Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12429

  1. arvon puupappi, teillä on armonoppi pahasti hukassa. Nimittäin yhtä vähän hengellisesti kuollut ihminen kykenee tekemään hengellistä ratkaisua, kuin Lasadus. Lasadushan oli kuollut, kun Jeesus sanoi hänelle: "Lasadus tule ulos" ja kuollut Lasadus kuuli sanat ja tuli ulos haudasta. Yhtä vähän ja väitän, että vielä vähemmän paatunut ratkaisukristitty kykenee tekemään hengellistä ratkaisua Jumalan puoleen.

    Katsokaas uudestikastajat, kun kaste on armoa Raamatussa. Ihminen on siinä saavana osapuolena ja Jumala antavana osapuolena.

    Monista Raamatunkohdista käy ilmi, että kaste on pikemminkin uskoon tulevien kaste, kuin uskovien kaste. Ihan vain pari esimerkkiä:
    37. Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?"
    38. Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen.
    39. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

    Jeesushan kutsui tuomaan ns. lasten evankeliumeissa pieniä lapsia hänen luokseen. Koska Jeesus ei elä samallatavoin nyt maanpäällä, kuin omana aikanaan, tahdomme viedä lapsemme hänen luokseen, vakaumuksemme mukaan.

    Kasteessa myös hengellisesti kuollut ihminen herää ja siinä Jumala antaa tämän kohdan mukaisesti myös uskon:
    Kol.2:12. ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista.
    Kaste on siis hyvin kallis Jumalan armoteko.

    Vanhastaan olemme oppineet, ettei pelastusta saa aikaan vesimäärä, vaan Jumalan sana, joka on vedessä ja veden kanssa.
  2. Hyvin murheellisena lueskelen täällä näitä kirjoituksia kasteesta. Niin uudellenkastajat kuin lestadiolaiset vähättelevät kasteen merkitystä, eivätkä selkeidenkään kaste kohtien perusteella usko sen merkitystä. Molemmille (uudellenkastajille ja lestadiolaisille) on yhteistä se, että sanovat, "ettei siinä kasteesta puhuta mitään" henki ja opetus on sama kasteesta.

    Apt.2-Luvussa kerrotaan kasteen antavan synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan. Tätäkään ei edes haluta nähdä, vaan se sivuutetaan molemmilta tahoilta. Sen kasteen lahjan Pietari sanoi kuuluvan myös heidän lapsilleen. Kaste on siis armoa, eikä ansio... Jotka sitten ottivat sanan vastaan, ne kastettiin ja silloin uskovien joukkoon liittyi sieluja. Minusta kohta on erittäin selvä, mutta teille kasteen merkitys ei ole selvä tässäkään kohden, vaan sivuutatte yhdessä sen lestadiolaiset ja helluntailaiset yhteen ääneen.

    "Tähdennämme vielä sitä, että emme pane suurinta painoa kastettavan uskoon tai sen mahdolliseen puuttumiseen, sillä ei epäusko tee kastetta vääräksi. Kaikki on näet Jumalan sanan ja käskyn varassa. Edellä sanottu vaikuttaa ehkä jossain määrin kärjistetyltä, mutta se nojaa täysin siihen, mitä olen opettanut. Kaste ei ole muuta kuin vettä ja Jumalan sanaa toisiinsa yhdistettynä. Toisin sanoen, kun veden kanssa on sana, kaste on oikea, vaikka siihen ei usko liittyisikään, sillä minun uskoni ei luo kastetta, vaan ottaa kasteen vastaan. Vaikka siis kastetta ei otettaisi vastaan eikä käytettäisi oikealla tavalla, ei se siitä vääräksi muuttuisi, kastehan ei ole sidottu meidän uskoomme, vaan sanaan. Jos vaikka joku juutalainen tulisi tänään vilpillisesti ja pahoin aikein luoksemme ja me täysin vakavissamme kastaisimme hänet, meillä ei olisi pienintäkään oikeutta väittää tätä kastetta vääräksi. Onhan siinä läsnä vesi ja Jumalan sana, vaikka kastettava ei niitä vastaanottaisikaan sillä tavoin kuin hänen pitäisi. Saavathan nekin, jotka käyvät kelvottomina ehtoollisella, epäuskostaan huolimatta oikean sakramentin". (Isokatekismus)
  3. Jumala vaikuttaa ja säilyttää pelastavan uskon armon-välineillä eli sanalla ja sakramenteilla. Vakiintuneissa normaaliolosuhteissa Jumalan seurakuntaan tullaan pyhän kasteen kautta (Joh. 3:5), joka on "uudestisyntymisen peso" (Tiit. 3:5). Vaikka kaste on välttämätön pelastukseen, se ei ole kuitenkaan ehdottoman välttämätön, mikäli kastetta ei halveksita. Jos joku lähetystilanteessa kuolee kasteoppilaana ehtimättä saada kastetta, hän pelastuu, jos hän on uskonut evankeliumin sanan. Uskonpuhdistaja Martti Luther lohdutti niitä uskovia vanhempia, jotka olivat menettäneet lapsensa ennen kuin lapsi voitiin kastaa, viittaamalla Aabrahamille annettuun lupaukseen: "Minä olen sinun ja sinun siemenesi Jumala" (1 Moos. 17:7) ja siihen, ettei kastetta ollut halveksittu. Sen sijaan ne, jotka sydämessään halveksivat kastetta ja sen armoa, eivät pelastu, sillä he asettuvat vastustamaan Jumalan heille tarkoittamaa pelastustietä.
  4. Sen jälkeen kun olemme oppineet tietämään, mitä kaste on ja millaisessa arvossa sitä on pidettävä, meidän on toiseksi opittava, miksi se on asetettu ja mikä on sen tarkoitus. Kysymys on siis kasteen hyödystä, siitä, mitä se antaa ja saa aikaan. Se on kaikkein parhaiten ymmärrettävissä niiden Kristuksen sanojen perusteella, joihin edellä on viitattu: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu." Ota tämä asia sen vuoksi mahdollisimman yksinkertaisesti eli näin: Kasteen voima, vaikutus, hyöty, hedelmä ja päämäärä on siinä, että se pelastaa. Eihän ketään sitä varten kasteta, että hänestä tulisi ruhtinas, vaan niin kuin sana kuuluu, että hän pelastuisi. Pelastuminen taas, kuten hyvin tiedämme, ei ole mitään muuta kuin vapautumista synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta, pääsy Kristuksen valtakuntaan ja iankaikkinen elämä hänen kanssaan. Tästä huomaat jälleen, miten kallisarvoisena kastetta on pidettävä, saammehan me siinä omaksemme sanoin kuvaamattoman suuren aarteen. Samoin tämä osoittaa hyvin, ettei kaste voi olla pelkkää tavallista vettä. Pelkkä vesi ei näet voisi saada tuollaista aikaan, vaan sen saa aikaan sana ja se, että Jumalan nimi on läsnä vedessä, kuten edellä on jo sanottu. Siellä, missä Jumalan nimi on, siellä on välttämättä myös elämä ja autuus. Siksi on oikein kutsua tätä vettä jumalalliseksi, pelastavaksi, voimalliseksi ja armoa tulvivaksi vedeksi. Se saa näet sanasta voiman olla "uudestisyntymisen pesu". Tällaista nimitystä Paavali (Tit. 3:5) siitä käyttää Titukselle osoitetun kirjeen kolmannessa luvussa.