ja.hiltunen

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

32

Kommenttia

91

  1. Sanoisin, että loistava leffa. Nautittava näkemys Howard Hughesin elämästä ja teoista. Yltää myös pelkkää elämäkertaleffaa syvemmille tasoille. Ehdottomasti Caprion paras rooli!
  2. Juu, jos ei ehdottomasti ole muuta tekemistä, niin voi kattoo.
  3. En ole nähnyt elokuvaa, enkä ole varma sarjastakaan. Kirjan tosin olen lukenut. (Hyvää ajan ja tapojen kuvausta muuten.) Tapahtumat sijoittuvat 1800-luvulle. Tuosta avioliiton ihannoinnista sen verran, että tuohon aikaan naisen kuului purjehtia avioliiton satamaan, vanhaksipiiaksi ei ollut hyvä jäädä.
    Enkä usko, että haluaisit elää 1800-luvulla, ainakaan ellet sitten kuuluisi eliittiin. Lisäksi naisen elämää rajoittivat noina aikoina monet tavat ja sopivaisuussäännöt.
  4. Hei, minä tiedän sen! :)
  5. Kyllä Babylon kestää aikaa. Hiton hyvä scifisarja. Viimeinen tuotantokausi ei vain mielestäni lähtenyt kunnolla käyntiin
  6. Kyllä, tykkäsin.
  7. Tässä on muutamia tuolle aikakaudelle keskittyviä gangsterileffoja:
    - Pikku Caesar
    - Yhteiskunnan vihollinen
    - Valkoinen hehku (taitaa sijoittua jo 1940-luvulle?)
    - Suuri Gangsterisota (liikkuu monella vuosikymmenellä, mutta kertoo paljon myös 1900-luvun alusta.)
    - Arpinaama (alkuperäinen)
    - Lahjomattomat
  8. Taitaa Sibelius keskittyä 1800-1900 -lukujen taitteeseen.
  9. Lapsena ihminen elää suojattua elämää,jolloin maailman ja ihmisten petollisuus eivät ole vielä tuhonneet hänen luottamustaan. Aikuinen kaipaa lapsuuden viattomuuden aikaa, jolloin penskaiän ongelmat hämärtyvät ja menettävät merkitystään, vaikka lapselle ne ovat yhtä todellisia kuin aikuiselle hänen probleemansa.
  10. Miläli olet asustellut Vanhankirkon läheisyydessä, niin voip olla mahollista...
  11. ... Viimeistä samuraita. Samuraimiekka kohtaa konekiväärin. Aika hyvä leffa. Tosin täysin kritiikitön. Kertaus bushidoon.
  12. -Rob Roy - Ei varsinainen sotaleffa, mutta muuten hyvää viihdettä ja ajankuvaa 1700-luvun maisemissa.

    -Braveheart - Keskiaikaista sotimista Mell Gibsonin tyyliin. Hyvä.

    -Sitten on vielä Gisonin leffa USAn itsenäissyystaistelusta, mutta ei muistu nimi mieleen. Ei edellisen veroinen. Puhdasta viihdettä.

    -Barry Lyndon - Stanely Kubrickin mestariluoma 1700-luvulta, jossa soditaan niin, että musketin savu vain tupruaa. Muutenkin hiton hyvä leffa.

    -Aamutähden poika - Kaksiosainen TV-leffa, joka kertoo George Armstrong Custerin tarinan. Laadukas ja vaikuttava elokuva intiaanisodista.

    -Glory - USAn sisällissotaa. Viihdettä

    - Gettysburg - Loistva sotaleffa kenraalien Grant ja Lee yhteenotosta. Historiallista faktaa, ja loistava sotaelokuva vanhaan malliin.

    - Waterloo - Tässä elokuvassa kukistetaan Napoleonia niin, että muuta ei keritäkään. Loistava taistelun rekonstruointi.

    -Dawn of Zulu - Edellisiä vanhempi raina briteistä sotimassa Zulu-heimoa vastaan Afrikassa. Ei erikoinen.

    -Zulu - Sama aihe. Paljon ammuntaa, mutta vähän pitkästyttävä. Jotkut pitävät mahtavana.
  13. Trierin Dogville oli ehkä anticapralaisin elokuva, jonka olen nähnyt. Se onnistui luotaamaan ihmisluonnon pohjamutia erittäin tarkalla psykologisella silmällä. Välillä tuli jopa ahdistava tunne siitä, että olemmeko todellakin tällaisia.

    Elokuvassa ei liene kysymys siitä, että "niittaamalla pahan" ratkaisemme ongelmat, sillä pahuus asuu meissä kaikissa. Kristityt puhuisivat kai perisynnistä.

    Näkisin loppuratkaisun kuvaavan päähenkilön muuttumista kiduttajiensa kaltaiseksi. Hänen kärsimyksensä on siten hukkaanheitettyä. Aina ihastuttavan Nicole Kidmanin näyttelemä hahmo sisältääkin viittauksia Jeeskukseen, paitsi, että hänen ratkaisunsa oli vastakkainen Jeesuksen ratkaisulle.

    Suurinpiirtein liidulla piirretyt lavasteet sopivat elokuvaan erittäin hyvin. Todenmukaiset lavastukset olisivat jopa saattaneet latistaa sen sisältöä ja tunnelmaa. Esimerkki siitä, että ollakseen hyvä elokuva ei tarvitse megalomaanisia erikoistehosteita, jotka saattavat hukuttaa itse sisällön.
  14. Katapultteja ja sotimista rautapaidassa löytyy ainakin Taivas maan päällä leffasta (kai se oli nyt sen hörhöilyn nimi?) Muuta keskiaikaista siinä ei sitten ollutkaan. Uskonkiihkoilu ja muu ajankuva oli korvattu modernilla löpinällä demokratiasta, joka pilasi koko leffan.

    Toinen voisi olla Excalibur. Tarkasti ottaen se on fantasiaa kunigas Arthurista, mutta loistava leffa ja meininki juuri sitä, mitä haet.

    Hyvää keskiaikaista ajankuvaa löytyy Sian hetkestä (?), mutta taisteluja siinä ei ole. Muuten hiton hyvä elokuva.

    El Cid sijoittuu myös keskiaikaan, mutta se on vähän raskassoutuinen. Charlton Heston-raina tämä.
  15. -Hohto: Stanley Kubrickin mestariteos Stephen Kingin tiiliskivestä.
    -Manaaja: pelottelua parhaimmillaan.
    -Halloween: ehkä pikkuisen menettäny tehojaan, mutta klassikko.
    -Teksasin moottorisahamurhaaja: legendaarinen, alkuperäinen oli pitkään kielletty maassamme.
    -Evil Dead: ihan kiva sekin.
    -Elävien kuolleiden yö: toivottavasti muistelen oikeaa leffaa.
    -Tappaja-auto Christine: yksi parhaimpia Stephen Kingin kirjoista tehtyjä elokuvasovituksia.
    -Carrie: samoin tämä.
  16. Raskalaiset osaavat tehdä roskaa siinä missä muutkin. Äskettäin tv:sta tullut Amelie oli kuitenkin parhaimmasta päästä. Jostakin syystä sitä pidetään "naisten elokuvana", mutta kyllä meikäläinenkin piti siitä. Positiivisuudessaan ja naiiviudessaan se oli piristävä. Tosin ei tällaista kovin paljoa jaksaisi.
  17. No joo, se sihti riippuu vähän elokuvasta. Historia on lähellä sydäntäni, joten historiallisissa elokuvissa tulee väkisinkin kiinnitettyä huomiota faktoihin. Mitähän esim. poliisit aprikoitsevat jännäreistä? :)Faktaerheet eivät kuitenkaan olleet se pääasiallinen syy miksei elokuva minuun kolahtanut. Makuasioista ei voi kiistellä.
  18. Takaumat olivat minustakin ihan turhia. Mielestäni Aleksis Kiven elämä oli paljon Sibeliusta parempi elämäkertaleffa, koska siinä ote oli paljon persoonallisempi. Taisipa sekaan päästä vähän turkkamaista naaman vääntelyäkin. :)
  19. Olet aivan oikeassa, ei aina tarvitsekaan vaatia todenmukaisuutta. Amadeus on hyvä esimerkki elokuvasta, jossa fiktio ja fakta sulautuvat onnistuneesti toisiinsa. Se on myös viihde-elokuva, mutta myös syvemmät tasot toimivat siinä, toisin kuin Gladiaattorissa. Minusta onkin hauska pohtia, mitkä ovat historillisina pidettyjä asioita ja mitkä mielikuvitusta.
  20. Elokuvateatterissa Gladiaattorin tapainen pläjäys on varmasti parhaimmillaan. Itse katsoin sen ekan kerran teatterissa.

    Leffa ei ole dokumentti, eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Siinä mielessä minua ei vaivaakaan, että Marcus Aureulius murhattiin elokuvassa, koska se on oleellinen osa juonta. Kuitenkin muut faktavirheet (senaattorien valinta ja Rooman perustaminen muka tasavaltana) vaivasivat, koska ne todistavat tekijöidensä tietämättömyydestä. Toki elokuvassa oli nähty paljon vaivaa autenttisuuden saavuttamiseksi, esim. legioonien käyttämät gladius-miekat olivat yksityiskohtia myöten aidon näköisiä.

    Olen kuitenkin sitä mieltä, että viihde-elokuvankaan ei tarvitse olla vailla sisältöä. (Siksi toiseksi, eikö kaikki ole loppujen lopuksi viihdettä?) Nykyään vain elokuvia tehdään teineille. (Miksi muuten oletetaan, etteivät nuoret kaipaa elokuvilta jotain sisältökin?)Stanley Kubrick osasi yhdistää elokuviinsa viihteellisen, taiteellisen ja sisällölisen puolen niin hyvin, ettei siihen moni nykyään pysty.
    21. 4 / 5
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt