Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2051

Kommenttia

25549

  1. Kaikkea hyvää vaan metsäteollisuudellekin, mutta jos taloutemme tukijalka on siinä, niin ei se kovin hyvältä näytä. 1995- 2010 taloutemme tukijalka oli Nokiassa ja sen ympärille kehittyneessä teknologiateollisuudessa. Silloin näytti erittäinkin hyvältä. Sitten Nokian kilpialukykyisn osa kuoli ja kuopattiin Nokian johdon täydellisen osaamattomuuden vuoksi. Siitä alkoivat nollakasvun vuodet. Ei sen paremmin metsä- kuin metalliteollisuudestakaan ollut Nokian jättämän aukon paikkajaksi. Onneksi sentään oli Nokia, muuten miinus- ja nollakasvua olisi ollut 1990-luvun alusta alkaen.

    Koko Euroopan ongelma on se, että on jääty jälkeen teknologiakehityksessä USAsta ja Kiinasta. Oikein reippaasti. EUssa on keskitytty maatalous- ja aluepolitiikkaan. Sen suurempaa hölmöyttä on vaikea kuvitella. EUssa on vain muutamia valtioita, jotka eivät moiseen typeryyteen ole lähteneet. Selvin esimerkki niistä on Iso-Britannia, joka sitten kyllästyikin EUssa olemiseen. Saksa on toinen, joka on onnekseen keskittynyt maatalouden sijasta teollisuuteen. Ruotsin voi mainita kolmantena. Nokia-vetoisuuden jatkuminen olisi tehnyt Suomesta EUn parhaan talouden. Nokian menetys oli valtava katastrofi koko kansallemme. Tilalle ei ole synytnyt mitään merkittävää. Aina välillä syntyy pieniä ja menestyviä teknologiayrityksiä, mutta ne ostetaan pian pois. Esim. piikiekkoja valmistama Okmetic oli tällainen. Teknologiakulttuuria ei pääse syntymään. Myös Ruotsissa Ericsson koki Nokian kohtalon, mutta ei ollut Nokian veroinen osaaja Nokian kulta-aikoina.

    Nyt olis korkea aika tehdä jotain. Ei se hokemalla muutu. Edellisen hallituksen elinkeinoministeri aloitti pontevasti muutossuunnittelun, kun akku- ja vetyteollisuus alkoivat olla tulevaisuuden visioita. Nykyisessä hallituksessa persut vierastavat vihreää siirtymää ja vastustavat kaikkea mahdollista siihen liittyvää. En ihmettelisi yhtään, jos liikenneminsiteri Lulu Ranne ehdottaisi liikennevalojen vihreän valon korvaamista sinisellä.
  2. Mullekin Trumpin sekoilu tuotti selvää tappiota alkuvuodesta. Mutta jossain touko-kesäkuun vaihteessa alkoi hyvä nousutrendi ainakin mulla kun kaikki sijoitukset olivat teknologiayrityksissä. Pääosa jenkkejä ja sitten taiwanilainen, hollantilainen ja kiinalainen. Lyhyessä ajassa tilanne muuttui mulla hyvin voitolliseksi. Nyt sitten myin teknot pois ja ostelin tuotantotankkereita tilalle. Nappiajoitus, jossa oli tuuriakin mukana. Teknojen myynnissä oli taitoa, mutta en heti älynnyt, että norskit aloittaisivat nousukiidon. Nyt sitten ostelin jo pikkasen teknoja alesta takaisin ja pari kotimaistakin siihen jonon jatkoksi. Teknoissa pitää nyt kuitenkin olla kaiken aikaa varovainen, kun monikin on alkanut kysellä, että onko älyteknologista uudeksi suureksi taloudelliseksi vallankumoukseksi ja jos on niin millä aikataululla. Ainakin nämä suuret hyperskaalat uskovat tähän vallankumoukseen, kun ovat panneet yritystensä rahaa siihen kymmeniä miljardeja. Ensi vaiheessa hyöty menee puolijohdeyrityksille ja ekosysteemin rakentajille (mm. Nvidia, Broadcom, Taiwan Semiconductor, ASML). Tähän kehityspukeen on iskenyt myös kotimainen Canatu, joka on tietysti vielä pikkutekijä, mutta potentiaalia kasvaa suureksi pojaksi on. Tulevat voittajat löytyvät ohjelmistoyrityksistä, mutta voittajien veikkaaminen on vielä arpapeliä. Hyperskaalajat (Microsoft, Google, Amazon ja Meta) ovat tietysti voittajia, joka todellinen vallankumous syntyy. Niiden rahaahan tässä on palanut miljarditolkulla ja palaa koko ajan lisää. Ne ovat suurimmat maksajat ja Nvidia ja Taiwan Semiconductor ovat suurimmat saajat, koska ne suunnittelevat ja rakentavat AI-teknoligian ytimen eli puolijohdesirut.
  3. Puun hinta on noussut. Se on noussut erityisesti sen vuoksi, ettei Venäjältä tuoda enää puuta. Toiseksi sen vuoksi, että metsäteollisuus on yrittänyt pitää sellukattiloita pyörimässä kotimaassa. Sellunkeittohan ei ole mitään erityisen kannattavaa bisnestä vaan ns. bulkkituotantoa. Puulle pitäisi löytää paljon jalostetumpia käyttötapoja. Kartonkin eli pahvipakkausten kysyntä on kasvanut paljon nettikauppaan siirtymisen vuoksi. Voi olla, että teknologia (mm. droonien käyttö) tuo tähän muutoksen. Eiikähän Amazon hyödynnä tekoälyänsä myös tämän asian ratkaisemiseen, koska pakkaaminen on kustannus näille yrityksille. Ylenmääräinen pakkaaminen on älytöntä tuhlausta, kun pakkaukset ovat kertakäyttökamaa. Niiden elinikä on se lähinnä se kuljetusvaihe.

    Puurakentamista ja esim. huonekaluteollisuutta pidän järkevänä. Meiltä huonekalujen muotoilu ja rakentaminen on vaan karannut paljolti muualle, mikä on vahinko. Huonekalut alkavat olla sellaista Ikea-standardia, jollaisia sitten löytyy joka toisesta huushollista. Vähän kertakäyttökamaa nekin, sillä nuoret ja opiskelijat hankkivat niitä halvan hinnan vuoksi ja sitten kun työpaikka löytyy, ne korvataan paremmilla. Nykyisin talosuunnittelukin tuottaa aivan hirveitä tuloksia. Kaikki alkaa olla tasaisen tumman harmaata lantalankattotyyliä ilman räystäitä. Todella hirveää enkä ole sen vuoksi halunnut enää käydä asuntomessuillakaan, koska mielipahaa ne vaan tuottaisivat. Viimeinen kunnon asuntomessu oli vuonna 1994 Pietarsaaressa. Voi olla että Jyväskylässäkin oli sen jälkeen vähän laadukkaammat.
  4. Niinhän sitä voisi luulla. Totta se nyt vaan kuitenkin on. Tavoite on vuoden loppuun mennessä 25 %, mutta saa nyt nähdä. Kuten sanoin vuodet eivät ole toistensa veljiä. Viime vuonna epäonnistuin ja tuotto oli plus miinus nolla. Eli ei sentään tappiolle, mutta ei nollaan voi olla tyytväinenkään. 15 prosenttia bruttona on mulle minimitavoite. Siihen vois yltää ensi vuonna pelkästään sijoittamalla tuntemiin norjalaisfirmoihin. Ne maksavat nimittäin 15 - 25 prossan vuotuisia osinkoja eli siitähän se jo tulisi varsinkin, kun kurssitkin näyttävät reippaasti yläviistoon. Itse olen näistä keskittänyt Hafniaan, Frontlineen ja Okeanikseen.

    Nämä pyrin aina pitämään arvo-osuustilin sijasta osakesäästötilillä, mutta valitettavasti viime mainutussa on se sadan tonnin yläraja sijoituksille. Voittoja voi toki sijoittaa uudelleen niin paljon kuin sielu sietää. Siinä joutunee vähän venkslaamaan noiden osinkojen maksuaikojen kohdalla. On nimittäin niin, että useat näistä yhtiöistä on rekisteröity ulkomailla kuten Singaporessa, mikä tarkoittaa sitä, että saat kyllä kaikki osingot verottomana tilillesi, mutta joudut sitten maksamaan niistä ansiotuloveroa lopullisessa verotuksessa. Hullu systeemi mutta minkäs teet. Yhtenä vuonna kun näitä oli paljon mun oli pakko tulouttaa niitä arvo-osuustilille ja siitäkös verottaja rankaisi yli 50 prossan marginaaliverolla.

