tuoksuvattu

Vapaa kuvaus


Täysin purjein kohti siintäviä saaria, luodoilla leväten,
elämän nautinnot jokaisella solullasi kokien.
Kiire on kaikonnut
eilisten kokemukset kasassa, uutta kohti kokka,
uutta kohti elämä.
Herää tänään rakastamaan,
herää jakamaan rakkautesi.
Vaikka et humaltuisi viinistä,
anna elämän viinin virrata suonissasi.

Siviilisääty: Leski
Email: [email protected]

Motto:
Omalla naamalla naamioitta!

Aloituksia

61

Kommenttia

657

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Nikkarin Kerttu, " Yöt päivät mielessäni onpi Kerttu,
    muistathan vielä tuon nikkarin tyttären?"


    Tilta Tuohimaa. " Hei terve Espanjasta,
    sä Tilta Tuohimaa,
    hei terve Afrikasta
    ja hiukan kauempaa..."


    "Tuolla Lontoossa Jennyn ma kohtasin,
    haaluvee, hiivuvee, hiiohoo.
    Hän ol' neitosten joukossa kaunehin... "


    Uskoton ja petollinen Julia.
    " Kesäpäivä oli kaunis ja pilvetön,
    kun se fregattimme valmis oli lähtöhön.
    Suru sydämessä rannalla sä astelit.."


    Orvokki.
    " Mä rintehessä metsän
    ja aivan yksinään,
    näin kerran pienen kukkasen...."

    Haamu seisoi Marianan ovella. " Yksi haamu oli..."


    Liisa astu nurmella.
    " Liisa astu' nurmella,
    Lasse seuras myös.
    Pelvon puna poskil'
    ol' Lassell' tässä työss'..."



    "Mollyllensa Paddy kerran kirjeen Kirjoittaa;
    " Vastaa heti, jos sä tämän kirjeen vain saat,
    älä suutu, jos sä ehkä virheen löydätkin,
    vaan muista että terää vailla kirjeen kirjoitin!"
    It's a long way to Tipperary,
    it's a long way to Tipperary...



    " Oi armas Rosmariini,
    sä oot kuin pingviini,
    niin elegantti,
    sua aina rakastan."


    "Kievarin Kirsti...."

    En tiedä kaikkia mitä tänne jo on kirjoitettu, mutta tuossa muutamia rallatuksia
  2. Äidin luokse kiiruhti pikkuneiti
    ja putosi rappusilta.
    Tuli siitä pitkä pieti,
    sairaalassa koko ilta.
    Ei siinä mitään, sanoi lääkärisetä,
    mutta mummia ei tieto petä
    kun näin sen valtavan turvotuksen.
    Tulihan se,
    kutsu uusi sairaalaan
    ja aikakin
    tiistaina naulataan.

    Parilla naulalla luut yhteen
    ja kipsi olkapäästä asti
    oli päättäjaisetkin
    käsi onneksi vasen
    joten kykeni kätensä ojentamaan
    kun sai HYmytyttö patsaan.

    Ja mitä lopulta tuleekaan
    nyt alkoi tulehtumaan
    ja mätää vuoti naulojen reiät
    joten kipsi pois
    naulatkin,
    eikä luutuneet ole yhteen luut
    Ei auta
    kantoside vain kättä kantaa
    ja äiti lääkettä apteekista kantaa
    Sairaalabakteeriksi mummi sen arvaa.
    Onko hygienia sairaaloissa jo pelkkää harhaa.

    Kuinka pitkään parantuminen kestää.
    Vahoinkoja kukaan ei voi estää,
    mutta sairaalassa,
    liian monta on bakteeriin sairastunutta.

    Mummi voi vain tsemppiä toivottaa
    ja lapsen kanssa
    kivutonta kesää odottaa.
  3. Eipä kuulunut lapsuuteeni juhannuskokko, pohjanmaalla kun kokko poltetaan pääsiäisen aikaan ja niistä on muistoja.

    Yleensä olen ollut töissä juhannuksena.
    Jonkun on aina oltasva töissä kun muut juhlivat ja taipuen toisten tahtoon töihin jäin useimmiten.

    Niin nytkin. Aattona aloitan ja juhannus aamuna siivoamaan tanssiväelle illaksi lavaa kuntoon, sitten taas illalla niihin muihin töihin. Kokkokin paikalla on, mikäli kiireiltä sitä ihailemaan ehtii.

    Hyvää musiikkia ja iloisia ihmisiä paikalla, mikäpä on juhannusta viettäessä.
    Saa tässä vielä yksinäisiäkin kesäiltoja viettää. Niissä on sitten taas ihan oma hohtonsa.

    Turvallista matkaa juhannukseen ja sen aikana.
  4. Mukaellen tähän yksi värssy siitä
    eihän tämä pitkäks värssyks riitä
    mutta ajatuksiin tuli värssy tämä
    hyvän mielen mieleen herättämä.

    - Kellii valaskala lainehissa,
    kellii Pohjanneito aitassaan,
    kellii päivänpaistehessa kissa,
    mut sydämessäin kellii ystäviä vaan!-

    Aina joku täällä huomaa alakulon
    syynä pätevä se onkin tänne tulon,
    jakamalla ilot sekä surut täällä
    paistaa päivä myöskin sadesäällä.

    Yksi vielä;
    - Vetää vaari kessusauhut suuhun,
    vetää unta kissa pankollaan,
    varkaan saapi vetää kaakinpuuhun,
    mut sydämeeni vedän ystäviä vaan!
  5. Aamujumppaani kuuluu musiikkiliikuntaa, tanssia radion tarjoaman musiikin tahdissa.

    Musiikki soi taustalla kun teen käsipainoilla (16,6 kg) aamuisen lihasjumppani, jonka tauotan tanssimalla tai istumalla tässä koneella, harvemmin kyllä keskustelupalstoilla aikani kuluu aamullakaan.

    Nyt jalkajumppaa sauvojen kanssa tuolla ulkona.
    Liikunnan riemua tanssien ja tossutellen.
  6. Suunnistuskilpailuja katselin
    nojatuolissa istuin ja valvoin.
    Kahvitkin keitin piristämään
    uneliaisuudesta virkistämään.
    Siinä muistelin aikaa lapsuuden
    tapahtumia, elämää nuoruuden
    ja metsään juoksin muistoissani.
    Sinne juoksin aina iloissani
    joskin ikävänikin siellä itkin
    juoksin sinne taas, polkua pitkin.
    Elin mielessäni kauniin kesän
    muistin hataran kyyhkysen pesän,
    lintu alaoksille rakensi sen
    ja opin tuntemaan tuon kyyhkysen.
    Juoksin metsässä mukana juoksijain
    jonkin kumman tunteen tuntea sain,
    kuin olisin mukana ollut tuolla
    kun ajatuksissani juoksin suolla.
    Yli kivien ja kantojen kuljin
    syleilyyni tutun kuusen suljin.
    Sen pihkaisen pinnan ja tuoksun
    tunsin ja muistin riemua juoksun.
    Vaikka mieltä ikävä usein kalvaa
    ovat muistot, kuin haavoihin salvaa,
    sillä ikävän harmit mielestä suistan
    kun onnelliset tapahtumat muistan.

    Tekee elämä haavoja jokaisen pintaan
    ne jaksaako kantaa ja mihin hintaan
    me annamme itsemme alttarille
    huonoon kohteluun ja loukkauksille
    ei mielellään kokko elämäänsä tuhlaa,
    vaikka moni silti itsensä uhraa.
    Kun juoksee aatoksin lapsuuden mailla
    voi viivähtää muistoissa huolia vailla
    ja unohtaa pahan mielen ja surun
    kun muistoista löytää onnen murun.
    "Jukolan veljekset" juoksivat polkuja pitkin
    lapsuusmuistoissa minä ilonkyynelin itkin.
  7. Ymmärrän kyllä osittain syyn miksi pirttiä kohtaan osoitetaan syytöksiä. Pienen piirin suljettu yhteisö, kaikesta muusta puheesta huolimatta se käsitys on monella ja en ihmettele.

    Käsitys vahvistui keväällä.
    Joku kysyi minulta olenko menossa Kahvipirtin tapaamiseen. Enpä ollut moisesta ilmoitusta missään nähnyt, ei ollut etsienkään löydettävissä.
    Vain pirtin sisällä matkasta tiedettiin ja puhuttiin, siellä sovittiin.
    Yleinen käytäntö tapaamisista on ilmoittaa suomi24 palstoilla julkisina tapaamisina, ellei sitten kyseessä ole vain suljetulle joukolle/ yksityisissä tiloissa/ jostain määrätystä syystä järjestetty kokoontuminen.

    Ymmärrän jos yksityinen kutsuu nettituttavia henk. koht. mutta, pitin sisällä järjestettynä, se kyllä vaikuttaa sisäpiirin jutulta johon muita ei edes haluta mukaan.

    Ehkä osittainen syy onkin juuri tuo, pirttiläiset juttelevat keskenään, muihin ketjuihin he, palstakäsityksen mukaan tulevat vain rekkaamatta ja vain kielteisessä mielessä.

    Hyvä tai paha, sellainen käsitys on minullakin, määrätyistä syistä.
    Pirttiä vastaan minulla ei ole mitään, mutta edellä olevasta syystä, moni vierastaa tulemista mukaan.

    Olinhan siellä joskus minäkin, eräs juttu vain sai minut sulkemaan sen oven ja pysyttelen ihan vapailla markkinoilla.

    Miettikääpä, kannattaisiko ilmoittaa muuutenkin kuin Pirtin ilmoitustaululla mitä olette suunnitteölemassa hyvän hengen luomiseksi, koska se kynnys näyttää olevan mobnelle liian korkea ylitettäväksi.

    Tämä on vain minun mielipiteeni, ja puskasta en huutele mielipidettäni Pirtistä, rohkenen kertoa mielipiteeni näin julkisesti.
  8. Ihan samoja fiiliksiä minulle syntyy kulkiessani kaupungissa jossa vanhat talot ovat saaneet jäädä paikoilleen, kertomaan kaupungin menneestä historiasta.

    Samoin tuolla maaseudulla.
    Istuin viikko sitten ystävättäreni kyydissä kun hän "ajelutti" minua halki kauniin maseudun.
    Siellä en lakkaa ihailemasta komeita pohjalaisia maalaistaloja, joista osa valitettavasti on päästetty lahomaan ja rakennettu pihaan lättähattu joka ei sitten yhtään sovi keskelle maaseutua minun mielikuvamaisemassani.

    Tulisi varmasti haölvemmaksi pitää talot kunnossa kuin rakentaa uutta.
    Monet talot ovat vahvoista hirsistä. Usein, kun katto vuotaa, lahoo koko talo.

    Kuinka paljon muistoja onkaan kertynyt omasta lapsuudestakin vanhojen talojen pirtissä henkivästä hiljaisesta rauhasta, hämärä tupa jonka ikkunalla kukkivat palsamit ja pelakuut.

    Keinutuolissa istuva mummo, raamattu tai kudin käsissään.
    Vaari lataamassa piippuansa ja tuvan seinällä kello raksuttaa aikaa tasaiseen tahtiin.
    Muistoissa on paljon kuvia joita ei enää voi uudelleen kuvata.
    Mennyt aika henkii vanhoissa taloissa ja vanhoissa muistoissa.
  9. Siellä ei yksin kukaan pärjää, koko joukkueen onnistumista voittoon vaadittu.

    Sama täällä, jos yhteen hiileen puhaltajia löytyy, syttyy pienikin hiili liekkiin, mutta toisaalta, kymmenenkin kynttilää sammuu jos kaikki puhaltavat samaan suuntaan.
  10. Elämän valtatiellä
    suuntavaistot valppaina
    vaarallisia mutkia varoen,
    kuoppia vältellen,
    hidastuvin askelin kuljen.

    Elämän valtateillä
    juoksin innoissani
    kepein askelin
    nähdäkseni minne se vie.

    Elämän valtatie
    tarjosi matkan huomisiin
    antoi rakkautta
    antoi surut
    ja hiljalleen
    askeleeni lyhenevät.

    Elämän valtatiestä
    erkani polku
    halki metsien ja peltojen
    järvien rantaan
    synkkiin saloihin
    leiskuville nuotioille
    ja omaan sismpään.

    Elämän valtatie,
    suora ja leveä
    pakotti kiirehtimään.

    Elämän polulla suunnistaen
    kiviä ja kantoja varoen
    kohteesta kiinnostuen
    opin suunnistamaan oikein.

    Elämän valtatieltä
    omaan itseeni.
    Karttana itsetunto,
    kompassina itsehillintä
    rastilla rastille
    tulos hyväksytty,
    omat virheet anteeksi annettu.
  11. Tänään se alkaa.
    Yhtä jalkaa
    Venlaa monta,
    tyttöä verratonta
    metsikköön katoaa
    soissakin samoaa
    Vaikka olis Martta,
    kompassi ja kartta
    kilpailijan tarvikkeet
    eivät järjen korvikkeet.


    Ne käteensä kahmaisee
    polulle pinkaisee
    ja kiveltä kivelle
    rastilta rastille
    juoksee ja tarkkailee
    mielessään merkkailee
    karttamerkit maastoon
    törmäämättä puustoon.

    Joukkuetta edustaa
    kunniaansa puolustaa
    moni vanha voittaja,
    Hyväkin suunnistaja
    kartalta voi eksyä
    itseltänsä kysyä;
    Tässäkö tämä nyt,
    olenko jo eksynyt?

    Jukolan viestin joukkueille tsemppiä.
  12. ehkä järkevämpi vastustaja Sinulle kuin uskotkaan.

    Eihän täällä kenenkään tarvitse henkilöllissyyttänsä paljastaa.
    Maalaismiehen taito kuvata elämää ja asioita on vertaansa vailla. Turhaan hänen katoamistaan tai paljasteluja henkilöllisyydestä on täällä esittää, mikään syytös ei sellaiseen anna aihetta.

    Ihmettelyä aiheuttaa tämä ajojahti.
    Eikä vielä edes mätäkuu!

    Maalaismiehen puolella olen, vaikka en häntä tunnekaan.
    Hänellä on viisautta ja vahvuutta antaa moittijoiden pitää omaa puhettaan.

    Ps. Herjaamisesta ja loukkaamisesta on tehty rikosilmoituksia ja annettu tuomioitakin. Kaikki lähetetyt viestit tallentuvat palvelimelle ja sieltä ne voidaan etsiä poliisitutkinnassa syytteen näytöksi. Aina on oltava tarkkana mitä kirjoittaa vaikka salanimelläkin esiintyisi.
  13. Heitä on monta
    tummia ja vaaleita
    miehiä ja naisia
    ystäviäni
    harrastusten parista
    työtovereita
    yksinäisiä
    pariskuntia
    nuoria ja vanhoja.

    Ystävät kuuntelevat
    puhuvat ja halaavat
    nauramme yhdessä
    teemme retkiä
    syömme
    tanssimme
    tai istumme ihan hiljaa.

    Ystävät ovat tarpeellisia
    kun on yksin
    sairas
    surullinen
    iloinen
    onneton
    tai onnesta pakahtumaisillaan.

    Mitä minä tein
    kuuntelinko
    autoinko
    itkinkö kanssasi
    lohdutinko
    otinko kädestäsi
    ja tanssin kanssasi ilosta
    kun sain Sinusta ystävän.
  14. Kauniisti kurttulehtiruusu
    tien vierellä kukkia voi.
    Elämä ihmisen poskille
    kurtut ja rypyt toi.
    Kukan punahehkuisen
    moni taitaa rintaansa.
    Nainen kurttuja häpeillen
    laittaa meikkiä poskiinsa.


    Huulet yhteen puristuneet
    kuin viivana kasvoilla
    punavärin keinotekoisen
    saivat huulipunalla.
    Kukka vierellä tien
    oman värin omistaa.
    Miksi tuo ihminen
    itseään yrittää komistaa.

    Kesämekon helmat heiluu
    korkokengät kopisee.
    Kesäsade aitan kattoon
    pisaroina ropisee.
    Korkokengissä tepastaa
    katujansa kaupunkilainen.
    Maaseudulla paljain varpain
    kulkee nurmella nainen.
  15. Täällä ei voi välttyä riidalta, jos haluaa riidellä ja riidan saa aikaan hyvin pienestä, kuten viime päivinäkin, tässäkin ketjussa näkyy.

    Joillakin on vain lyhyt pinna ja toisella suorat sanat. Kun he kohtaavat syntyy sota sanoilla joissa ei vastapuolta säästetä eikä säälitä.

    Kuten on huomattu, jotkut kirjoittajat ovat silmätikkuina edelleenkin, vuosia on kulunut, mutta sanojen kärki yhä yhtä terävä ja suunta sama, ampujia ehkä nyt useampia kuin aiemmin, en tiedä, enkä arvaile, mutta vaikutelma on sellainen.

    Miksi me muutumme äreiski ja lyhytjännitteisiksi, vaikka iän pitäisi antaa viisautta ja itsehillintää.
    Kukin mukana oleva tietää, kaikki ei kiinnosta kaikkia, ja samaan aiheeseen kyllästyy.
    Joitain haavoja ei arpikaan peitä. Niitä täällä saa, niitä on sielussa ja mielessä.
    Huomattu on, ettei kaikkiin voi luottaa, paraskin ystävä omistaa parhaan ystävän, vihamies kaverin ja syytetty puolustajan.

    Kaikillehan palsta on avoin, mutta kuten sanot, pitäisi osata harkita kuinka oikeuttansa ja sanavapauttansa käyttää ja kenelle sanansa osoittaa.

    Uusia, tai uusi, epäsopu ei kasvata palstan käyttäjien määrää, kirjoittaapa millä nimellä tahansa.
    Huuhaatakin, sillekin on oma osastonsa ja lukijakuntansa, täällä sen viljely tuntuu joskus olevan pääasia. Huvinsa kullakin, en ole esteenä.

    Hyvää kesää ja sovinnollisuutta toivon kaiklle.
  16. Samaa mieltä kanssasi olen.
    Asiallisuus on joskus hukassa näillä palstoilla, pelkkää hupia ei pitkään jaksa, itsellensä vastaajat oma lukunsa.

    Yksi ihminen voi esiintyä monella nimellä, jopa rekisteröitynä. Sen palveluntarjoaja hyväksyy, ja osin ymmärrän nimimerkin vaihtamisen, koska niin tein itsekin, mutta, minulla oli syyni joita nyt en tässä ala selostamaan. Pyrin kuitenkin kirjoittamaan tällä jota muutoinkin käytän suomi24 sivustoilla.

    Täällä saa kyllä kokea myötä ja vastavirran kuohut. Paksua nahkaa vaaditaan mukana olevilta, koska taustalta tuulee usein melkoisen voimakkaasti, uhkaavastikin jopa.

    Jotain uutta, jotain vanhaa, kiva joskus olla mukana, vaikka enimmäkseen hymähtelen täällä yksin lukiessani palstaa. Usein asia ei anna aihetta ottaa kantaa, joskus sentään, kiukuttaakin, mutta parempi kääntää sivua kuin kiihtyä turhaan, sama se monta kertaa on jännittävän kirjankin kohdalla tehtävä, liian kiihkeää.
  17. Kyllä täällä sitä "öljyä laineille", tai sanoisinko "vastavirtaa" esiintyy myös "vanhoja" kohtaan.
    Mitä ja kuinka vanhuus palstalla mitataankin. Ehkä sen voi mitata kohdalla alkaneeksi jo 1998, jolloin aloittelin palstalla mukana oloa.

    Kokemuksesta voin sanoa vastarinnan silloin olleen paljon vahvempaa kuin nykyisellään.
    Siitä viis, monista pudotuksista huolimatta olen mukana, vaikka haavoja on toki pitänyt nuolla "vanhankin".

    Elämän tilanne aikoinaan ajoi tänne purkamaan ajatuksia, keskustelukumppania kun ei ollut joka hetki kuuntelemassa murheitani, eipä iloillekaan jakajaa.
    Persoonakohtaista moitetta, syytöksiä, riitoja ja turhia "suukopuja" ilmenee kaikkialla ja aina. Kaikkia ei voi miellyttää, niin hyvää ei ole olemassakaan.

    Nykyisin otan osaa silloin tällöin, lueskelen joskus mielipiteitä ja yritän olla sivussa silloin kun ei ole mitään sanottavaa, mutta sanon suoraan silloin kun sanon.
    Asia on tärkein, ei se kuka sanoo.
    Kiirettä pitää täällä arkisessa tosi elämässä. Harrastuksien parissa ei kaipaa keskustelupalstaa korvikkeeksi ihmiselle, mutta aikoinaan palsta oli itsellenikin kuin henkireikä tynnyrissä.

    Toivon mahdollisimman monen löytävän täältä "kuuntelijan ja vastaajan" omaan tilanteeseensa, olkoon se mikä tahansa.
    Täällä on mahdollisuus kysyä ja vastata, kertoa ilot ja surut jaettavaksi.
    Jos kykeneen kirjoittamaan ulos oman pahan mielensä, kertonaan huolensa ja surunsa. Lukemaan ne kirjoitettuna, ajatuksen kautta ilmaistuna, oppii itsekin todentamaan asioita. Se on kuin liikojen kivien poistamista painavasta repusta.
    Jatko on helpompaa kun kuorma kevenee.
    Niin itse olen kokenut palstan vaikutuksen omalla kohdallani, vaikka joskus kuormaan on täällä lisättykin, se on toisarvoinen juttu.

    Helluntaita ja kuumaa kesää uusille ja vanhoille.
  18. Siinä onkin pohtimista.

    Normien mukaan käyräksi kasvanut kurkku ei kelvannut kauppatavaraksi, mutta normaalisti kurkku ei aina ole suora!

    Ihminen asetetaan syntymähetkestä saakka johonkin normitukseen, lapsi on syntyessään joko täyden 10 pisteen vauva, tai sitten onnettomat 3 pistettä saanut, kuin väärin elämän aloittanut ihmistaimi.

    Koko elämän ajan meitä verrataan johonkin " normaaliin " joka asetetaan tavoitteeksi opiskelussakin. Paraskaan ei ole kyllin hyvä, ellei ole normaalin rajoissa.

    Kuka on normaali?
    Oma mielipiteeni on aina ollut mittareita vastaan.
    Kehitysvammainen tuttavani, ei hän ole mittareiden mukaan normaali, mutta näyttää siitä huolimatta kaikkien silmissä normaalilta ihmiseltä, kun emme mittaa henkistä kehitystä mittarilla joka näyttää muille sataa ja hänelle ehkä joku voisi näyttää vain puolta siitä.
    Hänelläkin on elämän viisautta ja henkevyyttä jota monelta ns. normaalilta puuttuu ainakin omissa silmissäni.

    Viisaus ei näy aina katsomalla, se on sisällä.
    Elämän antamaa viisautta, normeistakin poikkeaavaa, on kaikissa meissä. Millä se mitataankin.

    Olkoon normit ja normaalit mitä tahansa, kunhan ihmisellä on hyvä sydän ja viisautta jaettavaksikin.
    Rikkautta on omistaa ystävä joka ymmärtää heikoimpaakin, normaaliudesta riippumatta, joillakin on taito jakaa voimaa ympärillensä.

    Luulen, että olet yksi heistä joita monet kiittävät, vaikka täällä asia ei ole ihan niin yksiselitteinen.

    Se on " normaalia " kun täällä(kin) on monta mielipidettä, muusta normaalista viis!

    Heleätä Helluntaita, palstalaiset.
  19. Kesän lämpöä kiven pinnassa,
    pääskysten lentoa taivaalla
    ja kosteaa nurmea pihalla.
    Kastepisaraa kukan terälehdellä,
    hymyä lapsen silmissä
    ja väsyneen vanhuksen sanoja.
    Elämä sykkii sydämessä
    virtaavana koskena suonissa
    ja tuulen huminassa soi kesä.
    Rakastan kesää,
    talven tuiskuja, viimaa, pakkasta,
    rakastan elämän rikkautta
    ja elämä on tärkein.
  20. Metsätähti hento,
    perhosten kevyt lento
    ja laulu satakielen
    saa kesäiseksi mielen.
    Kielojen kelloin soitto,
    uuden aamun koitto,
    kuin pauhu urkujen
    soi kuohut koskien.
    Kukasta mehiläinen
    uuttera kimalainen
    hunajaa kennoon kerää
    ja sirkatkin jo herää.
    Pääskynen pesää tekee
    savea maasta hakee
    sen muuraa taitavasti
    katon rajaan asti.
    Soittaa jo soitintaan
    peippokin oksallaan
    ja harmaasiepolla
    on pesä katon alla.
    Oravan ei pesää näy,
    se pikaisesti käy
    pihalla kääntymässä
    syötävää etsimässä.
    21. 9 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt