weha

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

212

Kommenttia

12428

  1. Sensijaan lapsen uskosta Raamattu puhuu hyvinkin usein. Lapset syntyvät kaksiosaisina maailmaan.

    Esim. Jeesus sanoo, että "kaikkein" pienimmät uskovat minuun, ja heidän enkelinsä näkevät taivaallisen Isäni kasvot ja ovat suurimpia Jumalan valtakunnassa. Epäilemättä pieni on pienen pieni, siis kaikista pienin (Matt.18).

    Jos on lapsuuden uskossa pysynyt, ei tarvitse enään uudestisyntyä. Liha kyllä pysyy tässä elämässä uskovaisessakin.


    18. Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.

    - Se jolla on elämä ja vanhurskaus, on myös usko ja uudestisyntyminen. Yhden ihmisen kautta tuli yleinen synti ja yhden ihmisen kautta yleinen synti sovitettiin. Parannusta tehdään uskon ja ymmärryksen kautta omista tekosynneistä.

    Uuden testamentin sanoma on ilmoitusta uskosta, jonka Jumala lukee vanhurskaudeksi. Markuksen evankeliumi tuo korostuksen uskosta: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi; mutta joka ei usko, se kadotetaan. (Mark.16:15-16).

    Kaikki kansat syntyvät Herralle Siionissa (Ps 87). Valkopukuisten joukossa (IlmK) on joka kielestä ja kansasta ihmisiä, sillä Jumala korjaa omansa jo lapsuudenuskossa monista kansoista joille ei edes saarnata valtakunnan evankeliumia, heidän epäuskonsa tähden.

    Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.


    Kertomus Mooseksesta ja hänen vaimostaan Sipporasta, sekä heidän pojastaan (2.Moos.4:24-26) antaa puhuttelevan kuvan sakramentin hylkäämisestä. Jumala oli kutsunut Mooseksen Midianin maasta johdattamaan kansaansa Israelia Egyptin orjuudesta. Matkalla yöpaikassa tapahtui, että Herra hyökkäsi Mooseksen kimppuun ja tahtoi tappaa hänet. Silloin Sippora suoritti pojalleen ympärileikkauksen ja kosketti esinahalla Moosesta alhaalta sanoen: "Veriylkä ympärileikkauksen tähden". Tuomio ei kohdistunut lapseen, vaan sakramentin laiminlyöneeseen isään.
  2. Usko tulee kuulosta ja kuulo Jumalan saarnasta...Turhaa on töllistellä taivaalle...

    Parannuksen armon kautta Jumala siirtää ihmisen pimeydestä Poikansa valtakuntaan ja siellä hoitaa häntä armolla ja totuudella. Uskovaisen tehtävä on saarnata parannusta ja syntein päästöä.


    Muutama esimerkki. Etioppialaisen hoviherran parannus (apt.8:26-40). Ei hän ominvoimin saanut henkeä, vaan Philippuksen saarnasta.

    Samoin Saul (Paavali: apt.9:1-9)
    Tapahtumahan oli seuraava: apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
    18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.


    Korneluksen parannus (apt.10)

    Apt.10. Korneliuksen tapauksen tutkielma: Niin vastasi Pietari: ”Taitaako joku kieltää näitä, jotka ovat niin Pyhän Hengen saaneet kuin mekin (eli olivat uskoon tullet), vedellä kastamasta (eli sakramentti otetaan vastaan uskolla), ja hän (Pietari) käski kastaa heitä Herran nimeen. Tuttu on myös Paavalin lausuma: ”Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi” (Room.10:10). Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa todetaan, että usko tuo mukanaan Pyhän Hengen, kuten edellä kerrotusta Korneliuksen esimerkistä käy ilmi. Kääntäen on todettavissa, että Pyhä Henki vaikuttaa uskon sanan kautta.


    Tuhlaajapojan parannuksen armo (Luuk.15:11-24).
    isä tuli poikaa vastaan ja antoi synnit anteeksi. Palvelijat pukivat hänet.
  3. Vanhoillislestadiolaisuus, eikä sen saarnaajat opeta teko-oppeja, vaan pelastuvat yksin armosta, yksin uskosta, yksin Jeesuksen sovitustyön tähden. Ei ihmisellä oo valta tuomita ketään, vaan Jumalan sana tuomitsee.
  4. Eikö ps. 87 ollutkaan totta?

    Room.5:18. Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän.

    Kun yleinen synti tuli yhden ihmisen kautta, se Yhden ihmisen kautta sovitettiin.


