Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25521

  1. Pahan tekeminen ei perustu uskontoon eikä uskonnottomuuteen. Ihmisen moraali perustuu ihmisten luontaisiin ominaisuuksiin ja samanlaisia luonneominaisuuksia esiintyy myös muilla eläimillä.

    En lähde tässä nyt pohtimaan sitä, mikä erottaa hyvät teot pahoista teoista, vaikka rajanveto voi olla epämääräistä ja häilyvää. Mutta otetaan nyt esimerkiksi toisten ihmisten tappaminen. Maailmassa on ollut menossa kaksi suurta massamurhatapahtumaa viime vuosina. Toinen on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja toinen Israelin ja palestiinalaisten välinen joukkomurha.

    Venäjän tappamiskoneiston pääarkkitehti on kristinuskoinen mies, putler. Hänen tekonsa hyvyyden siunaa hänen uskontonsa uskonnollinen johtaja patriarkka kirill ja joka tämän uskonlauma. Se on yksi esimerkki kristillisestä moraalista. En menisi kehumaan sitä kristillisyyden keulakuvana. Toisessa kahakassa kristiryillä ei ole juuri osaa eikä arpaa paitsi mitä nyt amerikkalaiset kristityt ovat asiaan sekaantuneet. Se kahden muun jumalan palvojan moraalin osoitus. Toisella puolen ovat islamin uskoiset ja toisella juutalaisten jumalaan uskovat. Kaikki väkivalta tehdään avoimesti jumalien nimissä ja uskontojen moraalisilla arvoilla. Yhtä tappamista puolin ja toisin. Molemmissa uskonnoissa eli niiden kirjallisessa tuotannossa on paljon kehotuksia vääräuskoisten surmaamiseen. Kun uskonnot oikein estottomasti kehottomat tappamaan, tulosta ei pidä ihmetellä. Uskonnottomilla ei ole osaa eikä arpaa näissä tappamisorgioissa. Ehkä se johtuu juuri siitä, että uskonnottomien moraali ei perustu mihinkään uskontoon.

    Uskonnottomien moraali voi sen sijaan perustua häiriöttämämmin ihmiseen luontaisiin ikiaikaisiin ominaisuuksiin. Moraalia ei hämmennetä silloin millään uskonnollisilla tappamiskehoituksilla eli vääräuskoisten nistimisen oikeutuksesta. Moraalin perustuna luontainen altruismi, mikä on egoismin vastakohtana. Nämä kaksi ominaisuutta sekoittuvat toki iloisesti, mutta altruistinen puoli pidättelee ihmisiä hölmöyksiltä. Teemme siis epäitsekkäitäkin tekoja ja kaiken lisäksi nautimme niistä itsekkäästi. Punaiset ristit, lääkärit ilman rajoja ym. asiat ovat syntyneet altruismin vaikutuksesta. Altruismia esiintyy väkevästi kaikilla ihmisillä silloin, kun ihminen rakastuu toiseen ihmiseen ja saa jälkeläisiä. Evoluution kannalta altruismi pelastaa ihmiset hävittämästä koko ihmiskuntaa. Se siis luon moraalin ja suojelee siten ihmislajia ja sen yksittäisiä jäseniä. Ei siihen eikä moraalin syntymiseen tarvita mitään uskontoa. Monet muutkin eläimet pidättäytyvät tappamasta lajinsa edustajia, vaikka sellaistakin jossain määrin tapahtuu. Eläinten lauma- ja parvikäyttäytyminen on itse asiassa korkean moraalin ja viisauden osoitus. Näin eläinten joukosta tulee ikään kuin yksi mutta vahvempia. Tietyissä lintujen parvikäyttäytymisessä on erityislaatuisia esimerkkejä tällaisesta ykseydestä. Parvet voivat tehdä salamannopeasti yhteisen päätöksen samanaikaisesta liikkeestä, mikä on melkoinen mysteeri. Dan Brownin uusimmassa kirjassa selitetään tämän ilmiön liittyvän tietoisuuden ei-pakallisiin ja universaaleihin ominaisuuksiin, mikä on mielenkiintoinen havainto. Se ei ole Brownin oma keksintö, hän kertoo kirjassa olemassa olevista havainnoista ja niihin liittyvistä teorioista.

    Eli olet oikeassa, pahuus ei sinällään johdu siitä, onko ihminen uskovainen vai ei. Erona on kuitenkin se, että vain uskonnolliseen kuuluu yllytttämistä väkivaltaan. Uskonnottomilla ei ole mitään vastaavaa, koska esim. ateismiin ei kuulu minkäänlaista kehottamista toista mieltä olevien surmaamiseksi.
  2. Viini on minusta juhlava ruokajuoma Suomen tapaisessa maassa, missä rypäleistä tehtyä viiniä ei valmisteta, koska niitä ei täällä kasva. Hyvät viinit ovat tuontitavaraa ja ne ovat kalliita muihin juomiin kuten veteen ja maitoon verrattuna. Kallis hinta tekee viinistä jonkun verran elitistisen ja mitä kalliimpi viini on, sitä elitistisemmän. Itse en kajoa kyykkyviineihin, kun varaa juoda parempia ja hiukan kalliimpia. Se on vähän sama kuin köyhempi tekee lihasta läskisoosia ja varakkaampi paistelee sisäfileestä pihvejä.

    Joulun aikaan viini ei oikein sovi. Se johtuu siitä, että joulun perinteiset ruuat ovat sellaista sekasotkua, mitä viinien maku ei ainakaan paranna. Kallis viini menee helposti hukkaan, jos se tarjoillaan sillien, laatikoiden, kinkkujen, rosollien, lipeäkalan ja koko sekasotkun kyytipoikana. Minusta olut ja ihan itse tehty kotikalja sopii esimerkiksi paremmin tuontyyppiseen menuun kanssa. Silli on jo yksin sellaista, että on vaikea löytää mitään viiniä, joka korostaisi sen makua tai toisinpäin. Ne eivät kerta kaikkiaan sovi suuhun samalla kertaa. Jos taas tyytyy yksinkertaisempaan kinkkuun perunoilla tyyppiseen ratkaisuun, siihen voi alkaa kasata mukaan jotain viiniäkin. Tällainen ratkaisu vaan ei ole silloin enää kovin perinteinen joulupöytä, joka notkuisi kaikenlaisia herkkuja. Itse aiomme kyllä valmistaa nyt joulupäivinä jonkun vähän yksinkertaisemman jouluruuan, mihin viini passaa. Tämä aatto meni sellaisen perinteisen sekasotkun syömisessä, isomman joukon kanssa mihin itse tehty kotikalja sopi oikein hyvin. Kotikaljakin pitää vain tehdä "kuivana" eli ei liikaa eli lisättyä sokeria pilaamaan sen makua. Kaupan ja ruokapaikkojen kotikaljat eivät paljon kokiksesta eroa.
  3. En miellä itseäni erityisemmin ateistiksi sen paremmin jouluna kuin muulloinkaan. Uskonto ei vaan kuulu millään tavalla elämääni. Tietysti uskoon törmää aina siellä ja täällä ja monilla voi olla uskovaisia sukulaisia, ystäviä ja tuttuja. Näkemyserojen ei tule erottaa ihmisiä, jotka haluvat toimia sosiaalisesti toistensa kanssa. Toiselle ei vaan ole viisasta tuputtaa omaa näkemystään, mutta itse voin kyllä väitelläkin ystävieni kanssa uskonnosta ilman, että lopputuloksena on välien tulehtuminen. Voin kuunnella radiosta uskonnollista musiikkia, jos se on minusta musiikillisesti kaunista ja katsella vaikka Leonardo da Vincin maalausta Viimeinen ehtoollinen uskontohistoriallisena taideteoksena. Uskovainen voi olla kuin ihminen, jonka mielestä pilkkihaalarit ja toppatakki pitää löytyä varusteena joka kodista. Jossain Afrikan kuumuudessa sellainen uskomus tuntuu varmaan erikoiselta. Siellä voi elämäänsa ilmankin niitä. Ateisti on uskonnoton, joka voi siis elää elämäänsä ilman mitään uskontoa. Emmehän nimitä pilkkihaalaritonta ja toppatakitonkaan ihmistä näillä määreillä eli sen kautta, mitä heillä ei ole. Joku ei katso tarvitsevansa niitä ja joku toinen taas ei tarvitse uskontoja.

    Oma uskonnottomuuteni näkyy esim. siten, etten ole koskaan nähnyt tarvetta käydä jumalanpalveluksessa. Olen toki käynyt niissä joskus lapsena mutta ei se silloin ollut mikään vapaa valintani. Olen myös käynyt rippikoulun "vapaaehtoisesti" mutta sen vuoksi, että kaverit kävivät sen ja ajattelin, että miksen minäkin, porukastahan voisi löytää vaikka jonkun mukavan tytön. Menin mukaan vähän samalla mielin kuin futismatsiin tai Ruisrokkiin eli kokemuksia hakemaan nuorten sosiaalisen paineen painamana. Vanhempani ei minua ripariin käskeneet eivätkä edes toivoneet. En ole saanut minkään sortin uskonnollista kasvatusta kotona. Vanhempani olivat tapakristittyjä eikä uskonto näkynyt millään tavalla arjessamme.

    Kullttuuriset sidokset ja tavat ohjaavat käyttäytymistämme, vaikkemme olisi uskovaisia. Näihin tapoihin kuuluu esim. joulunvietto, mutta ei se juuri eroa esim. vapun tai juhannuksen vietosta. Ne ovat lähinnä irto-ottoja arjesta, vapaa-aikaa. Kuhunkin niihin kuuluu omia kulttuuria tapoja, jotka ajan myötä muuntuvat. Uskonto on häivyttynyt suomalaisesta joulusta koko lailla pois. Sen sijaan kauniimpien joululaulujen kuuntelu vetää kirkkoihinkin väkeä, jos siellä on esim. joku Diandran tasoinen esiintyjä niitä laulamassa. Jouluaattona pukki, kuusi, jouluruuat, joululahjat, haudalla käyminen muistelemassa kuolleita läheisiä, joulusauna ja muut hyvin maalliset menot menevät kirkkaasti useimmilla joulukirkossa käynnin ja jumalanpalveluksien kuuntelemisen edelle. Ihmiset eivät tunnu edes tietävän, mitä varten joulua on joskus ennen vietetty. Uskonnollinen joulu korvautuu vähän kerrassaan maallisella. Rokkaava joulukuusi ja säkenöivät valot kiehtovat enemmän kuin tylsät saarnat.
  4. Voisin soittaakin, mutta en mielellään lapsena vaan aikuisena. Lapset ovat auktoriteettiuskoisia, koska siihen lapset kasvatetaan. Vanhemmat tietävät kaiken ja lasten kuuluu totella. Minusta se on kyllä ihan luonnollista. Niin minäkin olen kasvattanut lapseni eli viestittänyt heille, että vanhemmat olemme pomoja niin pitkään, kun on tarvis. Vähitellen pomotus vähenee ja lopulta aika lailla katoaa, kun lapset muuttavat pesästä pois. Joulupukki ei ole niissä kuumissa linjoissa oikea joulupukki, vaan häntä esittävä hyväntahtoinen satusetä. Jeesuksen kuumassa linjassa ei esiintyisi Jeesus itse, vaan hänen puolestaan vastauksia latesi joku pappi Jeesuksen edustajana. Samaan tapaan kuin siis oikealla joulupukilla on edustaja ja heitä on yleensä montakin. Peltsi yritti tavoittaa joulupukin korvatunturilta syksyllä. Löysi kuitenkin vain tyhjän mökin ja viesteinä pukin olemassaolosta tekparran ja tyhjän viinapullon.

    Voisin ehkä kysyä siltä Jeesuksen sijaiselta tai hänen luottohenkiltään, että miksi tarina on rakennettu niin kummalliseksi, että se vaikuttaa vain yhdeltä tietokonemaailman roolipeliltä muiden joukossa. Mitä järkeä jumalan oli luoda ihminen. Jos hän loi sen omaksi kuvakseen, miksei luonut sen sijaan kirkasta peiliä ja katsonut itseään sieltä. Mikä on koko tarinan juju, jos kerran jumala on kaikkivaltias? Jos hän olisi halunnutkin luoda ihmisen, miksei hän ei luonut heitä suoraan sinne paratiisiin. Tai ehkä loikin, mutta miksi hän päästi sen käärmeen juonittelemaan ja sitten koko leikista tulikin pirullinen sukupolvesta toiseen kestävä kärsimys, missä ihmispolot pelotellaan melkein kuoliaaksi ennen kuin he ovat kunnolla syntyneetkään helvetin tulilla ja ties millä vitsauksilla. Ehkä tämä toimii jossain seikkailullisessa roolipelissä, mutta oikeassa elämässä se on ollut jatkuva harmituksen aihe.
  5. Kuten jo sanoin sinulla ei ole oikein hajua siitä, mitä keynelaisuus tarkoittaa. Kehotan tutustumaan tähän talousteoriin tarkemmin ja kun kaikki kehittyy, erityisesti sen nykymuotoon, jota voi nimittää uus-keynelaisuudeksi. Sen tarkoituksena ei ole rahanjako vaan suhdanteiden tasoittaminen, käsitys rahan merkityksestä velkasuhteena ja esim. hyödyketuotannon ensisijaisuus rahatalouteen verrattuna. Tämä talousmalli tarkoittaa valtion ohjailua eli päätavoitteena on korjata kapitalismin heikkouksia. Se ei siis ole vaihtoehto markkinataloudella vaan yksi tapa lähestyä sitä.

    Valtion velka ei ole amerikkalaisen keyneslaisuuden ongelma jo senkin vuoksi, että valtio voi luoda rahaa tyhjästä, printata lisää dollareita ja liudentaa velan määrää muuttamalla rahan arvoa. Keyneysin opit eivät osoittautuneet miksikään harhaopiksi. Yhdysvallatkin soveltaa niitä koko ajan. Katso nyt uutisista vaikka Trumpin kommentteja hänen tulevan Trump-luokan laivaston rahoittamisesta. Trump tuntuu helikopterirahoinen lukeneen hyvinkin tarkasti Keynesin opit.

    Suomen ongelmahan on vientivetoisena valtiona liian huonot vientituotteet. Olemme jääneet tuottamaan bulkkia, kun pitäisi lisätä kannattavuutta ja katteita, työn tuottavuutta. Tutkimus ja tuotekehitysinvestoinnit ovat keyneslainen keino lisätä sitä tuottavuutta. Kotirintamalla kysyntä mataa ja nyt jopa perinteiset keyneslaisuuden vastustajat haluavat ottaa kysyntää elvyttäviä keinoja käyttöön eli valtion tehokkaampaa puuttumista odotetaan talouden pelastusrenkaaksi, kun laiva ei tunnu vaan nousevan perinteisen yritystalouden omin voimin.
  6. Minulla on epäilys, ettet taida ymmärtää keyneslaisen talouspolitiikan perusteita. Lyhyesti voisi sanoa, että siinä on tavoitteena tasoittaa suhdanteita julkisen vallan finanssipoliittisilla toimilla ja keskuspankkien rahapolitiikalla. On sitten toinen asia, jos näitä keinoja on käyetty epäviisaasti tukemaan jotain oman viiteryhmän intressejä, mistä aivan oikein mainitset aluepolitiikan. Toisaalta puuttumista on voitu käyttää myös äärimmäisen kaukoviisaasti kasvattamalla tutkimus- ja tuotekehityspanostuksia, jotka sitten ovat uusien investointointien ruutia. Lyhyellä aikavälillä julkiset ja tarpeelliset rakennushankkeet kuten vaikkapa liikenneväyläinvestoinnit ovat toimineet alkysäyksenä talouskasvukierteelle, jos hyvin käy. Taloudessa on aina paljon kokonaisuuteen vaikuttavia intsrumenttejä, ettei kaikki aina mene ihan putkeen. USAssa keskuspankki on harjoittanut laajaa ja suurimittaista elvytystä finanssipolitiikan jälkeen. Se on toiminut ilmeisen hyvin, vaikka siinä on suuri annos sitä keyneslaisuutta.

    Keyneslaisuuden erottaa valtavirtatalouspolitiikasta se, että siinä hyödyketuotantoa pidetään primaarisena voiton tavoittelun keinona. Muutoinhan voitontavoittelussa on sitä tavoittelevan kannalta, tuleeko voitto pörssijoituksista vai hyödyketuotannosta. Kansantalouden kannalta ero on kuitenkin merkityksellinen. Rahatalous ei luo työtä, mutta hyödyketalous luo. Hyödyketalous tuottaa siten myös rahaa laajalti talouteen työn kautta. Keyneslaisen ajattelun mukaan tätä kannattaisi edistää eikä rahataloutta.

    Raha määritellään näissä talousteorioissa eri tavalla. Jälkikeyneslaiset pitävät rahaa velkasuhteessa syntyneenä eli sopimuksin taiotaan uutta rahaa. Keskuspankit voivat yksenkertaisesti printata rahaa lisää ja sitä ne toden totta tekivät hurjalla vauhdilla finanssikriisin jälkeen. Se oli talouden poliittinen ohjauskeinio samalla tapaa kuin korkopolitiikka inflaation uhatessa. Nämä ovat mutkikkaita asioita, joten tyydyn tässä perehtymään Suomen jälkikeyneslaisten talousteoreetikkojen eli Lauri Holapan ja Jussi Ahokkaan asiasta kirjoittamaan.

    Orpon hallitus ei ole tehnyt sitä virhettä, että sopeutustoimet olisivat olleet riittämättömiä vaan pikemminkin päinvastoin, että ne ovat olleet liiallisia. Keyneslainen ajattelu lähtee enemmän siitä, että talouteen saadaan boostia elvyttämällä taloutta ja saamalla talouskasvua aikaan. Huomasin a-studion keskustelusta, että myös ETLAn toimitusjohtaja Aki Kangasharju on alkanut ehdottelemaan tällaisia keyneslaisuudelta haiskahtavia keinoja kuten varainsiirtoveron määräaikaista poistamista keinona elvyttää asuntojen kysyntää. Kysynnän elvyttäminenhän on mitä suurimmassa määrin keyneslaisyyttä. On vaikea ymmärtää, miksi pidät hallituksen toimia riittämättöminä nimenomaan sosiaaliturvan osalta. Se on heikentänyt kysyntää, mutta kasannut lisää sosiaalisia ongelmia. Kannustusvaikutus ei ole toiminut, koska työn tarjonna kasvattaminen ei ole riittänyt elvyttämään kysyntää. Panokset ovat menneet ikään kuin harakoille. Olisi ymmäreettävämpää poistaa ns. kannustinloukkuja suhdanteen nousussa, jolloin se voisi toimiakin. Nyt toimet on ajoitettu suhdanteen laskuun, mikä on onneton virhe.
  7. Kun viimeksi Suomessa maan talous jouduttiin nostamaan suosta 1990-luvun laman jälkeen, se tapahtui demaripääministerin eli Paavo Lipposen johdolla. Hyvin meni tai ainakin huomattavasti paremmin, mitä edeltävät oikeistojohtoiset hallitukset sähelsivät.

    Sipilän oikeistohallitus onnistui jotenkin kohtuullisesti. Mitään erikoisempaa talouden hyppäystä sekään ei saanut hyvästä kv. taloustilanteesta huolimatta onnistunut saamaan aikaan kikyilystä huolimatta. Se johtuu siitä, että vientiteollisuuden ongelmista tehtiin silloinkin väärä analyysi. Uskottiin, että ongelma olisi ensisijaisesti liian korkeita palkkoja koskeva ongelma. Ei ollut ja sen vuoksi, mitään erikoisempaa talouskasvuloikkaa ei tullut. Talouskasvu parani vain hieman, mutta ei yltänyt lähellekään sitä, mitä se oli Lipposen hallitusten ja Vanhasen I hallituksen aikana. Kaikissa näissä hallituksissa demarit olivat jo pääministeri- tai valtiovarainministeripuolue. Näytöt olivat kansantalouden mittareilla huomattavasti paremmat kuin yhdenkään oikeistohallituksen aikana. Miksi siis jatkuvasti valehtelet, kun kylmät tosiasiat ja talousluvut kertovat täysin päinvastaista. Elät jossain omien kuvitelmiesi harhoissa ja kerrot niistä täällä julkisesti. Monille asioista perillä oleville myötähäpeän tunne on varmasti suuri.

    Koittais joskus ottaa faktoista selvää etkä kirjoittaisi vain omien ennakkoluulojesi, kuvitelmiesi ja yhden ihmisen elämänkokemusten pohjalta. Talousessä meni myös Marinin kaudella yhtä vuotta (koronavuosi) paremmin BKT- ja työllisyysmittareilla mitattuna kuin nyt lapasen hallituskaudella, jolloin surkeudussa lyödään kaikki ennätykset. Lapanen on onnistunut siinä, missä ei juuri kukaan muu päämisteri ole onnistunut eli ajamaan Suomen talouden EU-maiden heikoimmaksi talouskasvulla mitattuna. Jos vasuri siis suosii mielestäsi ay-liikettä, niin nämä orpo-porvaritpirut suosivat kyllä Suomen talouden ajamasta taantumaan ja lamaan.
  8. Hallitus on vienyt ostovoiman pelottelemalla kuluttajat jatkuvaan epävarmuuteen. Kukaan ei uskalla kuluttaa rahojaan pelottelun seurauksena kuin aivan välttämättömiin päivittäistuotteisiin. Ay-liike ei ole vaikuttanut markkinatilanteeseen mitenkään. Inflaation seurauksena palkansaajien ostovoima putosi rajusti ja sitä jonkin verran korjattiin kevään palkkaratkaisuissa. Ostovoima heikkeni ja vaikutti tietysti negatiivisesti kysyntään. Hallitus heikensi ostovoimaa myös alvin nostolla. Hallitus ei ole tehnyt mitään kysynnän kasvattamiseksi. Yksinkertainen keino olisi esim. varainsiirtoveron määräaikainen poistaminen. Se voisi motivoida asunnonostajat liikkeelle.

    Hallitukset voivat luoda tuottavia työpaikkoja halutessaan. Suomessa näin on tehtykin pitkäjänteisesti. Tämä tapahtuu niin, että hallitukset panevat budjeteissa rahaa tutkimukseen, koulutukseen ja painottavat erityisesti korkeakoulutusta. Se on luonut historiallisesti ylivoimaisesti tuottavimmat yritykset kuten Nokian Suomessa. Ilman insinöörikoulutukseen satsaamista Nokia olisi jäänyt ikuisiksi ajoiksi valmistamaan vain kumisaappaita, poliisipatukoita ja kaapeleita. Halltukset voivat toimia sen hyväksi, että investoinnit lisääntyvät luomalla investointeja kannustavan lainsäädännön ja houkuttelemalla myös ulkomaisia investointeja. Lapasen hallitus ei ole keskittynyt tähän puoleen juuri lainkaan. Sinä siis esität valtion rahoittaman tiede-, koulutus- ja tutkimustoiminnan vähentämistä. No, kyllä sillä tavoin tietysti siirtymä Valko-Venäjän tapaisen talouden mittoihin onnistuu. Eihän sinulla vaikuta olevan enää järjen hiventäkään tallella.

    Ja aina vaan uskomattomaksi menee. Vai että oikein palkkojen laskeminen olisi keino saada talous kuntoon. Deflaation talouden korjauskeinona. Kyllä hulluus on kunniassaan.
  9. Ei tunnu auttavan. Nykyinen hallitus ei ole muuta tehnytkään kuin muuttanut yritysympäristöä yritysystävällisemmäksi, mutta tulokset ovat olleet suorastaan katastrofaaliset. Keinosi on osoitettu jo huonoksi tällä hallituskaudella.

    Mikä sitten auttaa? Tulpan aukausi voi auttaa. Kotimarkkinoilla se tarkoittaa asuntokaupan päästämistä vauhtiin. Se loisi hyvän kasvukierteen. Hallitus on vaan pelotellut ihmiset puolikuolleeksi eikä kukaan uskalla ostaa oikein mitään eikä varsinkaan velaksi. Ei ole ihme, ettei talous kasva.

    Vientisektorin ongelma ei ole yritysystävällisyyden puute, vaan hyvien vientituotteiden puute. Suomessa on unohdettu tuotekehitys ja tutkimus sen tukena. Tuemme ja kannustamme täällä heikosti kannattavaa bulkkiteollisuutta, kun paukut pitäisi panna kannattavimman yritystoiminnan tukemiseen. Yrityksillä ei ole halua eikä uskallusta investoida. Se on hyvä tapa taannuttaa yritystoimintaa. Eilessä a-studiossa taidettiin kuvata esim. osinkojen huojennusjärjestelmää niin, että se kannustaa ostaaman tauluja yritysten seinille ja välttämään investointeja. Se on sulaa hulluutta eikä kannusta yrityksiä mihinkään. Muissa pohjoismaissa ei toimita näin älyttömällä tavalla kuin meillä. Yritysystävällisesti voi toimia, mutta ei kannata valita täysin hulluja keinoja, jotka eivät kannusta investointeihin ja kannattavuuden kasvattamiseen. Hallituksen toiminnassa ei näy hyvistä kannustustoimista mitään merkkejä ja tulokset nähdään. Umpisurkeaa.

    Ei näin heikkojen tulosten seurauksena voi muuta kuin kokeilla seuraavaksi jotain muuta hallitusvaihtoehtoa. Se edellyttää tietysti haittapuolue persujen jättämisen ikuiseen oppositioon. Kokoomuksessa tehtäisiin viisaasti, kun lapanen vaihdettaisiin Elina Valtoseen. Sitä kautta voitaisiin saada toimiva sipunahallitus valtaan ja talous taas kuntoon samantapaisella reseptillä kuin 1990-luvun puolivälissä Lipposen-Niinistön hyvin toimineessa hallituksessa. Yleensä Suomessa demarit ovat joutuneet korjaamaan porvarihallitusten ylikierroksilla tekemiä mokia ja niin varmaan käy tälläkin kertaa. Lapanen pitää vaan vaihtaa pätevämpää, kun häneen on tarttunut niin paljon persujen tyhmyyttä.
  10. Eikö tuo nyt ole ilmiselvää, mikä vahinko syvenee. Etkö seuraa lainkaan aikaasi? Talouskasvua ei ole ja sen myötä valtion talous on heikossa hapessa. Kuluttajan on peloteltu hallituksen toimesta sukanvarsisäästäjiksi. Meillä sakkaa sekä vienti että kotimainen kulutus samanaikaisesti.

    Syyt siihen suurelta osin tiedetään ja ymmärretään hallituksen ulkopuolella. Viennin suurin ongelma on hyvien vientituotteiden puute ja investointien vähäisyys. Eilen (22.12) näitä asioita käsiteltiin tv:n a-studiossa asiantuntijavoimin ja erinmaisella tavalla. Hyviä keinoja boostata taloutta voisivat olla ohjelmassa ehdotetut varainsiirtoveron poisto vuodeksi pariksi sekä listaamattomien yritysten veronhuojennusjärjestelmän poisto. Nämä ehdotukset tulivat elinkeinoelämän puolelta eli Aki Kangasharjulta (ETLAn toimitusjohtaja. Muut asiantuntevat keskustelijat olivat Tuuli Koivu (Nordea) ja Antti Ronkainen (Kalevi Sorsa-säätiö). he esittivät suurelta osin samoja konsteja, joita olen itsekin ehdottanut. Suurin pitkän aikavälin ongelma piilee kuitenkin elinkeinorakenteessamme eli meillä tuotetaan aivan liikaa bulkkia hyväkatteisen laadun sijasta. Kannattaa sinunkin katsoa tuo ohjelma Areenasta, niin voisit edes vähän viisastua, jos kykenet käsittämään, mistä ohjelmassa puhuttiin. Siinä voi tosin olla sinun kohdallasi ylittämätön pulma.