simosomerma
Elämä Jeesuksen Kristuksen Rakkaudessa = EJKR
Kotimaa: Suomi
Koulutus: Yliopisto
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia95 aloitusta · 1568 kommenttia
- "Hurskastelu on helppoa, kun istuu nojatuolissa chattailemassa."
Missä kohtaa väitin pystyväni itse yhtään mihinkään? Ja mistä tiedät, miten helppoa tai vaikeaa minulla on?
Aloittaja kirjoitti yleisellä tasolla ja minä vastasin samalla tasolla. Kristittynä kuitenkin pyrin siihen, että tekstini ei vähentäisi kenenkään uskoa Jumalan mahdollisuuksiin vaan toivon mukaan lisäisi sitä. Mielestäni uskon kasvaminen on enemmän kiinni uskovien välisestä viestinnästä kuin omista ponnisteluista. En usko itsensä hurskaaksi kasvattamiseen.
"Tämä on se voitto, joka on voittanut maailman: MEIDÄN uskomme." 1. Joh. 5:4 - Tervehdys, herrens_tiggare!
Lainaus: "Näin ollen päättelen, että kuuliaisuus Jumalalle on yhtä tyhjän kanssa, ja ne, jotka pitävät korkeassa arvossa kuuliaisuutta Jumalalle, eivät varmaankaan ole täysin ymmärtäneet ihmisen perinpohjaista turmeltuneisuutta ja pahuutta."
Väitteesi, että kuka tahansa voi tehdä millaisia pahuuksia tahansa pitää minunkin mielestäni periaatteellisella tasolla paikkansa. Jumalan valtakunnassa mitään ihmisistä yleisesti lausuttua periaatteellista totuutta ei kuitenkaan voida noin vain soveltaa kehenkään yksittäiseen ihmiseen. Jokainen ihminen on Jumalan suunnitelmissa erikoistapaus, jonka mahdollisuudet toimia suuntaan tai toiseen riippuu Jumalan armoituksesta. Jos väitetään, että kuka tahansa nainen olisi ollut yhtä lailla sovelias Jeesuksen äidiksi, tätä aika harva allekirjoittaa. Tai että Aabrahamin, Daavidin tai Mooseksen tehtävään olisi voitu valita kuka tahansa - sitäkin moni epäilisi. Valinta oli Jumalan jo ennen aikojen alkua, joten hän johti asiat niin (antoi rakkaudellisen, uskolle kuuliaisen ympäristön), että nämä ihmiset sopivat näihin tarkoituksiin.
Ihmisluonnon syntisyys on ilmeinen asia, mutta sen kehittyminen suuntaan tai toiseen riippuu Jumalan armoituksesta - tai kirouksesta, kuten psalmi 109:6-20 kuvaa.
Uskon kuuliaisuudella on siis merkitystä, mutta ei siinä mielessä, että jumalisesti elämällä torjuisimme nuo kauheudet, joihin periaatteessa olemme kykeneviä. Jos kuuliaisuus nähdään tavoitteellisena toimintana, se kumpuaa jostain muualta kuin rakkaudesta Jumalaan.
"Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen." Matt 5:48 - Lue Raamatun henkilöiden uskon kamppailuista niin et joudu mukaan teologiseen soppaan, jossa loputtomasti väännetään jonkun teologin/liikkeen puolesta jotain toista vastaan. Kyllä Jumala osaa puhua sinulle tavalla, jonka ymmärrät, jos sydämestäsi häntä etsit.
- Tekstissäsi puhut melkein pelkästään Jumalasta, Saatanasta ja Jeesuksesta. Ei elämän problematiikka pelkästään noita kolmea sanaa pyörittelemällä selviä. On myös muita tärkeitä sanoja kuten maailma, liha, himo ja synti. Aika harva tosin on ottanut kunnolla selvää mitä nuo sanat oikeastaan tarkoittavat. Valitettavan usein tyydytään siihen, miten muut ihmiset ne meille selittävät.
Toiseksi: Elämästä ei selviä ilman kärsimystä. Mutta siihen voi vaikuttaa, ottaako kantaakseen kärsimystä, joka tulee maailman tavalla elämisestä, vai kärsimystä, joka tulee Jumalan tien kulkemisesta.
Kolmanneksi: Jeesuksen kuolema ja kärsimys ei ole yhtä kuin Saatanaa. Saatana on edelleen hengissä ja hyvässä toiminnan vireessä. Jeesus kuoli pois tämän maailman himojen ja Saatanan toimien ulottuvilta ja elää.
Hän elää ja kutsuu edelleen tänään: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämeltäni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani on kevyt."
Kuormasi ei vaikuta kevyeltä, joten: oletko ottanut kutsun vastaan? - " Toisen ihmisen uskon arvioiminen on sen sijaan ongelmallista."
Kiitos tärkeästä kommentista. Kunpa useammat ymmärtäisivät tämän. - Minusta ei taitaisi olla edes kyseisiin kekkereihin lähtijäksi, enkä voi vannoa, että olisin pystynyt tulemaan sinulle seuraa pitämään.
Koen itse usein ulkopuolisuutta. Silloin minua lohduttaa, että Jeesus jätettiin yksin kaiken ulkopuolelle, ja että hän ei meitä hylkää eikä jätä. Hänhän viihtyi nimenomaan muiden syrjimien ihmisten seurassa. - Ei todellakaan ihmisjärjen mukaista. Hänen oppilaansakin olivat sitä vastaan:
"Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmaista opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon vanhinten, ylipappien ja kirjanoppineiden käsissä. Hänet tapettaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi ylös. Pietari veti Jeesuksen luokseen ja alkoi nuhdella häntä sanoen: "Jumala varjelkoon sinua, Herra! Älköön sinulle koskaan sellaista tapahtuko!" Matt 16:21-22
Mikä mieletön homma kulkea tiedossa olevaa kärsimystä kohti ilman että kukaan läheisistä käsittää tehtävästä yhtään mitään! Mikä antautuneisuus ja luottamus Jumalaan, joka herättää kuolleista!! - Sinulla on varmaan jokin tietty kuva siitä, mitä ajatuksia siellä kylpyhuoneen lattialla päässä voi liikkua, mutta minä en sitä tavoita. Olen itsekin siellä joskus kierinyt kivusta tuskanhikisenä ja huutanut Herraa avuksi, koska tiedän, että hän kulkee rinnallani ahdistuksessani:
"Kaikissa heidän ahdistuksissaan oli hänelläkin ahdistus." Jes 63:9
Kuitenkin tiedän myös, että ihminen voi siellä lattialla tuskailla lukemattomia erilaisia asioita: esim. samoja Jumalan antamia ahdistuksia kuin Job tai sitten ihan omien syntien ja maailman murheen kantamisen seurauksia.
"Jumalan mielen mukainen murhe näet saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei tarvitse katua. Maailman murhe sen sijaan tuottaa kuoleman." 2 Kor 7:10
"Mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa." 1 Piet 2:20 - Hyvin sanottu capiche.
"Jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu" Room 10:13 - "Miten näet Jumalan onnistuneen tässä kasvatuksessa?"
Riippuu näkökulmasta. En katso olevani oikeutettu juutalaisia tai muitakaan tuomitsemaan. Sikäli Jumala onnistui, että osa juutalaisista tunnisti, että Jumalan antamat lupaukset täyttyivät Jeesuksessa. Toisin sanoen uutinen ylitti uutiskynnyksen ja on Jeesuksen tunnistaneiden juutalaisten ja pakanoiden ansiosta levinnyt kaikkialle maailmaan.
"Jos olisi olemassa kaikkivaltias Jumala, niin sellainen taho kyllä hoitaisi ongelmat ennen kuin niitä edes tulisi."
Tämä on hyvin inhimillinen toive, jonka myös moni uskova toivoo näkevänsä toteuvan. Raamatun Jumalan tapa panna asiat järjestykseen poikkeaa kuitenkin monesti meidän toimintatavoistamme. Esim. Jeesus ei pyytänyt seuraajiaan puolustamaan itseään (Joh 18:36) eikä käyttänyt mitään yliluonnollisia keinoja puolustautuakseen, vaikka hän olisi voinut kutsua enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä avukseen (Matt 26:53). - Mietitty on ihan ite ja havaittu, että pahuuden ja hyvyyden kysymyksiä ei voi mitata luonnontieteiden tai matematiikan logiikalla.
Lainaus: "Nykypäivänä moinen taru ei ylittäisi uutiskynnystä."
Olet oikeassa (tosin kyse ei ole tarusta vaan historiasta). Sen tähden Jumalan täytyi valmistaa ja kasvattaa yhtä kansaa (juutalaisia) vuosisatoja ja vuosisatoja, jotta edes osalle porukasta olisi kehittynyt riittävät edellytykset käsittää, mistä Jeesuksen toiminnassa oli kyse. - Koska koko maailma on pahan vallassa (1 Joh 5:19). Sen tähden kukaan ei voi pelastua ilman Jumalan puuttumista asiaan (Ilm 7:10).
Jeesus oli viaton toisin kuin me kaikki muut. Hän rakastaa meitä viallisia ihmisiä ja suostui sen tähden vapaaehtoisesti sovitusuhriksi meidän puolestamme (Matt 26:39) - Lainaus: "Epätoivo on aito umpikuja: mitään ulospääsyä ei kerta kaikkiaan näytä olevan. Verrataan tätä 9/11-iskun uhrien tilanteeseen: kuollako liekkeihin vai hypätäkö ikkunasta ja kuolla?"
Tämä on hyvä esimerkki. Tilanne oli konkreettinen ja nopea kuolema väistämätön. Kenellekään ei tule mieleen epäillä, etteikö kyse olisi aidosta epätoivosta. Itsemurhaajilla on aika harvoin kyse näin konkreettisesta ja ristiriidattomasta tilanteesta. Sairauden loppuvaiheissa toki tilanne voi näin olla, mutta käsittääkseni valtaosa itsemurhan yrittäjistä on elämän turhauttamia. Tänä päivänä löytyy paljon niitä, jotka (toisin kuin sinä) luulevat, että elämä on annettu nautittavaksi ja elämän on tarkoitus olla miellyttävää ja mukavaa. Kun sitten tällaiseen (tai johonkin muuhun vinoutuneeseen) ajattelutapaan ehdollistunut ihminen törmää vaikeuksiin, hän altistuu väärän maailmankuvan tuottamaan itsemurhariskiin.
Samalla tavalla meidän itse kunkin pään sisäinen maailmamme voi olla ehdollistunut joihinkin tiettyihin asioihin ilman, että nuo asiat olisivat oikeasti elämälle välttämättömiä. Ei ole harvinaista, että ihminen huijaa itseään luulemaan, että juuri hänen näkemyksensä elämästä on todellista elämää.
Jeesuksen seuraaminen ei ole helppoa. Apostolit olivat sitoutuneet Jeesuksen agendaan siinä määrin, että Jeesuksen kuoltua Pietarikin olisi vallan hyvin voinut ottaa itsensä hengiltä. Hän ei sitä kuitenkaan tehnyt, vaikka inhimillisesti katsoen hän oli menettänyt kasvonsa täydellisesti. Hän jaksoi, koska porukka ei häntä hylännyt ja ennen kaikkea koska Jeesus oli jo etukäteen valmistanut häntä:
"Simon, Simon! Saatana on tavoitellut teitä valtaansa seuloakseen teitä niin kuin viljaa. Mutta minä olen rukoillut puolestasi, ettei uskosi raukeaisi tyhjiin. Ja kun olet palannut takaisin, vahvista veljiäsi." Luuk 22:31-32
Varsin lähellä saattaa olla tämä aika:
"Silloin on oleva suuri ahdistus, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta tähän asti eikä tule koskaan olemaan. Ellei niitä päiviä lyhennettäisi, yksikään ihminen ei pelastuisi. Mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään." Matt 24:21-22
Siksi meidänkään ei tule menettää toivoamme, sillä meillä on etuoikeus rohkaista toisiamme ja pitää huolta maahan painetuista, murheellisista ja heikoista, jotta vihollinen ei pääsisi meistä voitolle. - Valehtelu on sitä, että lausutaan sanoja, jotka eivät pidä paikkaansa.
- Tuon Raamatunlainauksen yhteydessä on turha taittaa peistä luterilaisten, katolisten tai muidenkaan kirkkokuntien puolesta tai vastaan.
Tekstissä on kyse ennen kaikkea siitä, että mikä tahansa Raamatun Jumalan kansan osa (juutalaiset, katoliset, luterilaiset, helluntailaiset jne) voi palata Jumalansa luo. Sanathan on suunnattu nimenomaan niille, jotka samaistuvat Raamatun Jumalan kansaan: Jos sinä kuulet (et kuule) Herran SINUN Jumalasi ääntä...
Lisään tähän tekstin jatkon, joka on mielestäni sen tärkein osa:
"Kun kaikki tämä kohtaa sinua, siunaus niin kuin kirouskin, jotka minä olen asettanut sinun eteesi, niin silloin sinä menet itseesi kaikkien kansojen keskellä, joiden luo Herra, sinun Jumalasi, on sinut karkottanut. Sinä palaat Herran, sinun Jumalasi, luo, ja sinä itse ja sinun lapsesi olette koko sydämestänne ja koko sielustanne hänelle kuuliaisia kaikessa, niin kuin minä tänä päivänä sinua käsken. Silloin Herra, SINUN Jumalasi, KÄÄNTÄÄ SINUN KOHTALOSI ja armahtaa sinua." 5 Moos 30:1-3 - Se on oikea asenne, joka ilmenee oikeana suhtautumisena, ajatteluna, puheena ja toimintana.
Parhaiten oikeamielisyydestä saa käsityksen tutustumalla Raamatun Jeesuksen toimintaan ja puheisiin. - Hyvä kysymys. Kristinuskon termien alkuperäinen merkitys tuppaa nimittäin ajan mittaan peittymään maallisten tulkintojen alle. Esim. hurskastelusta voidaan puhua kokonaan hengellisten asioiden ulkopuolella. Hurskaus tulee sanasta vanhurskaus.
Vanhurskaus = oikeamielisyys. Kyse on oikeasta mielenlaadusta yleisesti eikä esim. pelkästään oikeudenmukaisuudesta. Raamatun Jumala on oikeamielinen ja antaa saman oikean mielenlaadun lahjaksi jokaiselle ihmiselle, joka uskoo ja turvautuu Jeesukseen Kristukseen. Uskova saa siis lainavanhurskauden uskoessaan ja liittyessään Jumalaan Jeesuksen kautta. - Jos tappamis- kysymystä peilataan Jeesuksen elämään ja puheisiin, minun on vaikea löytää asiaa puoltavia seikkoja. Ensinnäkään hän ei pyrkinyt panemaan maailmaa 'oikeaan' järjestykseen. Toiseksi hän esti seuraajiaan käyttämästä väkivaltaa. Kolmanneksi hän noudatti itse ohjettaan 'käännä toinenkin poski' kieltäytyessään puolustamasta itseään voimakeinoin. Eikä hän ollut heittämässä ensimmäistä kiveä, vaikka olisi ollut siihen synnittömänä oikeutettu. Ja hän kehotti seuraamaan itseään eli antamaan henkensä toisten edestä.
Yhteiskunnallinen keskustelu ja Jeesuksen seuraaminen ovat kaksi eri asiaa, joita ei voi yhdistää. Jos elät taivaallisissa, maailma ei voi ymmärtää sitä.
"He ovat maailmasta; sen tähden he puhuvat, niin kuin maailma puhuu, ja maailma kuulee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen." 1 Joh 4:5-6 - Kiitos vilpittömästä kysymyksestäsi.
Olet se mikä olet. Jos näet enneunia ym, niin näet. Sinun ei tarvitse niiden suhteen tehdä yhtään mitään.
Ainoa riski, mikä asiaan liittyy, on se, että alat ohjailla omaa tai toisten elämää näiden yliluonnollisten seikkojen avulla. Itse asiassa tämä on hyvin varteenotettava riski sen tähden, että kaikki ihmiset haluavat hallita ainakin omaa (ja monesti toistenkin) elämää. Elämänhallinta tulisi kuitenkin tapahtua tämänpuoleisilla keinoilla, sillä henkimaailma on petollinen. Siellä vaikuttavat niin hyvät kuin pahatkin voimat ja eikä ihminen voi omin voimin ottaa selvää kumpi puoli on kyseessä. Hyvältä näyttävät viestit voivat viedä pimeyteen. Ainoa turvallinen tie niiden suhteen on etsiä Jumalan tahtoa tutustumalla ja sitoutumalla Jeesukseen. Hyvää matkaa. - Tarinani on pitkä ja monivaiheinen. Se on malliesimerkki siitä, että Jumalan työ tapahtuu jokaisessa eri tavoin.
Minulla oli kyllä lapsen usko, mutta rippileiri meni mitäänsanomattomasti ja sen vetäjien teeskennelty heikkous ärsytti. Parhaan ystävän (=parikymppinen teol. opiskelija) uskoontulo rytinällä hämmensi. Hänen kauttaan sain kokemusta herätyskokouksista, joissa saarnattiin tulisesti syntien parannusta. Se lähinnä kummastutti ja ärsytti ja sai minut päättelemään, että Jumala ei ole antanut meille järkeä sitä varten, että heittäisimme sen roskiin.
Ihmisten auttamiseen keskittyvän työuran ja parisuhteen haasteet saivat minut tutkimaan erilaisia henkisiä oppeja ja lukemaan Raamattua, joka ei siinä vaiheessa avautunut.
Vähitellen työn haasteet saivat minut vakuuttumaan, että loppujen lopuksi kaikesta puurtamisesta jää käteen vain se, että olenko oikeasti välittänyt näistä ihmisistä vai ainoastaan toteuttanut jotain kaavamaista toimintamallia. Käytännön kautta siis aloin ymmärtää, että lähimmäisen rakastaminen on oleellista. Niinpä sitten eräässä ei-hengellisesssä tilanteessa laukaisin suustani, että en löydä elämästä mitään muuta elämisen arvoista kuin sen rakkauden etsiminen, joka on ilmoitettu Raamatussa. Vaikka en ollut tekevinäni mitään uskonratkaisua, tuon tilanteen jälkeen elämäni muuttui. Olin yhtäkkiä kaiken olevaisen kanssa sopusoinnussa ja ymmärsin, että muutoksen takana oli koko maailman luoja. Silti minulla on ollut hyvin pitkä tie ymmärtää ja tunnustaa, että kaiken tuon takana oli juuri se Jumala, joka sovitti Jeesuksen kautta meidät kaikki itsensä kanssa. Siinä sitä järjenkäyttöä on saanut (ja saa edelleen) harrastaa enemmän kuin mihinkään muuhun koko elämässä.