mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25522

  1. Joku päivä sitten otin esille tämän sosialismin muotoa koskevan kysymyksen ja silloin kepulit tietysti irvailivat oikein olan takaa. Nyt ideaani on sitten alettu kopsata Keskustan taholta ja kohta samat kepulit ylistävätkin Korkeaojan näkemyksiä suurena innovaationa, johon vain kunnon kepuli kykenee. Kiittäämättämyys on maailman palkka.
  2. Alustukseni ei ollut suunnattu mitään aatetta vastaan enkä lähde kommentoimaan tässä suhteessa esittämääsi. Juttuni kärki kohdistui sellaista argumentointitapaa vastaan, jota tämä Kuusisviljelijä harrastaa.

    Eli aatteessa kuin aatteessa, jonka perussanoma on inhillinen ja ihmisten moraalisia käsityksiä myötäilevä, menestyy ja elää pitkään riippumatta siitä, että aatteeseen liittyvä historia sisältää erilaisia hairahduksia oikealta polulta kuten esim. kristinusko ja työväenaate sisältävät. Niinkään vakavat takaiskut eivät ole kuitenkaan rittäneet kaatamaan näitä aatteita ja niihin pohjautuvaa toimintaa.

    Sen sijaan esim. natsismi tai yleisemmin fasistinen tai rasistinen nationalismi, mihin ensimmäisen johdantoajatuksen kirjoittaja myös viittasi, ei kanna aatteenakaan pitkään, koska se perustakin on epäinhimilliseksi koettu ja vastoin ihmisten yleisiä moraalikäsityksiä.

    Moraalikäsitykset ovat laadultaan pitkäkestoisia ja melkeinpä pysyviä ja niitä vastaan sotivat aatteet voivat menestyä vain tilapäisesti ja lyhyen tähtäimen hyötyjen aallonharjalla. Natsismi tosin yritti ratkaista tämänkin inhimillisen esteen tieltään kasvattamalla nuorisoa niin, että ihmisen yliminän vaikutus toiminnassa voitaisiin syrjäyttää tai poistaa. Ihminen olisi ikään kuin vapaa sellaisista moraalisista pidäkkeistä kuin vanhempiaan kohtaan tunnetusta vastuuntunnosta. Tätä varten lasten kasvatusvastuu pyrittiinkin siirtämään vanhemmilta puolueelle. Tätä samaa menetelmää on käytetty myös kommunistidiktatuureissa ja eräiden uskonnollisten liikkeiden keskuudessa.

    Tämänkaltaisen ajatusrakennelman mukaan sinänsä hyväksi koetun aatteen Kuusiset sen historiallisina häivähdyksinä ovat vähäarvoisia ja lopulta merkityksettömiä, kun taas Hitlerit, Mussolinit ja Stalinit ovat enemmän yhtä aatteensa kanssa.
  3. Perustuslakiehdostus itsessään kertoo hyvin paljon siitä, mitä kapinassa tavoiteltiin. Perustuslakiehdotus on erittäin moderni ja siitä toteutettiinkin myöhemmin monia osia. Olennaisinta perustuslain sisällössä on demokratian kunnioittaminen. Ei siis tavoiteltukaan työväenluokan diktatuuria, vaan demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta sen jälkeen, kun esityksen alustuksessa todettu sortovalta on kukistettu. Kapina oli näin ensijaisesti kapinaa sortovaltaa vastaan ja demokratian puolesta.
  4. No jos näistä saisi valita, niin oma valintani osuisi kyllä Matti Paasivuoreen, jälkikäteen. Mutta jos olisin aikalaisena elänyt, en osaa varmaksi sanoa, kenen kannalla olisi kallistunut, jos olisin ollut puolueen jäsen. Siinä vaiheessa kun puheenjohtajaa esim. vuonna 1911 valittiin, ei voitu tietää mitä tuleman pitää. Kuitenkin väkivaltaa kaihtavana henkilönä olisin luultavasti raakannut pois sellaiset vaihtoehdot, jossa väkivaltaisin ratkaisuin etsitään muutosta. idolini tässä suhteessa on Täällä Pohjantähden alla -teoksen räätäli Halme. Paasivuori lienee ollut paljon lähempänä räätäli Halmeen maailmankuvaa kuin Kuusinen.
  5. Viittaan tämän kysymyksen osalta siihen, mitä ole siitä aiemmin lausunut. Tässä linkki yhteen tuoreeseen asiaa koskevaan kirjoitukseen:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011122692
  6. Sikä sinulla että Syväkurkulla on erittäin tosi ja hyvin muotoiltu mielipide tässä asiassa. Kepun politiikka on ollut tässä mielessä erittäin vahingollista maatalousyrittäjille itselleen, muulle maaseutuväestölle ja koko kansalle.

    Maatalousyrittäjille se on ollut vahingollista siksi, että maatalouden tuotantosuunnat ovat ohjautuneet tukien mukaan. Tuotetaan sitä, mistä maksetaan parhaat tuet eikä sitä, mistä kuluttajat maksaisivat parhaat hinnat. Tämä oletkin itse toisaalla oikein ilmaissut.

    Muu maaseutuväki on puolestaan saanut kärsiä siitä, että maaseutua on yksipuolisesti Kepun johdolla kehitetty tukiaismaatalouden suuntaan, mikä on kertomallasi tavalla ja seurauksin johtanut maaseudun tyhjentymiseen asukkaista.

    Koko kansalle tämä lysti on tullut maksamaan maltaita niin veromarkkoina kuin kuluttajahintoina.

    Kepu on käynyt tosi kalliiksi tälle maalle. Mutta ilmeisesti ihmisen kohtalona on se, että aina joku lieka on järjen ja vaurastumisen tiellä.
  7. Mistäs otat uutta ja ehompaa tilalle, kun jo on pantu Kepun parhaat voimat peliin. Ei se tästä enää voi paremmaksi muuttua, ellei sitten valinnat osu sellaisiin toheloihin, jotka antavat SDP:n hoitaa yksin hallituspolitiikan.

    Kyllä tässä vaihdoksia tietysti tarvitaan, mutta silloin olisi vaihdettava koko Keskusta pois hallituksesta ja joku osaavampi puolue tilalle.
  8. Vaikken missään tapauksessa ole kepuli, yritän vastata, kun kerran annoit luvan muillekin kuin kepuleille.

    Ensinnäkin täytyy huomauttaa, että asian johdatuksessa on olennaisia virheitä. Ilman niiden korjaamista asia ja siis kysymyskin näyttäisi kokonaisuutena täysin kelvottomalta.

    Kyselijä kirjoittaa: "Keskustalaiset tuntuvat tyytyväisiltä kaikkiin entisiin (myös nykyiseen) puheenjohtajiinsa. Keskustan sivuilta löytyvään listaan puheenjohtajista ei tietääkseni kenelläkään ole ollut huomauttamista."

    Mielipidetiedustelijan onni on se, että hän sentään liitti siteerattuun kirjoitukseensa varauksena sanan "tietääkseni". Asia on nimittäin täysin päinvastoin kuin kirjoittaja on kertonut. Suuri osa kepulaisista on ollut melkeinpä säännönmukaisesti tyytymättömiä puheenjohtajaansa. Tässä väitteessäni en nyt nojaa ensisijaisesti omiin näkemykseeni, vaan aitokepulaisten kertomuksiin. Tällaisia muisteloita ja muita vihjeitä asiasta ovat antaneet mm. Johannes Virolainen ja Mauri Pekkarinen.

    Virolainen kertoo kirjoissaan, kuinka häntä useaankin kertaan yritettiin kammeta puheenjohtajan pallilta. Virolainen nimeää linjalaisiksi ne tahot, jotka olivat häneen jatkuvasti tyytymättömiä. Myös presidentti Kekkonen kehotti lopulta Virolaista jättämään puheenjohtajuuden, vaikka asian ei pitäisi mitenkään kuulua presidentille. Lopulta Virolaista haastanut Väyrynen onnistui tässä kampeamisessa.

    Virolainen kertoo myös linjalaisten aiemmasta operaatiosta, joka kohdistui V.J.Sukselaisen kaatamiseen, koska häneen oltiin sillä taholla kovin tyytymättömiä. Tässäkin asiassa Virolainen kertoo edelleen presidentin olleen primus motorina, vaikka silloinkaan presidentin tehtäviin ei kuulunut puuttua puolueiden sisäisiin asioihin. Presidentin kanta on kyllä sisällöllisesti ymmärrettävä hänen omista lähtökohdistaan, sillä hänellä ei omien jälkipolville säilyneiden merkintöjensä valossa ollut todellakaan korkea käsitys Sukselaisen lahjoista ja kyvystä hoitaa puheenkohtajuutta.

    Paavo Väyryseenkin alettiin myöhemmin kyllääntyä ja hänet vaihdettiin Esko Ahoon. Mauri Pekkarinen kertoi sitten aikanaan, kuinka Ahon eteen alettiin kasata muureja. Pekkarinen näytti tarkoittavan tällä, että Ahoon oltiin osassa puolueväkeä hyvin tyytymättömiä. Ja niin sitten kävikin, että Aho lempattiin pois ja tilalle nostettiin Jäätteenmäki.

    Jäätteenmäki onkin sitten jo oma lukunsa. Hän erosi luottamuspulan vuoksi itse puheenjohtajan tehtävistä. Hän siis itsekin havaitsi, että puolueessa on suurta tyytymättömyyttä häntä kohtaan.

    Nyt odotamme tietysti mielenkiinnolla jatkoa. Jatkaako Kepu entistä linjaansa siinä, että aina osa puolueväestö on tyytymätöntä puheenjohtajaansa ja tämän kaatamiseksi tehdään kaikki voitava niin julkisesti kuin kulissien takana. Nyt on vaan siinä mielessä eri tilanne esim. Virolaisen aikaan, ettei presidenttiä voida käyttää apuna ja käskyttäjänä näissä tyytymättömyysasioissa. Silti veikkaan, että Vanhanenkin onnistutaan kekistämään jo seuraavalla puheenjohtakierroksella, sillä Kepun heikko menestys tullaan tietysti vierittämään puheenjohtajan viaksi.

    Kun nyt verrataan esim. sotien jälkeistä tilannetta Keskustan ja SDP:n osalta, voidaan havaita, ettei SDP:ssä juurikaan ole ollut tyytymättömyyttä puheenjohtajiaan kohtaan toisin Kepussa, missä tyytymättömyys tuntuu alkavan heti puheenjohtajan valintapäivästä. SDP:llä puheenjohtajat yleensä jättävät vapaaehtoisesti paikkansa täytettäväksi työnsä tehtyään kuten esim. Paavo Lipponen teki. SDP ei näytä myöskään käyttäneen yhtään kolmesta demaritaustaisesta presidentistä omien puheenjohtajavalintojensa ratkaisemiseen saati, että presidentit olisivat käskeneet puheenjohtajaa eroamaan kuten Kekkonen käski Virolaista. Nämä presidentit siis ovat noudattaneet lakia ja hyviä tapoja.

    Näiden tärkeiden havaintojen jälkeen voimme palata itse kysymykseen. Eiköhän ole niin, että kysymys asettuu nyt esittämääni taustaa vasten varsin triviaaliksi ja kun se koskee vielä lähes sadan vuoden takaisia aikoja, niin tyydytään vaan siihen mitä on ollut eikä paikkailla historiaa. Sen verran voidaan kyllä todeta, että joidenkin lähteiden mukaan Matti Paasivuori olisi toiminut kysyttynä aikana puolueen puheenjohtajana ja Otto Kuusinen puoluetoimikunnan puheenjohtajana. Onko asia näin varmasti ollut, sitä en pysty sanomaan enkä nyt viitsi ryhtyä kaivelemaankaan asian nykypäivän kannalta vähäisen merkityksen vuoksi.
  9. Tukien alentamisvalmius on loistouutinen, jota en kyllä ihan tältä istumalta vielä todeksi usko. Vasta sitten, kun Ranska ilmoittaa tukevansa tällaista leikkausta, alamme olla lähellä hienoa uudistusta.

    Ratkaisuun pitäisi liittää myös suojatullien poistaminen, jotta EU voisi kohdata globaalin kilpailun täysimääräisesti. Suojatulleja ei luonnollisestikaan pidä poistaa niiden EU:n ulkopuolisilta mailta, jotka subventoivat maatalouttaa yli EU-tason.

    Näiden toimien jälkeen alamme sitten nähdä, mihin tasoon ruuan hinta alkaa asettua.
  10. Ei aggraaritaustaisten valtava määrä ole suinkaan kaikkien tiedossa. Kepu on yrittänyt tehdä voitavansa hämärtääkseen tätä todellista kuvaa. Puolueen nimikin on muutettu sen takia Maalaisliitosta Keskustapuolueeksi ja sitten Suomen keskustaksi. Tosiasiallisesti puoluetta kuvaisi kuitenkin paremmin nimi Suomen Aggraarisosialistinen maalaislitto.

    Itse epäilen myös, että vähintään puolet Keskustan kansanedustajista on tavalla tai toisella sidoksissa maatalouteen niin, että heille itselleenkin tulee siitä taloudellista hyötyä veronmaksajien kukkarosta.
  11. En ole asettanut sitä lainkaan kyseenalaiseksi, etteivätkö nämä maanviljelijätaustaiset kensanedustajat voisi olla kunnon työihmisiä. Siitä jutussani ei ole lainkaan kyse ja on kummallista, kun sellaisen otat tässä yhteyssä esille.

    Itsestäni esittämäsi tiedot voin heti korjata. Sen jälkeen, kun lapsilisät kohdallani loppuivat, olen elättänyt suurin piirtein itse itseni työnteolla. Jopa opiskeluaikana olin töissä opiskelun ohella niin, ettei minulla ollut mitään opintolainoja. Satettuani opiskelut loppuun, siirryin heti vakituiseen työelämään ja yrittäjäksi, mikä on alallani tavanomaista. Muistelisin kyllä, että olen joskus opiskeluaikana saanut parin vuoden ajan jotain sen aikuista asumistukea, mutta muita sosiaalitukia en ole päässyt nauttimaan, ellei sellaisiksi lasketa omien lapsieni lapsilisiä. Mistä olet saanut päähäsi, etten olisi eläissäni tehnyt töitä. Taidat nyt sotkea minut kerimäkeen tai johonkin muuhun kepuliin. Sellainen on kyllä aika anteeksiantamatonta.
  12. Eduskunnan henkilötietojen mukaan kaikki listani 20 ovat maanviljelijöitä, joista kaksi tapausta on hieman epäselvää. Todennäköisesti Sirkka-Liisa Anttila kuitenkin omistaa osan maatilasta, jossa puoliso on päätoiminen maatalousyrittäjä. Anttila joka tapauksessa hyötyy siitä, että tilalle maksetaan maataloustukea. Komin tapusta en tarkkaan tunne, mutta kyse voi olla samanlaisesta tapauksesta kuin Anttilankin kohdalla.

    Eduskunnan tiedoista ei käy ilmi, ketkä ovat mitenkin pää- tai sivutoimisia viljelijöitä. Kyllähän osalla näkyy olevan muutakin puuhastelua, kun viljely näköjään tarjoaa sellaiseen mahdollisuuksia. Ovathan he kansanedustajiakin.

    Sait itse 15 viljelijää ja minä 20. Osoitapa tuosta nimilistasta ne viisi, joilla ei ole viljelijätaustaa, niin voidaan sitten yhdessä tarkastella oivalliseen tapaan asiaa vähän tarkemmin.
  13. Keskustan politiikkaa kuvaa pysähtyneisyys. Puolue on erittäin staattinenja puolustusasemiin jumittunut. Muiden suurten puolueiden politiikka on ollut huomattavasti dynaamisempaa. On lähdetty rohkeasti etsimään uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin perustaksi.

    Keskustassa ja sen kannattajissa on vahvassa edelleen usko siihen, että Suomi voisi elää maatalouden ja maaseudun varassa. Modernien yhteiskuntien taloudelliset ja sivistykselliset veturit ovat kaikkialla maailmassa kaupungeissa. Teknologisen kehityksen syntysijat ovat kaupunkiympäristöjä, joissa on ollut pakko olla innovaatiivinen eikä jäädä makuulleen turpeen päälle. Tämä ei koske vain Suomea, vaan kaikkia moderneja valtioita. Ero Suomeen useimmissa muissa on se, ettei niissä ole yhtä suurta maatalouspuoluetta kuin Suomessa. Ruotsinkin Centernin ääniosuus on selvästi alle 10 prosenttia.
  14. Oivan yritys hämärtää Keskustan maatalouteen kytkeytyvää eduntavalvontapoliittista painopistetta ei tahdo oikein onnistua. Hän ei tajua, että se aika aina vaan jatkuu.

    Keskustan kansanedustajista on todellakin 40 % sidoksissa maatalouteen, valtaosa heistä itse viljelijöitä (18-20) ja siten mitä ilmeisimmin maataloustukien saajia. Sen ohella on vielä joukko agronomeja ja entisiä maatalousyrittäjä (esim. Rossi). Hyvin monen edustajan vanhempien ammattina on myös maanviljelijä. Eli kyllä tämä maantaloustaustaisuus paistaa erittäin vahvasti puolueesta esille, kun katsellaan kansanedustajajoukkoa. Tämä tuskin voi olla näkymättä puolueen politiikassa.

    Kakistakin kansanedustajista tämä maataloustaustaisten joukko muodostaa vähintään 10 prosentin osuuden. Luku on vielä surempi, koska ainakin Kokoomuksen ja RKP:n riveistä löytyy muutama viljelijä lisää. Oiva on täällä kertoilut, että maanviljelyyn osallistuvien määrä työllisestä työvoimasta on pari prosenttia. Eduskunnassa tämä ryhmä on siis vähintään viisikertaisesti yliedustettuna, kun äänet Keskustassa keskitetään näille. Ei siis pidä ihmetellä, että maatalouden etuja puolustetaan kynsin hampain, kun sitä on puolustamassa näinkin iso joukko kansanedustajia.
  15. Vai melkein uskoit tuohon 40 %:iin. Mennään sitten nimi kerrallaan, että pääsisit taas uskoon kiinni. Tasan 20 Keskustan kansanedustajaa ilmoittaa toimivansa tai toimineensa maanviljelijöinä. Näistä kaksi tapausta on sellaisia, jotka voi halutessaan hiukan kyseenalaistaa. Toinen on Sirkka-Liisa Anttila, jonka kohdalla maatalousyrittäjän titteli on puolison kohdalla. Anttila on kuitenkin oman kertomansakin mukaan vahvasti profiloitunut maataslousyrittäjäksi. Toinen tapaus on Katri Komi, joka ilmoittaa tiedoissaan lopettaneensa maanviljelyn vuonna 2000. Mutta siis entinen pitkäaikainen viljelijä kuitenkin.

    Kyllä kai kaikki nämä ovat osa-aikaisia viljelijöitä, kun on tämä kansanedustajankin homma. Luultavasti joka ikinen saa kuitenkin nauttia myös veronmaksajien maksamista maataloustuista.

    Ja tässä koko nimilistä, joka on myös kerätty eduskunnan tiedoista. Sen lisäksi on muutamia maataloustaustaisia edustajia kuten Matti Väistö, joka on toiminut maatalousyrittäjien edunvalvontatehtävissä.

    Timo Kalli
    Kyösti Karjula
    Sirkka-Liisa Anttila
    Susanna Haapoja
    Lasse Hautala
    Rauno Kettunen
    Esko Kiviranta
    Katri Komi
    Juha Korkeaoja
    Markku Koski
    Seppo Lahtela
    Jari Leppä
    Eero Lämsä
    Lauri Oinonen
    Klaus Pentti
    Aulis Ranta-Muotio
    Antti Rantakangas
    Kimmo Tiilikainen
    Jukka Vihriälä
    Pekka Vilkuna
  16. Tällä palstallahan ei ole tarkoitus keskustella SDP:stä, mutta otetaan nyt vertailun nimissä kantaa. Ammattiyhdistystaustaisia kansanedustajia ei SDP:ssä liene niinkään monta kuin Keskustassa pappis-saarnamiehiä. Äkkiseltään tulee mieleen vain kolme: Eero Heinäluoma, Jukka Roos ja Risto Kuisma. On siellä toki lisäksi kolme-neljä sellaista, jotka ovat toimineet pääluottamusmiehinä jossain vaiheessa työuraansa.
  17. Helsingissäkin Keskustaa kannattaa noin 5 % väestöstä eli olet oikeassa, kyllä sitä kannatusta on joka puolella.
  18. Millainen koura sinulla on, jos edustajista 40 % on maatalousväkeä?

    Tämä ei ole saman kirjoittajan kymmenes avaus samasta aiheesta. Tästä aiheesta olen joskus kirjoittanut, mutta uskoisin, että viime kerrasta on kulunut vähintään vuosi. Ja vähintään kerran vuodessahan teita keppuleita pitää asiasta muistuttaa.
  19. On kummallinen ristiriita näiden kahden tiedon välillä. Keskustan kannattajista olisi linkin tiedon mukaan vain 8 % maatalousyrittäjiä. Kuitenkin kansanedustajista heitä on 40 %. Jokinhan tässä mättää. Miksi puolue on maanviljelijöiden ja pappis-saarnaajien käsissä, kun kannatuspohja edellyttäisi vallan muuta.
  20. Olet aivan oikeilla jäljillä syiden hakemisessa. Kapinaa ei olisi tullut ilman todellista kurjuutta ja epätasa-arvoa. Kapinaa ei voi ohjata ylhäältä käsin väittämällä kurjuuden vaivaavan ihmisiä, jos se ei todellisuudessa vaivaa. Ei kukaan nykyisin ryhtyisi kapinaan vastaavassa tilanteessa, kun mahat on täynnä ja elämä suhteellisen tasa-arvoista.

    Kapina ei siten ollut ideologinen, vaikka tietysti mukana oli myös sellaisia, jotka olivat tekemässä vallankumousta vallankumouksen vuoksi. Kapina oli käytännöllinen. Haluttiin vaihtaa valta väkisin, kun ei hyvällä saatu demokratiaa - aivan kuten sanot.
    21. 1245 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt