mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Kyllä ministeri voi olla jäävi, vaikka tehtäisiin jotakin yritysrypästä koskevia päätöksiä. Olennaista jääviyskysymyksissä on tarkastella sitä, voiko päätöksellä olla vaikutusta päätöksentekijän omaan taloudelliseen etuun ja onko tuo etu niin merkittävä, että se estää asianomaista osallistumasta päätöksentekoon.
  2. En kiistä, etteikö Juhantalon tapaus olisi erilainen. Kuitenkin te kepulaiset taisitte jossain yhetudessä kovasti arvostella ministeri Suvi Lindenia aikoinaan erääseen jääviysongelmaan liittyen. Olette ehkä kovin puolueuskollisia näissä jääviyskysymyksissä. Muut voivat olla omassa asiassaan jäävejä, mutta kepulaiset eivät.

    Olen ottanut esille vain kysymyksen siitä, toimiiko ministeri Korkeaoja omassa asiassaan, jos hän keskeisenä päätöksetekijänä maataloustukiasioissa. Tukipäätöksethän vaikuttavat suoraan hänen omaan toimeentuloonsa, jos hän hakee ja saa näitä tukia. Kyse on silloin suurista ja merkittävistä summista. Olen nimenomaan tehnyt jo aiemmin sen varauksen, että pelkän maatilan omistaminen ei tee Korkeaojaa jääviksi. Vasta se, että hän hakee ja saa maataloustukia, nostaa jääviysongelman esiin.

    Miksi siis ehdoin tahdoin valita toimeen sellaista, jolla on oma etu kyseessä, kun Kepu on pullollaan esim. Karpelan tapaisia osaajia. Mikko Alatalosta olisi voinut tulla hyvä maatalousministeri, kun hän on "maalaispoika vaan ja panee suihketta kainoloon".
  3. En ole mistään katkera enkä kitkerä. Kirjoitan maataloustuista pelkästään valistusmielessä. Kansalaistenhan on hyvä tietää asioista totuus. Miksi ihmeessä totuutta pitäisi peitellä? Jos tuet tosiasiassa ohjautuvat suuryrityksille ja ökyrikkaille, niin miksi tämä pitäisi salata.

    Minusta pitää tuoda esiin myös se, miten MTK ja Kepu perustelevat tuen tarvetta ja tutkia sitten sitä vasten, ketkä todellisuudessa saavat eniten tukia.

    En käsitä lainkaan sitä, millä perusteella nimeät minut tuotanto- ja yritysterroristiksi. Minähän olen useasti yrittänyt muita täällä saada ymmärtämään, että maatalouden tulisi toimia nimenomaan normaalilta yrityspohjalta.

    Sokeriuudistuksen katastrofaalisista vaikutuksista puhui MTK. Kysy heiltä, miksi sen pitäisi olla joku katastrofi. Minä kerroin eilisen ohjelman perusteella vain se, etteivät viljelijöiden ja MTK:n puheet taida aivan vastakaan toisiaan.

    Rationaalisessa maailmassa tuotetaan sitä, mistä maksetaan eniten. Tätä periaatetta olen koko ajan pitänyt asiassa johtolankana. Pitäisi tuottaa sitä, mistä kuluttajat ovat valmiita maksamaan eniten eikä sitä, mistä saa eniten poliittiseen päätöksentekoon perustuvia tukia. Jälkimmäinen malli on sovjet-malli eikä toiminut.

    Olen kyllä ymmärtänyt asian niin, että monet vilejlijät ovat kritisoineet pinta-alaperusteisia tukia enkä minä, joka asetan koko tukemisen mielekkyyden kyseenalaiseksi. Ehkä näiden viljelijöiden näkemys on sitten jotain sortologiikkaa. He sortavat sillä tavoin esim. Björn Wahlroosia.
  4. Ei Korkeoja kovin suurta osuutta lohkaise, vaikka hänen vuotuinen maataloustukensa olisikin esim. 30 000 euroa. Se on summa, joka tarkoittaisi palkansaajalla nettotulona 2300 euroa kuukaudessa.

    Korkeojan osuus ei ole suuri, koska MTK on huolissaan tosiviljelijöiden kuten Björn Wahlroosin ja Göran Ehrnroothin toimeentulosta. Näille pitää maksaa sen verran reilusti, että muiden osuudet jäävät pakostakin vähäisemmiksi.

    Minusta 30 000 euroa vuodessa on aikamoinen rahaläjä. Ei siis ole kovin suuri ihme, että Keskustassa juuri maanviljelijöillä on tunkua poliitikoiksi. Keskustan kansanedustajistahan heitä on noin 40 %.

    Kyllähän ministeri Korkeaoja voi tietenkin osallistua muuhun ministeriönsä päätöksentekoon ilman jääviysongelmaa. Enhän minä ole mitään sen vastaista sanonut. Osoittaisi kuitenkin puolueelta suurempaa harkintakykyä, jos valitsisi maatalousninisteriksi henkilön, jolla ei ole niin sanotusti oma lehmä ojassa. Esim. kultturiministeri Karpela olisi ollut sopiva sählääjä maatalousaisoihin. Olisimme saaneet ehkä silloin ainakin paremmin laaditun tekijänoikeuslain.
  5. Näille kepuleille pitää kertoa totuuksia pala kerrallaan ja senkin joutuu kertaamaan useampaan otteeseen ennen kuin alkaa mennä perille, jos sitenkään.

    En minä nyt halua kehua asiantuntemuksella, tarkkaavainen asioiden seuraaminen ja kepuliudesta vapaa järki riittävät pitkälle. Mutta kiitos joka tapauksessa tunnustuksesta.
  6. Johonkin raja on tietysti vedettävä. Mutta aika lähellä kyllä aletaan sitä rajaa olla silloin, jos päätöksentekijä itse nostaa esim. 30 000 euron tukirahoja. Etkä näe tosiaan siinä mitään ongelmaa, jos esim. Sampo-konsernin johtaja Björn Wahlroos olisi ministerinä valmistelemassa ja ratkaisemassa pankkitukiasiaa?
  7. Voit kysellä aiheen lapsellisuudesta vaikka Kauko Juhantalolta, joka sai oman ja julkisen edun koplauksesta vankeustuomion. Varmaan miestä nauratti silloin tuollainen lapsellisuus. Kun ja jos kysyt sitä häneltä, muistaa olla ainakin nyrkin kantaman ulottumattomissa.
  8. Hyvää tässä on se, alat ymmärtää Karpelan merkityksen puolueellesi.

    Mutta kiintoisa kysymys on kuitenkin se, ovatko sudet suurempia vaara maaseudun ihmisille kuin Kepu. Kepu karkotti maaseutupolitiikallaan jo 60- ja 70-luvuilla 300 000 ihmistä maaltapakoon. Moniko ihminen on muuttanut maalta pois susipelon takia. Sittemmin Kepu on alistanut suuren osan maaseudun ihmisistä elämään muiden hyväntahtoisuuden varassa, kun oman Kepu-kunnan rahkeet eivät riitä.

    Kaupungeissa ei ole susia, joten samanlaista vertailu vaaran suhteen ei voi tehdä. Onneksi kaupungeissa on myös vähän kepuja, mutta joillakin alueilla vanhemmat varmaankin joutuvat viemään lapsensa kouluun saattamalla kaiken maailman citykepuleiden arvaamattomuuden takia.
  9. Asevelvollisten päivärahoissa on kyse vähäisistä summista ja päiväraha maksetaan kaikille pääluvun mukaan. Maataloustuissa kyse on aivan toisen luokan rahoista, kun puhutaan kymmenistä tuhansista euroista. Lisäksi maataloustukea maksetaan pinta-alan mukaan. Korkeaojalla ei olisi varmaan mitään jääviysongelmaa, jos hän omistaisi 50 peltohehtaarin sijasta 100 aarin puutarhapalstan.

    Kauppa- ja teollisuusministeri ei tosiaankin voi päättää sellaisen yrityksen teollisuustuista, joita hän itse omistaa.
  10. Mitä varten luulisit, Oiva, että ministereiden pitää ilmoittaa erilaisista taloudellisista sitoumuksistaan. Jos ministeri omistaa jonkun yhtiön osakkeita, hän jäävää itsensä silloin, kun jokin päätös suoranaisesti koskee tätä yritystä. Olisihan melko erikoista, jos esim. Aatos Erkko tai Jorma Ollila olisivat ministereinä päättämässä siitä, kuinka paljon lehdistötukea annetaan Hesarille tai yritystukea Nokialle. Uskotko, että onnistuisi?
  11. Suomen ei pitäisi ottaa mallia muissa maissa mahdollisesti esiintyvästä korruptiosta. Suomen mainehan on ollut maailmalla hyvä tässä suhteessa. Kepulaisille näyttäisi kuitenkin aika ajoin olevan vaikeuksia erottaa omia asioita yhteisestä edusta ja sitten näitä koplauksia on joudutta ratkomaan valtakunnanoikeutta myöten. Toivoisi, että myös kepulaiset ottaisivat vastuuta maamme hyvän maineen säilyttämisestä.
  12. En tunne muun EU:n tilannetta tältä. Minusta on aina kuienkin periaatteessa ongelmallista, jos ministeri voi tehdä missä asiassa tahansa sellaisia päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa hänen omiin taloudellisiin etuihinsa.

    Tällä palstalla keskustellaan Keskustasta ja sen harjoittamasta politiikasta, mihin myös maatalousministerin henkilö ja sidonnaisuudet kuuluvat. Jos Kokoomus on valinnut jäävin ministerin, se on heidän ongelmansa. Lipposen hallituksissa aika pitkään maatalousministerinä toimi kuitenkin puolueisiin sitoutumaton Kalevi Hemlä, joka ei tainnut olla itse tuensaaja. Ehkä se sitten kertoo jotain demarien suhtautumisesta näihin jääviysongelmiin.
  13. Veronmaksajatko maksavat Fortumin johtajien optiot kuten maksavat maataloustuet?
  14. En ymmärrä kysymystäsi. Esim. maatalousprottektionismista luopuminen on erittäin isänmaallinen vaihtoehto, koska se tulee suomalaisten veronmaksajien ja kuluttajien ylivertaiselle enemmistölle paljon edullisemmaksi. Voimme ostaa halvempaa ruokaa muualta ja panostaa itse kalliimpien vientituotteiden tuottamiseen. Juuri tämän vuoksi Nokiankin kannatti siirtyä kumisaappaiden tuotannosta kännyköiden valmistajaksi, vaikka kotimaisten kumisaappaiden tarve ja valmistus tietysti äkkiseltään näytti kovin isänmaalliselta projektilta. Maailman köyhimmät valtiot ovat maatalousmaita ja siihen sakkiin pyrkimistä en jaksa millään nähdä erityisen isänmaallisena.
  15. Taidat ihan tosissasi uskoa, että EU vääntää jostain ihmeapparaatista rahat Suomen maatalouteen. Minä panen nyt pisteen lapsenuskollesi, sillä jokaisen on aika vuorollaan kasvaa aikuiseksi ja oppia tietämään maailman ihmeellisyydet.

    EU:n maksama maataloustuki on ihan sitä rahaa, jonka me suomalaiset veroina ensin maksamme EU:lle. Tästä sitten osa palautuu Suomeen mm. maataloustukina, mutta yhä suurempi osa menee muiden maiden maatalouden tukemiseen suomalaisvaroin. Toinen puolikas maataloustuestamme on ihan kansallista tukea, jota ei kierrätetä EU:n kautta. Suomen maksuosuus EU:lle on neuvoteltu sen mukaan, miten saamme näitä tukia eli rahaa sieltäpäin paluupostina. Jos olisimme neuvotelleet maksuosuutemme minimiin, se olisi tarkoittanut sitä, ettemme olisi saaneet EU-tukea lainkaan. Keskustajohtoinen hallitus pyrki kuitenkin neuvottelemaan maataloustukemme ja maksuosuutemme mahdollisimman suuriksi.
  16. Näinhän meillä on perusteltu myös sukkahousujen, lapasten, myssyjen ja huopatossujen oman tehdasvalmistuksenkin tärkeyttä.
  17. Luultavasti yksi suuri hyötyjä on suomalainen metsäteollisuus, joka tulee perustamaan yrityksiä Venäjälle raaka-aineen läheisyyteen. Hyvä että panet kunnian tästä oikeaan osoitteeseen.
  18. Maataloustukien suurimmat potit menevät monikansallisille yrityksille (esim. Danisco), kotimaisille suuryrityksille (esim. Valio), sivutoimisille kaupunkiviljelijöille (Björn Wahlroos, Erhnroothin suku, Ingmanin suku) ja suurille kartanonherroille eli ökyisäntien eliitille. MTK ja Kepu vastustavat tällaisten tietojen julkistamista Suomessa.
  19. Sokerijuurikkaan kohdalla kyse on siitä, että rajattomalle ahneudelle ei sentään pidä antaa valtaa. Nykyisn tilanne on sokerijuurikkaan kohdalla se, että Euroopassa on valtavaa ylituotantoa. Niinpä sitten veronmaksajat osaltaan ja kuluttjat osaltaan joutuvat maksamaan tuon ylituotannonkin, sillä se dumpataan kokonaisuudessaan kehitysmaihin, jotta estettäisiin näitä tuottamasta sokeria. Kehitysmaat saavat tätä eurooppalaista sokeria kolmasosahinnalla siitä, mitä kuluttaja EU:ssa joutuu maksamaan. Kyse on siis siitä, että EU:ssakin ollaan jo vähän kyllästyneitä maksamaan muualle tehtäviä lahjoituksia.
  20. Kansalaiset eivät ole yrityksiä, joten asumistukitiedot eivät ole julkisia. Asumis- ym. tukien myöntämisperusteet sen sijaan ovat julkisia, koska ne ovat laissa. Sosiaalituet ovat aina henkilökohtaisella tasolla vähäisiä niin, ettei synny tilannetta, missa 10 tuensaajaa saa vuoden aikana myönnetyistä tuista esim. puolet.

    Telakkatukia voi varmaan tiedustella kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Viranomaisen tulee antaa tällaisia tietoja ja hallintomenettelylain nojalla ohjata kysyjä oikeaan osoitteeseen. Kehotan siis sinua kääntymään ensi alkuun kyseisen ministeriön puoleen asiassa. Arvelisin sieltä löytyvän tuensaajat yksilöitynä. Tietyn telakan tukea ei välttämättä löydy, jos hakijana on telakkayritys, jolla on useampi telakka ja sen omistamien telakoiden osuutta ei ole yksilöity päätöksessä. Mutta olennaista tässä on tukipäätösten julkisuus.

    Julkistamisissa ei ole tule mitään esittämääsi ongelmaa. Meillä on viranomaispäätökset julkisia ja jokainen voi sitten niiden pohjalta tehdä omia tutkimuksiaan siitä, kuinka paljon mikäkin taho saa tukia.

    Olen kyllä utelias tietämään tukien saajat ja uskon monien muidenkin kansalaisten olevan. Erityisesti tässä kiinnostaa se, kuinka paljon tukia maksetaan suurille yrityksille ja miten tuet saajien kesken ylipäätään jakautuvat. Tässä on mielessä esim. Espanjan tilanne, missä muutamat tuensaajat rohmuavat suurimman osan koko tukipotista.
    21. 1238 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt