Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2051

Kommenttia

25547

  1. Työantajapuoli on kyllä uhkaillut niin valtiovaltaa kuin palkansaajia. Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Nokian pääjohtaja Jorma Ollila, joka kiristi aikoinaan valtiovaltaa ryhtymään työantajille suotuisiin lainsäädäntöhankkeisiin (veronalennuksiin) uhkaamalla siirtää toimintojaan ulkomaille. Se olisi voinut tarkoittaa kymmenien tuhansien ihmisten työttömyyttä. Tämän suuruusluokan uhkaukseen ja kristykseen palkansaajapuoli ei edes kykene, koska lakkolaisten rahat eivät kestä pitkiä lakkoja. Sen sijaan esim. Nokian toimintojen ja pääkonttorin siirto ulkomaille olisi ollut lopullinen isku maamme taloudelle vuosiksi eteenpäin. Tällaisia peiteltyjä uhkauksia ovat antaneet muutkin yritykset. Osa niistä on toteuttanutkin uhkauksensa ja siirtänyt toimintojaan ulkomaille. Ja myyneet yrityksiään suurella rahalla ulkomaiseen omistukseen niin, ettei uusi omistaja ole jatkanut toimintaa Suomessa.

    Entinen pääministeri Juha Sipiläkin toimi näin ja hänen koko myytti etevästä yritysjohtajasta perustuu lähinnä siihen, että hän myi menestyvän yrityksen ulkomaiseen omistukseen vastoin yrityksen pertustajien tahtoa. Rautaruukki rahoitti Sipilän yritysostoa suurella lainalla, jolla tämä osti osuuden yrityksestä Rautaruukilta. Sitten yritykselle oli tullut tietoon ostajaehdokas, joka oli valmis ostamaan Sipilän yrityksen nelinkertaiseen hintaan siitä, mitä Sipilä maksoi siitä. Jostain syystä siis Rautaruukki rahoitti Sipilää omaksi tappiokseen, kun sillä olisi itsellään ollut mahdollisuus saada se nelinkertainen tuotto yrityksestä. Ei Sipilä näissä kaupoissa työntekijöitään eikä valtiota ajatellut vaan pelkästään omaa ahneuttaan. Myöhemmin yritys menikin sitten konkurssiin uuden omistajan hoteissa. Kuvio tulee hieman ymmärrettävämmäksi, kun muistetaan, että Rautaruukin hallintoneuvoston puheenjohtajana oli tuolloin näytelmämme toinen kepulainen eli Paavo Väyrynen. Rautaruukin omistajaohjauksesta vastasi puolestaan tuolloin Seppo Kääriäinen. Hänkin Kepusta. Sipilä on ollut kysyttäessä haluton selvittämään näitä yrityskauppojen taustoja.
  2. Et tunne laisinkaan asioiden todellista laitaa. Valtioilla on täydellinen monopoli määrätä miten yhteiskunnassa toimitaan. Yritykset joutuvat aina alistumaan valtiovallan tahtoon. Yritykset eivät ole mikään ainoa tulonlähde valtiolle. Valtiohan voisi alkaa esim. laskuttaa yrityksiä siitä, että se kouluttaa niille ammattitaitoista työväkeä ja raketaa teitä, sähkölinjoja ja muuta tarpeellista infraa. Valtiot voivat myös halutessaan painattaa rahaa vaikka kuinka paljon. Valtiot siis kykenevät luomaan rahaa. USAn presidentti Trump jakoi ensimmäisellä kaudellaan tällaista painettua rahaa eli ns. helikopterirahaa. Se oli ihan käypää valuuttaa kaupoissa. Valtio hallitsee viime kädessä rahataloutta ja siinä mielessä yritykset ovat totaalisesti sen armoilla. Trump tekee myös diilejä yritysten kanssa (suomeksi: pakottaa ne diileihin). Hän teki vastikään diilin siitä, että eräät puolijohdeyritykset joutuvat tilittämään USAn valtiolle 15 % Kiinasta saamistaan tuotoista. Trump on myös osoittanut tullipolitiikallaan, että valtio kykenee lopettamaan tavaroiden ja palvelujen viennin vaikka kokonaan riittävän isoilla tulleilla. Venäjällä taas katsotaan, että yritysten varat ovat vain lainassa valtiolta yrittäjille ja ne voidaan koska tahansa palauttaa valtiolle. Nämä esimerkit osoittavat, että valtion valta yrityksiin on aika lailla rajaton. Valtio voi aina panna valtion vallan kyseenalaistavat yritykset kiltisti ruotuun valtion monipuolisella keinovalikoimalla. Valtio voi myös korottaa yritysten veroja määrättömästi. Jos yritykset haluavat ajautua mieluummin konkurssiin tai lopettaa toimintansa kuin maksaa korotetut veronsa, se on yritysten päätös. Aina löytyy tilalle sellaisia yritttäjiä, joka hallitsevat nöyrtymisen suurempansa edessä.
  3. Tässä Keskisarjan puhetyylissä ja sanomassa on kaksi ongelmaa. Toinen on se, että sen tarkoitus on olla loukkaava, halventaa ihmisiä sanomalla, että he ovat heikkolaatuisia. Natsi-Saksassa puhuttiin vielä suoremmin, heikkolaatuisista roduista, joista juutalaiset olivat kaikkein pahimpia. Halventava kielenkäyttö aiheuttaa tietysti kuulijassa pelkoa ja suuttumusta, jos kokee olevansa tuon heikkolaatuissyytöksen kohde. Suoponkin mukaan se väkivaltaan provosoimista ja yhteiskuntarauhan järkyttämistä.

    Toinen ongelma on se, että Keskisarja ja persut vääntävät omia mielikuviaan faktoiksi väittäen niiden olevan jopa tilastollisia faktoja. Mediassa on käyty nyt läpi näiden "faktojen" todenperäisyyttä asiantuntijavoimin ja todettu ne hepposiksi. Persujen mielikuvissa maahanmuuton painopiste olisi Afrikasta ja Lähi-idästä saapuneet muuttajat. Todellisuus ja ne tilastot kertovat muuta. Pääosa muuttajista tulee Aasian maista, joista vain osa on ns. kehitysmaita. Intiastakin tulleet muuttajat ovat enemmän oman maansa hyväosaisia.. Työllistymisessä, koulutuksessa ja rikoksiin syyllistymisessä on vain vähäisiä eroja verrattuna kantaväestöön. Keskisarjan ja persujen puheissa maahanmuuttajien enemmistö leimataan heikkolaatuiseksi ja rikolliseksi. Persuilla fiktio muuttuu salamannopeasti faktaksi.

    Asioista voi puhua asioina ja käyttää värikästäkin kieltä, mutta värikkyys ei tarkoita valheiden esittämistä totena eikä sitä, että tällaisten valheiden avulla levitetään rasistista vihapuhetta ja kansankiihoketta.
  4. Ex päämisterimme on ollut todella vaikuttava ja merkittävä pääministeri, kun hänestä edelleen riittää puhetta poliittisen uran jälkeenkin. Kenestäkään toisesta poliitikosta ei ole tainnut riittää samaa mielenkiintoa.

    Sanna Marinilla oli tetysti suuret meriittinsä, minkä vuoksi kiinnostus on ymmärrettävää. Eihän Ruotsin kuningas liene koskaan myöntänyt sellaista korkeinta mahdollista kunniamitalia yhdellekään pääministerillemme tai politiikolle ennen Sanna Marinia ja ulkoministeri Pekka Haavistoa. Ruotsin kuningas näki, että nämä kaksi suomalaista eivät johdattaneet vain Suomea Natoon vaan siinä sivussa myös Ruotsin. Marinhan villitsi ruotsalaiset totaalisesti, kun keväisessä säässä asteli nahkatakissasaan kuihtuneelta näyttäneen Ruotsin pääministerin rinnalla. Silloin näytti jonkin aikaa, että olisi kyse Ruotsi-Suomen valtiosta, jota johti suomalainen pääministeri. Eivätkä ruotsalaiset olleet lainkaan pahoillaan vaan mykistyneinä haltioissaan suomalaisen pääministerin habituksesta. Siis kuningasta myöten.

    Luulen, että Marin tekee vielä paluun politiikkaan. Ehkä hänestä tulee SDP:n seuraava presidenttiehdokas. Stubbia ei ehkä kannata haastaa, koska hän on toiminut suomalaisten mielestä erinomaisesti. Mutta Marin on vielä nuori ja ehkä hä jaksaa odottaa aikaansa. Voi olla, että politiikkaan pitäisi jollain tavalla palata ennen sitä. Jos Marin asettuisi seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdolle, hän saisi äänivyöryn ja merkittävän ministeripestin (esim. ulkoministeri) tulevassa hallituksessa. Marinin ehdokkuus lisäisi vielä entisestään SDP:n kannatusta. Ehkä siinä olisi riittävää motivaatiota tulla takaisin päivän politiikkaan.
  5. Tämä minun esittämäni sosialismi ei ole Marxin teorioista vaan pikemminkin omista teorioistani. Sen ydin vaan siinä todennäköisessä faktassa, että ihmistyö korvautuu ajan myötä digitalisoinnilla ja älyteknolgialla. Näin on tapahtunut jo monilla aloilla kuten pankeissa. Pankkien löytäminen katukuvassa alkaa olla hankalaa, kun niitä vielä 1990-luvulla oli saman kadun varessa parin sadan metrin etäisyydellä toisistaan seitsemän. Tämän muistan hyvin sen vuoksi, että silloin kävimme pyytämässä pankeista asuntolainatarjouksia eikä tarvinnut kävellä kuin yksi kadunpätkä, niin saati seitsemältä pankilta tarjoukset.

    Kun ihmisiltä loppuvat työt, toimeentulo tulee ratkaista muilla keinoin. En nyt lähde enää tarkemmin arvailemaan, mitkä ne keinot ovat, mutta olen varma, että jonkinlaista sosialismia siinä tarvitaan demokraattisissa yhteiskunnissa. Diktatuureissa asia voi olla toisin.

    Se mitä kaikkea tekoäly korvaa, on vielä hämärän peitossa. Itse arvelisin, että esim. juristit se korvaa viimeisten joukossa siksi, että juridiikan ydin on tulkinnoissa, ei suoraviivaisissa faktoissa. Juristi joutuu aina pohtimaan sitä, mikä oli lainsäätäjän tarkoitus enkä usko, että tekoäly kykenee antamaan siihen ihan helposti vastauksia.

    Sinulla on todella heikko käsitys siitä, mistä nykymaailma elää ja saa toimeentulonsa. Pari aluetta on kuitenkin on. Yksi on ihmisten perustarpeet eli ruoka, juoma , asuminen ja vaatetus. Thän voi vielä lisätä terveydenhoidon ja lääkkeet. Kun seuraa maailman isoja trendejä, juomissa veden sijaan Coca-Cola on iso brändi, ruuassa pikaruoka, vaatetuksessa usein hinta laadun edellä. Pikaruuan seurauksena lääketeollisuuden magatrendi ovat laihdutuslääkkeet. Toinen iso osalue on tieto- ja informaatioteknologia. Se muodostaa globaaleista rahavirroista todella huomattavan osan. Kolmas alue on finanssi- eli rahatalous. Talouden määrällisesti suurimmat varannot ovat siinä. Reaalitalouden osuus on enää murto-osa finanssitalouteen verrattuna. Jotku valtior kuten Sveitsi ja Iso-Britannia elävät suuressa määrin finanssitaloutensa turvin. Arkielämän perushyödykkeitä tuotetaan edullisimmin Kiinassa, joka valtaa siinä kok ajan lisää markkinoita.

    Suomessa tarvitaan nimenomaan koulutettua väestöä. Ylivoimaisesti suurin osa työstä alkaa olla asiantuntija-ammatteja. Niitä taitaa olla laskutavasta riippuen jo melkein puolet. Ne edellyttävät korkeaa kolutusta. Halpatyöllä on sijansa, mutta sen tekijöiksi löytyy yhä enemmän vain ihmisiä kehitysmaista, joille siitä tarjottu palkkaa tuntuu hyvältä oman maan palkkatasoon verrattuna. Kun tarkastellaan Yhdysvaltojen vientiteollisuuden kivijalkaa eli teknologiateollisuutta, sen toimivuuden ehdottomana edellytyksenä on mahdollisimman korketasoinen koulutus. On ymmärrettävää, ettei eteläisen Euroopan turismiin perustuva talousmalli edellytä korkeaa koulutusta. Suomesta tuskin tulee turismin uusi suuri kohdemaa, minkä vuoksi joudumme panostamaan väestömme koultukseen, jotta se osaisi tehdä muutakin kuin kuokkia mutaisia peltoja pitkin vuotta.
  6. Itsekin arvostan marjoja ja sieniä. Pakkasessa niitä on jo talven varalla, mutta sieniä pitää vielä syksyllä keräillä. Olemme marjojen suurkuluttajia, mutta metsään ei viitsi enää useinkaan mennä sitä varten, kun toriltakin saa. Ja siitä jää hyvä mieli, kun joku toinen saa elantoaan minunkin maksamistani marjoista. Sienet poimin kyllä mielelläni itse, jos tilaisuus siihen tulee. Mulla oli hyviä kantarellin vakipaikkoja kesämökin läheisyydessä, mutta se mökki tuli myytyä ja ei niitä kantarelleja viitsi lähteä sadan kilometrin päästä enää poimimaan. Mutta pk-suedullakin on metsäisiä maastoja, joista sieniä löytyy. Nyt odottelen syksyn suppilovahverosatoa ( ja mustia toevisieniä). Se on yhtä hyvä sieni kuin kantarellekin. Tateista saa taas paistettuna ihan pihvin veroista ruokaa. Ja karvarouskuja parempia suolasieniä ei taida ollakaan. Näitäkin oli siellä entisen mä+ökin ympäristössä vaikka kuinka paljon. Melkein harmittaa, kun tuli myytyä se mökki, mutta olimme kahden mökin loukussa, toisesta piti luopua. Samalla meni kyllä hyvät siika- ja muikkuvedet, mikä harmittaa todella paljon. Onneksi saimme nyt toisen mökkimme vesiltä isoja ja tuoreen kovia muikkuja, joita parempaa kalaa ei taida ollakaan, Paistettuina taivaallisia ja siihen sitten konjamiinit päälle, että saa yön nukutuksi- A vot. Mikään ei ole parempaa kuin tuore siika ja muikku, kun muistaa, ettei niiden luontaista makua tule häivyttää millään mausteilla tai liialla paistinrasvalla. Nämä luonnon herkut vetävät minuakin maaseudulle, vaikken usko mihinkään maaseudun onnelliseen tulevaisuuteen. Harmittaa, kun kaupassa myyvät enimmäkseen perattua kalaa. Kalan käsittely huonontaa makua aina olennaisesti enkä koskaan osta esim. valmiiksi perattuja muikkuja. Muikut ja siiat pitäisi saada tuoreeltaan pannulle. Siinä olisi hyvä sauma maaseudullekin, kun ainakin allekirjoittanut olisi varmoja ostajia. Niin ja näiden kalojen kanssa sopii esim. kantarellikastike (suppilovahverokastike) ja samainen kastike sopii myös mainiosti toisen syysruuan eli kaalikärylöiden kanssa. Kaali on myös raakasti aliarvostettu elintarvike.

    Tovoisinkin että maaseudun kepulaiset löytäisivät em. hyödykkeistä uusia toimeentulokeinoja. Uskon, että kysyntää kyllä olisi, jos markkinointiinkin satsattaisiin. Paistoimme tossa just isoja tuoreita muikkuja ja vaimokin sanoi, että näin superruokaa ei ole syönytkään vähään aikaan. Perunamuusin kera. Paistetut muikut ovat ovat todella maukkaita myös tuoreen ruisleivän päällä.

    Valitettavasti kepulaiset ruuan tuottajat hyppivät maatalousapujen perässä eivätkä tuota sitä, mitä ihmiset kuluttajina haluaisivat. Tuotetaan bulkkia laadun sijaan. Joskus taanoin sai syödä esim. todella laadukasta uutta perunaa. Nyt sitä ei löydä edes kovalla hinnalla. Laatu on unohtunut täysin kuten juuri kalojen perkaamisessa. Asiansa osaava kuluttaja ei koskaan osta perattuja kaloja, koska tuoreus ja maku kärsivät. Ennen vanhaan torilla ja halleissa asiakas osasi aina avata kalan suun ja katsoa kidusten punaisuutta varmistaakseen tuoreudun. Nykyisin ihmiset ovat paljolti uusavuttomiae eivätkä tajua tällaisia perusasioita. Sama koski nuoruudessani lihan riiputtamista. Sitä kysyttiin aina ennen ostopäätöstä ja muistan, kun äitini sitä vaatiessa, kauppias lähti hakemaan varastoistaan hyvin riippunutta lihaa tiskille olevan sijaan. Tämmöisiä asioita ei nykysukupolvi tajua.
  7. Kepu on Fennoivoiman ydinvoimapäätöksen isä. Periaatepäätös hankkeelle tehtiin vuonna 2009 ja silloin Kepu oli pääministeripuolue. Esim. Kokoomus ajoi mallia, missä ydinvoimalupa voitaisiin antaa kaikille kolmelle hakijalle. Kepu vastusti tällaista mallia aluepoliittisista syistä. Se sitoutui vain yhden luvan malliin ja tuo lupa tulisi antaa Fennovoimalle, joka aikoi rakentaa ydinvoimalan joko Simon kuntaan tai Pyhäjoelle, joka sitten tuli rakennuspaikaksi. Jos luvat olisi myönnetty myös muille hakijoille, olisi syntynyt kilpailutilanne ja uusi ydinvoimala olisi todennäköisemmin rakennettu eteläisempään Suomeen. Tämä oli yksi onneton päätös Kepun pitkässä aluepoliittisin perustein tehdyissä umpisurkeissa päätöksissä.

    Rakennuslupa hyväksyttiin Kataisen hallituksessa mutta periaatepäätöksen sitomin ehdoin. Sitten kuin reaktoritoimittaja vaihtui venäläiseksi alkoi melkoinen suhmuripeli. Kun rahoitusta puuttui, löytyi kummallinen kroatialainen bulvaani, jolla oli kotipesä Venäjällä. Sitten piti saada kotimaisuusasteen täyttäjiksi Fortum mukaan vastoin sen ja sen yksityisten osakkeenomistajien tahtoa. Näitä pelejä pelattiin Sipilän ja Rehnin johdolla.

    Kyllähän Fennoman Hanhikivi oli mitä suurimmassa määrin kepulainen hanke. Eiväthän kepulaiset poliitikot olisi turuilla ja toreilla sitä muuten hehkuttaneet kepulaisen aluepolitiikan suureksi voitoksi. Hiljaiseksi kepulaiset ovat sekä Talvivaaran että Hankiven osalta menneet vasta sitten, kun hankkeet ajeutuivat karille.