    Viime vuosien sijoutustuottojen osalta voi käydä vilkaisemassa amerikkalisten teknologiayritysten pörssikehitystä. Niihin olen pääasiassa sijoittanut. Sitten ehkä ymmärrät, ettei 15 - 20 % ole mitään leukailua vaan ihan normituotto. Parina vuonna pääsin 40 - 50 %:n tuottoihin, mikä oli melkoista. Silloin keskitin aika paljon kahteen yritykseen eli Nvidiaan ja SuperMicro Computeriin. Molemmat nousivat silloin raketin lailla. Valitettavasti Palantirin missasin. En uskonut riittävästi yritykseen ja se oli suuri virhe. Omistin kyllä sitäkin, mutta myin pikkuvoitolla pois. Teslan kyydissä sen sijaan olin nousuvaiheessa, mutta nyt vältän sitä kuin ruttoa. AI-teknologiassa tulee olemaan suuria voittajia mutta en tiedä vielä, mitä ne ovat. Tässä vaiheessa kuitenkin Nvidia, Taiwan Semiconductor ja Broadcom lienevät hyviä valintoja. Itselleni myös Credo ja Applovin sekä pari muuta, joiden joukossa pysyy myös vanha voittokoneeni SuperMicro Computer.
  5. Onnea vaan metsänomistuksellesi. Minä en ole kiinnostunut tuollaisesta eikä osaaminenkaan riitä. Ne omat hakkuut olivat kesämökin raivausta, että aurinko pääsee näkyville eivätkä puu kaatuisi myrskyssä saunan päälle. Tärkeintä oli saada joku tekemään homma enkä viitsinyt silloin perehtyä erityisen paljon kustannuspuoleen. Jos siitä jonkun satasen otti takkiin, niin ei se minua huoleta. Sijoituksissa on tullut muutaman kymppitonninkin mokia mutta onneksi vastapainoksi useampi vastaava onnistuminen. Tappioita ei kannata pelätä, tappiokierrettä vain. Sijoittajana olen tullut vähän malttamattomaksi ja harrasta paljon Stop Loss ajattelua eli tappiot pitää pysäyttää alkuunsa ja etsiä uusia parempia kohteita, Tällaisia oppirahoja maksoin aikoinaan Nokiasta ja Sonerasta, joiden ylämäkeä luultiin loputtomiksi ja se oli suuri virhe.

    Suomikin menee ihan metsään, jos uskottelemme itsellemme, että elämme edelleen metsästä. Vilkaisu talouslukuihin kertoo kaiken. Tasaista junnaamista ja jos otetaan inflaatio lukuun, niin jopa alamäkeä. Suurin ongelma on elinkeinorakenteemme. Ruotsissa tämäkin asia on toisin ja se selittää sitä, miksi Suomen talous alkoi mennä alapäin ja Ruotsi jatkoi nousaan sen jälkeen, kun Nokia tippui pelistä pois. Suomen pitäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen hiipuvaa elinkeinorakennettamme. Sen vuoksi itse sijoitan tulevaisuuteen myös Suomessa eli tällä haavaa QT Groupiin. Canatuun ja Bioreticiin. Näitä saisi vain olla kymmenkertainen määrä kuten Ruotsissä. Meillä täysin idioottimainen listaamattomien yritysten osinkojen huojennusjärjestelmä torppaa listautumisia ja sitä kautta investointeja. Tyhmyydestä sakotetaan ja siitä kärsii koko kansa. Tämäkään ei vaan mene perille, vaikka kaikki - siis ihan kaikki - talousasiantuntijat suosittelevat tuosta hölmöilystä luopumista.
  6. En tiedä, onko Vantaalle aikamoisia sijoittajia. En tosin tiedä sitäkään, onko niitä omalla kotipaikkakunnallani, mutta uskoakseni kuitenkin enemmän kuin Vantaalla. Mutta se ei ole kovin olennaista. Sijoittamista harrastavat ne, joilla on sitä varten pääomaa. Itse olen pääoman hankkinut työllä ja sitten vähän kerrassaan lisännyt sijoituspottia. Innostuin asiasta sen verran paljon, että luen mm. amerikkalaisia ja vähän myös norjalaisia sijoitussivustoja, kun nämä kaksi aluetta ovat olleet sijoittamiseni pääkohdemaita. Niissä ovat minua kiinnostavimmat yritykset. Voi niitä olla muuallakin, mutta kaikkeen ei ehdi revetä. Sen vuoksi erityiskiinnostukseni kohdistuu teknologiayrityksiin ja tuotantotankkeriyrityksiin. Viime mainituista olin parin vuotta erossa, mutta nyt haistoin taas uuden nousun mahdollisuuden. Tai taisi nenäni jälleen kerran haistaa ihan oikein. Teknoihin palaan kyllä, mutta nyt vaan mennään tyypillistä elo- syyskuun taantumaa, kun suurten pankkiirilikkeiden porukka on lomalla ja vauhti sen vuoksi hidasta. Lokakuu on taas eri kuu ja silloin pitänee tehdä paluu suosikkieni pariin. Nvidiahan on se, millä suuret voitot on tehty, mutta on muutama sellainen, joka kiinnostaa nyt enemmän (esim. Credo ja ehkä SuperMicro Computer). Ehkä jo syyskuun puolella.

    Kotimaisiinkin tuli nyt pitkästä aikaa sijoitettua vähän. Riskiä niissä on mutta isot potentiaalit, jos odotukset toteutuvat (eli QT Group, Canutu ja Bioretec).

    Perittäväähän tässä kertyy, koska ei näitä kaikkia ehdi millään itse käyttää varsinkin, kun omaisuus tuppaa vaan kasvamaan. Tulevaisudessa sijoittamisesta tuleekin työnteon korvike ainakin ylä- ja keskiluokalla. Yläluokalla se on toki sitä jo nyt. Ihmistyö vähenee, minkä vuoksi tämä on luonnollinen kehityskaari. Tosin siitä voi tulla kansaa kahtiajakava, ellei kehitä jotain konstia jakaa hyvinvointia uudella tavalla. Perillisille en halua vielä antaa kuin ns. käyttörahaa, koska heillä ei ole valitettvasti samaa osaamista omaisuuden kerryttämisestä kuin itselläni. Sijoitusharrastus on täyttä työtä ja huomaan löytäväni itseni useinkin keskiyön jälkeen läppärin äärestä tutkimassa eri yritysten taloustilannetta ja kehitysnäkymiä. Supervoittoihin pääseminen edellyttää sitä. Niille, joilla ei ole aikaa tai osaamista sellaiseen, suosittelen osakesijoittamisen osalta ETF-sijoittamista, missä valitaan toimiala ja ammattilaiset valitsevat sitten ne yritykset mitkä siinä milläkin painoarvolla ovat mukana. Vielä yksinkertaisempi tapa on indeksijoittaminen, missa sijoitetaan kaikkiin pörssiyrityksiin. Pitkällä aikavälillä sekin on historian perusteella tuottanut hyvää tulosta. Ainakin paljon parempaa kuin rahojen makuuttaminen pankkitilillä. Mulla on sellaine 10 prosentin minimitavoite vuodessa verojen jälkeen. 2020-luvulla on mennyt muutamana vuonna reilusti överiksi eli on tullut 30 - 40 %:n tuottaja ja mahtavat mätkyt veroja. Viime vuosi taisi mennä nollilla, mikä on poikkeuksellista. Tänä vuonna olen noin 15 - 20 prossaa plussan puolella.
  7. Itse en tiedä puukaupoista juuri mitään. Kymmenisen vuotta sitten kaadatin kesämökilläni suuria puita ja luulin, että saa niistä jonkun verran tiliä. Niin ei käynyt vaan menetin puut ja jouduin jonkun verran maksun puolelle. Silloin päätin, että tule koskaan panemaan rahojani ainakaan metsään ja vältän myös kaikin tavoin sijoittamista metsäteollisuuteen. Uskon, että se on enemmän mennyttä maailmaa ja metsät kannattaisi käyttää hiilinilujen kasvattamiseen, mikä toisi kansantaloudelle enemmän hyötyä Silloin emme joutuisi maksamaan päästöoikeuksista. Sijoittajana en erityisemmin jaksa enää uskoa metsään.

    Sen sijaan siirsin rahojani hiukan nyt nyt kotimaisiin osakkeisiin, kun myin kaikki jenkkiteknot pois odottamaan uutta nousua. Ajoistus osui nappiin samoin kun se, että siirsin rahojani takaisiin pääosin norjalaisiin tuotantotankkereihin. Pikkasen intuition perusteella aloin ostella muutama viikko sitten ja lottovoittohan siitä tupsahti. Samalla päätin sijoittaa kotimaisiin uuden aallon yrityksiin sekä Keskoon, koska uskon ostovoiman kasvun vauhdittavan vähittäistavarakauppaa. Mutta ne kotimaiset kolme yritystä, jollaisiin sijoitan mielelläni ja joiden tapaisiin uskon Suomen talouden jatkossa nojaavan ovat: QT Group (tekee erilaisia ohjelmistöjä yritysten kuten autoteollisuuden tarpeisiin; alennusmyynnissä), Canutu (toimittaa ennen muuta ASML:lle huipputeknologiaa suoraan AI-teknologian ytimeen; vaikuttaa halvalta ja todennäköiseltä menestyjältä) ja Bioretec (biohajoavia implantteja luunmurtumien korjaamiseen; jopa erittäin halpa, jos onnistuu kohtuullisesti). Kempower (latauslaitteet) ja Faron (bioteknologia) kuuluuvat tähän joukkoon, mutta mietin niitä vielä. Tämänkaltaisissa yrityksissä on Suomen tulevaisuus, ei metsäteollisuudessa. Toki metsäteollisuudessakin on kiinnostavaa se, että puuta aletaan käyttää muuhunkin kuin sellukeittoon , sahatavaraksi ja paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Puukuidut esim. vaatetusteollisuuden raaka-aineena voisi olla kasvuala, mutten en tiedä tästä kovin paljon.
  8. putler on KGB:n kasvatti, mutta ei kommunisti. putler on nationalisti, imperialisti ja fasisti. putler ihailee stalinia ja inhoaa Leninia ja pitää Hrusthevia typeryksenä. Gorbachovia ja Jeltsiniä hän ei edes mainitse. Luultavaksi siksi, että inhonsa heitä kohtaan on niin suuri, että se aiheuttaisi hänessä fyysisiä oireita. Demogratiasta putlerilla on perinteinen venäläinen käsitys, missä demokratiaa kutustaan dermokratiaksi eli paskaksi.

    NL:n palauttaminen ei liity millään tavalla sosialismiin. putler ei ole ajanut yhtään sosialismia, päinvastoin. Itse asiassa putler pitää valtansa suhteen käännettä kohden sosialismia erittäin vaarallisena. Hänen valtansa takeena on venäläinen eliitti, joka elää yltäkylläisyydessä sikäläisen kapitalismin mahdollistamana. Se perustuu lahjoihin, korruptioon ja varastamiseen. Tämä onnistuu helposti, jos on lojaali valtaapitäville. Sosialismin opit ovat vatustaneet kaikenlaista imperialistista, joten ei putler tunne mitää kaihoa siihen suuntaan.

    Suomesta ei enää löydy Väyrystä lukuun ottamatta Venäjä-mielisiä poliitikkoja. Näitä VKK:n hömeröitä en laske mukaan. Ideologisesti lähimpänä Venäjän mallia ovat olleet persut, mutta Venäjän hyökkäyssota käänsi myös persujen päät. He olivat vielä ennen sotaa Suomen Venäjä-mielisin puolue. Euroopassa on edelleen ääri- ja laitaoikeistossa Venäjä-mielisyyttä (Unkarissa, Saksassa, Italiassa, Ranskassa). Nykyisin paljon Venäjä-mielisyyttä esiintyy USAn republikaanien piirissä. Trump ja hänen hallintonsa on asettunut Ukrainan sodassa paljon enemmän Venäjää kuin Ukrainaa ymmärtäväksi. putler otetaan vastaan punaisella matolla iloisesti tervehtien. Zelensky otettiin vastaan haukkuen sekä syyttäen ja ajettiin sen jälkeen ilman suunniteltua ruokailua ja neuvotteluja kotimatkalle. Tämä on ollut kaikkien nähtävissä ihan suorina tv-lähetyksinä, joten todistusaineistoa on paljon.
  9. Väitteesi ei pidä paikkansa. Sotatalous on asia erikseen. Jokainen sotaa käyvä valtio valjastaa yksityiset yrityksetkin palvelemaan isänmaan etua tilanteessa, missä koko kansan olemassaolo on vaakalaudalla. Saksassa oli kyllä aitoa vapaata markkinataloutta ja kilpailua, mutta eräin rajoituksin, mihin palaan myöhemmin.

    Kansallissosialismin yksi muoto oli valtioiden välinen sosialismi, joka ilmeni pyrkimyksenä omavaraistaloudesta ja oman talouden suojelusta mm. tullein eli protektionismista. Tässä natsi-Saksan ja Trumpin talouspolitiikassa näkyy yhtäläisyyksiä. Taustalla saattoivat olla saksalaisten kokemukset hyperinflaatiosta ja taloudellisesta lamasta, joka levisi USAsta Eurooppaan.

    Mutta kapitalismia natsit kannattivat ehdottomasti. Goebbelsin mukaan kapitalismi ja yksityisomistus olivat ihmisen luontaisia toimintapoja. Ja sitten siihen eroon natsien ja muiden kapitalismikäsityksissä. Natsisimin ideologisena isänä on pidetty Gottfried Federiä. Hänen keskeinen ajatus koski korko-orjuutta. Kyse oli pankki- ja pörssipiirien rahavallasta, joka kuritti niin rehellisiä ja työtelijäitä kansalaisia kuin yrityksiäkin. Korko-osjuus yhdistetttiin natsien käsityksissä pankki- ja pörssipiirien merkittäviin vaikuttajiin eli juutalaisiin. Hitler sanoikin, että proletaritaatin ei pidä päästä irti mistään työn orjuudesta vaan juutalaisen pankkimaailman orjuudesta. Hitler muutti iskulauseen muotoon: Kaikki antisemistit yhtykää. Natsien jako reaalitalouden ja rahatalouden maailmaan on oikeastaan aika moderni. Samantapaista keskustelua käytiin erityisesti silloin, kun uusliberalistinen talousmalli alkoi levitä 1980-luvulla. Sen seurauksena syntyi globalisaatio. Ronald Reagan ja Margareth Thatcherin politiikka johti tähän kehitykseen.

    Natsi-Saksa ei siis muuttamaan yksityisyritteliäisyyttä. Päinvastoin. Hitler ylisti sellaisia yrityksiä kuin Ford (amerikkalainen yritys, jolla oli merkittävä saksalainen tytäryhtiö), Krupp, Thyssen ja Siemens. Hilterin mukaan teollisuuspääoma oli tuottavaa ja täydellinen vastakohta riistokapitalismille eli pääoma- ja rahataloudelle. Myöhemmin 1990-luvulla puhuttiin kasinotaloudesta. Kyse on siis reaalitalouden ja rahatalouden perustavaa laatua olevasta erosta.

    Elokuvasta tunnettu saksalainen yrittäjä oli sota-aikana Oskar Schindler, jonka yritys valmisti emaliastioita. Hänellä oli tehtaallaan juutalaista pakkotyövoimaa kuten monella muullakin saksalaisyrityksellä. Schindler alkoi suojella näitä juutalaisia työntekijöitään osin inhimillisin, osin tehtaan etua palvelin perustein. Mutta tehtaan tuottama hyöty meni kokonaan Schindlerin ja mahdollisesti muiden yrityksen omistajien taskuihin. Ei valtio sitä millään lailla sosialisoinut. Vaiin juutalainen pankki- ja bisnesomaisuus ja heidän kaikki muukin omaisuus sosialisoitiin eli piekemminkin varastettiin.
  10. Tämä on yhtä hupaisaa asioiden täydellistä vääristelyä kuin Venäjänkin propaganda. Väännät kaikki asiat toisinpäin kuin ne oikeasti ovat.

    Näistä rajoista Venäjän suuntaan voi kertoa, että Viro pitää edelleen auki kolmea rajanylityspistettään. Narvan sillalla autoliikenne ei ole sallitua, mutta sekin johtuu Venäjän rajoituksista. Venäjällä oli sillalla joitain hybridioperaatioita, mutta ne ovat ilmeisesti loppuneet heikosti menneiden yritysten jälkeen. Voi olla, että Venäjä ei halua ärsyttää liiaksi Viron puolella asuvia venäjänkielisiä, joilla on sukulaisyhteyksiä Venäjään. Narvan tuntumassa asuvista valtaosa on venäjänkielisiä on iso osa myös Venäjän-mielisiä. Ilmeisesti Virossa ei ole kuitenkaan nähty tarvetta samanlaiselle rajan sulkemiselle kuin Suomessa, vaikka Viron ja Venäjän suhteet ovat olleet jo pitkään paljon huonommat kuin Suomen ja Venäjän suhteet. Suomessa asuvat venäläisetkin kiertävät nykyisin Viron kautta päästäkseen kotimaahansa sukuloimaan. Nuoret miespuoliset venäläiset eivät välttämättä uskalla mennä, koska voivat löytää itsensä sen jälkeen Ukrainan sotarintamalta.

    Tarkoitat kai, että Suomessa natsismiin liittyvien järjestöjen toiminta ja natsitunnusten julkinen esilläpito ovat kiellettyjä, joten ei ihme, että vassut ovat lääpällään Suomen suuntaan. Suomessahan oikeuden päätöksellä kiellettiin hakaristilippujen heiluttelu ja lakkautettiin mm. Pohjoismainen vastarintaliike lainvastaisena natsistisena järjestönä.
  11. Yksikään muu puoluejohtaja kuin Juha Sipilä ei ole kyennyt romahduttamaan Kepun kannatusta totaalisesti. Se on ollut kaikkien aikojen murskatappio Kepulle. Anneli Jäätteenmäki puolestaan kykeni leipomaan Kepulle tämä vuosituhannen alkuvaaleissa suuren vaalivoiton.

    Kepu on heikko, koska elinkeinorakenne on muuttunut, mutta Kepu jämähtänyt menneeseen. Ei Suomessa ole enää paluuta maatalousvaltaisuuteen, ellei koko maailmantalous romahda esim. sotien tai luonnonkatastrofien seurauksena totaalisesti. Menestyvät puolueet elävät ajassa ja mieluummin vähän aikaansa edellä. Tämä oli sotien jälkeen demarien menestyksen salaisuus ja se on ollut nyttemmin Kokoomuksen menestyksen salaisuus. Nyt olemme eläneet uusliberalistisen talousmallin takapakkiaikaa ja se on luonut tilaa nationalismille ja protektionismille, jotka ovat aina olleet ihmiskunnan kauhistus, mutta ihminen ei vaan opi virheistään, joten minkäs teet. Erilainen ääri- ja laitaoikeistolaisuus on ollut nousussa, mutta nousuhumalan jälkeinen krapula on yleensä näissä ollut todella kova. Tilanne muuttuu kuitenkin vasta sitten, kun maailmanjärjestyksen muutosta haluavien määrä romahtaa. Tämä tapahtuu valitettavasti yleensä vasta suuren sodan kautta.

    Nationalismin pirun nostaessa päätään keihäitä ja kirveita aletaan terotella vimmalla ja pyssyjen piippuja rassata karstoista. Oikein hyvä esimerkki nationalismista oli Jugoslavian hajotussodat. Se oli yhtä nationalismin veristä riemujuhlaa. Ihmiset pääsivät kunnolla nauttimaan toisten ihmisten tappamisen rieumukkuudesta. Samastahan on kyse myös Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa ja Trumpin America First -uhossa.