Vapaa kuvaus

The Raven is a complex symbol, often associated with wisdom, prophecy, and even trickery. It's a creature of duality, appearing in both positive and negative contexts across various cultures.

Aloituksia

19

Kommenttia

483

  1. ”Esimerkiksi Richard Dawkings on sanonut, ettei voi tietää onko Jumalaa olemassa vai ei.”

    Dawkins on kristillisen kasvatuksen saanut vanha höppänä, joten sallitaan hänelle tällaiset kognitiiviset vääristymät. Dawkins on pilkaten ja varmana hylännyt väitteet siitä, että Muhammed lensi siivekkäällä ratsullaan Buraqilla Mekasta Jerusalemiin. Emme voi tästäkään olla ihan absoluuttisen varmoja, onko väite totta vai ei. Eihän Mekassa ja Jerusalemissa ollut tuolloin valvontakameroita varmistamassa, ettei taivaalla tosiaan liihotellut Buraq, jonka selässä oli Muhammed.

    ”Moni meistä on agnostinen niiden kaikkien kanssa.”

    Mutta agnostismi liittyy vain jumaluskoista keskusteluun. Toki agnostismi on yleiskäsite, mutta ei filosofian paradigmasta löydy puutarhakeijuagnostismia tai saunatonttuagnostismia. Sen sijaan yleiskäsite agnostismi viittaa teismiin 99% varmuudella. Tämä kertoo selvästi sen, että kipupiste on jumaluskossa roikkuminen.
  2. ”Vastaus on joko "Kyllä" tai "Ei". Mitään välimuotoa ei ole. "En tiedä" on totuuden kiertämistä. Kyllä jokainen tietää uskooko vai eikö usko.”

    Olen samaa mieltä asiasta. Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus. Missään tiedon alkiossa ei ole tekijää, joka kertoo onko se totta vai ei. Ihmisen pitää itse muodostaa siitä perustelut ja usko, että se on totta. Näin tapahtuu varsinkin monimutkaisten asioiden kohdalla.

    Periaatteessa tieto jumalista on yksinkertaista ja suoraviivaista. Harva länsimainen ihminen keikkuu epävarman agnostisesti raja-aidalla esimerkiksi Zeuksen suhteen vaan toteaa, ettei Zeusta ole olemassa. Onko tämä tietoteoreettisesti liian kevyt tapa ohittaa Zeus? Mielestäni ei ole. Hitchensin partaveitsi on perusteltu työkalu: ”Ilman todisteita esitetty väite voidaan hylätä ilman todisteita.”

    Monimutkaiset maailmankuvaan liittyvät kysymykset eivät ole kuitenkaan noin suoraviivaisia. Suurin osa länsimaisista ihmisistä on saanut elämän joka osa-alueelle tunkevan kristillisen kasvatuksen. Tämän vuoksi kristillisen Jumalan olemassaolon tieto eli uskomus laajentuu kysymykseen ”Perustuuko koko maailmankuvani harhalle?”. Tämän vuoksi ymmärrän agnostikkoja.

    En kuitenkaan usko, että agnostikko ”Ei tiedä”. Jos vastaus on tuo niin Jumala on hänelle niin tärkeä, että hänen voidaan sanoa oikeasti olevan uskossaan heikko teisti. Ei kukaan sano Zeuksesta tai Wotanista ”En ole varma”. Tuo vastaus liittyy vain siihen jumalaan, johon oma kulttuuri ja yhteiskunta perustuu.

    ”Jos uskovainen epäilee, niin hän on agnostinen teisti.”

    Minusta tuo agnostinen on turha lisämääre. Jumalista ei ole yhtään ainoaa havaintoa, joten kaikki ovat epävarmoja. Ainoastaan hullut ovat varmoja.

    ”Jos ateisti on epävarma ja pitää mahdollisena jonkin jumalan, niin hän on agnostinen ateisti…”

    Minun mielestä agnostinen ateisti on oikeasti uskossaan heikko teisti. Kunnon ateisti on Jumalan olemattomuudesta yhtä varma kuin Zeuksen ja Wotanin olemattomuudesta.
  3. ”Olkaamme itsenäisiä, heittäkkäämme tämä vieras, inha tuontitavara syrjään ja kunnioittakaamme sijaan esi-isiemme omaa uskontoa.”

    Nopealla perehtymisellä Karhunkansan uskomukset eivät ole teistisiä vaan animistisia. Karhunkansan uskomukset eivät välttämättä ole ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa koska eittämättä karhu on elävä olento, joka on animismin perusta. Tässä mielessä ateistikin voisi kuulua Karhunkansaan ja silti olla ateisti.