okaro
Oletpa utelias
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia25 aloitusta · 15548 kommenttia
- Vikavirtasuoja laukeaa kuin nolla ja vaihejohtimessa olevan virran ero on vähintään 30 mA (itseasiassa 10.5-30 mA riippuen yksilöstä). Tällainen tilanne voi johtua siitä, että joku saa sähköiskun vaiheen ja nollan väliltä. Useimmiten tosin laukeaminen johtuu jostain muusta syystä.
Vikavirtasuoja ei estä jännitteen pääsyä kuoreen, mutta katkaisee virran, ennen kuin jännite ehtii aiheuttaa vammoja. - Jos koneen runkoon tulee jännite ja siihen koskee koskien samalla johonkin maapotentiaaliin voi saada tappavan sähköiskun. Vikavirtasuoja tällaisessa tapauksessa katkaisee virran nopeasti.
Toki kone voi myös maadoittua datakaapelien kautta. Tällöin virta voi olla niin pieni, ettei sulake pala ja toisaalta verkkojännite tuolla ei ole mitenkään hyvä asia. Tällöin vikavirtasuoja katkaisee virran välittömästi.
Tietokone normaalistikin vuotaa virtaa kuoreen ja tämän voi tuntea maadoittamattoman koneen ja patterin välillä (ei voi suositella kokeilla). Normaalitilanteessa tämä kuitenkin on vain n. 0,5 mA ja terveelle vaaraton.
Yhdysvalloissa ainoa täysin hyväksytty tapa kytkeä maadoitettu laite maadoittamattoman rasiaan on vaihtaa rasia vikavirtasuojalla varustetuiksi rasiaksi, jonka maakoskentinta ei kytketä. Toki moni käyttää adaptereita. - Joo, mutta kun noiden suhde on vakio, niin sillä ei ole väliä. Säätöhän tehdään myös suuremmilla jännitteillä. Muuntajien suhteet on tiedossa.
- Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.
- Ihan hyvin voi käyttää maadoittua pistoketta maadoittamattomassa rasiassa, mutta vikavirtasuoja toki on kannattava lisä. Esim.
https://www.motonet.fi/fi/tuote/384675/Vikavirtasuoja-IP44 - MMS hinnoitellaan erikseen, niistä ei mene datamaksua - tosin ulkomailla saattaa mennä.
- Hinnasto (PDF):
https://elisa.fi/attachment/content/Saunalahti_Latausliittymien_hinnasto.pdf - Trolli.
- Kun argumentit loppuu, niin loukkaukset alkaa.
Kyse ei ollut mistään ylihintaisesta. Hillomunkkeja oli tosiaan tarjouksessa 25 pennillä - vuonna 1977. Nekin olivat pieniä ja raakoja. Tuolloinkin Elannon kunnon munkki oli n. 1,39 mk ja tarjouksessa markan. Sinulla tuntuu olevan harvinaisen huono käsitys hinnoista, ilmeisesti seurausta jatkuvasta markkoihin vääntämisestä. Tuo 29 pennin munkki on kyllä niin älytön. Ruisleipä maksoi n. 3-4 mk. Maalisviipaleet 7-9 mk. Nykyään tuo on 1-1,5 €. - Koita jo tajuta, että Google Drive ja Google Kuvat ovat kaksi eri palvelua. Kuvat saa kännykästä Google Kuviin, mutta ei sieltä tietokoneelle. Sen sijaa Drivestä saisi tietokoneelle, mutta niitä ei saa sinne. Turha yrittää tyrkyttää sitä jakoavainta.
- Nykyään 50 kt on maksuton, sitten 6,6 c/Mt, max 66 c.
- Kyllähän noita siellä on vieläkin., jos ei ole uusittu keskusta johdonsuojakatkaisimia käyttäväksi. Tuota lankaa voi ostaa vaikka Amazonista.
- Mikä ei tämän kysymyksen kannalta ole oleellinen. Tämä tuntuu siltä, kun kysyisi mikä saha on paras puun kaatoon ja joku väkisin tyrkyttää jakoavainta. Siis kyse oli kuvien siirrosta PC:lle ja tähän Dropbox on ainoa kolmesta merkittävästä pilvipalvelusta, joka toimii tilanteessa, jossa pilvipalvelluun ei mahdu koko kuvakansiota. Tämä kysymys on täysin erillään siitä, kannattaako Google kuvia käyttää. Minä käytän molempia.
- Tuolla ei ole mitään tekemistä puhelimesi merkin kanssa. Siirtohan tehdään tietokoneella. Uusissa Huawein puhelimissa ei ole Googlen palveluita, joten niitä ei kannata harkita.
- Ei mene, koita ymmärtää, että Google Drive ja Google Photos ovat aivan eri palveluita.
- Nyt puhut jotain ihan outoa. Googlella on vain yksi kiintiö, jota kaikki sovellukset käyttävät. Se, että kuvat menee Google kuviin ei tarkoita, että ne menisivät Google Driveen, Niitä ei tällä tavalla saa siirrettyä koneelle.
Minulla kiva menee Google kuviin, ja Dropboxiin. Jälkimmäinen on koneelle siirtoa varten. - Saako valokuvat automaattisesti Google Driveen? En siis tarkoita Google kuvia. Minä käytän kolmea eri pilvipalvelua. Jokaisessa niissä on pointtinsa. Jos suosittelen käyttämään johonkin Dropboxia on siihen syynsä, enkä välttämättä ala määrittelemään niitä. Esimerkiksi Onedrive ei sovellu, koska kuvia ei voi siirtää sieltä pois, sillä puhelin tunkee ne takaisin.
- Oletan, että kännykkä on sen verran vanha, että siinä on Googlen palvelut ja olet varmistanut kuvat Google kuviin. Sinänsä mitään syytä ladata niitä puhelimeen ei ole, niitä voi katsella sieltä Google kuvista, kunhan vain on nettiyhteys. Kuvia ei saa suoraan ladattua kännykkään vaan pitää ladata tietokoneelle, ja sekään ei ole ihan simppeliä. Pitää mennä osoitteeseen:
https://takeout.google.com/
Siltä ensin valitset kaikki pois, sitten ruksit Google kuvat. Arkiston kasaaminen kestää jopa päiviä, saat sähköpostia, kun se on valmis ladattavaksi.
Oliko kuvat kortilla vai puhelimen omassa muistissa? Oletko tehnyt kortille jotain? Oletko katsonut, ettei ole jossain muussa kansoissa.
Tärkeästä datasta pitää olla kopioita. Puhelimessa ei koskaan saa olla dataa, jota ei ole muualla. Kuvat on hyvä panna pilveen ja koneelle. Dropbox on hyvä ohjelma kuvien siirtämisessä koneelle. Dropboxin oletustila on vain 2 GB, mutta kuvia voi siirtää muualle omalle koneelle. Sitten koneen kovalevy toki varmuuskopioidaan. Dropbox siis asennetaan sekä kännykään, että koneelle. - Mistä sai hillomunkkeja 50 pennillä? Dokumentointia kehään. Muistan, että pitkäviineri oli 4,80 mk K-kaupassa Rautatieasemalla. Sen hinta toki on noussut.
Narikkamaksu? Et voi olla tosissasi. Kuinka paljon käytät narikkaan vuodessa? Ja tuokin toki on keksitty. Tässä on vuodelta 2001 keskustelua narikkamaksusta. Ko. tapauksessa se oli 10 mk.
https://groups.google.com/g/sfnet.keskustelu.kuluttaja/c/6JC1yPHhaJM?pli=1 - Vuonna 1998 oli 32,2 neliötä per asukas, vuonna 2019 34 neliötä. Reaalipalkat ovat tuplaantuneet vuodesta 1973.