Olen katsonut edellä mainitun leffan ainakin kolmeen neljään otteseen, koska olen antiikkihullu. Näiden spektaakkelien kanssa harmittaa, että ne ovat näyttäviä, mutta usein kolisevat tyhjyyttään. Niin on laita Gladiaattorinkin. Jos sisällön kanssa olisi nähty vaivaa, olisi elokuvassa ollut aineksia muuhunkin kuin yksitotiseen kostoretkeen.
Lisäksi lefassa puhuttiin jostakin "Rooman ideasta". En oikein usko, että yksikään tuon ajan keisareista tai politiikoista näki ideana muuta kuin valloitukset. Rooma oli samanlainen valloittaja kuin muutkin paitsi, että se oli niistä etevin. Toki Rooman valta toi rajojen sisälle myös "pax romanan", roomalaisen rauhan.
Leffassa oli myös asiavirheitä. Siinä annettiin ymmärtää, että Rooma perustettin tasavaltana. Rooma oli kuitenkin kuningaskunta, josta myöhemmin tehtiin tasavalta ja sitten keisarikunta. Lisäksi elokuvassa sanottiin, että senaattorit olisi muka valittu kansasta. Ei pidä paikkaansa. Senaattorit olivat suurimmaksi osaksi maataomistavia patriiseja - aatelismiehiä. Rooman vanha tasavaltakin oli ollut harvainvalta, jossa valta kuului patriiseille. Keisari Marcus Aurelius kuoli ruttoon jossakin Germaniassa, häntä ei murhattu. Kuitenkin murhahuhuja liikkui. Myös Colosseum tunnettiin aikanaan Flaviusten amfiteatterina, vasta myöhemmin sitä ryhdyttiin kutsumaan "Kolossiksi".
Elokuvan parasta antia onkin ilmeisesti mahdollisimman aidosti toteutettu Rooma. Myös sotilaiden uniformut ovat aidosti rekonstruoidut. Lisäksi veriset gladiaattoritaistelut näytettiin sellaisina kuin ne ovat olleet. Myös Commoduksen näyttelijä osasi eläytyä mielipuolen osaansa. Siinä mielessä ei hassumpi seikkailuraina, mutta ei mikään kuolematon klassikko.
Gladiaattori
18
1745
Vastaukset
- Todenkintotta
Jep ja Gladiaattori lainasi paljon Spartacukselta, toiselta rooma-aiheiselta eepokselta. Jos ottaa Spartacuksesta pois uskonnolliset teemat niin Gladiaattori oli oikeastaan sama leffa mutta modernisoituna versiona (tehokkaammat taistelut, efektit muutenkin). Ihan hyvä mutta ainekset parempaan olisi olleet.
- Wurdalak
että kylläpä on mahtava ja mullistava leffa.erikoistehosteet imevät näyttelijöistä ja muusta tehon.Viihteen ja toiminnnan takia tämäkin on vaan tehty,vituttaa tuo asenne että katsokaa mitä olemme tehneet.Minkäänlaista sisältöä ei ole on vaan kulissi,jolla huomio käännetään pois historiallisista epäkohdista ja oi niin mahtavasta maximuksesta.Kaikki aivan liian siistiä ja yksityiskohdista näkee selvästi sen miten ne on mietitty.Kaikki tapahtuu liian selvällä tavalla,järjästelmällisesti.Massiivisuus menee jo naurettavaksi ja kääntyy sen takia itseään vastaan.Sinänsähän kaikki leffassa on kondiksessa mutta? tuosta jää ikävä jälkimaku.Sitäpaitsi Rooman negatiivisia puolia ei tuoda tarpeeksi esille.Katsokaa BRAVEHEART siinä on sitä realismia ja ei ole elokuvallisiin juttuihin panostettu liikaa.Gladiaattorissa on kyllä kieltämättä hyviä kohtia ja toimiihan se tottakai viihdyttävänä toiminta leffana.Synkempi sen pitäisi olla mutta? se vaan ei oikein ole niin mahdollista kun aina pitää ottaa noin suuren projektin kanssa huomioon se ikävä kaupallisuus.
