varatussi

Vapaa kuvaus

Postia ja kommentteja saa lähettää.

e-mail: [email protected]

Kiitos 'korkeampi' Voima / voimat siitä, että loitte tällaisen todellisuuden, jossa elämänkokemuksemme eivät mene hukkaan. Olemme yhtä todellisuuden syy-seuraus-verkkojen kanssa, ja luomme koko ajan tulevaisuuden historiaa teoillamme ja pelkällä olemassaolollamme.

AFORISMEJANI

Jokainen olkoon oma keisarinsa ja/tai keisarinnansa.

Kaikki ihmiset ja menneet tapahtumat ovat tärkeitä

tulevaisuuden ihmistodellisuuden historian kannalta.

Muutaman kymmenen vuoden päästä ei ole niin oleellista,

mitä olemme tehneet, vaan että olemme toimineet täsmälleen

juuri niin kuin olemme kulloinkin toimineet.

Elämänfilosofioiden ja uskontojen päätarkoituksia on

saada ihminen tulemaan toimeen omien ajatustensa kanssa -

viihtymään ajatustensa seurassa.

Menneisyyttä et voi muuttaa. Hyväksy nykyhetkesi ehdoitta iankaikkisesti.

All people and events in the past are significant for

the sake of the history of the future human reality.

Jos ihmisellä on vähääkään vapaata tahtoa, ihminen on kuin

erittäin likinäköinen, lähes sokea jumala, joka ei tiedä

mitä hän luo.

If a human being has any sort of free will, she/he is like

a very nearsighted, almost a blind god who does not know

what she/he creates.

A human being should always remember all people have

faith/believe and act at every moment meaningfully by

their inner reality of their brains.

JOKAINEN IHMINEN ON TÄRKEÄ

Me kaikki ihmiset luomme koko ajan tulevaisuutta. Ajatuksemme, unemme, tunteemme, sanamme, tekomme ja laiminlyöntimme vaikuttavat jatkuvasti todellisuuden syy-seuraus-verkkoihin, ja siten siihen, mitä tulevaisuudessa täällä todellisuudessa tulee tapahtumaan, ketä ihmisiä tulee syntymään maapallolle tulevaisuudessa jne.

Itse asiassa vaikuttaminen tulevaisuuteen on melkein ainoa asia, jota ihmiseltä ei voi täysin riistää. Olitpa keisari tai kuolleena syntynyt keskonen, olemassaolosi silti vaikuttaa tulevaisuuteen. Ihmiseltä voidaan viedä esim. henki, terveys, omaisuus, kunnia, vapaus jne., mutta sitä häneltä ei voida viedä, että hän olemassaolollaan ja elämisellään vaikuttaa elämänsä aikana jatkuvasti siihen, keitä ihmisyksilöitä täällä maapallolla esimerkiksi 200 vuoden päästä tallustelee (olettaen että 200 vuoden päästä on ihmiselämää jäljellä).

Vaikutamme koko ajan toisiimme ja toistemme elämään. Monesti pahalta tuntuva sattuma johtaakin tulevaisuuteen, jossa meille tapahtuu paljon hyvää. Ja päinvastoin. Jokaisen ihmisen elämä on tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä.

(Mielipidekirjoitukseni Espoon seurakuntasanomissa 15.2.2007, lehden verkkoversiossa, www.esse.fi, 10.1.2007)

Jatkan Frank Capran ohjaaman "Ihmeellinen on elämä" (1946)-joululeffan sanoman elämänfilosofian poluilla. Elokuva perustui Philip Van Doren Sternin tarinaan "The Greatest Gift". Veikko Lavikin lauloi, että jokainen ihminen on laulun arvoinen ja että jokainen elämä on tärkeä. Tähän voisi lisätä, että ihmisten elämien lisäksi tietysti myös eläinten, sienten, kasvien ja mikrobien elämät ovat tärkeitä.

Suosikkibändit/artistit: Juice Leskinen, J. Karjalainen

Suosikkileffat: Matrix, Armoton, Seitsemän Samuraita

Lempikirjat: Mika Waltarin Feliks onnellinen, Thorwald Dethlefsenin Hyvä ja Paha

Vapaa-aikanani: sufttaan netissä, chattailen ja osallistun keskusteluihin

Linkit:
http://jarmomanninen.blogspot.com/2014/08/42-elamanfilosofiani-kaikki-vaikuttaa.html
https://www.youtube.com/channel/UCAhVC5hXfjsTSJCeaszC9vw
http://jarmomanninen.blogspot.com/
http://www.iki.fi/manninen/

Koulutus: ---

Siviilisääty: ---

Lapset: ---

Email: [email protected]

Hakusanat: uskonto, elämänfilosofia, hengellisyys, uskonnonfilosofia, elämänkatsomukset

Aloituksia

23

Kommenttia

63

  1. on vain jonkin verran luontoa, infrastruktuuri, Suomen kieli ja leikkisä mieli.
  2. Psalmi 82 kertoo Jumalasta jumalien kokouksessa. Evankeliumien Jeesus myös viittaa tähän Joh.10:34-36:ssa, kun on kyse hänen omasta jumalallisuudestaan.

    Jumalan tai jumalien useisiin poikiin taas viittaa 1.Moos.6:1-4 ja Job.1:6, sekä Job.2:1.

    Eri asia on sitten, missä määrin ylipäätään Raamatun kertomuksia kannattaa ottaa tosissaan - esimerkiksi historiallisessa mielessä ja/tai moraalioppien kannalta....Esimerkiksi Koraani vaikuttaa minusta huomattavasti inhimillisemmältä kirjalta kuin Raamatun Vanha Testamentti. Juutalaisuuden hyvä puoli kristittyihin verrattuna on kuitenkin se, että mahdollinen kuoleman takainen elämä on täysin Jumalan käsissä, eli että ei pelotella pahemmin ikuisilla helveteillä. Lisäksi Saatana on heillä "Jumalan joukkueessa", eli ei ole niin mustavalkoinen kristillisskitsofeeninen tilanne; eli taivas/helvetti - Jumala/Saatana. jne.
  3. Viitteet:

    [1] Nietzsche, Friedrich, Epäjumalten hämärä eli
    Miten vasaralla filosofoidaan, suom. Markku
    Saarinen, s.10, Unio Mystica, 1995.

    [2] Ellis, Albert, Uskonto henkisenä sairautena:
    psykoterapeutin näkemys, Vapaa-ajattelijain
    liitto r.y., s.8-9, 1986.

    [3] Dostojevski, F.M., Karamazovin Veljekset,
    suom. Lea Pyykkö, 5. painos, s. 459 ja 433, Karisto,
    1994.

    [4] Ansio, Marleena, Onnenavain, Ansio Oy, 2007.

    [5] Kylliäinen, Antti, Maan päällä niin kuin
    taivaassa - Jumalan ja ihmisen armo, s. 69, Otava, 2004.

    [6] Bhagavad-Gita, Laulu jumaluudesta tahi Oppi
    jumalallisesta Olemuksesta, saksankielelle kääntänyt
    Tohtori Franz Hartmann, saksankielestä
    suomentanut Martti Humu, Biokustannus Oy -
    Blavatsky-looshi ry - Ruusu-Ristin
    Kirjallisuusseura ry, 1991.

    [7] Renard, Gary R., Maailmankaikkeus
    katoaa - Suoraa puhetta mielen harhoista,
    edellisistä elämistä, uskonnosta, seksistä,
    politiikasta ja anteeksiannon ihmeistä,
    Kustannus Oy Taivaankaari, 2008.

    [8] Renard, Gary R., Kuolematon todellisuutesi
    - Miten vapautua syntymän ja kuoleman kierrosta,
    Kustannus Oy Taivaankaari, 2009.

    [9] Frostegren, Louise Minerva, Ymmärrä tunteesi -
    hyväksy itsesi, suom. Riikka
    Toivainen, s. 134, WSOY, 1996.

    [10] Dethlefsen, Thorwald, Hyvä ja Paha -
    Valittuja kirjoituksia, suom. Leena
    Katila, Karisto, 1994.

    [11] Vertaa Petrus Pennasen sloganiin
    "Everything is perfect forever."
  4. Pidän ihan mielenkiintoisena pastori Antti Kylliäisen
    ajatusta siitä, että Jumala antaa anteeksi saman tien,
    kun virhe on tehty. J. Krishnamurti sanoi kerran
    [lähdeviite valitettavasti puuttuu], että
    hänen "salaisuutensa" oli se, että hän hyväksyi
    kaiken mitä tapahtui. Ymmärrän tämän siten,
    että hän hyväksyi kaiken "tähän hetkeen asti".

    Muista uskonnoista ja niiden pyhistä kirjoista
    mainittakoon hindujen Bhagavad Gita, jossa
    muuan muassa sanotaan: "Vaikkapa sinä olisit syntisin
    kaikista ihmisistä, niin sinä kuitenkin
    totuuden tuntemisesi kautta pääsisit
    vaarattomana erhetyksien (petoksien)
    meren yli." [6]

    Mainittakoon myös voimallisesti armoa ja
    anteeksiantoa julistavat Ihmeiden oppikurssi
    ja Gary R. Renardin sen pohjalta kirjoittamat
    kirjat Maailmankaikkeus katoaa[7] ja kuolematon
    todellisuutesi.[8]

    Entä onko syyllisyyttä edes olemassa?
    Saatoin ensimmäistä kertaa törmätä
    ajatukseen, että koko syyllisyyttä
    ei ole olemassa, kun törmäsin
    Louise Minerva Frostegrenin
    kirjaan Ymmärrä tunteesi - hyväksy
    itsesi[9]. Frostegren muun muassa kirjoittaa:

    "Miten voisimme selvittää
    syyllisyydentunteemme? ENSIMMÄINEN
    ASKEL on sen seikan ymmärtäminen,
    että syyllisyyttä ei ole olemassakaan!
    Kukaan ei ole syyllinen. Jokainen
    toimii parhaan ymmärryksensä mukaan.
    Kuinka toisin voisi ollakaan. Jos ymmärtäisimme
    paremmin ja voisimme ymmärtää tekojemme
    seuraukset, toimisimme varmaankin toisin."

    Kirkkoraamattu 1992:ssa sanoo evankeliumien
    Jeesus kohdassa Luuk.6:37 "...Älkää
    julistako ketään syylliseksi, niin
    ei teitäkään julisteta syyllisiksi..."
    (Biblia 1776 puhuu tuossa kohtaa
    "sadattelusta" ja Kirkkoraamattu
    1933/1938 "kadotustuomion lausumisesta.)

    Itsekin olen välillä syyllisyysteemaa
    ajatellessani ihmetellyt, että kuinka ihmiset
    onnistuvat aina rajaamaan muusta
    todellisuudesta sellaisen atomijoukon, josta
    yksi ihmisyksilö koostuu, ja leimaamaan:
    -- tuo tuossa on syyllinen, häntä saa vihata ja
    rangaista.

    Rajatietokirjoissa usein puhutaan
    siihen malliin, että paha on hyvän valtaistuin tai
    että Ykseys "imee" sekä hyvän että
    pahan. Että Rakkaus on se voima, joka
    sovittaa vastakohdat - esimerkiksi niin
    sanotun hyvän ja niin sanotun pahan. - Tai
    että opetetaan, että senkaltaiset sanonnat kuin: --
    "Minä en koskaan tekisi noin - ovat varmin tapa
    estää oma täydellistyminen
    ja valaistuminen." Katso esimerkiksi
    Thorwald Dethlefsenin Hyvä ja Paha. [10]

    Syyllisyydentuskien hyvät puolet.
    Pelko omantunnonvaivoista on tietenkin
    olennainen osa sitä henkistä sisäistä
    kompassiamme, kun pyrimme välttämään
    sellaisia tekoja, joita pidetään epätoivottavina.
    Näin on, vaikka kuinka järkeilisimme,
    että kaikki tekomme "vanhenevat",
    ja muuttuvat osaksi koko maailman
    syy-seurausverkkoja, vaikuttavat
    siihen, että ketä lapsia tänne maailmaan
    syntyy jne. Usea kristinuskovainen sanookin, että
    Herran pelko on viisauden alku.

    Nykymaailmassa ihminen, jolta puuttuu
    kyky tuntea omantunnonvaivoja, lasketaan
    helposti sairaaksi tai häntä pelätään. Vaikka
    jakaisimme J. Krishnamurtin edellä mainitun
    ajatuksen ja vaikkapa ajattelisimme netistä
    löytyvän, jonkun anonyymin kirjoittaman "Thirty
    minutes to enlightenment" -tekstin tavoin
    että "In reality, not a thing is more or less
    than perfect"[11], ja antaisimme itsellemme
    kaiken anteeksi, tarvitsemme kuitenkin
    jotain suuntaviivoja, kuten esimerkiksi
    "rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" ja
    "älä tee muille niin kuin et haluaisi itsellesi tehtävän".

    Henkinen kärsiminen menneisyyden huonoista teoista
    on kuitenkin vain mielestäni perusteltua
    jos se suojaa itseä ja/tai muita lisähölmöyksiltä.
    Mutta jos on virheistään oppinut - miksi
    kärsiä omantunnonvaivoja? Onnellisuus on
    pitkälti sitä, että viihtyy ajatustensa seurassa.
    Omantunnontuskat yleensä enimmäkseen
    vähentävät onnellisuutta.

    Menneisyyttä et voi muuttaa. Hyväksy
    siis nykyhetkesi ehdoitta iankaikkisesti.
  5. Uskontojen tarjoama anteeksianto.
    Ensinnäkin on ihan relevantti mahdollisuus,
    että kaikki tapahtumat tässä meidän
    kärsimystäyteisessä maailmassamme
    menevät tasan tarkkaan jumalien tahdon mukaan. --
    Ja/tai jotain siihen suuntaan, että olemme eräänlaisia
    tietoisuuden omaavia sätkynukkeja
    virtuaalisessa, jumalallisessa tragikomediassa,
    ja että meitä "korkeammat" voimat pelaavat
    meillä maapallosimulaatiota, kuten me jotain,
    meidän kannaltamme virtuaalisia,
    tietokonepelitodellisuuksia. Näistä oletuksista
    aiheutuvat seuraukset moraalifilosofialle ovat
    kuitenkin niin yksinkertaisia, että jätän tämän
    enempää tämän enempää käsittelemättä. Huomautan
    kuitenkin, että olemme saattaneet
    etukäteen ikuisuudessa suunnitella elämämme -
    ties kuinka tarkkaan - täällä maapalolla ja sen läheisyydessä.

    Keskityn tässä nyt kristinuskoon, koska se on
    kulttuurimme pääuskonto ja vielä samalla
    leimallisimmillaan syntisyysuskonto. Marleena
    Ansio kirjoittaa kirjasessaan Onnenavain: "Vaikeinta...
    ... on antaa itselleen anteeksi. Siihen tarvitaankin
    Jumalalta apua."[4]

    Pastori Antti Kylliäinen kirjoittaa rohkeasti kirjassaan
    Maan päällä niin kuin taivaassa - Jumalan ja ihmisen
    armo[5]: "Jumalan anteeksiannolla ei
    myöskään ole rajoja. Hän antaa anteeksi
    kaikille ja kaiken. Ei ole niin suurta
    syntiä, jota Jumala ei voisi antaa anteeksi, eikä niin
    suurta syntistä, joka ei mahtuisi Jumalan armon alle.
    Murhaajat, pedofiilit ja hirmuhallitsijat ovat osallisia
    Jumalan anteeksiannosta samalla
    tavalla kuin kaikki me muutkin."

    Kristityt julistavat toisilleen synninpäästöjä
    esimerkiksi raamatunjakeiden Joh.20:23 ja
    Matt.18:18 perusteella. Evankelis-luterilaisen käsityksen
    mukaan myös ehtoollisella saa kaikki syntinsä ja
    syyllisyytensä anteeksi. (Kts. esim.
    Miikka Ruokanen, Pieni kirja Pyhästä Hengestä.)
    Useat kristityt uskovaiset helposti samaistavat Jumalan
    anteeksiannon ja oman anteeksiantonsa itselleen.

    Hieman kärjistäen voisi ajatella tilannetta että
    pedofiili-massamurhaaja-lasten kiduttaja
    astuisi heti rötöksiä tehtyään Suomen evankelis-
    luterilaiseen kirkkoon messuun. Hän saisi papilta
    synninpäästön ja "yhtyisi ehtoollisessa Kristuksen
    kanssa". Ja kaikkiko olisi sitten Jumalan suhteen
    sillä selvä? Epäilen, että ihmisen käytännön
    psykologia ei ihan noin toimi. Kuitenkin osa uskovaisista
    kristityistä uskoo näihin synninpäästöihin,
    ja ripissä käynnit, messussa ja ehtoollisella käynnit
    hoitavat heidän omaatuntoaan, mielenterveyttään
    ja mielenhyvinvointiaan.
  6. Luulenpa ettei tässä todellisuudessa ole tarkoituskaan, että kaikki tulisivat uskoon.
    Näyttää siltä, että luoja-jumalat ovat pyrkineet maksimoimaan monimuotoisuuden ja
    maapallo on tahallaan koodattu näyttämään mahdollisimman ateistiselta.
    (Kuulemma Urantia-kirjakin sanoo, että planeettamme olisi mahdollisesti joku
    "kokeilupaikka".)

    Tästä on sitten voinut olla hintana äärimmäiset haavoittamis- ja haavoittuvuuspotentiaalit,
    mikä näkyy meille kärsimyksenä ja pelkoina ja niin edelleen.
  7. Jos jumalat kuitenkin näkevät päämme sisään, meidän todellisuuden tulisi olla virtuaalinen,
    mahdollinen jumalallinen tietokone-(ali-)simulaatiomaailma jossain jumalien tietokoneissa.

    Toinen mahdollisuus on että jumalat tiesivät kaiken etukäteen. Tai sitten
    molemmat edelliset.

    Kolmas mahdollisuus on että aivoisamme onkin "jumala-antenni" ja kommukoimme jumalien kanssa jollain "taajuuksillä", joihin liittyviä luonnonlakeja ei ole löydetty. Tai sitten on jotain rinnakkaistodellisuuksia, tai ulottuvuuksia joita ei ole löydetty. Mutta näiden suhteen en ole löytänyt ajatuksenruokaa.
  8. Oliko tämä nyt satiiria tämän palstan keskusteluista - vai parodiaa täällä esitetyistä teologisista hypoteeseistä? Jos kirjoitit tämän tosissaan - et varmaan kuitenkaan vakavissaan..(?)

    Veikkaisin, että jos tietäisimme totuuden "elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta" - tästä ja muista todellisuuksista - voisimme purskahtaa ainakin joksikin aikaa hervottomaan nauruun.
  9. Eräs ystäväni sanoo aina, että uskonnot tappelevat keskenään, (henkilökohtaiset, terveellä tavalla nöyrät) uskot eivät tappele tai tuota väkivaltaa.

    Itsekin koen, että olen oman uskoni löytänyt - noin 15 vuoden etsimisen tuloksena. Tajusin muuan muassa vihdoin, etteivät Jumala, jumalat tai jotkin ihmistä "korkeammat" voimat vaadi minulta mitään sovitusoppeihin tai Jeesuksen vereen uskomista. Puhumattakaan mistään helvettien ikuisista kidituslaitoksista.

    Uskoni tapahtuu tässä hetkessä,- ei jossain muinaisuudessa, joskus 2000 vuotta sitten.

    Raamatut ja muut pyhät kirjat ovat kyllä lukemisen arvoisia, muttei
    niiden moraalineuvoja kannata ottaa sokeasti vastaan eikä niiden tarinat ole välttämättä historiallisia tapahtumia.
  10. """" Mistään tapahtuneesta asiasta emme voi syyttää Luojaa, koska valintammme on aina ollut täysin vapaa."""""

    Valintamme on voinut olla vapaa ikuisuudessa/taivaassa, kun olemme nämä elämämme valinneet. Mutta että nyt täysin vapaa? Jos meillä on nyt olisi edes hiven vapaata tahtoa valintojimme suhteen, niin sehän merkitsisi käytännössä, että olisimme jumalia, koska kaikki "vapaat valintamme" vaikuttaisivat maailmankaikkeuden loppuhistoriaan.

    Epäilen vahvasti että olemme simulaatiomaailmassa, joka voi olla ikuisuudessa jopa etukäteen simuloitu. Omaa elämääni kun tarkastelen, niin olen huomannut, että menneisyys on determinoitunut todella paljon valintojani kussakin nykyhetkessä. En usko, että minulla olisi ainakaan mitään täysin vapaata tahtoa. Esimerkiksi nytkin 15 vuotta hengellistä etsintää ja intohimoa saa minut kirjoittamaan tätäkin artikkelia, ja tuntuu siltä, etten malta olla tätä nyt lähettämättä.
  11. Koen, että Jumala tai jumalat tai muut sellaiset "korkeammat" voimat ilmaisevat olemassaolonsa minulle merkityselämysten, monesti hyvin epätodennäköisiltä tuntuvien ja monesti hieman huumoripitoisten yhteensattumien kautta.
    Lisää aiheesta kotisivullani www.iki.fi/manninen/miksiuskon.html

    Henkisessä etsinnässäni kenties vaikein kynnys oli se, että miten "jumaluudet" voivat lukea pääm sisäiset tunteeni ja ajatukseni, mutta sitten jostain tajusin, että tämä todellisuus voi olla tosiaan Jumalan tai jumalien kannalta virtuaalinen maailma.
  12. """Näkyy olevan vuoden 92-käännöksessä virheellisesti monikkomuoto *jumalien* pojat. Vanhassa käännöksessä on Jumalan pojat.""""

    Oletko tutkinut Raamatun hepreaa kun noin osaat sanoa?

    Entä Psalmi 82 "Jumala on jumalien tuomari"???

    Entä Joh.10:34-36 ???

    Biblia 1776:
    34. Jesus vastasi heitä: eiko teidän laissanne ole kirjoitettu: minä sanon, te olette jumalat? 35. Jos hän ne kutsui jumaliksi, joille Jumalan sana tapahtui, ja ei kirjoitus taideta rikottaa: 36. Ja te sanotte hänelle, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: sinä pilkkaat Jumalaa, että minä sanoin: minä olen Jumalan Poika.

    Kirkkoraamattu 1933/38
    34. Jeesus vastasi heille: "Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: 'Minä sanoin: te olette jumalia'? 35. Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli - ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin - 36. niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: 'Sinä pilkkaat Jumalaa', sentähden että minä sanoin: 'Minä olen Jumalan Poika'?

    Kirkkoraamattu 1992:
    34 Jeesus vastasi: "Eikö teidän laissanne sanota: 'Minä sanoin: te olette jumalia.'? 35 Niitä, jotka saivat Jumalan ilmoituksen, sanotaan siis jumaliksi, eikä pyhiä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi. 36 Isä on minut pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan. Kuinka te voitte väittää minun pilkkaavan Jumalaa, kun sanon olevani Jumalan Poika?

    Eikö evankeliumien Jeesus tuossa samaista itseään näihin (pikku)jumaliin?
  13. "Uskotko, että maailma ja elämämme on pelkkää pitkää ja loputonta unennäköä,..." Jos joku suurista maailman yksijumalallisista uskonnoista sattuisi olemaan totuus, niin minusta tuntuu siltä, että silloin eläisimme jossain Jumalan tai jumalien kannalta virtuaalitodellisuudessa. Olen tätä hypoteesiä käsitellyt artikkeleissani kotisivuillani www.iki.fi/manninen/
  14. on sitä että tulee toimeen ajatustensa kanssa - on suuri onni jos viihtyy ajatustensa seurassa.
  15. """"Aika sekava kirjeesi on, vaikka se on avoin.
    Mihin lopultakin uskot? """"

    Vaikea kysymys. "Se mihin uskon" koostuu varmaankin ainakin neljästä osa-alueesta. Mitä julkisesti sanon (iki.fi/manninen/ ja keskustelupalstat),
    mitä kerron lisäksi uskovani kavereilleni, mitä tunnustan uskovani vain itselleni, ja mitä en tunnusta/tiedosta uskovani edes itse.

    Julkiset kirjoitukseni ovat usein "voi olla"-muodossa siinä syystä, että ei minulla ole tieteellisiä todisteita uskomusten tueksi esittää.
    Olen käsitellyt joitain yhteensattumakokemuksiani
    www.iki.fi/manninen/miksiuskon.hlml
    ..enkä nyt niitä ala tässä toistamaan.

    "Usko JOLLA uskon" pyrkii löytämään evankeliumeiden Jeesuksen, Bhagavad Gitan,
    Buddhan, Laotsen...ym. eettisistä opeista
    kelvollisimmat, ja toimimaan käytännössä
    sitten mahdollisimman paljon niitten mukaan.

    """"Kuitenkin kaikitenkin: meidän on lopultakin itse tiedettävä, mihin uskomme ja mihin emme, sillä "puhe virtaa virtaavassa maailmassa, ja sinun itse tiedettävä mltei kaikki"."""""

    Kannatan myös henkisissä ja hengellisissä asiossa
    Jope Ruonansuun musiikkikappaleen
    "Attelepa ite"-filosofiaa..
    http://www.youtube.com/watch?v=qEUw2iyEx-U

    """"Minusta Jumala on suuri unelma, suuri mahdollisuus, mutta hyvin hauras.""""

    Itselleni Jumala on kaikki mitä on olemassa. uskon että Jumalan sisällä on ehkä ylintä valtaa pitävä ylijumala tai joukko sellaisia. Ne oliot voivat olla lähes "kaikkivoipia, kaikkitietäviä" esimerkiksi osatodellisuuden, kuten meidän (mahdollisesti virtuaalisen) universumin, suhteen.
  16. Jos määritellään, että Jumala (isolla J:llä)
    on yhtä kuin koko todellisuus (mm. kaikki
    reaaliset ja virtuaaliset universumit),
    Jumala on.

    Jumala voi sisältää muun muassa ylijumalia, jumalia,
    jumaluuksia, enkeleitä, saunatottuja, ihmisiä, eläimiä, kasveja, sieniä, mikrobeja jne.
  17. Jos ei ole suurten monoteististen maailmanuskontojen kaltaista Jumalaa, niin ainakin panteistinen Jumala on. Jos hänellä itsellään on oma tietoisuus (mm. yli ihmistietoisuuspersoonien)on Jumala panenteistinen.

    Mut tuo on hauska juttu (anteeksi että taas palaan tähän, mutta olen valvonut yön) , josta puhutaan mielestäni turhan harvoin, että millä mekanismeilla Jumala lukee koko ajan tunteemme, ajatuksemme ja tekomme. Filosofi ja piispa Berkeley vielä nauranee haudassaan...
  18. "" Kärsimys on epä-oleellinen ajatuksessani, helvetin voi tehdä kodikkaaksi ja asettua meltuamaan,,jos ei ihan pää-piruina' niin ainakin pää-perkeleiden lakeijoina. ""

    Ihminen on yleensä niin yksinkertainen, että usein tuntee mielihyvää kun kuvittelee olevansa jotenkin "parempi" kuin joku muu ihminen tai jotkin muut ihmiset. Ikään kuin ihminen olisi ansainnut geeninsä, fiksuutensa, vanhempansa ja elämäntapahtumansa. Ei haluta nähdä sitä, että itse voisi olla nyt kenen tahansa (esimerkiksi maailman halveksituimman rikollisen) housuissa, jos Jumalan tahto tai kohtalo olisi mennyt toisin.
    Mahdollisessa seuraavassa inkarnaatiossa voi tietysti päästäkin eniten halveksimansa ihmisen pöksyihin.

    Niukkuuden vallitessa ihmiset "saatanallisesti" vertailevat itseään toisiinsa, ja tuntevat sitten ylemmyyttä tai alemmuutta tosiaan kohtaan. Tämä on ihmisen kulttuuris-eksistentiaalisen toiminnan
    peruspilareita.

    Henkisesti "tarpeeksi kärsinyt" yksilö vissiin hyväksyy ainakin jollain tasolla kaiken mitä on tapahtunut tähän hetkeen asti, ja varoo arvottamasta mennyttä historiaa...
  19. Nou hätä.
  20. arvelet, että "vain pieni osa kelpaa eteenpäin"?
    Voihan se olla mahdollista, että jälleensyntyminen (esim. muille planeetoille tai muille aikakausille tälle pallolle) on sittenkin vaihtoehto oppiakseen lisää.

    - Joku ylijumaluus on ehkä itsepäisyyksissään määrännyt, että ihmisille opetetaan kärsimällä kaikki kantapään kautta...tai sitten olemme ehkä itse "taivaassa" haluttu tämmöinen virtuaalitodellisuus lomailua varten...

    iki.fi/manninen
    21. 2 / 4
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt