mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25526

  1. Eurooppa ei jäänyt sotien jälkeen mihinkään lapsipuolen asemaan. Taloudellisesti Eurooppa jäi tietysti jälkeen USAsta. Sotahan ei vaikuttanut USAn osalta muuhun kuin sen armeijan menetyksiin ja sotakustannuksiin.. Liittolaismaiden aseistamisesta USA vain hyötyi. Yhtäkään amerikkalaista kaupunkia ei pommitettu maan tasalle. Sen sijaan koko keskeinen osa Eurooppaa oli raunioina ja kaikki pitää aloittaa alusta. On selvää, että Eurooppa jäi taloudellisessa suhteessa silloin USAn jälkeen. USA osallistui toki Marshall-avun puitteissa Euroopan jälleenrakentamiseen, mutta samalla hyötyi Euroopan tavaratilauksista, joka osin liittyi jälleenrakentamiseen.

    Kyse ei ollut siitä, ettei Eurooppa halunnut nousta. Päinvastoin sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi ovat esimerkkejä siitä, miten nopeassa tahdissa nämä nousivat Saksan ja Japanin osalta globaaleiksi talousmahdeiksi. Ne alkoivat mennä kehityksessä ohi voittajavaltioiden. Saksa oli hyvin pitkään koko Euroopan talousveturi ja on sitä edelleenkin pienen suvantovaiheen jälkeen.

    Turvallisuuden osalta Ranska ja Iso-Britannia ovat huolehtineet turvallisuudestaan ja hankkineet oman ydinaseen. Kyse ei ole ollut siitä, että USA olisi alkanut auttamaan vastentahtoisesti Eurooppaa sen turvallisuusasioissa. Turvallisuus rakennettiin suunnitellusti ja sovien transatlanttisen liiton eli Naton varaan ja sen tavoitteena oli estää kommunismin leviäminen maailmassa. Tämä motivoi USAta puolustamaan Eurooppaa kuten se motivoi USAta hyökkäämään esim. Vietnamiin ja olemaan aktiivinen osapuoli Korean sodassa. Tämä oli USAn hegemoniapolitiikkaa, ei mitään pyyteetöntä apua. Saksa, Japani ja Italia eivät huolehtineet samalla tavalla omasta turvallisuudestaan, koska USA ja sen sodanaikaiset liittolaiset eivät halunneet sitä. Saksaa ja Japania estettiin varustautumasta. Esiliinan suojassa oltiin siksi, ettei muu ollut sallittua. Saksan varautautuminen oli erityisen herkkä asia NL:lle eikä USA, Iso-Britannia ja Ranska halunneet ärsyttää ja provosoidan entistä liittolaistaan sallimalla Saksan uudelleenvarustautumisen. Ja varmaan ne pelkäsivät itsekin revanssihenkisyyden nousua Saksassa. USA ja Nato ottivat sen vuoksi huolehtiakseen Saksan puolustuksesta ja USA myös Japanin puolustamisesta ulkoisia vihollisia (kommunisteja) vastaan.

    Yksimielisyysvaatimuksesta pitäisi luopua sekä EUssa että Natossa samoin kuin YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeutta käyttävien viiden valtion osalta ainakin niin, etteivät ne voi käyttää veto-oikeutta omassa asiassaan kuten Venäjä tekee. Enemmistödiktatuuria emme kuitenkaan tarvitse. Tärkeimmissä asioissa esim. 2/3 -päätösten pitäisi riittää. EUssakin määräenemmistöjen vaatiminen on kuitenkin pienten maiden kuten Suomen turva. Yksimielisyydestä luopumisella voitaisiin erottaa esim. EUn ja Naton periaatteiden ja arvojen vastaiset valtiot kuten Unkari ja Turkki. Tosin aletaan olla lähellä sitä, että samoille perusteilla pitäisi alkaa harkita myös USAn erottamista Natosta. Pelkäänpä, että Nato tulee ennen sitä hajoamaan sen vuoksi, että USA jättää Naton. Trump oli hyvin lähellä tehdä tämän jo ensimmäisellä kaudellaan ja hänellä on siihen vielä aikaa. Tässä suhteessa mahdollinen eroilmoitus voisi tulla samassa yhteydessa, jos ja kun Ukraina ja EU vesittävät Trumpin rauhansuunnitelmat eli Venäjän etujen ajamisen.
  2. Jotenkin osasin arvatakin, ettei sinulla ole tästäkään asiasta ajantasaista tietoa. Kuvitelmasi perustuvat johonkin ehkä monet vuosikymmenet sitten vallinneeseen tilanteeseen ja siltä osin vain osittain.

    Työehtosopimukset eivät tarkoita samapalkkaisuuden ajamista vaan niissä sovitaan palkankorotuksista, alan minimipalkoista ja muista työsuhde-ehdoista kuten vuosilomista yms. Palkka sovitaaan työnantajan ja työntekijän välisessä työsopimuksessa. Palkka voi olla aikapalkka tai urakkapalkka. Aikapalkka taas voi kuukausi- tai tuntipalkka. Näistä urakkapallkka on tietysti parhaiten sidottu jonkun työsuorituksen tekemiseen. Työantaja voi soveltaa kaikkia näitä palkkausmuotoja haluamallaan tavalla.

    Palkan määräytyminen perustuu usein tiettyyn peruspalkkaan muissa kuin urakkapalkoissa. Sen päälle voidaan sopia erilaisia lisiä. Sunnuntai- yms. lisät voivat perustua lakiin ja työehtosopimuksiin. Peruspalkan lisäksi palkka voi määräytya ja tavanomaisesti määräytyykin työtehtävän vaativuuden, työntekijän kokemuksen ja työstä suoritumisen perusteella. Työantaja arvioi näitä asioita. Tällaisia palkanmaksun perusteita sovelletaan myös julkisen sektorin palkkauksessa. Ay-liike ei liity tähän palkan määräytymiseen mitenkään. Eri yritysten palkat voivat poiketa toisistaan miten paljon tahansa. Ei Suomessa ole mitään samapalkkaisuusmallia eri työnantajien välillä. Julkista sektoria voidaan pitää saman työantajan osalta sellaisena, missä samapalkkaisuus on toteutteva samanlaista työtä koskien. Se koskee nimenomaan peruspalkkaa ja sen lainmukaisia lisiä. Asia nousi esille, kun säädettiin laki sotesta. Sitä ennen kunnat olivat sotetyöntekijöiden työnanatajia eikä mitään samanpalkkasuisuusvaatimusta ollut eri kuntien välillä. Yksityisellä puolella ei ole mitään samanpalkkaisuusvaatimusta eri työnantajien osalta.

    Miten voit ollakin noin ulalla lähes kaikesta mahdollisesta. Alkaako ikä painaa vai oletko aina ollut noin tietämätön lähes kaikesta mahdollisesta.
  3. Minäkin olen kertonut sinulle ja perustellusti monta kertaa, että työeläke on sosiaalietuus eikä siirrettyä palkanmaksua. Palkansaajat maksavat myös työuran aikana yhdessä työantajan kanssa työttömyysvakuutusmaksua työttömyyden varalta. Sekään ei ole siirrettyä palkanmaksua vaan sosiaalietuus. Vai oletko tästä eri mieltä. Sekä työttömyysvakuutusmaksu että työeläkemaksu ovat samanlaisia verotuksen yhteydessä kerättäviä maksuja. Molemmat ovat palkkasidonnaisia.

    SDP ei maksa eläkkeitä eikä kukaan ole sellaista väittänytkään. Sen sijaan ay-liike ja SDP ovat ne tahot, jotka saaneet aikaan tällaiset järjestelmät.

    Yrittäjien eläkkeistä valtio maksaa suuren osan suoraan, kun yrittäjien eläkevakuutukset ovat järjestään alivakuutettuja eikä järjestelmään ole rakennettu mukaan rahastointia. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa yrittäjien eläketurvasta lankeaa muiden veronmaksajien maksettavaksi. Valtio maksaa vuosittain suoraan yrittäjäeläkkeensaajille lähes 1,5 miljrdin verran tällaista suoraa sosiaaliavustusta, mitä yrittäjät eivät ole rahoittaneet osaltaan siis lainkaan. Yrittäjät ovat työntekoa välttäneiden osalta pahimmat valtion kukkarolla olevat pummit tässä suhteessa.
  4. Vihdoinkin edes rahtunen jotain järkevää. Asia on nimenomaan juuri niin, että yritysten valmistamat tuotteet ovat määräävässä osassa, kun puhutaan yritysten menestyksestä. Tuotteen pitää olla haluttava. Tuotebrändi on usein tärkeämpi kuin tuotteen hinta. Muutenhan on vaikea selittää, miksi esim. kalliit vaatemerkit menevät hyvin kaupaksi. Tasalaatuisissa tyotteissa, joissa tyotemerkillä ei ole suurempaa merkitystä, hinta on ratkaiseva.

    Itse olet jatkuvasti tähän asti hokenut sitä, että yritysten menestys on riippuvainen siitä, mikä asema ay-liikkeellä on sen palkansaajien edunvalvona. Nyt ja voi sanoa, että onneksi sivuutat tämän selvästi merkityksettömän asian, kun tarkastellaan yritysten menestystekijöitä. Kaikkein menestyvimmät yritykset eivät edes tinki palkoista. Päinvastoin ne kilpailevat parhaista työntekijöistä ja silloin palkka on sivuseikka. Suomessakin pitäisi älytä suosia juuri sellaisia yrityksiä eniten. Ne ovat niitä, jotka hyödyntävät uusinta teknologia tai parhaimmillaan tuottavat sitä itse. Nämä ovat maailman suurimpien talouksien USAn ja Kiinan painopistealueita. Ja siksi ne menestyvät.
  5. Kustannuspuolessa on toki demarienkin käsialaa, mutta ei se nyt tainnut erikoisemmin muuttua siitä, mitä Kepu halusi jo Sipilän hallituksen aikana. Kepuhan vastusti silloin yksityistämisen liiallisuutta. Kepulle kelpasi oikein hyvin Rinteen/Marinin hallituksen malli. Sipilän hallituksessa Kepulla ja Kokoomuksella oli huomattavasti enemmän eroa. Kyllä ne asiat jo silloin liittyivät alueiden lisäksi kustannuksiin. Kepulle viime hallituksessa sovittu malli kävi käden käänteessä, Sipilän hallituksessa vääntö oli jatkuvaa ja aika loppui sitten kesken.

    Palkkaharmonisointi perustuu lakiin ja oli esillä jo Sipilän hallituksen mallissa. Kepu on myös ajanut hoitatakuuta, toisin kuin väität. En tiedä, olisko Sipilän hallituksen malli ollut halvempi tai kustannusheokkaampi. Ehkä esität julkisuudessa olleita laskelmia asiasta. Itse en ole sellaista nähnyt. Luulen, että sellaisen laskelman tekeminen olisi sula mahdottomuus. Sotepalvelujen kustannuksia määrittää palvelujen tarve. Kun ihminen sairastuu, niin hän sairastuu, mikä johtaa sotekustannuksiin. Itse pidän selvänä, että kustannuksia olisi voitu säästää eniten, jos alueita olisi enintään 6 - 10 ja sairaalapäätöksia ei tehtäisi esim. kieliasioiden vaan hoidon tarpeen perusteella. Erityisesti erikoissairaanhoitoa pitäisi keskittää ihan maksimaalisesti, koska se on kaikkein kalleinta potilasta kohden.
  6. Yllä oleva vertailu on yhtä tyhjän kanssa, kun tarkastellaan jonkun valtion lähimenneisyyden taloutta. Onhan briteillä paljon menneiden aikojen vaurautta, kun se oli maailmanvalta ja sillä oli siirtomaita ympäri maailmaa. Britannian talouskasvu on ollut brexitin jälkeen erittäin heikkoa. Työllisyysaste on pysynyt korkealla, mikä johtuu paljolti maan väestörakenteen muuttumisesta eli väestön vanhenemisesta.

    Britannia voi pärjätä ilman EUta, mutta pärjääkö se paremmin vai huonommin ilman EUta, on se pointti. Suomi pärjäisi varmasti huonommin ilman EU-jäsenyyttä, siitä ei ole kahta sanaa.

    https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2023/ison-britannian-talouskasvu-on-hidastunut-pitkaaikaisesti/
  7. Tämä nyt ei kylläkään pidä paikkaansa. Kekkonen hoiti ulkopolitiikkaa puun ja kuoren välissä ja selvityi siitä niin hyvin kuin niissä oloissa oli mahdollista. Jos Kekkosta arvostelee ja syytä siihen todellakin on, kannattaa arvostella häntä puuttumisesta maan sisäpolitiikkaan ja siitä, että hän teki itsestään korvaamattoman. Jos Kekkonen olisi alkanut luotsata Suomea länteen, neukkujen panssarit olisivat pian jyränneet Helsingin katuja samaan tapaan kuin Prahassa. Vaihtoehdot olivat yksinkertaisesti vähissä. Kekkonen oli aidosti vihainen näille suurimmille nöyristelijöille kuten Ahti Karjalainen ja Hymy-Eikka Uusitalo. Demarien Väinö Leskisen toiminta oli myös nöyryyttävää katsella.

    Koivisto palautti Suomeen demokratiaa. Ei Koivistokaan voinut muuttaa ulkopolitiikkaa niin pitkään kuin NL oli pystyssä. Koiviston aikaa helpotti se, että naapurissa oli vallassa sen koko olemassaolon järkevin johtaja Gorbachov. Hänen ansiostaan tuo savijaloilla seisonut hirviövalta sitten romahtikin. Nyt uutta hirviötä on rakentamassa putler.
  8. Ei kepulaisen kannata uskoa demareita missään. Jos demari sanoo kirkkaana kesäpäivänä, että aurinko paistaa komiasti, niin kepulaisen pitää sanoa, että onpa synkän sateinen ja pakkasen piristämä kesäpäivä.

    Kepulainen voi uskoa kokoomuslaista, joten unohtakaa demarit. Tässä soteasiassa esim. kannattaa uskoa Kokoomuksen Ben Zyskowiczia. Hän on lahjomaton eikä taatusti mikään sosialisti, vaikka joskus on puna-Beniksi sanottukin.

    "Kaikki soten ongelmat ovat Kepun omia aikaansaannoksia". Näin kertoo Ben, joka siis ei ole temari. Uskokaa häntä tässä, älkääkä luottako temareihin.

    https://www.verkkouutiset.fi/a/ben-zyskowicz-kaikki-soten-ongelmat-ovat-keskustan-omia-aikaansaannoksia/#e96598ef
  9. Veikkaat väärin. Näkemyksesi perustuvat ylipäätään faktojen sijasta uskomuksiin, luuloihin ja veikkauksiiin.
  10. Historian tuntemuksesi on jälleen kerran olematonta. Ei toinen maailmansota alkanut Molotov-Ribbentropp -sopimuksesta. Toinen maailmansota alkoi 3.9.1939, kun Ranska ja Iso-Britannia julistivat Saksalle sodan Puolalle antamiensa turvatakuiden mukaisesti. Tätä pidetään yleisesti toisen maailmansodan alkuna. Sitä edelsi Saksan 1.9.1939 aloittama hyökkäys Puolaan. Aiemmin eli maaliskuussa Saksa oli miehittänyt Tshekkoslovakian ja liittänyt Itävallan Saksaan. Tshekkoslovakia sudeettialueiden liittäminen ensin Saksaan perustui Munchenin sopimukseen, joka allekirjoittivat Saksa, Iso-Britannia ja Ranska. Tämän sopimuksen merkitys toisen maailmansodan mahdollistajana on ehkä yhtä merkittävä kuin Molotov-Ribbentropp -sopimuksenkin. hitlerin maanvalloitus alkoi Munchenin sopimuksesta, joka allekirjoitettiin 29.-30.9.1938.

    Kommunismi ja fasismi tuskin ovat veljeksiä eikä fasismilla nyt tuossa historian kulussa edes ollut keskeistä merkitystä. Fasismihan syntyi Italiassa ja Iso-Britannian hallitus pyysi ennen Munchenin sopimusta Mussolinia auttamaan neuvotteluissa hitlerin kanssa. Molotov-Ribbentropp sopimus kommustisen NL:n ja natsi-Saksan sopimus. Tämä sopimus solmittiin vasta 23.8.1939 eli lähes vuosi Munchenin sopimuksen jälkeen.

    hitler vihasi juutalaisten ohella kommunisteja yli kaiken. Itse asiassa natsit samaistivat juutalaisuuden ja kommunismin. Se perustui historiallisiin faktoihin. Juutalaisten vaikutusvalta oli merkittävä sekä saksalaisessa sosialistipuolueessa että Venäjän bolshevikeissä. Kuuluisimmat Saksan juutalaiset sosialistit olivat Rosa Luxemburg ja Eduard Bernstein (sama Bernstein mihin presidentti Koivisto viittaisi, kun häneltä kysyttiin minkä sortin sosialisti hän on). Venäjän bolshevikeissä oli useita keskeisissä asemissa olleita juutalaisia. Lev Trotski on heistä tunnetuin. Jos tuntisit edes hitusen historiaa, sinulle ei tulisi mieleenkään samaistaa perivihollisia eli natseja ja kommunisteja. Natsit eivät olleet edes sosialisteja. Puolueen nimi johtui sen aiemmasta historiasta, joka viittasi protektionismi -tyyppiseen talousmalliin. Venäjällä on nykyisin samansuuntainen ajattelutapa. Trumpin Maga-liikkeellä on samantyyppisiä piirteitä. hitler pyrki voittamaan sopimuksella aikaa. Mein Kampfin lukeneet tiesivät jo silloin hitlerin vihasta sekä kommunisteja ja juutalaisia kohtaan sekä valtaussuunnitelmista.

    Suomen talvisota oli lähemmin seurausta Molotov-Ribbentropp -sopimuksesta. Natsit ymmärsivät kuitenkin jo kevättalvella 1940, että Suomen luovuttaminen Venäjälle olisi suuri virhe. Göhring, joka oli Suomen ystävä, lupasi diplomaattiensa kautta Suomelle kuitenkin hyvityksen korkojen kera, kunhan se solmisi rauhan NL:n kanssa ja niin myös Saksan toiveiden mukaisesti tehtiin. En väittäisi, että suomalaiset ja natsit voitaisiin näiden ja myöhempien sopimusten perusteella rinnastaa samaksi roskasakiksi, vaikka Saksan tarkoitus oli aloittaa hyökkäys NL:a vastaan myös Suomesta käsin, minkä se tekikin ja ilmoitti samalla, että Suomi on sen liittolainen. Jatkosota ei siis alkanut Suomen aloitteesta, vaan Saksan, mutta Suomi salli aluettaan käytettäväksi hyökkäykseen. Vähän niin kuin Valko-Venäjä salli pari vuotta sitten aluettaan käytettävän aluksi hyökkäykseen Ukrainaa vastaan.
  11. Kerro millä perusteella maahanmuuttajat ovat pahempia rasisteja kuin kantaväestö? Missä maahanmuuttajat ovat hyökänneet joitain joululauluja vastaan? Jos viittaat tässä Sylvian joululaulun poistamiseen joululauluvihkosesta, päätöksen teki Suomen lähetysseura, joka delegoi asian suomalaiselle kanttoriryhmälle. Vihkosen laulut muuttuvat aina joiltain osin vuosittain. Kanttorit olivat päätöksessään yksimielisiä ja he pitivät tätä laulua turhan vaikeana. Lähestysseuran tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman monta ihmistä lauluja kuuntelemaan ja laulamaan.

    Fatin Diarra on Vantaalla 1990-luvulla syntynyt Suomen kansalainen. Hänen lääkäri-isänsä on myös Suomen kansalainen ja oli aiemmin Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana. Mihin Fatim Diarran pitäisi lähteä lätkimään? Vantaalleko, missä hän on syntynyt vai Helsingin Jakomäkeen, missä on nuorena asunut. Hän on asunut koko elämänsä Suomessa ja syntynyt suomalaisena. Toivotatko esim. Ben Zyskowiczin sinne mistä hänen vanhempansa ovat tuleet, takaisin Saksan keskitysleireille. Ihan vaan nimestä päätellen. Että oppisi tavoille.

    Kantaväestömme enemmistö ei ole onneksi mitään rasisteja. Persuissa heitä tuntuu olevan kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Hallituskumppaneiltä eli Kokoomukselta ja RKP:ltä on tullut jo täystyrmäys persujen tempuille. Niitä kuvataan hallituskumppaneiden taholta lapsellisiksi ja typeriksi. Saa nähdä mitä lapanen sanoo tähän, kun hän on vuodesta toiseen toitottanut nollatoleranssia ja pitänyt persuille oikein rasismin vastustamiskursseja. Ei ole tainnut Orpon opit mennä perille.
  12. Sachs puhuu ihan viisaita ja varmaan hänellä on hyvät sisäpiiritiedot siitä, mistä puhuu. Mutta se koskee erityisesti USAn roolia ja USAn hegemoniapolitiikkaa kaiken takana. Sen sijaan Venäjän tavoitteista Sachsilla tuskin on erityisen varmaa ja tarkkaa tietoa. Hän kertoo, että Venäjän ainoa tavoite olisi puolustuksellinen eli pitää Natoa kauempana rajoiltaan. Se on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, mitä putler on kertonut tavoittelevansa. Hänhän puhuu siitä, ettei Ukrainan valtiolla edes ole mitään olemassaolon oikeutusta. Sachs ei huomio Venäjän lähes ikiaikaista aggressiivisuutta naapureitaan kohtaan. Venäjä on ollut ja vaikuttaa olevan edelleen imperialismia tavoitteleva valtio erityisesti naapureitaan kohtaan. Sachs ei myöskään näytä panevan painoarvoa Venäjän rajanaapurivaltioiden kuten Baltian maiden, Puolan ja Suomen peloille Venäjää kohtaa. Näillä mailla kun pitkäaikainen kokemus Venäjästä naapurina eikä se ole voittopuolisesti jos lainkaan positiivinen. Kyse ei ole vain Naton mahdollisesta halusta laajentua vaan myös näiden reunavaltioiden kuten Suomen halusta saada turvaa Venäjän aggressiota vastaan. Suomea, Baltian maita ja Puolaa ei nimittäin uhkaa USA vaan Venäjä.

    Olen itse suhtaunut aina kriittisesti USAn valtapolitiikkaa kohtaan ja suhtaudun siihen edelleen kriittisesti. Mutta se ei tarkoita, että Venäjän aggressiot naapureitaan kohtaan olisivat jotenkin sen enempää hyväksyttäviä. Sachsin realismikin näyttää olevan sitä, että suurvallat määräävät ja rauha pysyy, kun suurvallan naapurit puolin ja toisin alistuvat suurvallan tahtoon. Yksinapaisen maailman sijaan ei pitäisi tähytä moninapaiseen maailmaan vaihtoehtona vaan navattomaan maailmaan, missä perustana olisivat kansainväliset sopimukset ja niiden mukaisesti eläminen.

    Sachs kritisoi voimakkaasti paitsi oman maansa politiikkaa myös Israelin politiikkaa. Netanjahua hän tuntuu pitävän pahisten kinginä, joka on alistanut jopa USAn tahtonsa alle. USAn Israel-suhdetta Sachs tuntuu pitävän käsittämättömänä ja absurdina, mitä se varmaan onkin.

    USAn ja Israelin osalta Sachs osuu maaliin, mutta Venäjän ja sen eurooppalaisten reunavaltioiden motiivien osalta se on kovin kyseenalaista.
  13. Marinin hallitus otti kaudellaan uutta velkaa tosiaan hätkähdyttävät 41 miljardia. Lapasen ja Purran hallitus on tehnyt kaksi budjettia. Uutta velkaa on taipaleen puolivälissä otettu noin 30 miljardia euroa. Tasaisen tappavalla vauhdilla se tarkoittaisi koko hallituskauden lopussa yli 60 miljardia. Voi olla enemmänkin, koska velkaantumisen määrä on vain nousussa. Lisäksi hallitus on ottanut temppuilullaan eli rahojen sisäisillä siirroilla eläkerahastoista käytännössä vieläkin enemmän velkaa. Tällaisilla tempuilla asiat yritetään saada näyttämään paremmalta kuin ne ovat.

    Jos Marinin hallituksen velanottoa kuvataan hätkähdyttäväksi, niin millä adjektiivilla pitäisi sitten kuvata lapasen ja Purran hallituksen 50 % suuremmaksi nousevaa velanottoa? Tajunnan räjäyttäväksi ja härskiksi vai miksi?
  14. Olen tämänkin sinulle oikaissut varmaan useamman kerran. Perustuslakimme mukaan demokratia ei tarkoita mitään enemmistövaltaa. Perustuslaissamme on päinvaastoin turvattu vähemmistöjen oikeudet enemmistödiktatuuria vastaan. Porvaristo on meillä tätä vähemmistösuojaa varjellutkin erityisen tarkasti, koska se on aina pelännyt, että eduskunta voisi aloittaa sosialisoinnin, kun se saisi enemmistön eduskuntaan. Et tunne sitten tippakaan peruslakiin perustuvaa demokraattisista järjestelmää vaan levität täällä omia apukoulutason luulojasi.
  15. Pitäisikö siis EK ja yrityksetkin demokratisoida esittämälläsi tavalla, kun ne vaikuttavat merkittävästi maamme talouteen. Niiden toiminta vaikuttaa taloudessa vieläkin enemmän kansalaisiin kuin ay-liikkeen. Muistatko nähneesi yritysten, EK:n ja Suomen yrittäjien johdossa montakaan vasemmistolaista?

    Ay-liikkeen johdossa on kyllä ollut paljonkin kokoomuslaisia. Tosin esim. Opetusalan kokoomuslainen puheenjohtaja ilmoitti eroavansa Kokoomuksesta vastalauseena Kokoomuksen kampanjalle, missä se ilmoitti, kuinka paljon voi säästää, kun ei kuulu ammattiliittoon. Akavalaisessa ay-toiminnassa on ollut selvästi enemmän kokoomuslaisia ja muita oikeistopuolueiden jäseniä johtajina kuin vasemmistolaisia.

    Eri liittojen pj:n puoluevalinnat heijastelevat tietysti niiden jäsenten puoluevalintoja. Niinpä ay-liikkeessä on sekä vasemmistojohtoisia että oikeistojohtoisia liittoja. Liitot ovat palkansaajien edunvalvontaa varten, eivät mitään koko kansan valitsemia toimijoita. Jos näin olisi, emme eläisi missään demokratiassa vaan jossain kommunistivaltiossa tai muussa autoritaarisesti johdetussa maassa.
  16. Valtion velkaantuminen perustuu budjeteissa sovittuihin menojen ja niiden rahoittamiseen. Sen vuoksi velan määrän kehitystä järkevä verrata budjettikausittain eikä epämääräisesti jostain kesäkuusta johonkin toiseen kesäkuuhun. Valtiontalouden tarkastusviraston tuoreessa raportissa Rinteen/Marinin hallituksen kerrottiin ottaneen budjettikausittain tarkasteltuna uutta velkaa noin 41 miljardia euroa. Ei siis lähellekään 50 miljardia euroa. Velasta lähes puolet kohdentui koronavuoteen 2022. Se vuosi ei ollut lähelläkään mitään nousukautta vaan taloudellinen kriisi terveydellisen kriisin ohella.

    Lapasen hallituksen velenotto ei ole edellisen hallituksen velkaa. Hallitukset ovat sitä varten, että ne tekevät omaa politiikkaansa. Hallituskauden alussa lapasen hallitus nimenomaan lupasi muutosta ja velkaantumisen taittumista eikä velan kasvattamista sen vuoksi, että se olisi joku välttämätön seuraus edellisen hallituksen päätöksistä.

    Velanotto siis kasvaa 41 miljardista nykyistä velanottovauhtia yli 60 miljardiin eli noin 50 %:lla. Hallitus ei tätä luvannut. Hallitus aikoi tehdä valtiontalouteen 6 miljardin sopeutuksen. Jo hallitustaipaleen puolivälissä tämäkin "lupaus" oli ylittynyt 50 %:lla. Ja lisää taitaa olla tätä menoa luvassa. Kun muualla EU:ssa menee sentään jotenkin kohtuullisesti, meillä syväsukelletaan pohjamutiin. Ja tämäkin täysin vastoin hallituksen lupauksia. Lapanen kyllä on lupaillut, että muutos odottaa ihan nurkan takana. Minkä nurkan ja minä vuonna, se on alkanut jäädä kovin epäselväksi. Lapasen hallitus on ajanut Suomen EUn tarkkailuluokalle, sekin laatuaan ensimmäinen "suuri" saavutus Suomen historiassa. Samalle tarkkailuluokalle olisimme päässeet yhden edeltäneen porvarihallituksen eli Ahon hallituksen aikana, mutta silloin emme vielä olleet EUssa. Lipposen hallitukset sitten nostivat Suomen kuiville.
  17. Nykyisellä lapasen hallituksen velkaantumisvauhdilla valtion velka näyttäisi kasvavan tällä hallituskaudella ennätykselliseen ylin 60 miljardin tasoon, missä olisi siis nousua noin 50 % verrattuna Marinin hallitukseen aikaiseen tahtiin. Kun siis hallitus aikoi taittaa velkaantumiskehityksen, näyttääkin siltä, että se koko ajan vain kiihdyttää sitä.
  18. Eli sinun reseptisi siihen, että yritys ei saa varastoaan myydyksi se, että varastoa pitää kasvattaa tekemällä sinne halvemmalla hinnalla lisää tavaraa. Etkö ymmärrä, että esim. paperin kysynnän laskeminen ei johdu hinnasta vaan paperin tarpeen vähentymisestä. Huopatossutehtaatkin hiljenivät sen vuoksi vielä hiljaisemmiksi, kun ihmiset lakkasivat käyttämässä huopatossuja. Uskotko, että esim. kirjoituskoneilla olisi nyt kasvavat markkinat, jos niitä valmistavat pienentäisivät palkkojaan. Että tulisi hurjaa kilpailua tietokoneille? Höpiset tämän tästä yhtä soopaa vaikka mistä asiasta.

    Muuten noista eläkkeistä. Mitä mieltä olet siitä, että valtio maksaa vuosittain 600 miljoonalla yrittäjien eläkkeitä ja 700 - 800 miljonalla maatalousyrittäjien eläkkeitä. Etkö aiemmin väittänyt, että eläkkeet ovat myöhennettyä palkanmaksua. Miksei tuo myöhennus toimi näillä yrittäjillä lainkaan. Hehän ovat suurelta osin yhteiskunnan elättäjä jäädessää eläkkeelle ja lisäävat valtavat määrät yhteiskunnan menoja. Ovatko siis tällaiset yrittäjät yhteiskunnan loisia kuten muitakin yhteiskunnan tuella eläjiä haukutaan?
  19. Mikä siinä sinua huolettaa. Jokainen saa vapaassa maassa uskoa joulupukkiin, pappiin, satusetiin ja jopa kepulaisiin persuista nyt puhumattakaan. Haitallisinta yhteiskunnalle on toki uskoa näihin edellä mainittuihin. Ay-liikkeeseen kuulu valtava määrä ihmisiä, noin 1,8 miljoonaa palkansaajaa. Se on kolmasosa koko maan väestöstä. Nämä eivät taida kokea itseään petetyiksi, koska ovat liittyneet ay-liikkeen eri liittoihin. He kaiketi kokevat saavansa hyötyä siitä, että ovat liitttyneet liittoon. Näin historiallisesti tarkasteltuna onkin. Ay-liike on ajanut jäsenilleen suuren määrän sellaisia etuja, jotka ovat lisänneet kansalaisten tasa-arvoa ja mahdollistaneet hyvinvointivaltion rakentamisen. Näin ei ole vain Suomessa. Samaa mallia on toteutettu kaikissa muissakin pohjoismaissa ja laajalti myös muissa länsimaissa. Venäjällä ja muissa totalitarisesti johdetuissa maissa asiat ovat toisin. Ay-liike on niissä usein kielletty kokonaan tai sen toimintaa on rajoitettu. EU-maissakin yhdessä on merkittäviä rajoituksia eli Orbanin johtamassa Unkarissa, joka on EUn heikoimmin menestyneitä valtioita muutoinkin.
  20. Tietysti asioita pitää tarkastella suhteessa väestömäärään. Kun nämä mustat kepualueet lasketaan yhteen, niiden väestömäärä alkaa olla jo lähellä suuria kaupunkeja. Ongelmahan on monasti juuri se hajallaan asuminen, joka lisää valtavasti erilaisia kustannuksia. Kaupungeissa eletään jo lähtökohtaisesti edullisemmin, kun matkat ovat lyhyitä ja suuri määrä ihmisiä hyötyy jostain yhteiskunnan rahoituksesta. Tottakai esim. kilometrin pätkä tietä tulee paljon halvemmaksi asukasta kohden, jos se palvelee tuhat asukasta verrattuna siihen, että se palvelee kymmentä asukasta haja-alueella.
    21. 58 / 1277
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt