mielipidepankki

Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2051

Kommenttia

25547

  1. Kilpailukykyä ei voi useinkaan nostaa esittämälläsi tavalla. Se johtuu siitä, että ongelma ei ole tuottavuuden tehottumuus vaan se, etteivät markkinat vedä. Vientiteollisuudessa on siirrytty yhä enemmän vaiheeseen, missä palkat alkavat olla epäolennainen asia yrityksen taloudessa. Työntekijöitä ja korvataan yhä enenevässä määrin automatisaatiolla ja roboteilla. Tämä koskee niin sanottua suorittaa työtä tekeviä. Sen sijaan yritykset voivat tarvita yhä enemmän lisää sellaisia työntekijöitä, jotka kehittävät toimintaa siihen suuntaan, ettei suorittavia työntekijöitä tarvittaisi lainkaan. Tällainen kehitys voidaan havaita monella alalla, muun muassa pankkialalla ja vähittäiskaupassa, joissa palveluita on siirretty nettiin ja verkkokauppoihin.

    Suorittava työ tapahtuu yhä suurimmassa määrin minipalkalla tai matalapalkkaisena työnä. Siinä ei oikein ole varaa enää alentaa palkkoja. Lisäksi työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että osa-aikatyö lisääntyy ja työvuorot suunnitellaan esim. kaupan alalla sellaisiksi, että työtä on eniten silloin, kun on eniten asiakkaita. Se tarkoittaa, että 8:sta 16:sta tyyppinen työ vähenee ja työntekijät saavat hyppiä vapaalta töihin ja taas vapaalle ja töihin useamman kerran päivässä. Nämä ovat ns. paskaduuneja, joihin työnantajien on pitänytkin pestata ulkomaalaisia työntekijöitä, koska ne eivät suomalaisia kiinnosta.

    Sen sijaan huomiosi huonosta liikeideasta konkurssien syynä on oikea. Se on se tavanomainen syy. Liikeideakin voi olla hyvä, mutta siinä tehdyt tuotteet huonoja ja kilpialijoita kalliimmalla vanhentuneella tekniikalla tehtyjä. Tai sitten yritysjohto ei ole tehtäviensä tasalla, mikä lienee sekin hyvin yleistä. Suomen suurin ja menestynein yritys Nokiakin romahti kelvottomaan yritysjohtoon.

    Pienelle maalle voisi riittää parikin kunnollista talouden veturia, joiden asema olisi hyvä sen vuoksi, että sen tuotteet ovat niin hyviä, että niille riittää kysyntää. Meillä siis Nokia oli noin 15 vuoden ajan tällainen kultakaivos. Tanskassa sellainen on lääketeollisuusyritys Novo Nordisk. Norjassa ollaan keskitytty muutamaan suureen alaan kuten öljy- ja kaasutuotantoon, kalanjalostus- ja merenkulkuteollisuuteen sekä energiatuotantoon. Ruotsin vahvuus on taloudellisten toimintojen monipuolisuus, vaikka siellä esim. kaivosteollisuuden asema on ollut perinteisesti vahva. Sitten Euroopassa on maita, joille ei ole luvassa ruusuista tulevaisuutta, koska ne eivät kykene ja halua irrottautua vanhasta ja taantuvasta. Pahin esimerkki tästä saattaa olla Puola, jonka teollisuuden ytimenä on hiilikaivosteollisuus. Siis siellä tuotetaan sellaista, jota kukaan ei enää haluaisi ostaa. Suomenkin ongelma on uudistushaluttomuus, mutta ei onneksi samassa määrin kuin monessä muussa Euroopan valtiossa.
  2. Ei ay-liike ole kyennyt muuttamaan hallituksen päätöksiä. Ne on suurimmaksi osaksi tehty. Nythän uusi työministeri on kyllä ehdotellut lisääkin, mutta hallituskumppani persuille ei tunnu se lisä enää käyvänkään. Hallituksen yritykset eivät siis ole kuivuneet kokoon ay-liikkeen vastatoimien vuoksi. Hallityksen toimilla ei vaan näytä olevan vaikutusta talouskasvun aikaansaamiseksi. Hallitushan on aloittanut myös joiden aiempien päätösten perumista. On tietysti mahdollista, että työmarkkinauudistuksiakin perutaan, jos esim. persut alkavat hallituksessa sitä vaatia.

    Työmarkkina-asioita on sotavuosien jälkeen käsitelty pääosin työmarkkinajärjestöjen välisillä sopimuksilla. On ajateltu, että työelämän osapuolet ja heidän asiantuntemuksensa on järkevämpi ottaa päätössuunnittelun perustaksi kuin valtiovallan toimet. Vasta nyt kun EK on luopunut asemastaan työmarkkinaosapuolena, valtio on tullut sen sijaan ja ainakin tämä hallitus myös yhteistyössä sen kanssa päättämään työmarkkina-asioista. Tämä voi johtaa arvaamattomiin seurauksiin. Seuraava hallitus voi nimittäin ottaa samanlaisen roolin mutta yhteistyössä työntekijäjärjestöjen kanssa. Tällainen voisi johtaa heikosti ennustettavaan ja poukkoilevaan työmarkkinapolitiikkaan.

    Työsopimukset perustuvat käsittääkseni aina erilaisten työsuoritusten tekemiseen ja niiden tekemisestä maksetaan sovittu palkka. Työtehtävien laiminlyönti voi olla irtisanomisperuste. En usko, että työantajat tekevät sellaisia sopimuksia, joissa työntekijän kanssa sovitaan, että tämä viettää aikaansa työpaikalla tekemättä mitään. Ehkä sinulla on työuraltasi kokemusta sellaisesta, mutta sitä enää ole. Tämän voi jokainen havaita ihan arkipäivän rutiineissakin. Kun käyt jossain marketissa, voit helposti havaita, että kassalla on yleensä jatkuva jo ja kassakone käy koko ajan. Liha- ja kalatiskeilläkin on usein vuoronumerot, koska asiakkaita on sen verran paljon. Liikennevälineet kulkevat aika lailla ajallaan eivätkä kuljettajat jätä yleensä vuoroja sen vuoksi ajamatta, että he ottavat päivänokoset. Sillehän työntekijä ei mahda mitään, jos työnantaja ei kykene tai halua järjestää sitä työtä riittävästi. Yleensä syynä on se, että tavara ei mene kaupaksi sen huonon tai vanhentuneen laadun vuoksi. Vika on näissä tapauksissa yleensä työnantajan heikosta osaamisesta. Konkurssit johtuvat huonosta tuotteesta, jolle ei löydy asiakkaita. Kyllä työntekijät saavat aikaan palkkansa edestä, mutta eivät tietenkään mahda sille mitään, jos työnantaja alkaa topputella heitä tuottamasta liikaa.
  3. Olet totaalisesti yössä ja metsässä. Kasvua on uskottu staattisessa maailmassa saatavan lisää kilpailukykyä parantamalla. Maailma on kovasti muuttunut siitä pysähtyneisyyden ajasta. Taloutta ovat liikuttaneet ennen muuta uudet keksinnöt, eivät kilpailukyky. Maailman suurimman talousmahdin USAn taloudellinen mahti perustuu nimenomaan tähän muutokseen. USAn talouden suuri veturi on ollut jo pitkään aikaa koko ajan uutta innovoiva teknologiateollisuus ja siihen kytkeytyvä palvelusektori. Hyvä esimerkki ovat nämä alustat, joilla tätäkin keskustelua käydään. Samaan aikaan USAn perinteinen savupiipputeollisuus on tehnyt melkoisen katoamistempun. USA olisi jopa Eurooppaakin heikompi talous, ellei sillä olisi sen suurta voimatekijää eli teknologiateollisuutta. Sama koskee Kiinan taloudellista nousua. Se on satsannut paljon teknologiateollisuuteen ja vihreän siirtymän teknologiaan.

    USAn ja Kiinan kilpailukyvyn avain on siirtyminen uuteen elinkeinorakenteeseen ennen muita. Sama koski Saksaa ja Japania sotavuosien jälkeen. Nämä sodan hävinneet valtiot alkoivat nopeasti uudistaa talouttaa ja keksimään uutta teknologia. Tämä teki Saksasta autoteollisuuden ja kodinkoneteollisuuden suurmahdin ja Japanista kamera- ja kelloteollisuuden suurvallan sekä sittemmin myös autoteollisuuden suuren toimijan.

    Esimerkit hyvästä talousmenestyksestä tulevat uusitumisesta kuten edellä olevat esimerkit osoittavat. Ne valtiot, jotka pohtivat omaa kilpailukyään perinteisin tavoin ovat jääneet vääjäämättä jälkeen innovatiivisista valtioista. Heikosti kasvavan yritystoiminnan huolena on palkkakilpailukyky. Hyvin kasvava yritystoiminta vähät välittää palkkakilpailusta, koska sen silmissä hyvin palkkoja maksetaan sen vuoksi, että saataisiin pätevin mahdollinen työvoima. Siksi kasvavat teknologiayritykset yms. eivät tingi palkoista. Kovassa kehitysvaiheessa ne maksavat jopa enemmän kuin pyydetään. Meilläkin Nokia osteli akoinaan kokonaisia it-alan opiskelijakursseja itselleen työntekijöiksi jo ennen kuin nämä olivat päättäneet opiskelunsa eivätkä palkat sitten olleet mitään harjoittelijan palkkoja.

    Nyt Trump on tekemässä maassaan kummallisen talouspolittiisen liikkeen. Hän pyrkii tullipolitiikallaan palauttamaan USAhan takaisin heikosti menestynyttä vanhaa teollisuutta. Muiden maiden näkökulmasta se voi olla myönteinen asia, koska se heikentää USAn taloutta. Kaikkia resursseja ei voidakaan panna hyväkatteisten yritysten menestyksen tukemiseen. Tästä voi ennustaa Kiinan talouden kasvavan, koska se taas fokusoi pikemmin hyväkatteisten toimintojen lisäämiseen ja irtaantuu vähitellen heikkokattseisesta bulkkiteollisuudesta. Kyllähän Kiina edelleen tuottaa massoittain kaikenlaista halpaa rihkamaa, mutta sen teknologia- ja ympäristöteollisuus kasvavat silti vauhdilla. USAn tekoälybuumi sai tänä vuonna kovan kolauksen, kun kiinalaiset julkaisivat oman karvalakkiversionsa tekiälystä, joka kykeni suunnilleen samoihin tehtäviin kuin amerikkalaisyritystenkin. Autoteollisuusmarkkinoita Kiina on valtaamassa kovalla vauhdilla. Se tuottaa hyvälaatuisia sähköautoja muita halvemmalla. Kiinalaisauotojen vikaantuneisuus on todettu suhteellisen vähäiseksi.
  4. Tätähän olen moneen otteeseen yrittänyt kertoa sinullekin. Eli kuten sanot "hallituksella on ylivalta kaikkeen mitä työmarkkinoilla tapahtuu". Tarkennuksena tuohon voi kuitenkin sanoa, että se ylivalta on valtiolla ja eduskunnalla valtion ylimpänä päätöksentekijänä Suomessa. Historian saatossa ja muissa yhteiskunnissa valtion päätöksentekijä voi olla keisari, kuningas, tsaari, muu diktaattori tai jokin harvainvalta.

    Itse olet nimittäin väittänyt, ettei niin olisi kuin nyt väität. Olet kertonut, että yritykset elättävät valtiotakin, että valtio olisi siis tosiasiallisesti niiden vallassa tällaisen elatussuhteen vuoksi. Näin ei todellakaan ole. Näistä kahdesta toistensa kanssa ristiriitaisista väitteistä oikea on se, minkä nyt kerrot eli valtiolla on ylivalta kaikkeen. Yritykset toimivat niissä rajoissa, missä valtiovalta suo niiden toimivan. Ne tilittävät luonnollisesti valtiolle maksuja eli veroja siitä, että niille on suotu tällainen etuoikeus toimia yrityksinä. Länsimaisisssa demokratioissa on vain toistaiseksi nähty hyvänä, että valtion taloudellisen toiminnan pohjana on yritysvetoinen markkinatalous. Tilanne voi kuitenkin muuttua. Merkittävän lähiajan muutostekijä on tekoäly. Tunnettu suomalainen tulevaisuuden tutkija Risto Linturi on arvellut, että robotit valtaavat jo viiden vuoden kuluttua merkittävän osan työpaikoista. Robotille tarvitsee maksaa vain noin yhden euron tutntipalkkaa ja se tekee 8 tunnin sijaan tarvittaessa viikon jokaisena päivänä 24 tuntia töitä. Sillä on niin suuret yhteiskunnalliset vaikutukset, että valtioiden on pakko ryhtyä pohtimaan yritysten ja kansalaisten asemaa yhteiskunnassa uudelleen. Linturi kertoo, että Suomi tulee tässä kehityksessä jälkijunassa kuten melkein kaikessa muutoinkin, mutta ei se asemaamme ainakaan paranna.
  5. Kassavirtahan tarkoittaa sitä, että yksityisen tai yrityksen tilille tulee lisää rahaa esim. palkkana (yksityiselle) ja tavaraoiden ja palveluiden myynnistä (yrityksellä). Tuosta tilille tulevasta rahavirrasta vähennetään tililtä maksetut menot (yksityisellä esim. sähkölasku ja yrityksellä tavaroiden valmistukseen tarvittavista raaka-aineista maksetut laskut). Kassavirtaa voidaan tutkia jossain ajassa (päivittäin, viikottain, kuukausittain jne.) Verottaja säätäisi sen aikavälin, jolta kassavirtalaskelma otettaisiin verotuksen perustaksi. Se että yritys esim. ostaa raaka-aineet eri aikana kuin saa tuloja myynniestään, ei ole sinällään ongelma, koska verotukseen voidaan virittää oikeudenmukainen vähennysjärjestelmä. Esim. nykyisin pääomatuloista voidaan vähentää viitenä edellisenäkin vuonna kertyneet tappiot.

    Järjestelmä johtaisi todennäköisesti verokikkailuun nimenomaan tulojen ja menojen jaksotuksen suhteen. Kassavirran ajoitusta voidaan teoriassa muuttaa esim. pitentämällä maksuaikoja jne. Kikkailun estämiseksi veron pitäisi olla mieluummin tasavero kuin progressiivinen. Se voisi muistuttaa arvonlisäverojärjestelmää ainakin soveltuvin osin.

    Yritykset julkaisevat kassavirtalaskelmia yritysten tilinpäätöksissä ja neljännesvuosikatsauksissa. Mitä parempi yrityksen kassavirta sitä terveempi yritys periaatteessa on. Hyvä kassavirta kertoo ennen muuta siitä, että yrityksellä on varaa panna rahaa investointeihin. Toisaalta mittavat investoinnit voivat olle selitys heikolle kassavirralle tässä ja nyt, mutta ne voivat olla tietysti keino parantaa kassavirtaa tulevaisuudessa. Esim. teknoogia- ja lääketeollisuudessa on tyypillistä, että yritysten kassavirta ja tulos ovat usean alkuvuoden aikana negatiivisia, mutta sitten kun tuote on myyntikunnossa, syntyy ns. skaalautuminen eli tulvirta näyttää lähes ehtymättömältä. Kassavirtaperusteisen verotuksen kannalta tämä on ongelma, ellei yrityksen koko historiaa oteta lukuun, kun tulot esim. sen 20 vuoden ajan elinkaaressa painottuvat voimakkaasti viimeiseen 10 vuoteen ja edelliset 10 vuotta on menty tappiolla tuotekehitysvaiheen vuoksi. Olisi oikeudenmukaista, että tappiovuodet otettaisiin myös huomioon kassavirtaperusteisessa verotuksessa. Ongelmaton systeemi tämä ei tulisi olemaan.

    Varmaan muitakin perusteita verotukselle voitaisiin soveltaa. Yritysverotushan perustuu yritysten nettotulokseen, josta maksetaan nykyisin veroa muistaakseni 20 %. Yksi tapa voisi olla siis vain nostaa yritysveron määrää sellaisissa yrityksissä, joissa palkansaajien osuus on selvästi tavanomaista vähäisempi suhteessa liikevaihtoon. Helppoa ei tällaisetkään määritykset tule olemaan.
  6. Ay-liike huolehtii palkansaajien edunvalvonnasta. Yhteiskunnassa on erilaisia lobbareita, jotka yrittävät puolestaan omien eturyhmiensä eduista. Työnantajajärjestöt pyrkivät myös vaikuttamaan päätöksiin. Tämänkin hallituksen työmarkkinapoliittiset päätökset on kirjoitettu EK:ssa. Joiltain osin ihan sanasta sanaan kuten median vertailussa voitiin todeta. Nokian johtaja Jorma Ollila uhkasi 2000-luvun alussa demokraattisesti valittuja päätöksentekijöitä Nokian pääkonttorin ja toimintojen siirtämisestä ulkomaille, ellei hallitus noudata sen toiveita veropolitiikassaan. Mitä tämä on muuta kuin vähintään samanlaista vaikuttamista mitä ay-liike on tehnyt. Mikset kuitenkaan koskaan kerro meille EK-mafiasta tai yrittäjä-mafiasta näiden esimerkkien perusteella. Lisäksi yrittäjien on havaittu yrittävän muutakin kuin varsinaista yrittämistään. Veronjen kiertämiseksi on suoritettu erilaista rahankierrättämistä veroparatiiseihin yms. Sinulla on pahanlaatuinen hajataitto, kun näet vääryydet vain siellä vasemmalla puolella ja palkansaaajissa.

    Marinin hallituksen aikana työllisyys kuitenkin kasvoi, myös yksityinen työllisyys. Marinin hallitus tiukensi työttömien työnhakuvelvoitetta, lopetti ns. eläkeputken ja paransi teollisuuden kilpailukykyä mm. alentamalla sähköveroa. En havainnut, että silloin oppositio olisi vastustanut näitä toimia, päinvastoin. Marin hallitus tuki myös yrityksiä koronaviruksen aikana. Oppositio itse asiassa vaati näitä toimia ja hallitus vastasi huutoon. Kukaan ei vastustanut. Jälkikäteen kyllä vaalien alla huudettiin, että hallitus on ottanut liikaa velkaa. Silloin kun sitä esim. koronan seurauksia varten otettiin kukaan ei vastustanut velanottoa vaan päinvastoin vaati siitä. Sinä olet sellainen puusilmä, että näet vain sen minkä ennakkoluuloiltasi haluat nähdä. Totuus on kuitenkin toinen.

    Kun katsotaan koko EU-aikaamme, parhaat taloudelliset tulokset on saavutettu niinä aikoina, kun hallistusvastuussa on ollut SDP. Tämä koskee Lipposen hallituksen ja Vanhasen ykköshallituksen aikaa, jolloin elettiin nousukautta. Sen jälkeinen aika on ollut Marinin hallitusta lukuunottamatta Kokoomus- ja Kepu -johtosia hallituksia. Niiden aikana Suomen talous ei ole kasvanut yhtään, mutta yhteiskunnallinen vastakkainasettelu sitäkin enemmän. Tässä on selvä jako. Ennen vuotta 2008 elimme suhteellisen harmonista nouskautta, jota johti pääsosin SDP hallituksissa. Sen jälkeen talouskasvu pysähtyi ja kansan kahtiajako alkoi. Se oli siis Kepu- ja Kokoomusvetoista aikaa ja kun mukaan otettiin myös persut, kansa alkoi voimakkaasti jakautua eri leireihin. Minusta tuo ennen 2009 elätty aika oli paljon parempaa kuin se jälkeinen aika.
  7. Minä en ole vasuri. Isken sinut aina oikealla suoralla sen verran pahasti lattiaan, ettet juuri koskaan vastaile kommentteihini yhdelläkään asia-argumentilla. Yleensä vastauksesi tulee vain se, että olen kommunisti tai muuta sen kaltaista sontaa.

    Ymmärrän kyylä, miksi et vastaa asiallisesti ja asiaperustein. Et osaa. Monessa kohdin asiatietosi ovat jokseenkin olemattomat, suorastaan typerän naivit. Vedät mutkat suoriksi niin, että näet ay-liikkeen syynä vaikka väestön vanhemiseen ja Venäjän aloittamaan hyökkäyssotaan. Joku lapsuuden trauma lienee syynä. Ehkä sinua lapsena peloteltiin ay-mafialla. Jos et kiltistä syö aamupuuroasia, ay-mafia tulee ja nielee sinut suureen kitaasi.
  8. Suomessa ei ole minkäänlaista diktatuuria. Edustuksellinen demokratia toimii niin kuin sen on oletettukin toimivan. Puutteita on kaikissa järjestelmissä, mikään ei ole täydellistä. Ay-liike toimii pääosin voimassa olevien lakien mukaisesti. Rikkomuksia sattuu, mutta niin niitä sattuu itse kullekin. Ylivoimaisesti eniten Suomessa rikoksiin syyllistyvät autolijat. Itsekin olen saanut muutaman kerran ylinopeussakon. Ei autoilijoita voi silti pitää minään mafiana. Rikosten teko ei ole järjestäytynyttä eikä suunnitelmallista. Ei se ole sitä ay-liikkeelläkään. Pääasiallinen toimintatapa on sopimuksiin pyrkiminen. Laittomat lakot ovat lähinnä paikallisia vastalauseita joihin epäoikeudenmukaisiksi koettuihin asioihin, mutta valtaosa lakoista on Suomen lain silmissä ihan laillisia. Kun ay-liikkeen toiminta on valtaosin laillista, ei sitä voi kutsua mafiaksi sen paremmin kuin autokansaakaan, vaikka heillä rikoksiin syyllistyminen on moninkertaista verrattuna ay-liikkeeseen.

    Lakot hallituksen päätöksiä vastaan olivat myös laillisia. Ay-liike ei voi olla diktatuuri, koska sillä ei ole mitään julkista valtaa. Ay-liike käyttää vain ja ainoastaan sitä valtaa, joka kansalaisille ja yhdistyksille on laissa suotu. Se on sitten lainsäätäjän ongelma, jos niille on annettu liikaa toimintavapauksia.

    Kansalaisilla ja yrityksillä on myös vapaus muuttaa maasta. Molemmat ovat käyttäneet tätä vapautta. Se ei välttämättä ole lainkaan hyvä juttu meille suomalaisille, mutta et sinäkään tunnu moittivan esim. metsäteollisuuden yrityksiä siitä, että ne ovat siirtäneet toimintaansa ulkomaille ostaen sieltä ulkomaalaista raaka-ainetta ja työvoimaa. Se on haitaksi meille suomalaisille ja verotuloillemme ja sitä tapahtuu melko järjestelmällisesti, suunnitellusti ja lisääntyvästi. Siihen liittyy myös paljon verojen välttelyä. Eikö se oli mafialuontaista diktatuuria enemmänkin kuin kotimaassa toimivan ay-liikkeen toiminta, joka on palkansaajiemme edunvalvontaa?

    Velkahyvinvointi on kokonaisuudessa sivuseikka ja korkeintaan seuraus pääongelmasta. Velkaantumisasteemme suhteessa BKT:hen puolittui vuoteen 2008 mennessä vuodesta 1996. Puolittuminen ei ollut seurausta mistään valtiontalouden säästöistä tai sopeuttamisesta. Velan puolittaminen erityisesti Lipposen hallitusten ja Vanhasen ykköshallituksen aikana johtui valtion tulojen kasvusta, ei menojen karsimisesta. Muistutettakoon, että noina menestysvuosien hallituksissa SDP oli aina mukana joko pääministeripuolueena tai valtionvarainministeripuolueena. Koko tämän noin 15 vuotta kestäneen nousuajan.

    Valtion tulot kasvoivat, koska elinkeinorakenteemme monipuolistui. Suureksi tekijäksi elinkeinoeläämme tuli tekijä, joka ei valitellut ay-liikkeestä eikä liian korkeista palkoista. Päin vastoin tällä uudella alalla maksettiin pääosin enemmän kuin pyydettiinkään. Nokia ja sen sen ympärille kehittynyt teknologiateollisuus oli silloin maamme kultasampo. Tämä todentaa hyvin sen, mistä nytkin kiikastaa. Meiltä puuttuu hyväkatteista yritystoimintaa ja hyviä yritysjohtajia. Yritykset ovat alkaneet tämän huomata ja pestaavat yhä enemmän yritysjohtoa ulkomailta. Suomessa pitäisi tehdä kaikki voitava uusien kannattavien liiketoimintojen edistämiseksi eikä vanhan ja heikkolaatuisen pönkittämiseksi. Marinin hallitutus toimi tähän suuntaan ja siitä lankeaa kunnia paljolti elinkeinoministeri Mika Lintilälle (Kepu). Orpon hallitus on seisonut tässä suhteessa tumput suorina, kun persut vastustavat neliraajajarruksella kaikkea mikä haiskahtaa vihreältä siirtymältä. He eivät tunnista edes vihreää väriä, minkä vuoksi voi odottaa, että hallitus päättää jossain vaiheessa muuttaa liikennevalojenkin vihreän joko mustaksi tai tummansiniseksi.
  9. Suomi eivätkä yleensä muutkaan länsimaat tunnusta hallituksia vaan valtioita. Ei länsimaissa pidetä varmastikaan putlerin hallinosta Venäjältä, mutta silti mikään länsimaa ei luopunut Venäjän tunnustamisesta valtiona. Valtion tunnustamisen edellytyksenä on lähinnä se, että siellä on jollain perusteella yhtenäinen kansa, valtiolla osoitettavat rajat ja olemassaolon käytännölliset perusteet kuten elinkelpoisuus ja hallinto. Palestiinan alueella monet asiat ovat väestöä lukuunottamatta puutteelliset ja epämääräiset, mutta ns. kahden valtion mallin toteuttaminen todennäköisesti saattaisi asiat järestykseen.

    Koska Suomi on kaikki hallituspuolueet mukaan lukien sitoutunut kahden valtion mallin edistämiseen, on loogista, että on olemassa kaksi tunnustettua valtiota, joiden rinnakkain eläminen voidaan sopimusteitse järjestää. Vuonna 1948 palestiinalaiset vastustivat kahden valtion mallia, jolloin asia oli ensi kertaa esillä. Nyt sitä vastustaa Israel, jonka ovat valtiona muut kuin monet Lähi-idän maat tunnustaneetkin.

    Eihän nykyinen epäselvä tilanne ole mitenkään lopettanut väkivaltaisia konflikteja. Sen vuoksikin voisi olla parempi ryhtyä toteuttamaan kahden valtion mallia, joka loisi alueelle paremmin pysyvyyttä ja estäisi esim. Israelin harjoittaman laittoman siirtokuntapolitiikan. Israel voisi halutessaan sitten rakentaa vaikka miten korkean muurin näiden kahden valtion väliin estääkseen liikkumisen rajan yli. Israelilla ei ehkä ole halua siihenkään, koska Israelissa ja sen siirtokunnissa on työskennellyt satoja tuhansia palestiinalaisia työntekijöitä. Israelin talous lienee jopa aika paljolti riippuvainen palestiinalaistyövoimasta. Samalla se tietysti antaa näille palestiinalaisille paremman leivän. Israelin politiikkana näyttää olevan täysin laiton väestön siirtopolitiikka. Vähä kerrassaan palestiinalaisten omistamia maita varastetaan ja niihin perustetaan juutalaisia siirtokuntia. Gazan osaltahan on ollut viritteillä jopa koko väestön pakkosiirto, joka on kv. oikeudun mukaan sotarikos.
  10. Emmeköhän me ole kristittyjen puolella ja siksi Palestiinan alueen ongelmiin tulisikin suhtautua neutraalista. Sillä alueellahan ei kristittyjä ole kuin nimeksi.
  11. Israelissa asuu kristittyjä paljon vähemmän kuin esim. islamisuskoisia. Kristittyjä on vain 2 %, kun islamisuskoisia on 18 % Israelin väestöstä. Enemmistönä ovat juutalaiset, joita on 74 %. Juutalaisuus ja kristinusko ovat eri uskontoja. Kaikki kolme eli siis islam mukaanlukien ovat Lähi-idässä asuneiden heimojen ns. Abraham-uskontoja, joissa on samoja henkilöitä (profeettoja), mutta uskontojen sisällöt poikkeavat toisistaan. Juutalaisuudessa Jeesusta ei pidetä Jumalan poikana, kun taas kristinuskossa Jeesuksen rooli on kaikkein keskeisin. Käsitys Jeesuksen roolista erottaa kristinuskon juutalaisuudesta yhtä perustavan laatuisesti kuin se erottaa kristinuskon islamista, missä Jeesus on vain yksi profeetta samoin kuin juutalaisilla.

    Tavallaan on outoa ja kummallista, että nämä paikalla asuneet väestöt eivät ole panneet Jeesukselle juuri minkäänlaista arvoa uskonnoissaan, mutta kristityt alueen ulkopuolisina eli aluksi Rooman valtakuntaan kuuluvina on keksineet, että koko uskonnon pääidea on nimenomaan Jeesus ja hänen sovituskuolemansa ristillä.
  12. Jaffin meriitit ovat aika kevyitä verrattuna kotimaisiin väkivaltarikollisiin. Sarjamurhaajien kulta-aikaa Suomessa oli vuosi 1918. Silloin väkivalta pääsi rehoittamaan oikein kunnolla. Meno jatkui kieltolain ansiosta vielä 15 vuotta sen jälkeenkin.

    Suomen ennätystä murhien määrällä laskesttuna pitää hallussaan rakennusmestari Kalervo Kuudes Veikko Sippola, jonka on laskettu murhanneen noin 70 ihmistä. Samassa rikollisjengissä toimivat myös Jalmari Saari, suutari Johannes From, talollisen poika Tyko Iso-Lukkari ja eläinlääkäri Lauri Kauhanen sekä joukko muita Hang-Around jäseniä. Porukka toimi laajalla alueella mutta erityisesti Jämsän seudulla, missä he kuljettivat kiinnisaamiaan ihmisiä yöllä Jämsän kirkkoon ja sen tiloihin, missä sitten ihmisiä teloitettiin, kun heitä oli ensin kidutettu Jalmari Saaren talossa. Osa näistä teoista oli sotarikoksia, osa ns. jälkipuhdituksia sodan päättymisen jälkeen.

    Sippola joutui vastaamaan rikoksistaan myös oikeudessa, mutta hänet vapautettiin syytteistä Svinhufvudin armahdusasetuksen perusteella. Sotaylioikeus vaati kuitenkin edelleen murhaajien syytteeseen panemista, jolloin Sippola katsoi parhaimmaiksi muuttaa ulkomaille pakoon oikeutta ja todennäköistä vankilatuomiota. Yksi tuomittu saikin taposta elinkautisen vankeusrangaistuksen, joten Sippola toimi viisaasti ja vältti tuomituksi tulemisen.

    Murhat eivät tapahtuneet missään sotatilanteessa ja kohdistuivat pitkälti sellaisiin ihmisiin, jotka eivät edes osallistuneet sotaan punaisten puolella. Taustalla oli enemmän paikallisia kaunoja murhaajien puolelta. Sota ja sen jälkislvittely tarjosivat vain hyvän tilaisuuden toteuttaa luontaista murhanhimoa.

    Vaikka Jaffin rikokset ovat erittäin vakavia ja hänet on tuomittu mm. tapon yrityksestä, ne eivät vedä vertoja em. sarjamurhaajille, joiden tileillä on kymmeniä suunniteltuja ja kidutuksineen erittäin väkivaltaisia murhia. Suomalaiset osaavat siis tappamisen taidon paljon tehokkaammin kuin tämä ulkomaalaisjengi. Kaikki rikokset ovat tietysti tuomittavia, mutta ei väkivallan uska tule vain eikä edes pääosin ulkomaalaisten suunnalta, vaan kyllä se on aina kotimaassakin osattu. Sarjamurhaajat ovat olleet enemmän kotoperäisiä myös muissa pohjoismaissa, mistä Anders Breivikin tekemä joukkomurha on hyvä esimerkki.
  13. Ihan miten vaan, mutta pääasia on, että Kepun maakuntamallia aletaan purkaa.
  14. Jaahas, nikki taas häpyi kuin pieru Saharaan. Edellinen ja jäljempänä kirjoitettu velkakommentti oli taattua MMP-laatua.
  15. Avaus sisältää paljon täysin perättömiä väittämiä. Velkaantuminen ei johdu mistään julkisen puolen palkoista vaan sosiaali- ja terveysmenojen kasvusta, mikä puolestaan selittyy väestön vanhentumisella. Toinen ja ehkä kaikkein merkittävän syy julkisen talouden ongelmiin, on olematon talouskasvu. Vuoteen 2008 talous kasvoi, sen jälkeen ei juuri ollenkaan. Tämä selittyy finanssikriisillä, Nokian romahduksella ja elinkeinorakenteen vanhanaikaisuudella (suppeudella).

    Purran-Orpon hallitus sopeuttaa valtion taloutta leikkaamalla. Menot eivät kuitenkaan ole valtion talouden pääongelma vaan tulojen kasvamattomuus. Siihen hallituksella ei ole löytynyt keinoja vaikuttaa. Eikä haluja. Talouskasvulla selättäisimme monet ongelmat. Leikkaamalla talous ei kasva.

    Hyvä esimerkki keinosta, jolla talous saataisiin kasvuun, ovat yritystuet. Nyt hallitus ei halua koskea niihin, koska jokaisella tuella on puolustajansa hallituksessa. Oikea tapa kansantalouden kannalta olisi kuitenkin lopettaa halitalliset ja ns. säilyttävät yritystuet, joilla tuetaan kannattamatonta ja heikosta kannattavaa yritystoimintaa. Yritystukia pitäisi sen sijaan suunnata sellaisiin uusiin yrityksiin, jotka toimivat kannattavilla aloilla ja joissa on näköpiirissä paljon kasvumahdollisuuksia. Nyt tukea saavat kannattamattomien yritysten ohella mm. Nordea ja UPM. joiden tukeminen on täysin järjetöntä. Toinen kaikkien asiantuntijoiden suosittama uudistus olisi luopua listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmistä. Näistä kaikista löytyisi nopeasti useitakin milrjardeja säästöjä eikä niitä edes välttämättä kannattaisi säästää vaan kohdentaa järkevällä tavalla uudelleen niin, että ne tukevat kannattavaa ja kasvavaa yritystoimintaa. Vihreä siirtymä, teknologiateollisuus ja esim. lääketeollisuus voisivat tarjota nousulle hyviä uusia tilaisuuksia.

    Pääongelma ei ole menojen suuruus vaan tulojen pienuus.
  16. Kannattaa lukea uutisia, mutta ennen muuta kannattaa perehtyä faktoihin. Purran-Orpon hallitus on epäonnistunut totaalisesti niissä tavoitteessaan, joita se itselleen asetti. Mikään niistä ei ole toteutunut vaan ne karanneet yhä kauemmas. Alijäämät paukkuvat, velkavuori kasvaa, työttömyys kasvaa, ihmisten luottamus talouteen horjuu. Se mihin ihmiset edelleen uskovat on hallituksen harjoittama pelottelu. Rahat löytävät tiensä sen seurauksena sukan varsiin.

    Työnteko ei kiinnosta hyvin harvoja ihmisiä ja he eivät taatusti lue näitä palstoja. Tällaiset ihmiset ovat syrjäytyneitä, päihdeongelmaisia, terveys- ja mielenterveysongelmista kärsiviä yms., joita työnantajat eivät suin surminkaan ottaisi töihin, vaikka nämä kuinka haluaisivat.

    On hyvä, että sinulla on työtä riittänyt. Minullakin sitä riitti noin 50 vuoden edestä ilman yhtään työttömyyspäivää. Silti en yhtenäkään noista päivistä suhtautunut ylenmyydentuntoisesti niihin, joita ei ole onnistanut samalla tavalla. Se johtuu siitä, että en ymmärrän työttömyyden ja henkilökohtaisten ongelmien johtuvan suurimmaksi osaksi sellaisista asioista, joita voi olla vaikea muuttaa noin vain.

    Minustakin oli kiva saada palkkaa ja itselläni se ei edes ollut pieni ja sen seurauksena eläkkeenikään ei ole pieni, mutta ei se minusta tee yksinään sen parempaa ihmisestä kuin jostain toisesta. Olisi voinut käydä toisinkin. Satuin syntymään sellaiseen aikaan, joka mahdollisti sosiaalisen nousun kouluttautumisen avulla. Vanhemmilleni se ei vielä ollut mahdollista. Kouluttautumisen mahdollistaminen oli taas poliittinen päätös. Tämä liittyi maltillisen vasemmiston koulutuspolitiikkaan, jonka tavoitteena oli nostaa maan elintaso koulutuksen avulla. Se meni nappiin ja on ylivoimaisesti paras innovaatio mitä Suomessa on koskaan tehty. Tietoyhteiskunnan ylösajo voi onnistua vain koulutuksen avulla. Ilman sitä kuokkisemme edelleen peltoja ja potkisimme sontaa sen sekaan sen sijaan, että olisimme luoneet Nokian kaltaisia yrityksiä. Ilman sellainen itsekeskeinen kehuskelu, jota harrastat, ei olisi mahdollista.
  17. Tyytymättömyys Labourin vasemmisto-keskustalaista hallitusta kohtaan ei johdu maahanmuuttopolitiikasta vaan budjettipolitiikasta. Englanti on samantapaisen säästökierteen pyörteissä kuin Suomikin. Leikkaukset kohdistuvat edelleen heikosti menneen konservatiivikauden jälkeen huono-osaisiin. Populistit eli Faragen oikeisolainen populistipuolue on saanut tästä virtaa. Virta ei siis vie vasemmalta oikealta vaan sekä vasemmalta että oikealta äärioikealle.

    Englannissa islaminuskoisten määrä on noin 6,5 % väestöstä. Koko Iso-Britanniassa se on alle 5 %. Ei sillä määrällä Englantia hallita. Se olisi sama kuin väittäisi, että RKP olisi nousemassa Suomen pääministeripuolueeksi ruotsinkielisten "suuren" määrän vuoksi.

    Suomessa islaminuskoisia asuu noin 120 000 - 130 000 ihmistä (noin 2 % väestöstä). Heistä arabiankielisiä on alle puolet eli noin 50 000. Venäjänkielisiä asuu Suomessa kaksi kertaa enemmän eli 100 000. Viron ja ukrainan kieltä äidinkielenään puhuvia on molempia lähes 50 0000 ihmistä ja englanninkielisiäkin on liki 40 0000.

    Jos nyt katsotaan Suomeen tulevien ulkomaalaisten lähtömaita, ne ovat Ukraina ja Aasian maat, joista tulee työperäistä maahanmuuttoa. Islaminuskoisia Suomessa asuvista ulkomaalaisista on noin viidennes. 80 % ulkomaalaisistakin on siis muita kuin islaminuskoisia. Jos katsotaan tätä suhdetta, niin todennäköisempää on, että Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä kasvaa enemmän muiden kuin islaminuskoisten osalta. Islaminuskoisten syntyvyys on toki muita suurempi mutta sekin vähenee heidän asetettuaan länsimaahan. Työperäinen maahanmuutto tulee Suomeen siis lähinnä Aasiasta ja mahdollisesti jatkossakin Ukrainasta riippuen sotatilanteesta. Virosta Suomessa käydään käytännössä eniten töissä, mutta etäisyyden pienuudesta johtuen virolainen voi jatkaa asumista kotimaassaan. Tämä näkyy hyvin viikonloppuisin Tallinnan laivoilla, kun virolaiset menevät viikonlopuksi kotimaahansa ja palaavat sitten taas maanantaiksi töihin Suomeen.

    Jos Trump pitää lupauksensa siitä, että USA ei sekaannu ulkomaan sotiin, niin se on omiaan vähentämään siirtolaisuutta. Pakolaisuus on paljolti ollut seurausta USA sodista Lähi-idässä. Erityisesti 2000-luvun alun hyökkäykset Irakiin ja Afganistaniin tuottivat paljon pakolaisuutta samoin kuin USAn yllyttämä arabikevät. Nämä synnyttivät mm. Isiksen ensin Irakiin ja sitten se levisi ennen muuta Syyriaan.
  18. Tämä sama tauti on Venäjällä ja kulkeutunut ehkä sieltä tänne persujenkin piiriin. Venäjän entinen presidentti Medvedev kirjoittelee myös yökaudet kännissä maailmanlopun visioita ja haukkuu länsimaat maan rakoon ennen sitä. Hänkin toki kovassa humalassakin aavistaa, että niiden ydinaseiden käytön jälkeen hänenkin kännäilynsä loppuu.

    Näillä viina antaa vauhtia adhd:hen, joka tuo sitä jokapäiväistä vipinää. Se voi sitten näkyä esim. kaahailuna ajoneuvoliikenteessa. Ajetaan 140:tä 80:n rajoitusalueella. Pyydetään toki anteeksi myös sitä, jos on vähän edes sivistystä jäljellä.
  19. Se että tekoäly vie ihmisiä pois työn parista ei tule olemaan mikään toimeentulo-ongelma, jos niin halutaan. Se ei ole uhka ihmisten toimeentulolle. Tällainen muutos edellyttää tietysti poliittisia muutoksia, joilla kansalaisten toimeentulo varmistetaan. Valtiollahan on täysi valta päättää asioista haluamallaan tavalla.
  20. Valtio eli sen asujamisto omistaa halutessaan kaiken sen alueella olevan omaisuuden. Valtiot ovat toimineet ihan hyvin jo ennen kuin mitään erityisempää yritystoimintaa on ollutkaan. Sinä et käsitä sitä, että demokraattisissa valtioissa on vain solmittu yhteisillä päätöksillä yhteiskuntasopimuksia, joissa yksityisille yrityksille on annettu mahdollisuus ja harjoittaa valtion puolesta yritystoimintaa ja tuottaa sitä kautta yhteiskuntaan varallisuutta. Näissä yhteiskuntasopimuksissa ei ole suljettu pois valtion harjoittamaa omaa yritystoimintaa. Sitä mukaa kuin yksityiset pääomat ovat kasvaneet, valtiot ovat luopuneet omasta yritystoiminnasta ja yksityistäneet sitä. Edelleenkin valtio on Suomessa merkittävä osa suoraa yritystoimintaa. Esim. Valtion rautatiet, Posti, Alko, Fortum, Finnair jne. ovat joko kokonaan tai pääosin valtion omistamia yrityksiä.

    Muissa yhteiskunnissa on tehty toisenlaisia yhteiskuntasopimuksia kuin länsimaissa. Niissä valtio on pidättänyt konkreettisemmin valtansa puuttua myös yksityistettyyn yritystoimintaan, mikä juuri kuvastaa sitä, että yritysten annetaan toimia herran eli valtion ja sen hallitsijan armosta. Sosialistisissa yhteiskunnissa yksityinen yritystoiminta ei edes ole ollut aina sallittua. Eivät ne ehkä kovin hyvin taloudellisesti menestyneet, mutta ei väestö niissä kuitenkaan kuollut sukupuuttoon sen vuoksi, ettei olisi ollut ruokaa ja asuntoja. Eläminen olisi voinut olla jopa kohtuullisen hyvää vaikkapa NL:ssa, ellei valtio olisi pannut varojaan asevoimiin valtavat määrät. Tosin sekin kertoo, että valtio pärjää kyllä ilman yrittäjiäkin.

    Et ymmärrä sitä, että valtio päättää kaikista asioista omissa valtioissaan. Valtioilla on päätöksentekomonopoli. Joissain valtioissa voi olla toki alueellisia kapinoitsijoita hallitsemassa osaa valtion alueesta. Valtio on kuitenkin se, joka ratkaisee aina, mikä asema sen alueella toimivilla yrityksillä on ja millaista yritystoimintaa sen alueella voi harjoittaa. Valtio voi halutessaan milloin tahansa lopettaa kaiken yritystoiminnan. Luonnonvarojaan myymissä valtioissa valtiollisten yritysten toiminta on helppoa ja luontevaakin.
    21. 78 / 1278
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt