Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25515

  1. Pitäisi muistaa, että britit ovat olleet EU:ssa nettomaksajan roolissa alennuksesta huolimatta. Alennushan on kompensaatiota siitä, ettei Englanti saa läheskään samassa mitassa maataloustukia kuin manner-Euroopan jäsenvaltiot. Minusta ainakin on aika oikeudenmukaista, ettei Englannin tarvitse rahoittaa pelkästään muiden maataloutta saamatta itse juuri mitään hyötyä. Uskoisin, että sinunkin kantasi muuttuisi asiassa, jos Suomelta esim. loppuisi maataloustuet kokonaan, sen vuoksi, ettei meillä ole tuen tarvetta.
  2. Tulihan se Matillekin sentään joku raja vastaan. Luxemburg yritti viime vaiheen ehdotuksellaan maksattaa budjettikiistan pienillä vanhoilla jäsenmailla kuten Suomella, Ruotsilla ja Hollannilla. Suomen maksuosuutta ehdotettiin edelleen nostettavaksi Suomelta lupaa kysymättä. Matti Vanhanen on iloinnut aiemmista ehdotuksista, jossa Suomen maksuosuus nousee, mutta ehkäpä naapurimaan Ruotsin asenne sai vähän järkeä meidän Matinkin päähän.

    Täytyy kuitenkin edelleen muistaa, että Matti Vanhanen ja Suomen Keskusta ovat valmiit kasvattamaan Suomen nettomaksuosuutta. Nyt nähdyn vastaanpanemisen takana oli maksuosuuksien muutokset vanhojen jäsenmaiden kesken, ei nettomaksuosuuden lisääminen sinänsä. Tämä on tärkeä pitää mielessä.

    EU;n budjettikiistalla sinänsä voi olla tervehdyttäväkin vaikutus. Olen tälläkin palstalla useita kertoja ennustanut, että kyllästyminen rahankylvöön on edessä, mutta se tuli nopeammmin kuin osasin aavistaa. Britit ovat nostaneet kissan pöydälle ja heille kuuluu suuri kiitos siitä. Tony Blair sanoi ääneen sen, minkä pitäisi olla kaikkien EU-johtajien ihmettelyn aihe. Miten ihmeessä puolet EU:n menoista menee maatalouteen hyödyttäen muutamaa prosenttia EU-kansalaista.

    Tämä hyödyn valuminen vähemmistölle ei kuitenkaan asiassa perushuolenaihe. Kun Tony Blair ja muut vielä oivaltavat, että markkinaehtoinen maatalous tulisi koko EU:n jäsenille huomattavan paljon edullisemmaksi kuin nykyinen ylituotantoon ja kilpailulta suojattu malli, jossa kuluttajat edelleen maksavat kaupassa huomattavan korkeita ylihintoja maailmanmarkkinahintoihin verrattuna. On Blair tämän varmaan käsittänytkin, niin järkevää tekstiä hän suoltaa.

    Kun nykyhallituksella EU-politiikka on melkosen hakusessa, voisi olla parasta siirtyä väliaikaisesti edes vanhaan ja melko tepsivään konstiin. Peesataan meitä viisaampaa eli Ruotsia. Ruotsissa jopa sosiaalidemokraattinen hallitus ymmärtää jotain järkevän talouden päälle oikeisto-oppositiosta nyt puhumattakaan. Ruotsissa on nähty jo pitempään, että EU on kriisiytymässä ja Ruotsi teki jo reilu vuosi sitten ensimmäisenä aloitteen budjetin menokatosta. Tuon ehdotuksen vastaanotosta Suomessa on edelleen syytä muistuttaa, ettei totuus unohtuisi. Matti Vanhanen ei tukenut lainkaan Ruotsin ehdotusta, vaan sanoi siinä vaiheessa olevansa vaan iloinen, kun Suomen nettomaksuosuus kasvaa.
  3. Keskustan kunnallisvaaliehdokas Seppo Hietanen puhuu tapansa mukaan jälleen kerran pötyä. No, tämä ei ole uutta palstaa vähän kauemmin seuranneille. Kerimäki -nimimerkki on yleensä varma tae paskan puhumisesta ja hallusinaationäkyihin perustuvista mielipiteistä. Ei tämäkään kerta tee poikkeusta.

    Tarja Halone ei liene ollut asiassa mitenkään aloitteellinen. Keskustalainen poliitikkomme ei vaan tunne valtiosääntöämme ja poliittista päätöksentekojärjestelmää riittävästi ymmärtääkseen tämän. Asian esittely ja samalla valmistelu kuuluu SM:lle. Tämän hetkisetn tietojen mukaan ministeri Wideroos (RKP) olisi ollut asiassa aloitteellinen. Presidentin esityshän takoittaa vain sitä, että hän on hyväksynyt esittelevän ministerin esityksen eikä asiasta silloin valtioneuvostossa äänestetä. Kunnallisvaaliehdokas Hietasella tämäntapaiset asiat liebevät tyysti outoa ja uusia. Mutta tuskin juuri muu puolue asettaisikiaan ehdokkaakseen henkilöitä, joiden tiedontaso lähentelee arvoa nolla ja omintakeinen mielikuvistus arvoa 10, kun asteikko on 0-10.

    Kyllähän demarit ovat tässä asiassa töpänneet, ei siitä ole epäselvyyttä. Mutta presidentin vika tämä asia kyllä näytä olevan, vaikka Hietasen näyt toista osoittavatkin.

    Hallitus kyllä ansaitsee kritiikkiä tämän esityksen osalta. On aika käsittämätöntä, että esitys on tehty näin salakähmäisesti ja kiireellä. Jos asia nimittäin on kansallisen turvallisuuden valossa merkittävä, olisi valmisteluun pitänyt uhrata pietempi aika ja kutsua eduskunta tarvittaessa kesken kesälomien päättämään asiasta. Kansallista turvallisuutta uhkaavat asiat ovat nimittäin sen luontoisia, että ne menvät kesälomienkin edelle.
  4. on juuri lisättävää tai poisotettavaa. Yksi huomatus kuitenkin.

    Kansanäänestys ei minusta ole periaatteessa ihan huono ajatus, koska se lisää aina yhteiksunnalista keskustelua ja kansalaisten tietotasoa EU:sta, mikä lienee aika surkealla tolalla.

    Kansanäänestyksen järjestäminen järkevällä tavalla on kuitenkin hyvin vaikeaa. Nyt esimerkiksi perustuslakiäänestykseksi on ei-vaihtoehto on aika älytön, koska sitä äänestävä ei tiedä eikä miellä, minkä puolesta hän oikein äänestää. Ei-vaihtoehdon sijaan olisi voinut olla usemapi kyllä-vaihtoehto. Siis esimerkiksi A)Kannatan uutta perustuslaki; B)En kannata perustuslakia, mutta se on valmisteltava olennaisten puuteiden takia uudestaan; C)En kannata perustuslakia, vaan pidän esim. nykyistä epädemokraattista tilannetta parempana.

    Nythän ei-äänten voiton sisältöä ei tunneta muuten kuin, että perustuslakiehdutus ei kelvannut. Ei-vaihtoehto antoi sen sijaa tilaa ottaa kantaa koko EU:ta vastaan. Se oli mielenilmaisu, joka ei kohdistunut niin kään perustuslakia vaan ihan jotain muuta vastaan.

    Asiallisesti perustuslakiäänestys on turha. Valtiot ovat liittyneet EUhun ja tehneet siitä sopimuksen aikoinaan. Jos perustuslain katsotaan jossain muuttavan alkuperäisiä sopimusehtoja olennaisella tavalla, niin että koko jäsenyyttä olisi tällaisten ehtojen vallitessa pidettävä kokonaan uudenlaisen EUn jäsenyytenä eli sellaisena, mistä ei ole sovittu, pitäisi äänestää EUsta irtaantumisesta tai koko sopimuksen uudelleen neuvottelemisesta.
  5. Olet oikeassa siinä, että EU:n maatalouspolitiikka on vikaraiteilla. Tämänkin asian olen täällä tuonut useaan otteeseen esille eikä se ole ristiriidassa muun sanomani kanssa. Ajallisesti olen aivan selvästi täsmentänyt sen, että vikaan alettiin mennä jo heti pian sotavuosien jälkeen, siis 60 vuotta sitten. Tästä 60 vuodesta olemme olleet EU:n jäsenenä noin 10 vuotta. Maataloutemme suunta ja rakenne rakennettiin kuitenkin jo ennen tuota 10 vuotta ja se oli silloin vielä vahvemmin tuettua kuin nykyisin, kun otetaan huomioon protektionismilla suojatut korkeat kuluttajahinnat.

    Ei se että jossain päin maailmaa tuetaan maataloutta ole mikään peruste sille, että meidänkin pitää tukea. Aina silloin kun maailmassa on ollut siirtymää protektionistiseen suojatalouteen, seurauksena on ollut lamoja ja pitkiä laskukausia. Sellaisissa oloissa kauppa näivettyy alalla kuin alalla ja siitä seuraa vain kansallisia ylituotanto-ongelmia. Päinvastaiseen suuntaan siis pitäisi pyristellä. Euroopassa tällaisia viisaita ovat liberaalidemokraattinen EU-ryhmä, johon Keskusta jostain ihmeellisestä syystä (ehkä kielitaidon puutteen takia) kuuluu. EU-maista Englanti on Tony Blair ovat nyt suoraan ilmaisseet tilanteen järjettömyyden. Globaalisti WTO-prosessissa on pyritty kehitysmaiden eduksi purkamaan maatalousprotektionismia, mutta EU, etunenässä Ranska vastustaa. USAkin on huomattavan paljon valmiimpi purkuun ja sellaiset suuret tuottajamaat kuin Argentiina, Brasilia, Intia ja Australia ovat olleet valmiita tähän jo aikapäiviä sitten.

    Suomeen tulisi virtaamalla halvempia elintarvikkeita, jos tukiaispolitiikka ja siihen liittyvät kiintiöt poistettaisiin. Jo nyt Virosta tulee meille maitotuotteita paljon suomalaista hintatasoa halvemmalla. Lihaa kyetään tuomaan kaukaa merten takaa Suomeen lauantaimakkaran kilohinnalla. EU-maista myydään sokeria kolmansille maille kolmasosahinnalla siitä, mitä kuluttaja maksaa EU:ssa. Eivätkö nämä esimerkit yhtään pane herätyskelloja soimaan.

    Maataloudessa voidaan eri tuotantolinjoilla soveltaa eri malleja. Kirjavuus on juuri se valtti, ei yksi muotti, johon ollaan kovilla investoinneilla sidoksissa vuosikaudet. Etkö ole huomannut, että maatalousyrittäjät valittavat korkeaa velkaisuuttaan. Vai valehtelevatko he sinusta?

    Luomutuotanto on erittäin ympäristöhaitallinen tuotantotapa suurissa mitoissa. Tämän olen sanonut ennenkin ja Saksassahan tässä mentiin yhteen aikaan pahasti harhaan. Suomeen luomutuotanto sopii oikeinkin hyvin tuotantomalliksi. Pitää tietysti tutkia myös nämä ympäristöhaitat kokonaisvaltaisesti. Uskoisin luomutuotannon soveltuvan paremmin nimenomaan pienille tiloille kuin suurille, koska suuria aloja ei voi hoitaa ilman raskasta konekantaa.

    Kepulla on ollut kainelaisia tavoitteita vuosien varrella. Politiikka vain ollut sitä yhtä ja samaa tukiaispolitiikkaa.
  6. 1) EU:n ei pidä olla ihmistä varten siinä mielessä kuin otaksun sinun tarkoittavan. EU on ennen muuta talousliitto ja tietysti taloudellisten edellytysten parantamisella on vaikutuksia myös ihmisten elämään. Tässä mielessä EU on siis ihmistä varten, mutta vaikutukset ovat usein välillisiä.

    2) Eu ei ole luonut laisinkaan epävarmuutta, vaan päinvastoin ennustettavuutta ja turvallisuutta. Taloudesta sellainen käsite kuin inflaatio on lähes täysin poissa elämästä, kun se ennen oli Suomenkin talouden jatkuva riesa ja epävarmuustekijä. EU on ratkaisevalla tavalla lisännyt Suomen ulkoista turvallisuutta, mikä olikin liittymisemme lopulta tärkein tekijä.

    3) Kaikki uutiset ovat ikäviä ja negatiivisia, koska vain sellaisilla on ns. uutisarvoa. Se ei ole uutinen, kuinka moni selvisi tänään hengissä liikenteessä, vaan se kuinka moni kuoli. Ikävän ja iloisen näkökulmat heittäisivät häränpyllyä, jos tänäänkin uutisoitaisiin, että ennätysmäärä suomalaisia, yli 5 miljoonaa selvisi hengissä liikenteessä. Jos asioita turkailee tarkemmin, sellaisen sanan käyttö kuin "ikävä uutinen" katoaa johonkin hämärän holveihin.

    4) En oikein saanut selvää kysymyksestäsi - eli mihin on pakko? Perustuslain hyväksymisestä tai hylkäämisestä on omat sääntönsä ja niiden noudattaminen on sitä demokratiaa, koska säännöt on demokraattisesti laadittu. Perustuslain hyväksymättä jääminen johtaa vain siihen tilanteeseen, mikä vallitsee nykyisin. Ja sitä on kuvattu epädemokraayyisemmaksi kuin mihin perustuslaissa pyritään. Perustuslakia vastaan äänestäneet ovat siis tavallaan antaneet äänensä demokratian vähentämiselle lisäämisen sijaan.

    5) Siinä kävisi niin, että jotkut äänestäisivät puolesta ja jotkut ehkä vastaan. Kaikki nykyiset jäsenvaltiot ovat ilmaisseet aikoinaan halunsa, toiset suoranaisen pyrkynsä liittymiseen, joten vaikea on nähdä, että näiden valtioiden kanta itse peruskysymykseen olisi jotenkin olennaisesti muuttunut. Jos tällainen äänestysehdotus esitettäisiin, luultavasti jokainen EU-maa ilmoittaisi sen olevan täysin tarpeeton.