täysin kepulaisten neuvoteltavaksi. Pääneuvottelijana oli ulkoministeri Heikki Haavisto, pääministerinä Esko Aho ja virkamiesavustajana Esa Härmälä. Maatalousministeri Pesälän kykyihin ei osattu oikein luottaa, joten hän sai katsella asioita vähän sivummalta. Kaikki olivat keskustalaisia ministereitä. Suomi liittyi EU:hun keskustajohtoisen sinimustahallituksen aikana. Että se siitä punaväristä Suomen osalta.

    Tosin luen itse kyllä kepulaiset mainitsemiksesi vasemman siiven kannattajiksi. Oikestaan sellaisiksi kannattajiksi, jotka ovat kannattavinaan, mutteivat itsekään oikein tiedä, kannattavatko vai ei. Vähän skitso tilannehan se on, mutta Kepulle niin tyypillistä opportunismia.

    Olen täällä joitain asioita ottanut esille kuten nyt tämän tuen saajien jakauman (Espanjaa koskevan selvityksen) ja kas kummaa, asia on sitten jonkun ajan päästä putkahtanut esille paremmin myös julkisuudessa. Ehkä ne on niitä etiäisiä vai miksi trolleiksi niitä nimität. Ehkäpä tässä jääviysasiassa vielä käy samoin. Katsellaan ja ihmetellään odotellessa.

    Vakavasti puhuen minua ei tässä kiinnosta yksittäisen ministerin vastuuseen saattaminen, vaan sen periaatteen esille nostaminen, että vasrinkin kepulaisille poliitikoille aiheutuu vaikeuksia erottaa oma etu julkisesta edusta erilaisissa tilanteissa. Tämähän on kansalaiskeskustelua ja minusta kepulaisten juoleton suhtauminen esteellisyysasioihin on hyvä tuoda kansalaisten tietoisuuteen. Tieto ehkä lisää tuskaa siellä puolen, samoinhan se oli tämän tuensaajien statuksen osalta, mitä MTK ja Kepu kovasti ovat halunneet varjella julkisuuden kiinnostukselta. Salaamisen syynä voi olla asian kiusallisus kuten toimittaja A-piste -ohjelmassa oivallisesti totesi.
  4. Jääviyskysymykset eivät ole yksiselitteisiä, vaan oikeudellisesti usein hyvinkin tulkinnanvaraisia. Siksi asiat joudutaan selvittämään tapauksittain. Ministereitä koskevia esteellisyyssäännöksiä on perustuslaissa, ministerivastuulaissa ja hallintomenettelylaissa. Ministeri voi olla siten eri päätöstilanteissa (poliittiset ja hallinnolliset ratkaisut) esteellisyyden kannalta eri lakien näkökulmasta tarkasteltavana.

    Tässä eräs Oikeuskansalerin ratkaisu esteellisyyskysymyksestä ministerin toimessa, missä oikeuskansleri antoi ministeri Juhantalolle (Kesk) huomautuksen virheellisestä menettelystä.

    http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/1993/19930540
  5. Olen yrittänyt moneen kertaan täällä kertoa, että pitää tarkastella sitä, mikä vaikutus päätöksellä on päätöksentekijälle itselleen. Maataloustuessa liikkuvat suuret rahamäärät, minkä vuoksi jääviysongelma juuri tulee esille. Olennaista ei ole se, koskeeko päätös yhtä yritystä vai kokonaista sektoria, jos sen seurauksena yksittäisenkin yrityksen edustaja saa suuria etuja. Siis mitä suurempi intressi, sen tarkemmin tulee myös miettiä jääviyskymyksiä.

    En tähän hätään tässä ole esittämässä mitään pykäliä. Alkuperäinen viestini oli se, että tässä voi piillä jääviysongelma ja se pitäisi tutkia. Minun näkemykseni mukaan kyse on niin suuresta yksittäisestä edusta, että ministeri on jäävi käsittelemään päätöksentekijänä ministeriasemassa asiaa. Tämä on siis minun tulkintani asiasta, koska laissa tuskin on asetettu mitään tarkkaa intressirajaa.

    On ihan selvää, että Suomen oikeusprosessia koskevien säännösten mukaan tuomari ei voi missään tilanteessa päättää omassa asiassaan, vaan hänen tulee jäävätä itsensä. Olen ollut myös tilanteissa, missä kaupunginjohtajat ovat jäävänneet itsensä, kun he päätöksentekijöinä ovat osallistuneet muun toimielimen kuin oman kaupunginsa päätökseen ja tuo kaupunki voi saada taloudellista tukea pätöksen seurauksena. En tunne tarkoin sitä, mikä säännöstö tässä tulee jääviyskysymyksen kannalta kyseeseen. Onko se esim. ministerivastuulaki ja tai laki, missä ministerit velvoitettiin kertomaan sidonnaisuuksistaan. Täytynee ehkä tutkia asiaa tarkemmin, kun rupesi sinuakin noin kiinnostamaan.

    Minä nostin esiin kysymyksen, joka on ihan arkijärjelläkin ajateltuna ongelma. Olennaista tässä on siis se, että päätöksentekijä tekee päätöksiä asiassa, josta voi olla seurauksena suurta taloudellista etua hänelle itselleen. Tämä kysymys koskee periaatteena mitä tahansa asiaa, missä julkista valtaa käytetään. Ilmeisesti esim. Venäjällä suuria omaisuusmassoja öljyteollisuudessa ja muussakin on luisunut sellaisten tahojen käsiin, jotka ovat olleet itse päättämässä valtion viranomaisena siitä, että omaisuus annetaan heidän käsiinsä esim. nimellistä korvausta vastaan. Minusta tällainen päätöksentekoprosessi on erittäin suuri ongelma, mutta ehkä teistä kepulaisista näin ei sitten ole, mitä en yhtään kyllä ihmettele, kun kepulaisuudesta on kyse.