sepeteos

Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.toxicangel.com/, http://www.siniaalto.com Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

0

Kommenttia

28

  1. Kevyt liikenne on kevyempää ilman mopoja. Eli Mopot haittaavat koiranulkoiluttajia, kävelijöitä, hölkkääjiä ja pyöräilijöitä. Mopot ovat liian nopeita "ilmestyksiä" vanhuksille ja lapsille, jotka eivät ehdi tai tajua reagoida nopeasti liikkuvaan mopoon. Parhaat näkyvät kulkevan n. 80 km/h vauhtia ainakin ABC:n suoralla. Itse ajoin autolla seisemääkymppiä ja viereisellä kevyen liikenteen väylällä meni mopo ohi.
  2. ...olla oikeassa.
    Tai väärässä.
    Aika näyttää.
  3. ..oli POLAR, joka on nykyisin Joensuussa valmistuksessa. Mutta kansainvälisten arvostelijoiden mukaan ei ole saavuttanut sitä tasoa, jolla nurmeksessa tehty juusto voitti kilpailuja. Polar oli nurmeksen meijerissä kehitetty juusto, jonka tutannon siirto Joensuuhun ei onnistunut täysin, siellä ko. valmistuslinjaa eis aatu toimimaan kunnolla. lieneekö bakteerikanta ollut ilmassa erilainen, vai mistä lie johtunut. Meni monta kuukautta, ennekuin siellä lähti käyntiin myyntikelpoinen tuotanto.
    Polarin lisäksi täällä tehtiin erilaisia edam- juustoja ainakin.
  4. Maahantuojat ovat nykyisin velvollisia myymään varaosat muillekin kuin "merkkikorjaamoille" ja jokainen asiansa hallitseva huoltomies hankkii tietoneelleen diagnostiikat voiden sitten huoltaa ja korjata myös "Laakkosen merkkejä". Tekevät työn vieläpä puolta halvemmalla kuin Laakkosella. Kannattaa kysyä muualtakin. Ns. "takuuajan huollot" täytyy tarkistaa maahantuojalta, koska joillakin on omat sääntönsä (kts. Laakkonen). Tosin nykyisin ei saa helpolla mitään menenmään takuukorjauksena, vaikka olisi selväkin tapaus.
  5. Hyvä että joku muisti oikeinkin. Joensuun Ellihän se junamatkailija tosiaan oli.
    Onko kenellä tietoa Maikista ja Siiristä?
    Minulle ovat "uusia" tuttavuuksia.
  6. Kalja_Elsa oli muistamani mukaan pieni mummeli, joka liikkui 60-luvulla ja 70-luvun alussa enimmäkkseen junissa Joensuun ja Lieksan välillä. Joskus muistelen nähneeni Imatran kautta Kouvolaan menneessä kyydissäkin.
    Elsalla oli mukanaan omaisuutensa muovikasseihin pakattuna. Hän nukkui yönsä junissa ja päivät pummaili ruokaa ja kaljaa muilta kulkijoilta.
    olisiko ollut eläkkeellä VR:n töistä? Aikoinaan rautatien eläkeläiset saivat elinikäisen vapaalipun juniin.
    Silloin oli pitemmän matkan junissa vielä ravintolavaunuja ja asemaravintoloitakin Lieksassa sekä Joensuusssa ja muissa suuremmissa paikoissa. Elsa oli kova kiroilemaan ja pärjäsi jätkäporukoissakin hyvin kielenkäytön puolesta kovan äänensä avustamana.
    Tällaisia muistikuvia minulla on, lienevätkö oikeita vai erehdynkö henkilöstä, en ole 100%:en varma.
  7. ...juppi voi merkitä muutakin kuin sukunimeä.

    Sitaatti paikallisesta (suomalaisesta) Wikipediasta:
    "Juppi-sanaa (engl. yuppie, ”Young Urban Professional”) on käytetty koulutetusta, menevästä ja muodikkaasta (kaupunkilais)nuoresta, joka pyrkii etenkin taloudelliseen menestykseen.
    [1] Sanaa käytetään kielteisessä sävyssä kuvaamaan kaupunkilaista hienostelijaa."

    Että muistettaisiin, mistä ollaan keskustelemassa. Tulojen suuruus ei tee "jupiksi".
    Niiden pienuus voi pikemminkin olla ko. mutaation syntymisen laukaisjana.
  8. Sarkala purettiin v.1972. Se ei palanut.
    Kuvia ja hieman lisätietoa Sarkalan sijainnista ja eri toiminnoista löytyy osoitteesta:
    http://www.kantapuu.fi/search.phtml?s_fulltext=sarkala&s_adv[0]=&s_adv[1]=&s_adv[2]=&s_advfrom[0]=1&s_advfrom[1]=1&s_advfrom[2]=1&s_org=0&s_viewmode=2&s_class=1&s_advs=3

    Kantapuu on muuten mainio väline lähihistorian tietojen haussa.
  9. http://www.nurmeksenseurakunta.net/ :

    NYKYINEN eli VIIDES KIRKKO
    valmistui 1897. Se tehtiin paloturvallisuuden vuoksi tiilestä ja on tyyliltään uusgoottilainen kirkko, istumapaikkoja n. 2300. Kirkko vihittiin käyttöönsä 29.8.1897. Sota-aikana 1939-44 sen lähes kaikki ikkunat tuhoutuivat kahteen kertaan, mm Ilmari ja Seppo Launiksen lasimaalaukset vuodelta 1934. Pommien jälkiä on vielä näkyvissä Karjalankadun puolen oven lähellä ulkoseinissä. Kirkon rakennustyötä johti ja tarvittaessa suunnitteli yksityiskohtia arkkitehti Fr. Mieritz.

    Kirjasta Nurmeksen viides Kirkko (Matti Hiltunen 1997) :
    Nurmeksen neljäs kirkko oli noin 35 vuotta vanha, kun siihen tehtiin tornia. Kuumana heinäkuun 20. päivänä 1891 puoli neljä iItapäivällä lähes valmiissa tornissa syttyi tulipalo, joka poltti tornin, kirkon ja keskeisen osan Nurmeksen kirkonkylää, 38 taloa piharakennuksineen Porokyläksi.

    Palaneessa kirkossa oli ollut noin 2 000 istuinsijaa. Oli luonnollista, että uutta kirkkoa, kun väkilukukin oli kasvanut ja oli tuolloin 11 141 henkeä, kaavailtiin entistä suuremmaksi. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 27.8.1891 esittää kirkonkokoukselle uuteen kirkkoon tehtäväksi noin 2 000 kyynärää istuinpenkkiä, mihin mahtuisi istumaan noin 2 500 henkeä ja että ryhdyttäisiin toimiin arkkitehtien kanssa puu- ja tiilikirkon kustannusten selvittämiseksi.
    Seuraavan kuukauden 13. päivänä kokoontunut kirkonkokous piti mainittua kokoa sopivana. Kun Haapajärven puolen (nyk. Valtimon srk) eroamisasia eri seurakunnaksi voisi kokoon vaikuttaa, ei pidetty sen lopullista määräämistä kiireellisenä. Toiseksi kirkonkokous päätti tiedustaa arkkitehdiltä, mitä tulisi suunnilleen maksamaan yksinkertaisinta laatua oleva tiilikirkko noin 2 500 hengelle ja mitä saman suuruinen puukirkko, jotta vastedes voitaisiin tehdä rakennusaineesta päätös. Suunnitelman tekemiseksi valittiin tietoja antamaan rakennuspaikasta ja rakennusaineiden sekä päivätöiden hinnoista näillä seuduin kanttori A. Harju ja kauppias T. Kuittinen.
    Tilatut piirustukset ja arviot saatiin marraskuussa arkkitehti Westerlundilta. Niiden mukaan tiilikirkko maksaisi 237 000 mk ja puukirkko 110 000 mk. Kirkkoneuvosto piti kokouksessaan 21.11.1891 tiilikirkkoa puolustettavampana, "mutta kuin nyt käsillä oleva tiilikirkon ehdotus oli niin kovin kallis, ei sitä voitu siinä muodossa esittää hyväksyttäväksI". Kustannuslaskua tarkastaessaan neuvosto huomasi, että useampia muutoksia voitaisiin tehdä rakennusaineiden ja varsinkin koristetöiden suhteen. Lisäksi päätettiin pienentää kirkon kokoa noin viidenneksellä, eli siihen suunniteltiin tehtäväksi 1 600 kyynärää penkkejä n. 2 000 henkilölle. Jos rakennuskustannukset huoistuisivat ehdotettujen muutosten johdosta 150 tuhanteen, päätettiin ehdottaa kirkonkokoukselle tiilikirkon teettämistä.
  10. ...Pitkäsen Janne se on.

    Jos niinkuin pieni runonpätkä tässä sallitaan!

    Kannattaa tsekata sivut www.toxicangel.com
    On sen verran kovatasoista taidetta, että harvassa löytyy...
  11. ...munniin asti, ku mahalleen rupejjaa. (Jo ee oo hyvin iso maha tai/ja pienet...)
    Eli hyvin pärjää kumikengässä. Routaa ei ole ja joka kehnon poterossa on vettä ja sulana.
  12. ...poikamiestä näillä pakkasilla....
  13. Rauhalassa oli 1960-luvulla ns "kansalaiskoulu", joka oli kansakoulun jatkeena olweva 1-vuotinen yleissivistävä koulu. Sitten oli vielä "jatkoluokka", jonka voi käydä , jos ei löytänyt itselleen "sijaa" ammattikoulutuksessa tai työelämässä. Kansalaiskoulun ominaispiirre oli kädentaitojen huomattava osuus koulutuksessa.
    Kansalaiskoulun tiloissa toimii tällä hetkellä ainakin Perhekokki-einestehdas.
    Lisäksi v.1963 perustettiin Pielisjärven yhteislyseo, joka toimi aluksi pari vuotta Rauhalan pappilassa, joka oli pitkä puurakennus kansalaiskoulun takana puiston vieressä. Sitten valmistuivat uudet koulutilat, joissa vetelee viimeisiään Rauhalan nykyinen ylä-aste.
  14. juukalainen varmaan. Se sotatapaus nimittäin oli Neuvostoliiton lavastama tykistöisku Mainilan kylään. Lavastuksen tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.
  15. ...kätevä poiketa ostoksille vaikkapa Kuhmoon, Sotkamoon, Nilsiään tai tai Lieksaan. Kaikkiin on suunnilleen sama matka, ja tarjonta poikkeaa kaikisssa Nurmeksen valikoimista.
    Vastaavaa liikennettä tapahtuu myös toisinpäin ainakin Nilsiän ja Kuhmon osalta.
    Miten lie Lieksalaisten ja Sotkamolaisten laita, sitä en tiedä.
    Laajempaa tarjontaa havitellessa on Nurmes edelleen keskipisteessä, kun otetaan kohteiksi Joensuu, Kuopio, Iisalmi ja Kajaani. Kätevää olla kaikkien keskipisteesä, eikö totta?
    Ja Nurmeksessa ei erikoisliikkeet juhli....!
    Meneekö kaikki Lieksan osotosmatkailu automaattisesti lähimpään "Cityyn" eli Joensuuhun? Nurmeksessa on myös hyviä vaatekauppoja, elektroniikkamyymälöitä ja urheilutarviliikkeitä sekä eräliikkeitä.
  16. ...Eikka?????????????????+Poika!!!!!!!!!!!!!!?
  17. ...vaan tarvitsee euroja matkailubisneksen ja kylpylän kehittämiseen ja ylläpitoon. Ne on kerättävä jollakin konstilla, ja kun on monopoliasema paikkakunnalla joissakin asioissa, on helppo pitää tasoa (hintasellaista) yllä. Esim. Juuan ABC:n 95 bensan hinta 6.11.2007: 1,409 €... Juuan Shell on myös Jukolan, joten lienee sielläkin ollut sama hinta, en tullut tsekanneeksi. Pai tö vei, kymmenen kilometriä Joensuuhun päin Nunnanlahden TB:llä oli 1,309 €...
  18. - Kynsiniemen kylätalo (http://www.oyk.fi/~kynsiniemi ja sieltä valikosta kylätalo), kesällä saatavissa näytelmä tilauksesta, n. 100 hlöä sisälle, katsomo n.250 hlöä. Tarjoilut tilattava esim. Männikkölän Pirtiltä tai muualta.
    - Männikkölän Pirtti, talvella 40-60 hlöä, kesällä 40--> 100 hlöä, www.mannikkolanpirtti.com
    - Seurakuntakeskus, n-. 100-150 hlöä, tarjoilut Marjatta Kuittiselta tms. pitopalvelulta.
    - Rukoushuone 60-100 hlöä, tarjoilut kuten edellä.
    - Majatalo Pihlajapuu Salmenkylässä, 40 - 80 hlöä, tilaukset Äsyiltä Ämmmiltä. http://www.aksytammat.fi/fin/pihlaja.html
    - Kourukosken kota ja muut kilkkeet up to 150 hlöä, http://www.kourukoski.com/
    - Höljäkän nuorisoseuran talo, n. 100 hlöä
    - Lipinlahden ns. talo, n.100 hlöä
    - Ylikylän ns. talo
    - Savikylän ms. talo
    - muut ravintolat kuin Bomba ja Hyvärilä
    - Laitalan lomat Karhunpäässä (Valtimolla)
    - Välijoen Lomat Elomäessä (Valtimolla)
    - Puukarin pysäkki Elomäessä (Valtimolla)
    - jne jne

    ....eli valinnanvaraakin on, jollei satu ravintelihäät viehättämään.
  19. Esimerkiksi Vaaraniemen seurantalolta aukeaa Pieliselle näkymä, joka mielestäni peittoaa jopa Koin kuluneen kansallismaiseman. Käykääpä katsomassa. Kun jättää auton maantien varteen ja kävelee vaaralle, saa samalla annoksen maalaismaisemaa, esimerkiksi hienon pieteetillä kunnostetun alkuperäisen pihapiirinäkymän viime vuosisadan alusta.
  20. ....huu tö hvuk iz Ikka Laitinen?
    21. 1 / 2
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt