Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25519

  1. Et sitten huomannut, että persuilla on ideologisia kuvitelmia ja öyhötyksiä, puoluepoliittisia tavoitteita ja kaiken maailman ideologisia kuvitelmia. Ei niistä ole mikään puolue vapaa eikä pidäkään olla. Malttia ja tolkkua persuilta on puuttunut ja paljon, kun he ajaneet omia kuvitelmiaan ja tavoitteitaan.

    Et ehkä ole vielä ihan kasvanut aikuiseksi, kun uskot satuihin. Mitään ihmemaailmaa ei ole olemassakaan. Aina on omia ja toisten etuja. Toisen etu voi silti olla se paras omakin etu. Ei maailma ole mikään Impivaara, missä voisimme elää eristyksissä. Ostimme kaupallisia etuja ja turvallisuutta EUlta ja turvallisuutta Natolta ja sen hintana luovutimme osan itsenäisestä päätöksenteostamme ylikansalliselle päätöksenteolla, missä olemme kuitenkin itse myös päättämässä. Verrattuna aiempaan eli YYA-sopimukseen, tässä on se ero. Silloin ainoa päätöksentekijä oli tosi paikan tullen naapuri, emme me. Onnekas historian saatuma päästi meidät irti tästä ja tartuimme viisasti toiseen oljenkorteen. Valtioviisas johtomme tajusi, että vaihtoehtoja on vain kaksi, paluu vanhaan tai sitten tämä uusi eli nykyinen. Impivaara ei ole vaihtoehto, se on satumaa. Siksi kysyinkin, että uskotko edelleen satuihin.

    Arvoistasi en tiedä, mutta selostuksesi siitä vaikuttaa sekavalta. EUn arvoihin kuuluu demokratian kunnioittaminen ja aika lailla liberaalit arvot. Jälkimmäinen tarkoittaa sitä, että jokainen voi toimia omien arvojensa pohjalta edellyttäen, ettei aiheuta vahinkoa muille. Konservatiivit haluavat rajoittaa näitä vapauksia. He haluavat tunkea kristillisiä ja perinteisiä arvojaan kaikille lupaa kysymättä. Ihmisen pitäisi pahimmillaan kieltää oma identiteettinsä. En kannata näitä taleban-uskovaisia. Valitettavasti heitä on alkanut enenevässä määrin siunaantua kristittyjenkin eikä vain islamistien pariin. Ne ovat tietävinään, miten muidenkin tulee käyttäytyä ja mihin uskoa. Liberalismi on sen sijaan vapautta antaa kaikkien kukkien kukkia. Venäjällä ja Unkarissa voi käydä katsomassa, mihin kapeakatseinen konservatiivinen nationalismi johtaa. Nyt samalla tiellä on myös trumpilainen USA, jota on aiemmin pidetty liberaalin vapaan yhteiskunnan mallimaana.
  2. En nyt sanoisi, että ovat turhakkeita. Näistä aika suuri osa taitaa olla määräaikaisia ja heidän palkkansa maksetaan ymmärtääkseni yleensä lahjoitusvaroilla eli esim. jonkun säätiön varoilla. Yliopistomaailmassa ei ole samanlaista työvelvoitetta kuin muualla työelämässä. Professorit ja tutkijat noudattavat ns. kokonaistyöaikaa, missä työaika sovitetaan tehtävien mukaan samoin kuin esim. lomat. Yliopistoissa pääperiaate on tutkimuksen vapaus, joten työtä ei ohjailla samalla tavoin työantajan määräyksin kuin muualla työelämässä. Yliopistojen voima on tässä. Yliopisto on kokonaisuudessaan vähän sama kuin avoin lähdekoodi. Uteliaisuus ja intohimo tieodolle ovat itseohjautuvia prosesseja. Lähinnä opetusvelvollisuus on ainoa velvoite niille, joille tuollainen velvoite on tehtävässä määritelty.

    Työelämäprofessuurit ovat periaatteessa hyvä innovaatio. Omalla alallani se tarkoittaa esim. sitä, että tuomari- ja asianajotehtävissä toimineet tuovat käytännössä esiin nousseita näkökulmia ja asioita yliopistöön. Tämä on siis teorian ja käytännön yhteensovittamista. Ruotissa tällainen on ollut varsinaisessa perusopetuksessakin Suomea yleisempi lähtökohta. Tietysti joissain tiedekunnissa ja erityisesti lääketieteellisessä ei voida tyytyä pelkän teorian opettamiseen. Lääkriksi ei tulla vain kirjoja lukemalla.

    Muistelisin, että selvästi suurin osa työelämäprofessoreista toimii Aalto-yliopistossa eli teknisillä ja kaupallisilla aloilla.
  3. Tässä iässä kun askellus on jo muuttunut hitaaksi, 20 astetta on liikaa. Lapsuudessani stadissakin oli sellaisia 25 - 30 asteen pakkasjaksoja ja silloin oli pakko panna jopa pipo päähän. Villahousuja vältettiin kyllä viimeiseen asti. Tämä siis koskee teinivuosia, ei varhaisempaa lapsuutta, koska silloin vanhemmat määräsivät millä mennään. Ja kuten kerroin, olen yöeläjä ja silloin tuo pakkanen on nyt ollut kovempaa kuin päivisin. Jos olen päivällä hereillä, niin voin kyllä ulkona käväistäkin. Vireystilani aktivoituu siinä noin klo 17 aikaan eli juuri nyt tätä kirjoitettaessa. Öisin on yleensä hiljaista ja rauhallista keskittyä lukemiseen, ajattelemiseen ja elokuvien katseluun. Kesällä istuskelen usein yömyöhälle omalla terassilla, jos ilma on tarpeeksi lämmintä. Vihaan näitä kylmiä ilmoja. Olen ehdottomasti kesäihminen ja elokuu on kuukausista parhain erityisesti, jos on ns. trooppisia öitä.

    Ilmastonmuutos saattaa olla nykyisten pakkasten syy. Ei Ode ole sitä varmaan omasta päästään keksinyt. Luin muistaakseni metereologi Matti Huutosen kirjoituksen aiheesta ja siinä ilmastonmuutosta pidettiin mahdollisena syynä nykyisiin pakkasiin. Ilmakehän stratosfäärissä on poikkeuksellisen lämmintä ilmaa, mikä heikentää polaaripyörrettä ja levittää sen vuoksi alemmissa ilmakerroksissa olevaa kylmää ilmaa laajemmalle etelään. Tämä on kuulemma poikkeuksellinen tilanne, joka voi mahdollisesti olla juuri ilmastonmuutoksen syy. Tulevaisuuden uhkahan voi olla lisäksi se, että Golf-virta pysähtyy ilmastonmuutoksen vuoksi ja saamme nauttia täällä sen seurauksena Siperian ilmoista. Sitten päästään niihin -50 asteen lämpöihin. En itse ole koskaan pitänyt tieteentekijöitä vouhkaajina, joten tässä meillä on suuri näkemysero. Itse huomaan, että jos tieteen tulokset eivät miellytä, koko tiede halutaan panna roskakoriin ja nimittää sen tekijöitä tontuiksi.
  4. Mauri Peltokangas on somepostauksillaan antanut tähän kysmykseen vastauksen pariinkiin otteeseen. Näin Peltokangas on kirjoittanut:

    "Ajeltiin rouvan kanssa puutarhaostoksille Ylivieskan Kärkkäiselle. Ihmettelin miksi on niin hyvä ja rauhaisa mieli. Juuri tajusin, että se johtuu siitä, että täällä ei mikään ole oleellisesti muuttunut. Mogadishun murretta ei vieläkään juuri kuule ja vuohipaimen ammattina on yhä näillä leveysasteilla harvinainen, eikä ainakaan käyntimme aikana näkynyt ainoatakaan kamelia tai lentävää mattoa parkissa.”

    Parsuja kannattavat ovat viehtyneet näihin tuhannen ja yhden yön satuihin, joita persusedät kertovat kansalaisille. Siitäkin huolimatta, että juuri Peltokankaalle itselleen kameli tai lentävä matto olisi parempi kulkupeli kuin auto, millä hän tavan takaa päästelee suurta ylinopeutta, saa suuret sakot ja ajokorttinsa hyllylle.

    Persuille tulee siis hyvä ja turvaisa mieli, kun mikään ei muutu. Tämä impivaaralaisuuden ihannointi näkyy jo Aleksis Kiven kuulussa kirjassa. Seitsemän veljestä pakenee koulunkäynnnin kirousta ja pahaa, uhkaavaa maailmaa aina Impivaaraan, sinne metsän kätköön, mihin kukaan muu ei osaa edes eksyä. Voisi siis ehkä väittää, että Peltokankaan todistuksen mukaan muuttumattomuuden ihanne vetää persuäänestäjiä puoleensa. Siksi heitä ei lämmitä puhe ilmastonmuutoksestakaan, ei pensan hinnan noususta eikä koulutuksen välttämättömyydestä. Ne ovat juuri niitä uhkakuvia, jotka persukannattaja haluaa poistaa elämästään. Kaljan juominen ja makkaran syöminen sen sijaan aina yhtä terveellistä kuin aina ennenkin. Ja naisen paikkakin on perinteisesti ollut nyrkin ja hellan välissä, minkä vuoksi feminismi sanana pitäisi jo kieltää tai ainakin märiteltävä pahaksi kirosanaksi.
  5. Avaus on sekoitus totta ja hölynpölyä. Totta oleva osuus on selvästi ja laittomasti lähdettä kertomatta kopitoitu jostain muualta ja hölönpöly on avaajan tuttua mielikuvitustarinaa.

    Suomi oli käytännössä noin kuukauden ajan osa kommunistista Venäjää. Lokakuun vallankumous tapahtui Pietarissa meidän kalenterimme mukaan marraskuussa 6.-8.11 eli noin kuukausi ennen itsenäisyysjulistustamme. Todellinen itsenäisyys alkoi vuoden 1918 alusta Venäjän boshevikkihallinnon tunnustettua itsenäisyytemme.

    Venäjä oli lokakuun vallankumouksesta asti noin viisi vuotta sisällissodassa. Sisällissota alkoi bolshevikkien ja heitä vastustaneiden valkoisten välillä. Tässä on muuten huomattava, että Venäjän väliaikaista hallitusta kannattaneet valkoiset vastustivat boshevikkihallintoa mm. sen vuoksi, että se antoi alueeseensa kuuluvien maiden kuten Suomen itsenäistyä. Valkoiset eivät myöskään hyväksyneet Saksan kanssa solmittua Brest-Litovskin rauhaa. On siis todennäköistä, että maamme ei olisi itsenäistynyt ilman bolshevikkien valtaannousua. ainakaan yhtä helposti kuin kävi. Menshevikit ja muut sosialistivallankumoukselliset asettuivat sisällissodassa myös bolshevikkidiktatuuria vastaan. He eivät siis hyväksyneet tällaista diktatuuria. Nämä olisivat kyllä todennäköisemmin suhtautunneet Suomen itsenäistymiseen yhtä myönteisesti kuin bolshevikitkin, mutta siitä ei ole varmuutta.

    Venäjällä valkoarmeija ei siis halunnut tehdä Saksan kanssa rauhaa eikä luopua Venäjään kuuluvista alueista. Tämän perusteella voitaneet sanoa, että bolshevikkivallankumous mahdollisti Suomen itsenäistymisen. Myös putler on nyttemmin todennut, että Lenin lahjoitteli näitä Venäjän alueita muille kansoille. putlerhan ei arvosta Leniniä vaan ainoastaan Stalinia, jonka viaksi hän ei ilmeisesti lue Suomesta luopumista, vaikka kyllähän Stalinkin oli siinä päätöksenteossa osallisena. putler ja hänen historiankirjoittajansa nyt oikovat mutkia muutenkin suoraksi eivätkä välitä avaajan tavoin tosiasioista.
  6. Joo kohden reaalista taloutta tosiaan. Kannattavuus heikkenee, työttömyys kasvaa. Se on tämän törpön reaalisuus.
  7. Siinäpä se suuri virhe onkin. Kerroit sen hyvin, kun sanoit, että ei voi tehdä muuta kuin pyrkiä prantamaan yritysten asemaa työllistäjänä. Tällainen politiikka ei työllistänyt ketään. Se on tarpeeksi koeteltu konsti ja huonoksi havaittu. Haukut täysin väärää puuta.

    Hallituksen ei tule pyrkiä parantamaan yritysten asemaa vaan toimimaan niin, että Suomeen saadaan yrityksiä, jotka toimivat kannattavammin kuin nämä nykyiset. Suuri ongelma on näiden nykyisten yritysten heikko työn tuottavuus. Hallituksen politiikan tulee tähdätä siihen, että saadaan edellytykset luoda kannattavampia yrityksiä. Yritysten kannattavauuden osalta ensisijaista on se, että yrityksellä on sellainen tuote, joka myy. Katsoisit joskus vaikka tv:stä niitä yritysohjelmia. Siellä pyörii nytkin joku Sukulan ja kumppaneiden vetämä ruokatuoteohjelma, missä etsitään tuotteita, jotka kävisit kaupaksi markkinoilla. Se tuote on kaiken a ja o. Asia jota et tunnu käsittävän lainkaan. Vaikka työntekijöiden palkat poistettaisiin kokonaan, huono tuote ei vaan mene kaupaksi. Suomessa tehdään liian paljon huonoja tuotteita ja liian vähän hyviä.

    Työn tuottavuutta lisätään hyvän tuotteen eli uusien innovaatioiden avulla. Uusia innovaatioita kehitetään nykyisessä paljon osaamista vaativissa ympäristöissä koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehittelyn avulla. Hallitus on alentanut kaikkein korkeimpituloisten verotusta. Se on hyvä asia, jos sillä tähdätään siihen, etta halu luoda näitä korkena osaamisen tuotteita kasvaa. Listaamattomien yritysten osinkojen huojennuksesta pitäisi päästä eroon, koska se on investointien tulppa. Mieluummin siis verohelpotuksia korkean marginaalin tuloveroon kuin moiseen typeryyteen.

    Ay-liike ei ole mikään este, kun puhutaan nimenomaan korkean osaamisen yrityksistä. Menepä kysymään esim. Supercellin toimitusjohtajalta Ilkka Paanaseltä, millainen haittavaikuttaja ay-liike on ollut hänen johtamansa yrityksen osalta. Hän nauraa sinut pihalle. Korkean osaamisen yrityksissä työntekijät painavat töitä työajoista välittämättä. Se työ on näille intohimo. Ihan samaa intohimoa näet vaikkapa ammattiurheilijoiden kohdalla. Ei sellaisessa ay-liikkeellä ole mitään roolia. Ay-liikettä tarvitaan vain pienipalkkaisten työntekijöiden tueksi, niiden joita työnantajat pyrkivät kaikin tavoin käyttämään hyväksi. Nokia lienee ollut ensimmäinen suuri yritys, missä työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen oli vähäistä suuressa mittakaavassa. Väki teki innolla työtä ja työ oli palkitsevaa sekä palkka hyvä, kun yrityksellä oli myyvä tuote.
  8. Annan nyt kehujakin sinulle välillä, kun kerran aihetta löytyy. Eli kyllä se sokea kananakin välillä jyvän löytää. Tosietaan tuo nyt oikein: "Jos ollaan fiksuja niin kehitetään uusia tuotteita." Lisään tuohon vain sen, että uusien tuotteiden tulee olla sellaisia, joista maailmalla on todennäköisesti nyt ja tuleviksi vuosiksi kysyntää. Sen mistä on kysyntää, vaatii tietysti jonkun verran ponnisteluja selvittää, mutta fiksut ihmiset kykenevät siihenkin. Pitää ainakin ymmärtää, mitkä ovat maailman ns. megatrendejä. Itse näen niitä nopealla tarkastelulla ainakin heti muutaman. Ilmastonmuutos ja tekoäly. Akuutisti myös puolustus. Todennäköisesti jatkossa myös puhtaan veden saanti ja ruuan tuotanto, jotka ovat ilmastonmuutoksen seurauksina vaikeutumassa. Ilmastonmuutoksen seurauksena siirtolaisuus tulee myös kasvamaan, mutta sen hallitseminen lienee enemmän poliittisen kuin liiketoiminnallisen innovaation paikka.

    Vanhatkin tuotteet menevät kaupaksi. Usein siinä vaan kilpailukyky ei johdu pelkästään laadusta ja hinnasta. Joissakin tuotteissa brändi on merkittävämpi. Tällainen tuote on esimerkiksi Coca-Cola ja Disneyn animaatioelokuvat. Monet tehokkaat lääkkeet käyvät kaupaksi hyvin ainakin niin pitkään, kun niillä on patenttisuojaa ja usein pitempäänkin. Microsoftin ja Googlen tuotteita on ollut vaikea ellei jopa mahdoton korvata. Suomessakin on tehty hyviä tuotteita, joiden elinkaari on ollut pitkä. Näistä voi mainita Koneen hissit, Wärtsilän dieselmoottorit laivoihin ja Valmetin paperikoneet. Tuorein julkituotu innovaatio on pitkäkestoinen akku, joka onnistuessaan olisi valtava menestysmahdollisuus. Luulen, että kyseessä on feikki, mutta pianhan tämä nähdään. Jos se olisi totta, sähköautojen akkuongelmat olisi kerralla pyyhkäisty pois. Luvassa on siis käytännössä ikuinen akku, jonka voisi ladata muutamissa minuuteissa ja jolla ajelisi jo parituhatta kilometriä yhteen putkeen. Nämä ovat oikeansuuntaisia yrityksiä, vaikka tämä nyt osoittautuiskin pelkäksi suuruudenhulluksi feikiksi, mitä alan asiantuntijat tuntuvat pelkäävän. Tätä käytännössä lupaavampi yritys on avaruusteknologiaa kehittävä Iceye -niminen yritys, jolla voi olla merkittävää potentiaali kasvaa suureksi yritykseksi. Näitä lisää.
  9. Työn tulosten jakaminen ihmisroskalle on kovin natsihenkinen lause. Sitä et sentään osannut piilottaa munkkilatinasi taakse. Työnteon tuloksista menee huomattavan suuri osa muille kuin työtä tekevälle. Se on totta. Kaiketi tarkoitat tässä nimenomaan sitä suurinta menorää, jonka nauttijia nimität ihmisroskaksi. Minäkin lukeudun siihen roskaväkeen nykyisin. Eläkeläiset ovat nimittäin nykyään suuri ryhmä ja sosiaaliturvamenoista noin puolet eli 45 miljardia euroa vuodessa menee eläkkeiden maksuun. Uskaltaisin sanoa, että likimain 100 % kansalaisista hyödyntää "röyhkeästi" tätä mahdollisuutta sosiaaliavustusten maksimaaliseen hyödyntämiseen viimeistään 68 ikävuoden jälkeen. Se porukka vaan koko ajan kasvaa. Ei se heidän syytää ole vaan ole sodasta palanneiden miesten ja heitä kotonaan odottaneiden himokkaiden naisten, jotka alkoivat tuottaa maahan ryminällä uutta väestöä, sitä joka nyt alkaa olla siinä yli sen 68 vuotta. Tätä porukkaa jota sinä nimität roskaväeksi.

    Mutta olet oikeassa siinä, että se lähtee vasemmistolaisesta ajattelusta. Suomalainen eläkejärjestelmä on luotu demarien ja ay-liikkeen aloitteesta 1960-luvulla työeläkkeiden osalta, mikä lisäsi kertarytinällä näiden maksimaalisen sosiaaliavun hyödyntäjien saaman tuen moninkertaiseksi aiempaan verrattuna. Demarit ovat vastuussa myös pohjoismaisen hyvinvointivaltion luomisesta. Olet tässä ihan oikeassa. Ei oikeisto ole sitä halunnut vaan vastusti aikoinaan kaikkia siihen liittyviä uudistuksia. Vasta nyt myöhemmin myös oikeisto on alkanut kertoa puolustavansa suomalaista hyvinvointivaltiota toimillaan.

    Viimeksi kun Suomessa on ollut vähän reilummin talouskasvua, sitä oli Paavo Lipposen johtamien kahden hallituskauden aikana. Se toppasi sitten kun alkoi oikeistohallitusten aika eli Matti Vanhasen II hallituksen aikana. Sen jälkeen on ryvetty suossa. Vain kerran näinä huonoina kasvun vuosina hallitusvatuu on ollut vasemmistolla eli Marinin hallituksella. Kaikki muut hallitukset ovat olleet oikeistojohtoisia. Kun näin on, miksi syyttää oppositiota, kun valta on ollut viimeiset 20 vuotta käytännössä oikeistolla.
  10. Sopeutus ei tuottanut varmaan kenenkään mielestä riittävästi tuloksia. Myös hallituksen sisällä näytettäisiin olevan tätä mieltä.

    Talouskasvua olisi saatu aikaan ottamalla mallia vaikkapa Ruotsista. Ruotsinkin talouskasvu on ollut viime aikoina heikkoa, mutta pitemmällä aikavälillä parempaa kuin Suomessa. Hallituspolitiikan osalta yksi keino olisi lopettaa taloutta nakertava aluepolitiikka. Pitäisi jo vuosikymmenten kokemusten perusteella älytä, ettei mitään talouskasvua saada aikaan haja-astusalueille, ellei siellä ole jotain erityistä talouskasvun aihiota kuten mineraaleja ja laskettelurinteitä. Etelämpänä Itä-Suomessa ei ole juuri mitään erityistä, jolla saisi taloutta kasvamaan. Voimavarat, väylät ja muu infra tulee rakentaa sinne, mihin yritykset haluavat omien laskelmiensa mukaan markkinaehtoisesti sijoittua. Tässä on siis yksi vaikutuksiltaan suuri konkreettinen toimi.

    Toinen on elinkeinorakenteen muuttaminen kannattavuutta suosivaksi. Haitallisista yritystuista pitää siis luopua ensi tilassa ja ohjata mahdollisia tukia uusiin innovaatioihin, jotka liittyvät esim. uuteen teknologiaan ja vihreän siirtymän teknologiaan. Elinkeinorakennetta tulee myös monipuolistaa eikä laittaa panoksia muutaman kortin varaan kuten vähitellen hiipuvan metsäteollisuuden varaan. Ruotsin paljon monipuolisemmasta elinkeinorakenteesta voi ottaa oppia. Pitää siis antaa ns. luovan tuhon muuttaa yritystoimintaa kannattavampaan suuntaan. Muutamia lupaavia yrityksiä on syntynyt ja kehitysvaiheessa, mutta näitä tarvitaan lisää. Nokian osaamisen jäänteitä pitäisi hyödyntää. Puolustusteollisuus tarjoaa juuri nyt boostia. Esim. droonien kehittäminen ja valmistaminen voisi olla yksi aleu, koska drooneja käytetään myös siviiikäytössä. Sotilaallisesti on tärkeä suunnitella drooneja tai muuta laitteistoa hyökkäysdroonien torjuntaan.

    Edelleen Ruotsista pitäisi ottaa mallia siinä, että poistetaan listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä. Perusteena ei ole vain se, että se on muihin yrityksiin nähden epäreilu vaan ennen kaikkea se, että järjestelmä kannustaa osinkojen ottamiseen investointien sijaan. Ruotissa uusia yrityksiä listautuu pörssiin liukuhihnalta, koska ne pyrkivät kasvuun ja pörssi on tapa hankkia siihen lisää pääomaa ja tunnettavuutta. Meillä taitaa olla suunnilleen 30:1 tilanne Ruotsin eduksi listautumisissa. Yritystemme kunnianhimoa tulee kasvattaa eikä latistaa.

    Korkeamman jalostusasteen tuotteita saadaan koulutuksen ja tutkimuksen avulla. Valtion tulee siis satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen eikä heikosti kannattavien vanhojen yritysten tukemiseen, kun niiden investointihalukkuuskin on hiipunut. Jalostusasteen nostaminen edellyttää korkeakoulutuksen saaneita lahjakkaita ihmisiä. Näiden lahjakkaiden löytämiseen tulee panostaa.

    Olisko tässä nyt siis vähän sitä konkretiaa.