eevaorvokki
Linkit: http://www.patmos.fi, http://www.aapeli.fi
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia0 aloitusta · 16 kommenttia
- Minä olen itsekkin jo vähän vanhempi henkilö. Äitini sairasti sydänvaivoja. Näin hänet muutaman kerran vuodessa pitkän välimatkan vuoksi. Minä surin kaksi vuotta ennen äidin kuolemaa niin paljon sitä että joku kerta se on viimeinen kun hänet nään, oli oikein paha olla. Sit äitini kuoli, itkin kyllä hautajaisissa, mutta olin surru niin paljon kai etukäteen että kun se tapahtui tuntui, kuin olisin sen asian surru loppuun. Kaipasin kyllä äitiä, mutta en osannu enää surra. Jokaisella on kai oma tapansa surra. Sinulle oli kai liian kova paikka, kun menetit isäsi, kun et pysty antamaan surulle tilaa. Ehkä se tulee aikanaan sitten kun olet siihen valmis.
- Minulla oli 2v poika, kun 20 v poikani tuli isäksi.
Sanoin etten halua että minua kutsutaan mummoksi, mummiksi enkä mummuksi että olen edelleen mamma joksi lapseni oli minua jo aiemmin kutsuneet. Niimpä olen edelleen mamma lapsieni lapsille, mutta omat lapseni alkoi kutsumaan minua sitten äidiksi. Ei siitä mitään ongelmaa tule, kun ei itse sitä tee. Kyllä ne lapset sen omalla tavallaan käsittää.
Oma äitini sai lapsen vielä sen jälkeen kun vanhin sisareni oli saanut jo lapsen, niimpä nuorin veljeni oli eno jo syntyessään. - Kun mieheni löysi uuden ja jätti minut, itkin puoli vuotta niin paljon, etten olisi ikinä uskonut. Minulla ei ollut toista, mutta lapset oli joiden vuoksi elää.
Ensi alkuun en pystynyt hyväksymään ketään uutta rinnalleni. Puolen vuoden surun jälkeen huomasin että elämä alkaa voittaa. Itkun jälkeen tuli nauru. Huomasin että on muitakin ihmisiä ja pakko ei ole ottaa ketään jollei halua.
Löysin sitten uuden ihmisen rinnalleni. Oli kuitenkin vaikeuksia vieläkin osata olla toisen kanssa, mutta hän oli kärsivällinen kanssani ja me olemme olleet nyt yhdessä 20 v ja aviossa 19 v
Edellisen mieheni luokse en palaisi enää millään. Hän on eronnut uudelleen ja monet naiset on jääneet taakse. Minulla on tämä yksi ja olen hänen kansaan ihan hyvillä mielin.
Kannattaa siis jättää menneet ja suunnata katseensa eteenpäin, niin kyllä se elämä voittaa.
Vanha jää taakse. Se vaan ottaa oman aikansa, toisilla enemmän toisilla vähemmän. - Naiset ei keksi sotiakaan, niin miksi meidän tarttis mennä armeijaan? Sen minä hyväksyn jos joku nainen menee omasta vapaasta tahdostaan. Naisilla on sodan aikana ollu ihan tarpeeksi, kun ovat hoitaneet kotirintamalla asiat, kun miehet on sotineet. On ollu lapset, viljelytyöt, metsästä polttopuut ja on kudottu lapasta ja sukkaa sotilaille, kuka ne tekisi jos naisetkin sinne joutus. Naisia yritetään vain taas tällä tavalla alistaa, kun kaikista miehistäkään siihen ei ole, niin katsotaan että naiset on niin sitkeetä tekoa, että pärjäävät siinäkin.
- Olen nähnyt unta lentämisestä, missä lennän itse ilman apuvälineitä. Se on ollut aika mukavaa, mutta olen kyllä joskus joutunu ponnistelemaan ylhäällä pysyäkseni.
- Kyllähän sitä kaikenlaista sattuu. Minun mieheni löysi uuden, muutimme kyllä sitten erilleen, Meillä ei ollu menny kuin kuukausi harkinta ajasta, kun hän meni kihloihin jo uuden kanssa. Pysyvää onnea ei hänelle tästäkään tullu. Loppui nopeammin kuin meidän avioliitto. Kukin taaplaa tyylillään. Toiset pitää suhteita vaihtotavarana, mutta ei se onni tälläkään tavalla löydy.
- Kyllä siitä on ihanuudet kaukana. Ajattelen että kannattajat löytyy siitä rivistä jotka ei itsekkään osaa, tai jotka huvittuu hänen tanssaamisestaan. Itse en kuulu kumpaankaan ryhmään. Annan arvon niille jotka osaa paremmin. Siihenhän tässä ohjelmassa pyritäänkin.
Maria on lahjakas, kun oppii niin pienessä ajassa uuden tanssin. On siellä muitakin lahjakkaita. Sekin on kyllä totta että kaikki ei ole siinä lajissa hyviä ja se vain täytyy myöntää ja ymmärtää. Kaikkonen on varmaan jossain muussa hyvä. - Kyllä se on niin, että pitäs perheen kanssa viettää laatuaikaa ja unohtaa kaljottelut. Monet ei huomaa sitä että antaessaan perheelle muutakin, kun kaljottelun katsomista, kaikki menisi paremmin. Tarttee vaimokin vapaata joskus. Lapsuudestani muistan kuinka vihasinkaan sitä, kun isä tuli kännissä kotiin. Äiti oli hiljaa, ettei vaan tulisi riitaa. Minä olin taatusti äidin puolella näissä asioissa ja osasin pitää varani etten ota ryyppyveikkoa miehekseni. Äiti halusi pitää perheen pystyssä lastensa takia ja ilman äitiä asioiden hoidosta ei olisi tullu mitään.
Ei nykyään monikaan nainen katsele jatkuvaa ryypiskelyä enkä minäkään katselisi. Vaimosi voi hyvinkin kyllästyä mokomaan. - Ei Siken tanssit olleet huonommasta pääästä. Siellä oli nimeltä mainitsematta huonompiakin. Taisivat vain saada ihmisten sympatiat. Ei oikein tanssiminen ole todellakaan helppoa, ottaen vielä huomioon lyhyen harjotteluajan. Eikähän iäkkäämpi ihminen enää tietenkään ole yhtä notkea kuin nuoremmat, eikä kaikki nuoretkaan ole notkeita.
Sikke otti asian ihan hyvin mikä minusta oli hieno luonteen piirre " pisteet Sikelle " ja ainahan voi halutessaan tanssia omaksi ilokseen. - Yhdeksäntoista vuotta sitten televisio jäi minulle erotessamme. Televisiolupa oli mieheni nimissä. Lupamaksu meni varmaan hänelle ja hän ystävällisenä miehenä ilmoitti että telkku onkin minulla, koska lasku tuli minun nimellä. En siinä surussani huomannu että semmonenkin on olemassa. Maksoin laskun kiltisti pois.
Asian kääntöpuoli onkin siinä, että hän kyllä osti itselleen uuden telkun, mutta unohti kuitenkin omat teevee maksunsa, enkä usko että maksaa vieläkään. Minä taas ystävällisenä henkilönä en ole viitsinyt ilmottaa että hänelläkin on töllö katsokoon vain omantuntonsa mukaan jos sitä on olemassakaan.
Tietysti olisihan se hyvä jos jokainen maksaisi omat lupansa ettei se jäisi yksin niille jotka maksaa lupansa.
Yksi malli olisi tietysti maksulliset kanavat ja jätettäis varsinainen televisio lupa pois. Tiedä miten vaikea tämmönen uudistus sitten olisi. Voisi olla tietysti että vähempi osaiset ja nuukat ihmiset ei kattos kuin yhtä kanavaa ja maksut jäisi pieneksi. Minä itse en ole valmis maksamaan televisioluvan päälle enää kanavamaksuja. - Nimittäin ettei ole julkkis. En ole Linda fani koskaan ollutkaan, mutta julkkiksilla ei ole koskaan rauhaa missään. Ihmiset ei anna koskaan alkaa alusta,vaikka haluaisikkin, jos joskus hurjassa nuoruudessaan on tullu vähän reviteltuyä.
Minä olen ainakin kyllästyny ikävän sorttisiin julkkis juoruihin. - Meillä on ihan tavallinen 9v vanha Nokian telkku emmekä aio ostaa uutta ainakaan ennen, kun tuo entinen hajoaa. Tässä joku päivä oli kirjotus, että kodin tekniikka voi mennä kokonaan uusiksi teräväpiirto järjestelmän mukana. Kaikkia sitten keksitään saadaan taas raha kiertämään. Minulle tekis saman vaikkei koko töllöä oliskaan. Uusinnat ja vanhat ohjelmat voi jättää katsomatta, niitähän telkku on pullollaan.
Muut saavat minun mielestä tehdä mitä haluavat omilla rahoillaan. Toivoisin heille kuitenkin harkintaa ostoissa ettei rahat menisi tarpeettomuuksiin. - Tämä kaunis vanha laulu saa minut hartaalle joulumielelle. Ajattele kaivaten kolmeviikkoisena kuumetautiin menehtynyttä veljeäni joka on taivaassa. Samalla se muistuttaa pitämään huolta läheisistä ja rakkaista, niin kauan kuin se on mahdollista. Vaikka kaipaankin veljeäni, minulla on hyvä mieli siitä, että hänellä on nyt hyvä olla. Rauhallista Joulua kaikille!
- Minun mielestäni neljä kertaa viikossa on aika paljon, enkä ihmettele jos seksi ei enää kiinnostakkaan. Minä kyllä aloin nauttimaan siitä vasta synnytyksen jälkeen siihen asti se oli vain jotenkin välttämätön paha.
Minulle kuitenkin kävi myöhemmin, että sain kroonisen tulehduksen ja kohdun suu poltettiin ja seksi kiellettiin ensin kuukaudeksi ja kun kävin toistamiseen lääkärissä vielä kuukaudeksi. Mieheni suutahti ja sanoi minulle että luvalla kai saa sitten mennä vieraisiin. En kommentoinu siihen mitään, mutten alistunu muuhunkaan olihan sentään paranemisestani kyse, minulla oli vaikeaa sillä halusinhan minäkin seksiä. No mieheni meni vieraisiin ja ero tuli myöhemmin. Minun mielestäni ero ei silti johtunu siitä, ongelmat oli muualla.
Menin myöhemmin uudelleen avioon ja me sovimme kyllä paremmin yhteen. En yllytä ketään eroamaan. Kannattaa ottaa toinen huomioon ja koittaa selvittää asiat. Minun nähdäkseni toisen huomioiminen hyvässä avioliitossa kuuluisi molemmille osa puolille. Usein kuitenkin toinen joutuu aina enemmän joustamaan. - Sain veronpalautuksia, kun pyysin pidättämään enemmän veroja kun kirjalla oli merkitty. Tarkkaan kyllä täytyy katsoa vähennykset, että ne on huomioitu. Matkakulutkaan ei ole siellä jos ei itse lähetä tietoja sinne ja on vain siihen tyytyväinen että sai takas. Kyllä se kipeältä tuntuu, kun pienistä tuloista pyytää pidättämään vielä lisää, muttei sit ainakaan saa mätkyjä.
- Niin kyllä se niin väärin on että lähdet töihin maksat työmatkat ja sitten ne menee sovitelluksi. Kyllä siinä tuntee ittes totaalisesti petetyksi ja hyväksikäytetyksi. Eli ei ole tasa-arvoa olemassakaan tässä maassa. Tähän ehdottomasti muutos, ettei tartte tuntea itseään toisen luokan kansalaiseksi.