    On totta että ei ole mitään muuta tapaa päästä sovintoveren osallisuuteen kun uskomalla Kristuksen evankeliumin syntein anteeksisaamiseksi. On myös totta että ei voi pysyä uskossa mitenkään muuten kuin yhä uudelleen turvata syntein päästöön.(Käärmeen pää on rikkipoljettu mutta Aadamin myrkky pysyy meissä ja on viemässä syntiin ja epäuskoon)

    Kaikille luoduille tulee saarnata evankeliumia. Ei vaan kerran, mutta se on matkasauvana halki koko ajallisen elämän. Uudestisyntyminen tarkoittaa että ihminen saa epäuskon (ja kaikki sen hedelmät) anteeksi. Perisynnin suhteen siinä ei kuitenkaan tapahdu yhtään mitään muutosta, vaan se asuu edelleen lihassa (mika lihasta syntynyt on...) ja ihminen luonnostaan pysyy yhtä turmeltuneena ja kyvyttömänä todelliseen Jumalan pelkoon jne,

    MUTTA, kun oot saanut epäuskon ja tekosyntisi anteeksi oot saanut armon palata pienen lapsen puhtaan omantunnon omistajaksi. Ne synnit joita lihassasi tehnyt olet (joista sinä myös tuomitaan) pyyhitään pois ja niitä ei enää ole olemassa.

    Kansanomaisesti voisi sanoa että emme tarvitse murehtia Aadamin lankeamuksesta, mutta valvoa siinä että omat syntimme vaihdamme Jumalan armoon. Tähän on yksi armoväline tarjolla: elävä, korvin kuultava ja sydämellä uskottava evankeliumi.

    Ei tässä ole raamatun opetuksen ja sanoman suhteen mitään ristiriitaa, mutta ongelma on väistymätön jos ruvetaan rakentamaan epäraamatullisten "armovälineitten" varaan.

    Mitä alkuteksti sanoo esim. tästä Joelin kohdasta ?

    28. Ja sitte pitää tapahtuman, että minä tahdon vuodattaa minun Henkeni kaiken lihan päälle;

    Tarkoittaako Jumala "kaiken lihan päälle", vaan tarkoittaako Jumala kastettujen päälle ?

    Kuinka iso on Jumalan Siioni ?

    Noilla 2 Sam 12:23 jakeen sanoilla "Minä menen hänen tykönsä, mutta ei hän palaja minun tyköni" Noilla Davidin ympärileikkaamaton lapsi pääsi taivaaseen. Samalla David itse tunsi olevansa armahdettu noinkin suuresta rikoksesta kuin huoruudesta ja Urian murhaamisesta. Kertoo sovituksesta Vanhan Testamentin ajalla, sekä samalla sen, että kastamaton lapsi on autuas.
  5. luopio sitten ole pakana? Jopa pakanaa pahempi...


    Kaikki ovat syntyneet Jumalan valtakuntaan:


    1. Koorahilaisten virsi, laulu. Pyhille vuorille perustamaansa kaupunkia,
    2. Siionin portteja, Herra rakastaa enemmän kuin Jaakobin kaikkia muita asuinsijoja.
    3. On kunniakasta, mitä sinusta sanotaan, sinä Jumalan kaupunki: - Sela. -
    4. "Minä mainitsen tunnustajikseni Rahabin ja Baabelin; katso, Filisteasta, Tyyrosta ja Etiopiasta minä mainitsen: Sekin on syntynyt siellä."
    5. Mutta Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä." Sitä Korkein itse vahvana pitää.
    6. Herra luettelee, kirjoittaessaan kirjaan kansat: "Tämäkin on syntynyt siellä." Sela.
    7. Veisaten, karkeloiden sanotaan: "Kaikki minun lähteeni ovat sinussa."
  6. epäuskoinen on pakana: Näin oon ymmärtämässä.

    Olen uskomassa Vapahtajan päälle:

    6. Me olemme Jumalasta: ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä; joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.
  7. jolla ei ole Pyhää Henkeä? Raamattuhan sanoo, että jolla ei ole Pyhää Henkeä, ei ole hänen omansa (Room.8:9). Onko olemassa siis joku välitila?

    Eikö asia olekkaan niin, että on joko Jumalan lapsi tai sielunvihollisen oma?
  8. Henkilöihin ei tule perustaa, vaan yksin Raamattuun.

    Jumalan tahto on koota omansa yhteen. Rakkaus johtaa Jumalan lapset yhteen. On siis kaksi valtakuntaa, Jumalan valtakunta ja sielun vihollisen valtakunta. Jumalan valtakunnan ulkopuolella ei ole pelastusta, koska siellä ei ole Kristusta, siellä on vain epäuskoa.
    Pyhällä Hengellä on siis taivaan valtakunnan avaimet. Toisella päästetään katuvat ihmiset synneistään ja toisella sidotaan katumattomat ja tottelemattomat heidän väärään tilaansa, että he ymmärtäisivät tehdä parannuksen.

    2.Kor.5:18: Mutta ne kaikki ovat Jumalasta, joka meitä on itse kanssansa sovittanut Jesuksen Kristuksen kautta, ja antoi meille viran sovinnosta saarnata. 19. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itse kanssansa, ja ei lukenut heille heidän syntiänsä, ja on meissä sovintosaarnan säätänyt. 20. Niin olemme me Kristuksen puolesta käskyläiset; sillä Jumala neuvoo meidän kauttamme. Niin me rukoilemme siis Kristuksen puolesta, että te Jumalan kanssa sovitte. Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”
  9. Onhan ehtoollinen sakramentti, sitä en kiellä. Synnit saa uskoa anteeksi taas äänellisen sanan kautta. "Uskohan tulee kuulosta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta".
  10. Parannuksen armon kautta Jumala siirtää ihmisen pimeydestä Poikansa valtakuntaan ja siellä hoitaa häntä armolla ja totuudella. Uskovaisen tehtävä on saarnata parannusta ja syntein päästöä.


    Muutama esimerkki. Etioppialaisen hoviherran parannus (apt.8:26-40). Ei hän ominvoimin saanut henkeä, vaan Philippuksen saarnasta.

    Samoin Saul (Paavali: apt.9:1-9)

    Korneluksen parannus (apt.10)

    Tuhlaajapojan parannuksen armo (Luuk.15:11-24).
  11. 1.Piet.1:9. Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on,
    10. Jotka ette muinen kansa olleet, mutta nyt olette Jumalan kansa: jotka ette muinen armossa olleet, mutta nyt te armossa olette.

    Raamattu puhuu myöskin siitä, että olemme nyt siinä valtakunnassa:
    Ilm.1:9. Minä Johannes, teidän veljenne ja osallinen vaivassa ja valtakunnassa ja kärsivällisyydessä, Jesuksessa Kristuksessa, olin luodossa, joka kutsutaan Patmos, Jumalan sanan ja Jesuksen Kristuksen todistuksen tähden.


    Room..5: 17. "Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta." -

    Jeesus sanoo myöskin, että "hänellä on kaikki valta taivassa ja maan päällä" (Matt.28:18).
  12. ootko nähnyt?
  13. uskovaisessa ihmisessä on Jeesuksen Henki: Raamatussa ei ole yhtään kohtaa syntiinlankeemuksen jälkeen, että ihminen saisi suodaan Hengen (synergismissä) ja synnit anteeksi, ilman toista Jumalan lasta. Tällöin tehdään seurakunta ja muut Jumalan lapset tarpeettomiksi, ns. "helppo uskolla", jota maamme on täynnä eri sekaoppeineen.

    Pyhän hengen mukaan aito usko herraan Jeesukseen tarkoittaa myös Jeesuksen sanojen uskomista. Eli jos et usko sitä mitä, Jeesus sanoi, et usko Jeesukseenkaan. Monet jättävät uskomasta juuri tämän:" Minä annan teille taivaan valtakunnan avaimet, joille te synnit anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annettu...". Yleensä ihminen, joka ei omista pyhää henkeä, uskoo sen minkä se on halukas uskomaan.
  14. 1 Jeesus lähetti 70 ja 12 opetuslasta, vaikka nämä eivät olleet edes uskossa. Silti heillä
    oli voima tallata ..kaikkea vihollisen voimaa.

    Missä sanotaan kohta, että heillä ei ollut uskoa?
  15. synnytä uskoa, koska heitä on käsketty karttamaan:

    Tiit.3:10. Eriseuraista ihmistä pakene, kun häntä kerta taikka kahdesti neuvottu on,
    11. Tietäen, että senkaltainen on käännetty pois ja syntiä tekee, niinkuin se, joka itsensä tuominnut on.

    Pyhän Hengen papeista

    Raamatun mukaan Jeesus tämän vallan omilleen antoi ja siis myös seurakunnalle:
    Joh.20:21. Ja Jesus taas sanoi heille: rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät.
    22. Ja kuin hän nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki:
    23. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt.

    Edelleen: Matt.18:18. Totisesti sanon minä teille: kaikki, mitä te maan päällä sidotte, pitää myös oleman sidotut taivaissa: ja kaikki, mitä te päästätte maan päällä, pitää myös oleman päästetyt taivaassa.

    Room. 1:17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta”

    Jos epäuskoinen voisi antaa syntejä anteeksi, turhaanhan Jeesus tämän vallan olisi omilleen (Pyhän Hengen papeille) antanut.

    Epäuskoisen julistus ei synnytä uskoa:

    Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te kierrätte meret ja mantereet tehdäksenne yhden käännynnäisen; ja kun joku on siksi tullut, niin teette hänestä helvetin lapsen, kahta vertaa pahemman, kuin te itse olette!

    Matt. 23:15


    Samarian tapauksessa (apt.8:8:5-17) on teksti teologisesti erittäin monitahoinen ja rikas. Asiaa on tarkasteltava uskon näkökulmasta. Näiltä ihmisiltä puuttui Pyhä Henki. Miten tämä oli mahdollista? Tällöin todetaan, ettei samarialaisilla ollutkaan vielä tässä vaiheessa elävää todellista uskoa, sillä ”Pyhä Henki” saadaan uskolla. Paavali sanoo myös: ” Me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen”. (Gal.3:14). Tämä on todettavissa tekstistä, joka osoittaa, että kuulioiden sydän oli ”jaettu”: he kuuntelivat ja ylistivät Simon-noitaa sen jälkeen, kun he olivat yksimielisesti ottaneet vaarin Filippoksen saarnasta. Tässä tilassa he uskoivat myös Filippoksen evankeliumin julistukseen. Toisin sanoen, he uskoivat samanaikaisesti sekä Simon-noidan puheeseen, että Filippoksen julistukseen. Tällöin ei voinut syntyä vanhurskauttavaa uskoa. Teksti osoittaa syvällisesti, ettei ilman uskoa voi tulla vanhurskaaksi, eikä saada kasteen siunausta. Kun Pietari ja Johannes siunasivat samarialaiset kättenpäällepanemisen kautta (= Kuva evankeliumin julistamisesta) syntyi usko, ja he saivat Pyhän Hengen. Heitä ei kuitenkaan tarvinnut kastaa uudelleen, sillä Jumalan sanan mukainen kaste oli voimassa ja usko omisti sen omakseen.
  16. kun sana antaa mitä lupaa uskovaisen suulla, niin saa uskoa synnit anteeksi. Myös ennen ehtoollista, kun sanat lausutaan.

    Elementit tarkoittavat "materiaa", eli leipää ja viiniä tai kasteen vettä.
  17. VL:ät opettavat ehtoollisestakin aivan oikein ja olen sen sinulle osoittanut. On monenlaisa ehtoollisen asetuksia kirkossa, mutta siellä missä on oma paimeneni ja missä sana lupaa synnit anteeksi, siellä on syntien anteeksiantamus.
  18. Eihän edes aina käytetä Matt.26 asetusta= syntienanteeksisaamiseksi, mitäs sitten?

    Sitäpaitsi tämähän sanotaan jo elementtien siunauksen jälkeen. Kun nämä sanat lausutaan, uskoni menee siihen sanaan ja ristille, kuten Jeesuksin meni sanoissa;

    28. Sillä tämä on minun vereni, sen uuden Testamentin, joka monen tähden vuodateTAAN syntein anteeksi antamiseksi.

    Hengellinen syöminen ja juominen tarkoittaa uskoa Kristukseen. Uskossa näet me nautimme Kristuksen lunastustyön hedelmää, syntien anteeksiantamusta. Lue Joh. 6:47-58. Tätä hengellistä syömistä on aina harjoitettava. Huomio: Joh. 6:47-58 ei puhu ehtoollisen nauttimisesta, vaan vain tästä hengellisestä syömisestä.


    Sakramentillinen syöminen ja juominen tapahtuu ainoastaan pyhän ehtoollisen sakramentissa, sillä vain siinä saamme suullamme ottaa vastaan ja yliluonnollisella tavalla syödä ja juoda Kristuksen tosi ruumiin ja veren. Tämä tapahtuu samalla, kun syömme leivän ja juomme viinin.
  19. "...mikään ei ole sakramentti käytön ulkopuolella; aivan kuin kasteen vesi ei ole kaste käytön ulkopuolella" (St.LXXIh, 3179-3180).
  20. mutta "Luterilainen" lehti, kääntää ja opettaa toisin Simon Wolferinus:ta
    ja tuossa Lutherin kannasta.

    Sehän tuli heti perään Luterilaiseen. Luther, ei tehnyt tuosta jyrkkää lakia, kun hän sanoi, että ehtoollisaineet tulisi käyttää loppuun, vallitsevan tavan vuoksi ja ettei kysymyksiä nousisi.

    Kysyin asiaa uskovaiselta papilta. Hän sanoi, että ehtoollinen alkaa silloin kun asetusanat lausutaan ja loppuun kun viimmeinen ehtoollisvieras nauttii ehtoollisen ja pappi toimituksen lopettaa. Käytön ulkopuolella ei ole sakramenttia.
    21. 585 / 622
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt