mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2066 aloitusta · 26234 kommenttia
- Pari huomiota. Meillä keskustelujoilla on taipumus lokeroida muita ja itseä omiin puolue- ym. lokeroihin. Eli avaukseni otettiin eri mieltä olevien puolella oletusarvoisesti vastaan vihervasemmistolaisena propagandana ja reagointi alkoi olla sen mukaista. Uskoisin, että keskustelua ja itse kunkin itseymmärrystä auttaisi, jos kykenisi keskittymään enemmän keskustelun alla olevaan aiheeseen kuin siihen, milta suunnalla avaus on tehty ja vastata sen perusteella. Nyt sain jotkut vastaajat kritisoimaan asiaa, joiden sisältö olikin lähtöisin ikään kuin heidän omaa ajatusmaailmaansa edustavista piireistä. Tämä on yhteydessä myös avausten tekijöihin. Minut on helppo tunnistaa nikistä, joten voi aina varmemmin yrittää teilata kirjoittaja kuin kirjoitus. Täällä on esim. yksi kirjoittaja, joka osaa vastata aina suunnilleen yksinkertaistettuna niin, että avaus oli huono, koska se tyypillistä vihervasemmistolaista höpöhöpöä, mikä puolestaan selittyy sillä, että hän toteaa "olethan äärivasemmistolainen". Kun kyvyt asialliseen kommentointiin loppuvat, yritetään kyseenalaistaa vastakirjoittajan motiivit ja kyvyt ja leimataan tämä johonkin lokeroon.
Toinen huomio on se, että palstalle sopivien aiheiden määrittely on vaikeaa. Tästä kertoo se, että Kepun omaan ohjelmaan perustunut avaukseni poistettiin. Eli palstalla ei sopinutkaan tehdä avausta Kepun politiikkaa koskevasta asiasta, vaikka avauksessa esitettiin siteeraus Kepun omista politiikkalinjauksista. Myöhemmin vielä tarkensin, että avausta ei tulisi siirtää minnekään, koska palstallahan pitäisi keskustellakin Kepun politiikasta. Tämäkään ei riittänyt poistoa esittäneelle.
En ole poistamisesta kuitenkaan erityisen pahoillani. Ymmärrän, että avaukseni ja kirjoitusketju oli noloa joillekin, kun he menivät niin sanotusti vanhanaikaiseen. Eli pikkasen siis säälin heitä eikä lyötyä tule potkia, koska se on raukkamaista.
Muutamat kirjoittajat ovat puolestaan kehuneet minua ylisanoinkin. Sekin on tarpeetonta. Olen samalla tavalla viallinen ihminen kuin kuka tahansa ja teen varmasti virheitä. Kehuminen voi mennä päähän ja muuttaa ihmistä ylimieliseksi. Mieluummin yritän olla nöyrä ja suhtaudun tai ainakin yritän suhtautua aina asiallisesti kaikkiin asiapitoisiin kirjootuksiin, vaikka olisin eri mieltäkin.
Poliittinen keskustelu menee monella tunteisiin, mitä jonkun verran ihmettelen. Siinä lienee sellaista joukkuehenkeä, joka on tuttua joukkuepelien kilpaurheilusta nykyisin. Omia pitää kannustaa ja vastustajia teilata. - En nyt ota kantaa metsänhoitoon enkä nielujen kasvattamiseen muutoin kuin että päästökauppamyyntien lisääminen olisi Suomen valtiontalouden etu, kun siitä saataisiin riihikuivaa tulopuolelle. Eli se kannattaisi ottaa tavoitteeksi. Jos tämä hoituu metsänhoidon kautta, niin hyvä niin.
Lienet sama kirjoittaja, joka vastasi näiden nielujen lisäksi jotenkin niin, että Kiinan ja Intian päästöt pitäisi saada ensin vähennettyä ja toiseksi lento- ja meriliikenteen hupiajeluista johtuvat päästöt. Näissä kohdin otan tilastot avuksi, koska ne usein osoittavat, että totuus on taruakin ihmeellisempää.
Öljyn tuotantoa voidaan tarkastella niin tuotannon kuin kulutuksen kautta maittain. Tuottajiana kolme suurinta ovat Saudi-Arabia, Venäjä ja USA. Niiden yhteistuotanto on 35 %, mutta voi olla ylikin riippuen siitä, kenen tuotannoksi Venezuelan öljy nyt lasketaan. Trump on hamunnut myös Iran öljyä maalleen ja tällaiset valtaukset nostaisivat USAn öljyntuottamaiden kärkeen. Yleisesti voitaneen sanoa, että tämä kolmikko plus Lähi-idän pienemmät ölyvaltiot tuottavat ainakin puolet koko maapallon ölljystä. Tällä kolmikolla on suurin intressi vastustaa kaikkia ilmastosopimuksia ja niin ne ovat tehneetkin. Kiinassakin tuotetaan öljyä, mutta Intiaa ei voi laskea tuottajamaaksi
Kulutuspuolella kaksi on konaiskulutuksen määrällä mitattuna kärjessä. Tässä ykkösenä on USA ja toisena Kiina. Intia on kolmantena, mutta näistä kahdesta selvästi perässä. Maakohtainen kulutus ei anna kuitenkaan oikeasuhtaista kuvaa maittaisesta kulutustasosta. Toinen tapa on vertailla kultusta asukasta kohden. Silloin kärkijoukon muodostavat Singapore, Saudi-Arabia ja kolme Lähi-idän pientä öljyvaltiota Kuwait, Qatar ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. USAn ja Kanadan asukasta kohden lasketut määrät ovat myös korkeita. Amerikkalaisten kulutus on 4-5 kertaa suurempi kuin kiinalaisten ja lähes 20 kertaa suurempi kuin intialaisten kulutus. Suomalaistenkin kulutus on yli kaksi kertaa suurempi kuin kiinalaisten 8 kertaa suurempi kuin intialaisten. Venäläisten kulutus on suunnilleen Suomen tasolla. Nyt polttoainepulan vuoksi se on varmaan selvästi pienempi kuin Suomessa. Islannissa ja Norjassa kulutus on pohjoismaista suurinta asukasta kohden. Öljytuotteiden riippuvuus asukasta kohden näyttäisi olevan yleisesti suurinta samoissa maissa, joissa öljyä tuotetaan. Niillä on siis syitä vastustaan fossiilisten polttoaineiden kautta kahta kautta eli tuontanto- ja kuluttajapuolella. Tämä taitaa korreloida aika paljon ilmastotoimihaluttomuuden kanssa. Suomella taas kaikki syyt puoltaa näitä toimia tuotantonäkökulmasta, koska öljyn- ja kaasun sekä kivihiilen tuotantomme on nolla. Kulutuspuolella se taas ohjaa suosimaan kotimaisia polttoaineita.
Liikennepäästöjen osuudesta on tietoa esim. EU.maista. Niiden mukaan liikenteen päästöt ovat vuoden 2019 tilanteen mukaan 28,5 % kaikista päästöistä. Tästä tieliikenteen osuus on 72 % ja meri- ja lentoliikenteen osuus 27 %. Raideliikenteen osuus on selvästi alle prosentin. Hupiliikennettä lienee näistä vähiten meriliikenteessä, missä rahtilikenteen osuus on suuri. Hupiajalun vähentämisen painopisteen tulisi lukujen valossa olla fossiilisessa tieliikenteessä ja sen jälkeen lentoliikenteessä, jos pyrimme vaikuttavuuteen. Kotimaan autoliikennettä siis pitäisi rajusti vähentää eli kotimaan matkailusta ja mökkireissailusta pitäisi luopua. Lentojen osalta suurimmat hyödyt saataisiin ulkomaan liikenteen vähentämisestä. Kotimaan liikenteessä vaihtoehtona olisi jokseenkin päästötön raideliikenne. Samoin ulkomaanmatkailussa el interrailaaminen uudelleen suosioon. Meriliikenteessä suuret purjeveneet voisivat olla pienimuotoinen vaihtoehto. Ylivoimaisesti suurin vaikuttavuus saataisiin fossiilivoimalla kulkevan tieliikenteen vähentämisellä. - Kyllähän sisältö viittaa mitä suurimmassa määrin Kepuun, kun se on puolueen ympäristöpoliittisesta linjauksesta. Voi kai sitä nyt sentään olettaa, että kepulaiset tuntevat oman politiikkansa sisällön. Palstan aihehan on Kepu ja sen harjoittama politiikka. Sehän jo sinällään kertoo implisiittisesti, että Kepun politiikkaahan aiheessa käsitellään. Sen kai pitäisi aina olla se oletusarvo, kun täällä tehdään jokin avaus. Eli kyllä sen todistustaakan pitäisi olla enemmän sillä puolen, joka väittää, ettei avaus kuulu Kepun politiikkaan.
Minulla on tässä ketjussa kaiken kukkuraksi kommentti sille, joka esitti avauksen siirtämistä toiselle palstalla. Huomautin häntä silloin siitä, että palstalla keskustellaan nimenomaan Kepusta ja sen politiikasta eikä siirto ole sen vuoksi tarpeen. Kerroin siis, että avaus koskee mitä suurimmassa määrin Kepun politiikkaa. Tämän huomatuksen tein ennen kuin ilmoitin lähdeviittauksen alkuperän ja pyysin siirron esittäjää tätä vasten perustelemaan siirtoesityksensä. - Ymmärrän. Tämä on hyvä tietää, koska se on yksi keskeinen syy, miksi kepulaisuus ei pysty lisäämään kannatustaan, kun ihmiset eivät saa tietoa sen politiikasta kuin tupailloissa ja muuten keskinäisissä rupatteluissa.
Tämä osa kepulaisuutta. Valehdellaan sujuvasti julkisuudessa ja porukassa sitten sovitaan ihan muusta. Tästä varmaan kimpoaa se tunnettu lause "Kepu pettää aina": - Sanotaan tähän nyt sen verran, että olen joskus harrastanut shakin peluuta ja osaan kyllä naruttaa kokemattoman pelaajan neljän siirron matilla avaussiirrosta. Se on tietysti noloa sellaisille vastustajiille. Yhdelle huumoria paremmin ymmärtävälle kaverillini tein saman kolmasti peräkkäin ennen kuin hän alkoi käsittämään, että houkuttelin häntä luonnollisimmilta tuntuviin vastasiirtoihin. Näitä nyt löytyy ihan shakinpeluun oppikirjoista. Taisi olla amerikkalaisen shakkimestarin Bobby Fischerin kirjoittama kirja, josta näitä perusjuttuja löytyy. Hän voitti mestaruuden vuonna 1972 Reykjavikissa, kun vastustajana oli venäläinen Boris Spasski.
Ehkä tässä ne vastakirjoittajat lankesivat tällaiseen neljän siirron mattiin. - Eikö todellakaan ollut sanaakaan. Pahoittelen sitä. En sen vuoksi, etteikö olisi sanaakaan vaan sen vuoksi, että sinunlaisesi Kepua kannattavat tai sen poltiikasta kiinnostuneet eivät edes tunne eivätkä tunnista, mikä on Kepun politiikkaa ja mikä ei. Tämä saattaa olla yksi syy siihen, miksi Kepun kannatus on vähentynyt. Kepun politiikkaa ei edes tunneta ja jos jotain tunnetaankin, se oli 50 vuoden takaista historiaan jäänyttä politiikkaa. Lienet sama kirjoittaja, joka jo ehdotti avauksen siirtämistä Maailman menoa -palstalle ja jätit vastaamatta, kun kysyin, että millä perusteilla.
Ja nyt sinulle se ilouutinen. Laiton avaukseni ensimmäisen kappaleen sitaatteihin, mutta unohdin kertoa lähteen. Korjaan nyt tämän. Teksti on suoraan kopioitu Keskustan luontolinjauksesta vuodelta 2023, jonka nimi "Keskustavihreä Suomi - kohti uutta luontosuhdetta". Tämä on 22-sivuinen Kepun oma linjapaperi.
Kun siis Kepu on itse dokumentoinut tämän omaksi poliitiikkalinjakseen ja siteeraan siitä yhtä osaa, niin onko tosiaan niin, että Kepun itsensa laatima politiikkalinjaus ei ole Kepun politiikkaa ja kuulu siten palstan aiheeseen. Pyysin siis kirjoittajia kertomaan näkemyksiään nimenomaan Kepun politiikasta tältä osin. Väitteesi siitä, ettei siinä ole sanaakaan palstan aiheesta, on todella omituinen, kun siinä on suunnilleen kokonainen kappale tekstiä ihan sanasta sanaan Kepun ohjelmajulistuksesta.
Voisitko nyt uudella yrittämällä kertoa, miksi Kepun oma ohjelmajulistus ei ole Kepun politiikkaa ja kuulu sen vuoksi palstan aiheeseen. - Tämä muuten totta ja demokraattsen järjestelmän kirous. Jos ei ole välitön pakko tehdä, jätetään tekemättä, jos siitä voi olla kiusaa äänestäjille. Yksivaltainen systeemi toimii näissä jutuissa välillä paljon paremmin. Tunnettu esimerkki on Mussolini, joka pani Italian tiestön kerralla kuntoon niin, että se oli pitkään eurooppalaisen tiestön kärkikastia. Rakennettiin paljon tunneleita ym. kulkua nopeuttamaan. Se taisi sitten jäädäkin Mussolinin valtakauden ainoaksi myönteiseksi saavutukseksi.
- Presidenttemme ja kirkon välistä suhdetta ei tarvitse arvuutella vain mutu-tuntemusten varassa. Kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara kirjoitti asiasta kirjan nimeltä "Myrskyä ja mystiikkaa" vuonna 2018. Siinä käsiteltiin presidenttiemme uskontosuhdetta.
Kriittisimmiin uskontoon suhtautui sen mukaan ensimmäinen presidenttimme K.J Ståhlberg. Hän kaiketi edusti turkkilaisen Kemal Ataturkin näkemystä siitä, että poltiikka ja uskonto tulee pitää erillään. Ataturk pyrki maallistamaan islamilaistaan maataan ja kehittämään sitä nykyaikaiseksi valtioksi. Siinä hän näki uskonnon kehityksen jarruna. Ehkä voi ajatella, että Ståhlberg näki asian samalla tavoiin kuin turkkilainen presidenttikaimansa. Muut presidentit ovat on paljolti joitain poikkeuksia lukuunottammatta olleet enemmän uskonnolliisia ja heistä Kyösti Kallio varmaan kaikkein eniten. Mannerheim e tainnut olla erityisen uskonnollinen. Koivisto halusi myös etäännyttää valtiota ja kirkkoa toisistaan, mutta hän oli lähinnä kiusaantunut siitä, että presidentti nimitti silloin piispoja. Tarja Halonen ei kuulunut kirkkoon, mutta arvosti kuitenkin kirkon toimintaa. Yksikään presiidentti ei sinällään vastustanut kirkkoa ja sen toimintaa, mutta Ståhlberg oli siis se, joka halusi pitää kirkon erillään politiikasta.
Kirkon kulttuuriperintö on huomattava eikä sitä ole syytä vähätellä. Itsekin käyn mielelläni tutustamassa tässä mielessä kirkkorakennuksiin ja siihen liittyvään uskonnolliseen tapakulttuuriin. Kävin mm. Hattulan kirkossa, joka on tullut kuuluksi kirkkomaalauksistaan ja maalareistaan. Siitähän on kirjoitettu romaanikin, jonka olen lukenut.
Siinä olet kyllä pahasti väärässä, että kirkkokulttuuri olisi vanhinta hstoriallista henkistä ja aineellista kulttuuriomaisuutta. Itse asiassa se on suhteellisen tuoretta. Kristinusko rantautui maahamme ensi kertaa yli tuhat vuotta Kristuksen syntymän jälkeen ja vakiintui vasta sitäkin muutamia satoja vuosia myöhemmin katolisena uskontona. Kalevalaiset ym. uskontomyyttimme on paljon tätä vanhempaa perua. Kristinusko on puhdasta tuontitavaraa, aiemmat uskontomme ovat enemmän kotoperäisiä.
Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että uskontoja ja uskonnollisia rakennuksia tarkastellaan historiallisesti osana kulttuuriperintöämme kuten muutakin historiaa, joka näkyy tavoissamme. Olemme saaneet siihen vaikutteita niin lännestä (Ruotsin vallan aika) kuin idästä (Venäjän vallan aika). Uskontoahan tänne tuotiin paljolti pakollakin ja siihen sellaista vastustavia poltettiin mm. noitina. Uskontojen leviämiseen liiittyy usein tällaista fasistista pakkovaltaa, mitä kristillinen keskiaika inkvisioineen ja miekkalähetyksineen todentaa. - En itse vastusta ydinvoimaa eikä ruuantuotantoa enkä sitäkään, että siirryttäisiin 200 vuotta taaksepäin. En ole siis sinun mittapuillasi vasemmistolainen enkä vihreä. En kyllä ole missään tapauksessa persu enkä kepukaan, joten mitäköhän tästä jää jäljelle. En edes suomenruotsalainen, vaikka osaan välttävästi ruotsinkieltä. Sitäkin joutui työuralla käyttämään, joten aika pakko oli opetella. Ns. sivistysporvariksi voisin tunnustautua, mutta Orpon johtama Kokoomus on etääntynyt niistä ajoista aika kauas.
Mutta ymmärsin kantasi sellaiseksi, että ainakin osittain kannatit siirtymistä muihin kuin fossiilisiin polttoaineisiin ja nykyisen polttomoottoritekniikan ym. tekniikan uudistamista päästöjen vähentämiseksi. Ehkä tässä välillisesti kerrot, että ilmastopäästöt ovat ongelma, mutta ne teknisin keinoin selätettävissä. Jos näin olisi, se olisi minustakin ihan ok. Mutta se että fossiilisten polttoaineiden käyttö ja päästötasot edelleen kasvavat, kertoo siitä, että ainakin vielä ollaan hyvin kaukana siitä ongelman selättämisestä. Sen vuoksi tulevaisuus ei minusta näytä kovinkaan hyvältä. Mutta vastaus oli tältä osin iihan ok. muutoin.
Mutta et likimainkaan kokonaisuudessaan kuitenkan kannata sitä, mitä avaukseni sitaatissa sanottiin, jos ymmärsin oikein. Eli se on sinusta sellaista vihervasemmistolaista turhanaikaista vouhotusta, eikö niin? Kartoitan vaan sitä, että ymmärsin oikein, kun olet kertonut edustavasi sitä keksustasuuntaisuutta ja sellaisia näkemyksiä tässä yritän juuri saada, niitä keksustasuuntaisia siis. - Sulla meni jo heti alussa väärälle raiteelle. Siksi koko juttusi on huuhaata. Länsimaissa kukaan ei ihannoi islamisteja. Paljon enemmän ihannoidaan esim. natseja kuten Saksan itäisissä osissa. Vasemmistolaisuudessakin esiintyy nykyään varsin paljon arvoliberalismia. Eikä vasemmistolaisuuteen ole koskaan kyllä liitetty minkään sortin jumaluskoa. Päinvastoin on joskus taannoin konservatiivissa uskontopiireissä väitetty, että vasemmistolaisen Mauno Koiviston valinta presidentiksi tarkoittaisi kirkossa käymisen tulevan kielletyksi. Sinä raukka tunnut uskovan tämäntyyppisiä valheita.
Eivät vasemmistolaiset myöskään ihannoii mitään pride väkeä. Heitä pidetään vain ihmisinä tasa-arvoisina meidän muiden kanssa. Pikemminkin voisi sanoa, että meilläkin on paljon sellaisia, jotka vastustavat pride väen tasa-arvoista kohtelua. Siis enemmän tässäkin on niitä, jotka haluavat syrjiä joidenkin muiden ihmisten oikeuksia. - Jos siis uutisissa kerrotaan esiim. että kantasuomalainen on raiskannut jonkun naisen ja samalla uutisoidaan, että ulkomaalaistaustaiset syyllistyvät raiskauksiin suhteellisen huomattavan usein, se siis tarkoittaisi, että kantasuomalaisen tekemää rikosta vähätellään. Sitäkö ajat näissä takaa?
- Taudat olla niitä vajakkeja, joista persut välillä puhuvat. Kirjoitin: "Hirveä teko". Mikä siinä oli niin vaikea ymmärtää ja miten saat sen käännettyä niin, etten krjoittanut islamistin iskusta Berliinissä mitään. Voin toki jatkaa: Kauhistuttava teko, törkeä rikollinen teko. Islamistit syyllistyvät tällaisiin tekoihin senkin vuoksi, että fundamenstalistinen uskonnollisuus tuntuu oikeuttavan heitä tällaisiin tekoihin kuten kaikenlainen muukin fanaattinen uskonnollisuus on oikeuttanut siihen eri uskontokuntien jäseniä kautta historian.
Mikä siinä oikein on, että lukutaito ja luetun ymmärtämisen taito on niin heikko. Onko se tosiaan tämä some-aika, joka heikentää niin Pisa-tuloksia kuin yleisemminkin kykyä ymmärtää asioita ja luettua tekstiä?
Ihmettelen edelleen, miksi joku pitäisi minua äärivasemmistolaisena tai edes vasemmistolaisena. Itse ole määritellyt itseäni poliittisella asteikolla sosiaalistisesti vastuunalaista politiikkaa kannattavaksi liberaaliksi. Painotan itse enemmän nykyään liberaalisuutta, koska sosiaalisesti vastuunalaisessa poltiikassa olemme jo saavuttaneet paljon tuloksia, joihin voi olla tyytyväinen. Liberalismia uhkaavien konservatiivisten voimien uho on sen sijaan eri puolilla maailmaa ja myös meillä Suomessa lisääntynyt, mitä olen seurannut huolestuneena.
Lähi-idän osalta olen paljolti Ranskan presidentin Macronin linjoiilla. Hänelle sekä Hamasin toiminta että Israelin kansanmurhatoiminta ovat molemmat pahoja. Ei Israelin toimia voi millään valkopestä hyviksi. Onhan meilläkin ollut yritystä valkopestä esim. natsien toimia, mitä persujen entinen puheenjohataja on mm. tehnyt kutsumalla holokaustia hölökaustiksi ja vähättelemällä tuota kansanmurhaa. Halla-ahon mukaan väkivalta on vain aliarvostettu keino tehdä politiikkaa. - En ole Kapi enkä edes Köpi, vaikka hänen kanssaan olen jutustellutkin. Hän vastaa paremmin tasoani kuin joku lautasia soittokunnassa hakkaava yliluutnantti. Köpi oli sentään Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö ja on oikein fiksu mies.
Et taida ymmärtää paljon juuri muutakaan, mutta se söhlääminen on? Ja miten pitäisi jatkaa kuin ennenkin eli mikä tässä oli sähläämistä? - Miksi se pitäisi siirtää minnekään? Voitko perustella siirtoehdotustasi. Ennen kuin toivottavasti vastaat, muistutan palstan aiheesta. Täällä keskustellaan Kepusta ja sen harjoittamasta politiikasta.
- Nämä keikahduspisteet ovat epäilemättä olennainen osa ilmastonmuutosta ja määrittävät siten myös ilmastopoliittisia toimia. Tämä aiheuttaa toteutuessaan sen, että on järkevää siirtyä proaktiivisistä ilmastonmuutoksen ja sen kiihtymisen torjumiseen liittyvästä politiikasta reaktiiviseen politiikkaan. Viime mainittuun kuuluvia asioita ovat esimerkiksi se, miten huolehdimme ihmisten veden ja ravinnon saannista eri puolilla maailmaa. Meren pinnan metritasolla tapahtuva nousu taas tarkoittaisi väestön evakuointia korkeampiin maanosiin. Muutokset saattaisivat pahimmillaan olla valtavia ja niistä yksi saattaisi olla massiivinen maahanmuutto elinkelvottomiksi muuttuvilta aluelta elnkelpoisille.
Asiaa voi lähestyä myös peliteoreettisesti, jos arvelemme, etteivät nämä keikahduspisteet ole tulleet vielä vastaan. Voimme esim. asettaa todennäköisyyksiä eri vaihtoehdoilla. Yhdellä puolella on se, ettei mitään vaikutuksiltaan merkittävää ilmastonmuutosta ole tulossa, toisella puolella taas se, että vaikutukset ovat edellä kuvatun mukaisesti valtavia ja suurimerkityksellisiä. Näiden väliin jää sitten kolmas alue, missä vaikutuksia syntyy, mutta niiden vaikutukset eivät ole katastrofaalisia. Näille kaikille voidaan asettaa tutkitun tiedon perusteella ja edetessä todennäköisyysarvioita. Oletaan vaikka niin, että vaikutuksettoman ilmastonmuutoksen todennäkäisyys on 15 % ja katastrofaalisen vaihtoehdon todennäköisyys samoin 15 % nykytiedon valossa. Näin niiden väliin jäävän vaihtoehdon todennäköiisyys olisi 70 %. Sen perusteella olisi järkevintä varautua tähän todennäköisimpään skenaarioon.
Peliteoriani näkökulmasta tämä ei kuitenkaan riitä. Pitäisi lisäksi pohtia eri vaihtoehtojen hyöty- ja kustannusarvioita niiden riskejä vasten. Jos oletemme, ettei ilmastonmuutosta tapahdu ja emmekä tee mitään, otamme mallin mukaan 85 %:n todennäköisyydellä riskin siitä, että merkityksellisiä vaikutuksia syntyy. Toimien kustannukset syntyvät fossiilisten polttoaineiden luopumisesta. Kustannukset olisivat valtaisat, ellei fossiilsille polttoaineille ole vaihtoehtoja. Vaihtoehtoja on, joten kustannus syntyy siirtymästä ja on huomattavan paljon pienempi tai sitä eii ole ollenkaan taikka se voi olla jopa myönteinen. Tässä kohdin arvio on erilainen eri puolilla maailmaa. Kustannuksia syntyy taatusti öljyn- ja kaasuntuottajamaille. Niiden kuluttajamaille taas muutos voi olla suhteellisen neutraali tai positiivinen. Esim. Suomelle se näyttäytyy positiivisena, koska voimme korvata fossiilisia kotimaisella energialla.
Lähi-idän ölyvaltoiille, Venäjälle ja USAlle malli on huomattavan epämieluinen. Ne ovatkin asettuneet ilmastotoimia vastaan. Suurista maista Kiinalle malli lienee selvästi paras, koska sille on pitkässä juoksussa yhdentekevää mitä energialähdettä se käyttää. Globaalisti siis ilmastoimet näyttävät peliteoreettisesti kannattavalta, mutta suosivat Euroopan (paitsi Norjaa), Afrikan ja Aasian maita, mutta haittaavat USAta, Venäjää ja Lähi-idän maita.
Katastrofivaihtoehdon osalta olennainen kysymys on se, kuinka väistämätön ja suuri tämä katastrofi tulee olemaan. Jos sitä ei kyetä estämään, slloin on järkevä kustannus-/hyöty-/ja riskianalyysin perusteella keskittyä reaktiivisiin toimiin ja niiden suunnitteluun kuten suuriin kansainvaelluksiin ja sotien estämiseen, koska kiistoja tällaiset väestönsiirtymät tulevat taatusti aiheuttamaan. Muissa vaihtoehdoissa pohdinta koskee proaktiivisten ja reaktiivisten toimien kombinaatiota riippuen riskitasoista. Niin pitkään kun on mahdollista selvityä proaktiivisilla toimilla, ne tulevat globaalisti vielä erittäin halvaksi verrattuna siihen, että joudutaan reaktiivisiin toimenpiteisiin. - Kun aina näin kesäisin kiertelen Suomea autolla maakuntamatkailukiertueillani ja välillä aina jalkaudun kiinnostavissa paikoissa, niin silmiin on osunut myös paljon näitä maatilojen ulkorakennuksia. Osa niistä näyttää niin huonokuntoisilta, että vaatii kyllä kepulaiseltakin rohkeutta kiivetä niiden katolle. Joten näkökulma voi olla vieläkin matalampi ja suppeampi kuin arvelet.
- Sen vuoksi, että kysymys poliittisesta luottamuksesta on demokratiassa keskeinen asia ja koskee kaikkia puolueita. Kansalaisten tulee luottaa siihen, että yhteisiä päätöksiä tehdään sovittujen ja tavanomaisten pelisääntöjen mukaan lakeja noudattaen. Se on demokraattisen järjestelmän toimivuuden ehdoton edellytys. Jos haluamme pitäytyä järjestelmässämme, emme voi sallia mitään poikkeamia siitä.
En tiedä, mihin avaukseen kommunisteista viittaat, mutta kommunistit eivät suoraan liity muiden puolueiden politiikkaan muuta kautta kuin että he ovat poliittisia kilpailijoita. Jos avaus siis koski poliittista kilpailua ja siinä pohdittiin esim. sitä, voisiko kepulaisia ääniä siirtyä entisajan tapaan ns. korpikommunisteille, avaus on varmaan ihan sopiva. Mutta jos avaus koski yksinomaan kommunistien politiikkaa, sen oikeampi paikka olisi palstalla, missä käsitellään kommunisteja. Ilmeisesti sellainenkin palsta on tarjolla. - En ymmärrä, miksi Arskan avaus ei liittyisi tämän palstan keskusteluun. Otan nyt tähän sitaatin Jokisipilän sanomisista tuossa avauksessa:
– Kun herää epäilyjä asiattomista vaikuttamisyrityksistä, niin se on vakava paikka demokratian kannalta ja ihmisten poliittiseen järjestelmään kohdistuva luottamuksen kannalta, Jokisipilä sanoo.
Kyse on siis merkityksellinen poliittiseen järjestelmään kohdistuvan luottamuksen kannalta. Jokaisen puolueen toiminta on osa tämän poliittisen luottamuksen syntymistä tai rapautumista. Siksi asia koskee koko poliittista järjestelmää ja kaikkia puolueita. Siis myös Kepua, koska se on edelleen poliittinen puolue eikä tanhu-, ompelu- ja pesäpalloharrastajien kerho. Kaikki puolueet ottivat myös asiaan kantaa, kun eduskunta vastikään kokoontui ylimääräiseen istuntoon ja kyynä siinä silloin myös kepulaiset politiikot osallituivat asian puintiin, kun viljan puintiaika ei ole vielä käsillä. - Tuhopolttoja varmasti on. Ei siitä ole epäilystä. Suomessakin paloja sytytetään tahallaan. Motiivina voi olla mielenterveyden ongelmat ja vajaamielisyys sekä taloudellisen hyödyn saaminen esim. vakuutuskorvauksina. Tämä eteläisen Italian toiminta vaikuttaa uutisoinnin perusteella järjestäytyneen rikollisuuden toimintana. Alue poltetaan autioksi, jolloin sen myyntiarvo laskee ja rikolliset ostavan sen jälkeen näitä maita halvalla odottaen arvon kohoavan jonkun ajan päästä suuremmaksi.
Mutta eivät Suomessakaan kaikki palot syty ihmisen tahallisen eikä edes tahattoman toiminnan tuloksena. Kuiva ruoho on herkkä syttymään erityisesti keväällä. Suuri osa maasto- ja metsäpaloista saattaa edelleen olla sattuman tai puolihuolimattoman toiminnan tulosta. Yhteys säätilaan on kuitenkin ilmeinen. Nämä suurpalot syttyvät otolliseen aikaan eli helteisellä ja kuivalla säällä. Eivät ne syty sateisina aikoina tai talvisin. Toisin sanoen tulipalot eivät kaikkineen selity tahallisuudella vaan myös olosuhteiden sopivuus vaikuttaa asiaan.
Yleensä syttymiseen tarvitaan ihmisen huolimaton toiminta. Palon syinä ovat silloin huonosti sammutetut nuotiot, tupakat, roskien poltto, kulotus, grillit yms. Joissain tapauksissa vaikkapa saunan lämmittämisessä voi syntyä kipinöintia, joka lentää maastoon. Paloja voidaan vähentää huolimattomuutta vähentämällä. Asian toinen puoli on kuitenkin syttymisherkkyys ja se voidaan taas liittää esim. ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuumuuden ja kuivumiseen lisääntymiseen. - Varmaan siksi, että maankäyttö on myös poliittinen kysymys. Kun Kepu tunnetaan erityisesti maatalous- ja aluepolitiikan puolueena, peltojen ja metsien käyttö ja siihen liittyvät hyödyt ja haitat ovat olleet keskeinen osa Kepun politiikkaa koko sen historian ajan.
Enemmän minua ihmetyttää, mikset itse kykene näkemään tätä ilmiselvää yhteyttä. Olisi kiinnostavaa, mitkä aiheet kuuluvat Kepun palstalle, kun tunnut jatkuvasti krtisoivan kaikkien mahdollisten aiheiden yhteyttä tämän palstan keskusteluun. Miten siis määrittelet sen, mikä kuuluu tänne? En ole löytänyt tällaista määrittelyä puolueen ylläpitäjän ohjeista. Aiheen pitää liittyä Kepuun ja sen politiikkaan, mutta ei kerrota tarkemmin, mikä liittyy Kepun politiikkaan. Omasta mielestäni kaikilla puolueilla pitäisi olla valmiutta ottamaan kantaa kaikkiin mahdollisiiin yhteiskunnallisiin aiheisiin, joilla on ilmiselviä polittisia ulottuvuuksia.
Se mikä ei kuulu palstan aihepiiriin, on muiden keskustelijoiden henkilöön käyvä arvostelu. Lisäksi voidaan aina pohtia sitä, kuuluisiko joku aihe luontevammin jollekin toisella palstalle. Esim. jos joku avaa keskustelun muista puolueista, se olisi parempi siirtää ko. palstalle. Jos avaus on muuten asiallinen, siirto olisi parempi kuin poisto.