Joo, sama mammuttitauti tuntuu vaivaavan monia muitakin erikoistehostespektaakkeleja. Maisemat on viimeisen päälle yksityiskohtaiset, mutta tarina itse on mietitty niin valmiiksi, että kaikki särmä on hävinnyt. Näkee, että on oikein porukalla mietitty, että kaupallisuuden arvot täyttyvät. Mielestäni Sormustenherraa vaivaa vähän sama tauti.
- tuleeko
Pitääkö paikkansa, että Gladiaattoriin olisi tekeillä jatko-osa ? (Maximus ei olisikaan kuollut...)
- blackmagictiger
gladiaattorin
- ?????
?????????????????
- ...................
Tvstä elokuva tuli sellaisella kuvasuhteella, että visuaalinen loistokkuus jäi puolitiehen.
Elokuva on elokuvaa ja jotta elokuva saataisiin toimivaksi on sen yleensä aina sisällettävä joitain typeryyksiä. Gladiaattori on nimenomaan viihteellinen elokuva, ei dokumentti.Elokuvateatterissa Gladiaattorin tapainen pläjäys on varmasti parhaimmillaan. Itse katsoin sen ekan kerran teatterissa.
Leffa ei ole dokumentti, eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Siinä mielessä minua ei vaivaakaan, että Marcus Aureulius murhattiin elokuvassa, koska se on oleellinen osa juonta. Kuitenkin muut faktavirheet (senaattorien valinta ja Rooman perustaminen muka tasavaltana) vaivasivat, koska ne todistavat tekijöidensä tietämättömyydestä. Toki elokuvassa oli nähty paljon vaivaa autenttisuuden saavuttamiseksi, esim. legioonien käyttämät gladius-miekat olivat yksityiskohtia myöten aidon näköisiä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että viihde-elokuvankaan ei tarvitse olla vailla sisältöä. (Siksi toiseksi, eikö kaikki ole loppujen lopuksi viihdettä?) Nykyään vain elokuvia tehdään teineille. (Miksi muuten oletetaan, etteivät nuoret kaipaa elokuvilta jotain sisältökin?)Stanley Kubrick osasi yhdistää elokuviinsa viihteellisen, taiteellisen ja sisällölisen puolen niin hyvin, ettei siihen moni nykyään pysty.- Jagged_Little_Pill
Scipio kirjoitti:
Elokuvateatterissa Gladiaattorin tapainen pläjäys on varmasti parhaimmillaan. Itse katsoin sen ekan kerran teatterissa.
Leffa ei ole dokumentti, eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Siinä mielessä minua ei vaivaakaan, että Marcus Aureulius murhattiin elokuvassa, koska se on oleellinen osa juonta. Kuitenkin muut faktavirheet (senaattorien valinta ja Rooman perustaminen muka tasavaltana) vaivasivat, koska ne todistavat tekijöidensä tietämättömyydestä. Toki elokuvassa oli nähty paljon vaivaa autenttisuuden saavuttamiseksi, esim. legioonien käyttämät gladius-miekat olivat yksityiskohtia myöten aidon näköisiä.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että viihde-elokuvankaan ei tarvitse olla vailla sisältöä. (Siksi toiseksi, eikö kaikki ole loppujen lopuksi viihdettä?) Nykyään vain elokuvia tehdään teineille. (Miksi muuten oletetaan, etteivät nuoret kaipaa elokuvilta jotain sisältökin?)Stanley Kubrick osasi yhdistää elokuviinsa viihteellisen, taiteellisen ja sisällölisen puolen niin hyvin, ettei siihen moni nykyään pysty.Tuskin kukaan katsoja jäi miettimään oliko Rooma alunperin tasavalta tai että miten senaattorit valittiin. Ne olivat leffassa kuitenkin sivuseikkoja siinämielessä että suurin osa katsojista keskittyi luultavasti enemmänkin Maximuksen tarinaan. Itse en olisi noita kohtia edes muistanut ellet olisi niitä maininnut.
- joo
Historiallisesti ei todenmukainen mutta ei viihde-elokuvalta voi vaatia täyttä historiallista todenmukaisuutta. Siitä ei välttämättä synny hyvää viihdettä. Minä pidän Gladiattorista, koska siinä on puitteet (olosuhteet, ympäristö ym.) kuitenkin todenmukaiset ja tarina on ihan hyvä sinällään. Ja noiden aikojen tapahtumistahan ei ole kuitenkaan muuta tietoa saatavilla kuin ristiriitaisia aikalaiskertomuksia.
- Mr. Wolf
Gladiaattori on todella hienosti toteutettu ja itse elokuvakin on parasta mitä hollywoodista on pitkiin aikoihin tullut.
Olet aivan oikeassa, ei aina tarvitsekaan vaatia todenmukaisuutta. Amadeus on hyvä esimerkki elokuvasta, jossa fiktio ja fakta sulautuvat onnistuneesti toisiinsa. Se on myös viihde-elokuva, mutta myös syvemmät tasot toimivat siinä, toisin kuin Gladiaattorissa. Minusta onkin hauska pohtia, mitkä ovat historillisina pidettyjä asioita ja mitkä mielikuvitusta.
- Mrs. Maximus
Katsotko aina kaikki leffat noin tiukan sihdin läpi? No, sanoithan olevasi antiikkihullu...
Ja nuo asiavirheet; Rooman muuttaminen tasavallaksi antaa ikäänkuin suuremman merkityksen tarinalle, että joku ihminen (tässä tapauksessa Maximus) ajattelisi suurempia asioita kuin vain itseään. Ja se että senaattorit sanovat olevansa osa kansaa, on vain sanahelinää. Jos he haluavat vain mainostaa että ovat "ihan tavallisia". Onko se sitten asiavirhe?
Eikä tässä leffassa muutenkaan pyritty kertomaan todellisesta henkilöstä, vaikka kenraali Maximuksia on kyllä ollut olemassa...
Se, että tuleeko Gladiaattorista ikinä klassikkoa, nähdään joskus vuosien kuluttua. Minä olen aika kriittinen elokuvien suhteen, ja minua on vaikea miellyttää mutta tämä leffa kyllä kolahti joitain vuosia sitten täysillä. Mutta en olekaan niin tarkka faktojen suhteen...
Minusta nämä spektaakkelit ovat siinä mielessä kivoja ettei niissä alleviivata jotain suurta filmitähteä, eivätkä näyttelijät pääse liikaa melskaamaan muka-lahjakkuudellaan. Olen kyllästynyt leffoihin joissa tähdet pyrskähtelevät tunnekuohuissaan, eikä elokuvalla ole muuta sanomaa kuin näyttää sitä pyrskähtelevää megastaraa...No joo, se sihti riippuu vähän elokuvasta. Historia on lähellä sydäntäni, joten historiallisissa elokuvissa tulee väkisinkin kiinnitettyä huomiota faktoihin. Mitähän esim. poliisit aprikoitsevat jännäreistä? :)Faktaerheet eivät kuitenkaan olleet se pääasiallinen syy miksei elokuva minuun kolahtanut. Makuasioista ei voi kiistellä.
- pilaa elokuvan...
Scipio kirjoitti:
No joo, se sihti riippuu vähän elokuvasta. Historia on lähellä sydäntäni, joten historiallisissa elokuvissa tulee väkisinkin kiinnitettyä huomiota faktoihin. Mitähän esim. poliisit aprikoitsevat jännäreistä? :)Faktaerheet eivät kuitenkaan olleet se pääasiallinen syy miksei elokuva minuun kolahtanut. Makuasioista ei voi kiistellä.
Poliisien puolesta voin vain todeta, että fiktiivisyys on erittäin tervetullutta... Kukas sitä jaksais vapaa-aikanaan toljottaa ruudusta samaa "sontaa" mitä töissä leivotaan? Tunnustaudun elokuvien suurkuluttajaksi ja yllätys, yllätys pidän myös paljon ns. "poliisijännäreistä", vaikka esim. taktisessa mielessä ne ovat yleensä kaukana todellisuudesta. Elokuvan/sarjan laatu ja pyrkimykset toki ratkaisevat hyvin pitkälti tässäkin asiassa. Liian tosissaan väännettyt ja vielä virheitäkin sisältävät kyhäelmät pistävät toki vi*******an, mut yleensä elokuvia katsotaan niiden viihdearvon takia...
Siispä todettakoon vielä, että tieto lisää tuskaa:)
- Iberia
Marcus Aurelianuksen aikana Rooma mielsi itsensä maailmaan rauhaa ja vakautta tuovaksi voimaksi. Suuret laajenemiseen liittyvät sodat olivat jo yli sadan vuoden takana. Roomalaisten käsityksen mukaan heidän rajojensa ulkopuolella vallitsi kaaos ja barbaria. Näin olikin varsinkin ajateltaessa pohjoista rajaa. Roomassa järjestys perustui kirjoitettuun lakiin, jossa ihmisillä oli oikeuksia, jopa orjilla. Rajojen ulkopuolella maailma perustui pelkästään hallitsijan mielivaltaan. Rooman aluehan ajautui samaan kaaokseen hieman yli kaksisataa vuotta myöhemmin barbaaristen germaanilaumojen levittäessä mielivaltaan perustuvaa järjestelmäänsä kansainvaellusten yhteydessä.
Tietenkin ohjaaja "Rooman idealla" halusi luoda katsojille vertailukohtaa nykyaikaan, jossa Yhdysvaltojen idea vapaudesta ja oikeudesta saattaa hukkua väkivaltaan ja maailman poliisina toimimiseen.
Rooma oli ollut roomalaisten tarujen mukaan muinoin ollessaan vain yksi pieni kaupunki Italiassa kuningaskuntana. Roomalaiset tunsivat nämä muinaistarunsa, mutta sille Roomalle, jonka he tunsivat niillä ei ollut paljoa muuta merkitystä kuin legendojen menneisyys useiden satojen vuosien takaa. Hieman samoin kuin meille Kalevalalla on. Caesarin jälkeen tasavallan hallintoelimiä ei ollut lakkautettu vaan senaatilla säilyi valtaa, riippuen kulloisenkin imperaattorin tahdosta ja voimasta. Ajatus todellisen tasavallan paluusta eli vielä elokuvan kuvaamana aikana.
Marcus Aurelianuksen ajan jälkeen Rooma ajautui yhä syvemmälle eräänlaiseen sotilasdiktatuuriin. Ehkä elokuvassa haluttiin varoittaa myös Yhdysvaltoja tuonkaltaisesta kehityksestä?
Elokuvassa korostettiin moneen kertaan, että senaattorit eivät edustaneet kansaa. Heistä parhaatkin väittivät vain olevansa kansan puolesta puhujia.
Flaviusten amfiteatteria alettiin jo antiikin aikana kutsumaan Colosseumiksi sen vierellä seisseen kolossin, Neron valtava patsas, mukaan.
Roomaa ei kuvattu aivan sellaisena kuin se todellisuudessa oli. Rakennukset ja patsaat olivat alunperin monet maalattuja, elokuvassa ne olivat kaikki synkän harmaita. Suurten joukkokohtausten kokoisia valtavia aukioita ei ahtaasti rakennetussa kaupungissa ollut. Scott halusi kaiketi luoda tarkoituksella synkän fasistissävyisen arkitehtuurin Roomaansa kuin muistumaksi natsien ihmisen unohtaneesta arkitehtuurista.
Mielenkiintoinen oli myös elokuvan harras kuvaus roomalaisten uskon ytimestä: esi-isien kunnioittamisesta ja ajatuksesta heidän kohtaamisestaan tuonpuoleisessa. - hennuliini
Mulla halkeis pää jos ottaisin elokuvatkin noin vakavasti. Viihdettähän se vain on, Gladiaattori loistavaa sellaista, plussana vielä loistavat näyttelijäsuoritukset. Uudemmat historiapläjäyket ollut aikas puisevia, esim. Kingdom of heaven, jossa nukahdin jo alkumetreillä. Henkilöihin ei saanut mitään otetta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3673160Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3101508En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841312- 1081311
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991295Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591255- 481145
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi801062Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa25960- 33847